Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

pohjavesi

Kasvava väestö pakkautuu miljoonakaupunkeihin – muuttoliike pois vesipulan riivaamista metropoleista on jo alkanut

Energian hinta on noussut rajusti, joten monilla ihmisillä on vaikeuksia selviytyä lämmityslaskuistaan. Vihreään siirtymään pyrkivälle hallitukselle fossiilisten polttoaineiden &#8211; kuten lämmitysöljyn &#8211; hinnannousu sopii hyvin, mutta ympäristön kannalta sillä voi olla ikäviä seurauksia: yhä suurempi osa jäteöljystä näyttää päätyvän kierrätyksen sijasta laittomaan polttoon. 
Kallistunut energian hinta on synnyttänyt Suomeen pimeät jäteöljymarkkinat, joilla öljy päätyy laittomasti poltettavaksi, kertoo ympäristöministeriö <a href="https://valtioneuvosto.fi/-/1410903/osa-jateoljysta-katoaa-paatymatta-kierratykseen-riski-ymparistolle">tiedotteessaan</a>. Yrityksistä peräisin olevaa jäteöljyä, kuten ajoneuvojen ja koneiden käytettyjä voiteluöljyjä, jää laillisen jätteenkäsittelyn ulkopuolelle.
Energian kallistuneet hinnat ovat houkutelleet suomalaiset hamstraamaan jäteöljyä kierrättämisen sijaan. Keräyksestä vastaavat yritykset ovat raportoineet Kierrätysteollisuus ry:lle määrien vähentyneen. Öljyjätettä kierrätetään Suomessa noin 35 000 tonnia vuodessa.
Vuonna 2022 jäteöljyä kerättiin kierrätykseen 1,5 miljoonaa litraa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tämä saattaa johtua siitä, että vuonna 2022 kevyen polttoöljyn hinta oli pahimmillaan yli kaksinkertainen edellisvuoteen verrattuna.
Osa jäteöljystä päätyy öljypolttimiin
Osa jäteöljystä päätyy poltettavaksi. Sitä voidaan käyttää kevyen polttoöljyn korvikkeena esimerkiksi öljylämmityksessä. Tässä on kuitenkin ympäristön kannalta riskejä.
Jäteöljyn pienpoltosta voi päästä ilmaan raskasmetalleja, haitallisia yhdisteitä sekä syöpää aiheuttavia pienhiukkasia. Lisäksi menetetään kierrätyksen hyödyt, sillä jäteöljyä voitaisiin kierrättää rajattomasti yhä uudelleen voiteluaineiksi.
Jäteöljylle syntynyt pimeät markkinat
Ympäristöministeriön mukaan sosiaalisen median kanavissa ja verkon kauppapaikoissa on tarjouduttu ostamaan jäteöljyä. Jäteöljyn varastointi, polttaminen ja kaupittelu ilman lupaa on kuitenkin laitonta ja usein myös ympäristörikos.
&#8211; Jäteöljy on vaarallista jätettä, joka sen haltijan täytyy toimittaa luvalliseen keräykseen, muistuttaa Jouni Nissinen ympäristöministeriöstä. Osa toimii tässä asiassa varmaan tietämättään väärin.
Kierrätä jäteöljy oikein
Jäteöljy pitää <a href="https://kierratysteollisuus.fi/jateoljyn-kierratys/">kierrättää</a> oikein. Yritykset voivat toimittaa jäteöljyn kierrätettäväksi jätealan yrityksille. Jäteöljyä saa luovuttaa vain sellaiselle toimijalle, jolla on asianmukainen ympäristölupa kerätä jäteöljyä.
Kotitaloudet voivat toimittaa jäteöljyn kunnan vaarallisen jätteen vastaanottopisteeseen. Sama pätee maa- ja metsätaloudessa syntyviin, pieniin jäteöljymääriin.
Kierrätykseen tuotu öljy ei päädy poltettavaksi, vaan se palautetaan takaisin käyttöön. Ainoastaan kierrätykseen sopimattomat jäteöljyt poltetaan ympäristöluvan saaneissa teollisuuslaitoksissa tai vaarallisen jätteen polttolaitoksissa.
Kierrätyksessä jäteöljy puhdistetaan raskasmetalleista ja muista epäpuhtauksista ja siitä valmistetaan sen jälkeen uutta voiteluöljyä. Kierrätyksen avulla raakaöljyn tarve vähenee.
Litra jäteöljyä pilaa miljoona litraa juomavettä
Ympäristöministeriö on pyytänyt viranomaisia kiinnittämään tarkempaa huomiota jäteöljyn käsittelyyn lainmukaisuuteen.
Pienikin määrä öljyjätettä pilaa luontoon päästessään nopeasti sekä maaperän että pinta- tai pohjaveden. Esimerkiksi yksi litra jäteöljyä riittää tekemään miljoona litraa vettä juomakelvottomaksi.

