Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

poissaolot

Teemu Keskisarja: Totuus kansanedustajien laiskottelusta, josta media vaikenee

Translain soveltamisen laajentamista lapsiin koskeva lausuma olisi ollut kaadettavissa eduskunnassa, mikäli yksi kokoomuksen ja viisi keskustan kansanedustajaa olisivat taktikoinnin sijaan ottaneet selkeän kannan asiaan &#8211; ja mikäli poissaoloja ei olisi ollut.

Kansan karsastama laki sukupuolen vahvistamisesta eli niin sanottu translaki hyväksyttiin eduskunnassa keskiviikkona. Laki mahdollistaa jatkossa sukupuolimerkinnän vaihtamisen omalla ilmoituksella.
Keskiviikkona eduskunta myös joutui ottamaan kantaa siihen, tulisiko tulevaisuudessa translain soveltamisalaa laajentaa alaikäisiin vai ei, sillä nyt hyväksytty translaki mahdollistaa sukupuolen vaihtamisen vain täysi-ikäisille.
Lopputulos oli se, että eduskunta hyväksyi lausuman, jolla myös lasten &#8221;transuilua&#8221; tullaan edistämään. Tällaiseen eduskunnan kannan muodostamiseen vaikutti osan kansanedustajista härski taktikointi saliäänestyksissä.
Äänestyksessä vastakkain kaksi eri kantaa
Äänestyksessä vastakkain olivat sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausumaehdotus ja kansanedustaja Päivi Räsäsen samaa asiaa koskeva ehdotus.
Eduskunnan hyväksymä translaki siis mahdollistaa sukupuolen vaihtamisen vain täysi-ikäisille. Kuitenkin sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön lausumaehdotuksen mukaan eduskunnan kanta olisi se, että eduskunta edellyttää valtioneuvoston jatkossa valmistelevan tarvittavat lakiuudistukset myös ”transsukupuolisten lasten itsemääräämisoikeuteen vahvistamiseksi”.
Kristillisdemokraattien Räsäsen lausumaehdotus oli sisällöltään täysin päinvastainen, sillä hänen lausunnossaan vaadittiin lapsille ja nuorille kasvurauhaa.
Räsäsen ehdotuksessa edellytettiin, ettei alaikäisille anneta mahdollisuutta sukupuolenvaihdokseen, vaan sen sijaan sukupuoli-identiteetin häiriöistä kärsiville lapsille ja nuorille mahdollistetaan monipuolista tukea ja apua sukupuolidysforian hoitoon ja sen syiden selvittämiseen.
Kepun ja kokoomuksen k-ryhmä livahti taktisesti ulos
Äänestyksen lopputuloksena Räsäsen lausumaehdotus hävisi äänin 93-83, eli eduskunta päätyi hyväksymään lausuman, jolla myös lasten transuilua tullaan edistämään. Tällaiseen eduskunnan kannan muodostamiseen vaikutti kuitenkin osan keskustan ja kokoomuksen kansanedustajista härski taktikointi saliäänestyksissä.
Keskustan kansanedustajilla Antti Kaikkosella, Hanna Kososella, Katri Kulmunilla ja Joonas Köntällä sekä kokoomuksen Ville Kaunistolla oli tilaisuus ottaa kantaa sen puolesta, että translakia ei tulla soveltamaan alaikäisiin. Sitä tilaisuutta nämä kansanedustajat eivät käyttäneet, sillä eduskunnan asiakirjojen mukaan he olivat äänestyshetkellä muka <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/aanestys.aspx?aanestysnro=1&amp;istuntonro=159&amp;vuosi=2022">poissa</a>.
Tosiasiassa jokainen heistä oli salissa äänestyshetkellä paikalla, sillä he osallistuivat <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/aanestys.aspx?aanestysnro=1&amp;istuntonro=159&amp;vuosi=2022">minuuttia aikaisemmin</a> salissa toiseen lausumaehdotusta koskevaan äänestykseen.
Mikäli neljä edellämainittua kepun edustajaa ja yksi kokoomusedustaja olisivat äänestäneet ”ei”, eli he olisivat kannattaneet Räsäsen lausumaehdotusta, äänestystulos olisi ollut täpärä 93-88, vaikkakaan lasten transuilua koskeva lausuma ei olisi silläkään vielä kaatunut.
Viisi kepulaista ja yksi kokoomuslainen poissa
Äänestyksessä tyhjää äänestivät Harry Harkimo (liik) sekä kepulaiset valtiovarainministeri Annika Saarikko ja Mikko Kärnä. Mikäli he olisivat ottaneet kantaa lasten transuilua vastaan, olisi äänestyksen tulos ollut 93-91.
Kaikista translakiin liittyvien lausumaehdotuksien äänestyksistä on poissaoleviksi merkitty keskustan Hannakaisa Heikkinen, Tuomas Kettunen, Jari Leppä, Mika Lintilä ja Mikko Savola sekä kokoomuksen Heikki Vestman. Niinpä translain soveltamisen laajentamista lapsiin koskeva lausuma olisi ollut kaadettavissa, mikäli edellä mainitut kokoomuksen ja keskustan kansanedustajat olisivat ottaneet selkeän kannan asiaan, ja mikäli poissaoloja ei olisi ollut.
Hallituspuolueiden edustajista demarien Hussein al Taee sekä vasemmiston Suldaan Said Ahmed ovat yllättäen myös merkitty poissaoleviksi kaikkien translakiin liittyvien lausumaehdotuksien äänestyksistä.