Osa jäteöljystä päätyy poltettavaksi – ”vihreä siirtymä” on johtanut ikävään seuraukseen

KOLUMNI Puhdas vesi on hyvinvoinnin edellytys. Maapallon pinta-alasta peräti 70 prosenttia on vettä, mutta maailman vedestä peräti 97,5 prosenttia on suolaista vettä ja ainoastaan 2,5 prosenttia makeaa vettä. Puhtaan makean veden saannin turvaaminen on suuren mittakaavan globaali haaste. Suomen kohdalle on osunut hyvä arpaonni puhtaiden pohjavesivarojen osalta. Tällä hetkelläkin meillä on vain murto-osa muodostuvasta pohjavedestä käytössä.

Maailmalla vallitsee kova kysyntä puhtaasta vedestä, joten suomalaisessa vedessä piilee valtava sinisen talouden potentiaali. Vesivaramme ovat vientivaltti, jonka hiipumista ei ole näköpiirissä. Päinvastoin, veden kysyntä tulee jatkossakin kasvamaan.
Myös maa- ja metsätalousministeriön johdolla vuonna 2016 julkaistun sinisen biotalouden kansallisen kehittämissuunnitelman mukaan veden kysyntä tulee kasvamaan maailmanlaajuisesti. Suunnitelmassa korostetaan yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyötä ja vuorovaikutusta sekä eri hallinnonalojen välistä yhteistoimintaa.
Latteiden suunnitelmien sijaan Suomella on oltava toimiva strategia, kuinka vesivarojen kaupallisesta hyödyntämisestä eurot jäävät tänne pohjolaan eivätkä virtaa kansainvälisten sijoittajien taskuun. Ei meillä ole varaa päästää miljardiluokan liiketoimintamahdollisuuksia valumaan pois omista käsistämme etenkään, kun hallituksen talouspolitiikka on niin löysää, että sanomista tulee ulkomaita myöten.
Tein vuonna 2015 silloisen hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa tiedustelin hallituksen suhtautumista puhtaaseen veteen tulevaisuuden vientivalttina ja kantaa siitä pyritäänkö varmistamaan pohjavesien säilyminen kotimaisessa omistuksessa sekä maksimoimaan Suomen taloudellinen hyöty pohjaveteen kytkeytyvässä liiketoiminnassa. Vastaus oli tuolloin ympäripyöreä. Paljon on vettä virrannut Aurajoessa tässä välissä, mutta Suomi vaikuttaa yhä olevan tuuliajolla mitä tulee vesivarojen turvaamiseen ja hyödyntämiseen meille järkevimmällä tavalla.
Taloudellisen puolen lisäksi vesivarojen hyödyntämisen ja jakelun kohdalla on kyse huoltovarmuudesta sekä elämälle välttämättömästä palvelusta. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä ilmaisi vastikään tiedotteessaan huolen kuntien suunnitelmista myydä vesiyhtiöitään sijoittajille. Jyväskylän kaupungin tämän suuntaiset suunnitelmat ovat olleet viime aikoina tapetilla. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio nostaakin <a href="https://stage.sudev.fi/tavio-salliiko-marinin-hallitus-vesilaitoksien-myymisen-vaarana-on-kuluttajahintojen-jyrkka-nouseminen/">tiedotteessaan</a> esille mahdollisen lakimuutoksen, jonka avulla vesihuollon yksityinen sijoittajaomistus estettäisiin. Tiedotteessa viitataan myös sähköverkon kauppaamiseen ulkomaisille suursijoittajille.
Toivon tosiaan, ettei vesihuollon kohdalla uusita samaa virhettä mikä sähköverkon kanssa aikanaan tehtiin. Ei Suomalaisia tule laittaa pitkäaikaisiksi maksumiehiksi lyhytnäköisten taloushelpotusten saavuttamiseksi. Yhtä järkevää kuin pissata pakkaselle housuun pysyäkseen lämpimänä. Sanna Marinin hallitus vain paisuttaa julkisen sektorin menoja ja samanaikaisesti sen työllisyystavoite on karkaamassa odotetusti.
Hyödyntämällä vesivaroihin liittyvää valtavaa kaupallista potentiaalia voitaisiin saada kasaan kovasti kaivattuja euroja. Esimerkiksi vesivarojen hyödyntämiseen keskittyvä valtionyhtiö kuulostaa korviini hyvältä ajatukselta. Samanaikaisesti tulee estää kuntien ahdingossa tekemät pitkässä juoksussa kestämättömät ratkaisut kaupata vesihuoltoaan ahneille sijoittajille.
Ritva ”Kike” Elomaa 
kansanedustaja (ps)

Elomaa: Suomen on pidettävä kansainväliset sijoittajat erossa pohjavesistämme ja kuntien vesiyhtiöt omissa käsissä

Lääketieteen tohtorin Mikko Paunion pilapiirroksilla höystetty uusi kirja Hourulan väen ilmastovallankumous osoittaa, kuinka vihreys paljastuu demokratian vastaiseksi voimaksi, joka ammentaa 1920-luvulla perustetun Frankfurtin koulukunnan identiteetti-ideologian synkistä kaoottisista tieteenvastaisista mietteistä.

Mikko Paunion kirjassa kerrotaan identiteetti-ideologiaan pohjaavan ympäristöpolitiikan hirvittävästä lopputuloksesta, kierrätysintoilun aiheuttamasta maailman merien ja köyhien maiden muoviroskasaastumisesta, globaalista jätehuollon kriisiytymisestä sekä myös maailman köyhien unohtamisesta.
&#8211; Tämä touhu on niin pimeää, että on aika nauraa sille raikuvasti ensihoitona siitäkin huolimatta, että olemme tekemisissä kuolemanvakavan yhteiskunnallisen ilmiön kanssa. Tästä ajatuksesta syntyi Turun Sanomien ex-pilapiirtäjän Mika Rantasen kanssa juhannuksen alla idea pilakuvilla ryyditetystä kirjasta, Paunio sanoi kirjan julkistamistilaisuudessa perussuomalaisten puoluetoimistossa järjestetyllä Työmiehen tuumaustunnilla.
Kestävä kehitys onkin estävää kehitystä
Tohtori Paunio esitteli kirjaa ja sen piirroksia. Paunion mukaan kirjan ydinviesti kuvaa hetkeä, kun ”ilmastokeskustelu lähti lapasesta ja kapitalismi ristiinnaulittiin.”
&#8211; Kirjan narratiivi rakentuu ajalliselle kaarelle vuonna 1846 julkaistun David Thoreaun Elämää Metsässä -kirjan ydinviestin, joka on vihreä alkuvalhe, aina lokakuussa 2018 julkistetun YK:n ilmastopaneelin IPCC:n Puolentoista-asteen erikoisraportin viime kädessä synnyttämään kaoottiseen ilmastokeskusteluun.
-Tämä raportti lopulta raivasi tietä kohti huhtikuussa 2019 alkaneelle &#8221;Hourulan väen ilmastovallankumoukselle&#8221; eli Elokapinalle Greta Thunberg-ilmiöineen. Elokapina tunnetaan englanniksi nimellä Extinction Rebellion tai tuttavallisesti vain XR.
Paunion kirjassa osoitetaan, että kestävä kehitys onkin nimestään huolimatta estävää kehitystä ja kuinka etuoikeutetulla muita tasa-arvoisemmalla punavihreällä etujoukolla ei ole aikomustakaan tehdä muilta vaatimiaan uhrauksia ja luopua saavutetusta maallisesta hyvästä.
&#8211; Kerron siinä myös kierrätysintoilun aiheuttamasta maailman merien ja köyhien maiden muoviroskasaastumisesta ja globaalista jätehuollon kriisiytymisestä, kuin myös maailman köyhien unohtamisesta.
Kasvit tarvitsevat myös hiilidioksidia
Paunion kirjassa kerrotaan vihreiden advokoimien vaihtoehtoisten energiamuotojen vaatimista valtavista maa-aloista ja niiden aiheuttamista ympäristö- ja luontohaitoista
Tuumaustunnilla Paunio näytti verkkokeskustelusta löytämänsä kommentin, jossa huolestunut isä kertoi, että hänen poikansa oli saanut biologiankokeessa miinuspisteen vastattuaan, että kasvit tarvitsevat elääkseen veden, valon, lämmön ja ravinteiden lisäksi myös hiilidioksidia. Isä kertoi, että opettajan mukaan vastaus oli ollut väärä, koska hiilidioksidia ei mainittu opetusohjelmassa.
&#8211; Opettaja todennäköisesti kertoo oppilailleen hiilidioksidikammossaan myös, että hiilidioksidia tupruttamattomien sähköautojen suosiminen on ekoteko? Onkohan näin? Jos tarkastellaan pelkästään sähköauton tarvitseman litiumakun ympäristöjalanjälkeä, niin litium pitää irrottaa suolasta, Paunio sanoi.
Hän esitti lyhyesti sosiaalisesta mediasta poimimansa havainnollistavan lainauksen:
Tuhatta litiumkiloa kohden tarvitaan kaksi miljoonaa litraa vettä. Pelkästään Chilessä pumpataan tällä hetkellä noin 21 miljoonaa litraa pohjavettä vuorokaudessa, joka sitten haihdutetaan taivaan tuuliin. Käytännössä yhtä Tesla S -mallin akkua varten vettä pitää siis haihduttaa 80 000 litraa.
Litiumin saanti alkaa vesialtaista. 60 prosenttia maailman litiumvarannoista sijaitsee Argentiinassa Jujuyan alueella. Pohjavesi pumpataan maanalaisen suolaveden kanssa sekaisin ja laitetaan haihtumaan jättimäisiin betonialtaisiin puoleksi vuodeksi.
Aavikoiden kallisarvoista pohjavettä ei sekoittumisen jälkeen pysty käyttämään ihmis- tai eläinravinnoksi. Haihtumisen jälkeen altaisiin jää tiivistynyttä massaa, josta litium saadaan kemikaaleja käyttämällä irti. Kaivostoiminnan jätteet ovat myrkyllisiä. Tämä tulisi sähköautosta vouhottavien poliitikkojen ymmärtää. Tyhmyys on päättäjässä vielä pahempi vika kuin ilkeys.
Luonnontiede sivuroolissa ilmastovallankumouksessa
Paunion kirja on päivitetty ja yksinkertaistettu versio neljä ja puoli vuotta sitten Auditoriumin julkaisemasta kirjasta Vihreä valhe – Valheen sysimustat juuret, sen salakavalat lonkerot ja murheelliset seuraukset, jossa muun muassa käydään läpi viheruskonnon historiaa.
Paunion mukaan olemme yhteiskunnassa ajautuneet äärivasemmiston lähes täysin mediavallan avulla hallitsemassa identiteetti-ideologisessa ympäristökeskustelussa niin holtittomaan tilanteeseen, että kriittisellä luonnontieteellisellä tarkastelulla on enää sivurooli.
&#8211; Tosin jopa BBC:kin on reagoinut tähän vastuullisesti ja haastattelun avulla kertonut, että Hourulan väen ilmastohihhuleiden ja elokapinoitsijoiden väitteet maapallon tuhoutumisesta 10 vuoden sisällä ovat keksittyjä.
Vihreinä esiintyvät Hollywood-tähdet tuhlaavat vettä
Paunion mukaan vihreä ajattelu on luonut orwellimaisen sanaston, jolla edistetään sokerilla huurrutettua estävää kehitystä.
&#8211; Sähkön ja veden säästäminen on estävän kehityksen pakkomielle numero yksi. Niinpä Maailman terveysjärjestön ykköstavoite, joka edelleen on voimassa, eli pyrkimys turvata jokaiselle maapallon ihmiselle mahdollisuus kuluttaa vettä 150-200 litraa päivässä, on häivytetty YK:n estävän kehityksen tavoitteista.
&#8211; Maapallon köyhimmät ihmiset tarvitsisivat meidän laillamme päivittäin vettä, jotta he voisivat ehkäistä eri hygieenisin keinoin infektioista – ei ruoan puutteesta – johtuvaa 800 miljoonaa ihmistä koskettavaa aliravitsemusta. Kuitenkin WHO:n em. pyrkimys on orwellilaisessa uuskielessä muutettu siten, että puhdas juomavesi on julistettu hyveellisesti estävän kehityksen deklaraatioissa ihmisoikeudeksi.
Paunio muistutti myös, että vihreydestään tunnetut kalifornialaiset kuluttavat maailman eniten kotitalouksien talousvettä.
&#8211; Ennen eeppistä kuivuutta, he kuluttivat noin 800 litraa vettä asukasta kohti päivässä. Muutama vuosi sitten kuivuuden ja ankarien vedensäästömääräysten myötä heidän kulutuksensa laski 600 litraan päivässä.
&#8211; Vihreät Hollywood-tähdet kuten Arnold Schwarzenegger ja Leonardo Di Caprio, jotka ovat hiljan moraaliposeeranneet Greta Thunbergin kanssa kuluttavat vettä sitten tuhansia litroja päivässä, koska heidän kartanoidensa uima-altaat ja valtavat nurmikentät tarvitsevat paljon vettä.

Lue hulvattoman hauskasta kirjasta, miten ilmastokeskustelu lähti lapasesta ja kapitalismi ristiinnaulittiin – ”Tämä touhu on niin pimeää, että on aika nauraa sille raikuvasti”

pohjavesi

Kasvava väestö pakkautuu miljoonakaupunkeihin – muuttoliike pois vesipulan riivaamista metropoleista on jo alkanut

Osa jäteöljystä päätyy poltettavaksi – ”vihreä siirtymä” on johtanut ikävään seuraukseen

Elomaa: Suomen on pidettävä kansainväliset sijoittajat erossa pohjavesistämme ja kuntien vesiyhtiöt omissa käsissä

Lue hulvattoman hauskasta kirjasta, miten ilmastokeskustelu lähti lapasesta ja kapitalismi ristiinnaulittiin – ”Tämä touhu on niin pimeää, että on aika nauraa sille raikuvasti”

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025