Keskusta ja kokoomus taktikoivat härskisti translakiin liittyvässä äänestyksessä: Lasten ”transuilun” tukemiseen kehottava lausuma hyväksyttiin eduskunnassa

Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä huomauttaa, että Marinin toiveen toteutumiseen liittyy käytännön haasteita, sillä Marin ei useinkaan ole tavoitettavissa vastaamaan asiakysymyksiin.

Pääministeri Sanna Mariniin (sd) kytkeytyvä, jo kolmatta viikkoa käynnissä oleva bilekohu ei ole ainakaan vielä osoittanut hiipumisen merkkejä, ja pääministeri saattaa joutua vastaamaan juhlimista koskeviin kysymyksiin myös eduskunnassa syysistuntokauden alussa.
Perussuomalaiset vaatii hallituksen toimista selvitystä myös Uniper-sotkuun liittyen, joka osui samaan aikaan Marinin kesäloman kanssa. Marin ei vaivautunut kesälomaltaan Saksaan neuvottelemaan suomalaisen Fortumin tytäryhtiön Uniperin rahoituksesta, vaan lähetti paikalle puoluesiskonsa, omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraisen.
&#8211; Hallitus ei näytä olleen toimintakykyinen Uniper-kriisissä. Pääministeri paineli samaan aikaan Ruisrockiin ja siitä sitten Helsingin pintaliitoporukoiden kanssa virka-asuntoonsa jatkoille, perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavio sanoi tänään perussuomalaisten eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Lappeenrannassa.
Vetäytyi taka-alalle jo elvytyspakettikeskustelussa
Pääministeri Marin on viime päivinä selitellyt käsistä riistäytynyttä juhlintaansa tiedotustilaisuuksissa. Tiistaina suurlähettiläspäivillä puhunut Marin vaikutti kuitenkin jo olevan kyllästynyt puhumaan aiheesta, ja arveli myös suomalaisten olevan.
Marin sanoi myös toivovansa, että juhlinnan sijaan siirryttäisiin puhumaan substanssiasioista ja politiikasta.
- Totta kai itse toivoisin pääministerinä, että keskityttäisiin politiikan asiakysymyksiin, Marin sanoi.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä huomauttaa, että Marinin toiveen toteutumiseen liittyy käytännön haasteita, sillä Marinia ei useinkaan ole tavoitettavissa vastaamaan asiakysymyksiin.
&#8211; Kyseessä ei ole uusi ilmiö. Koko ajan on ollut havaittavissa ongelmaa, että pääministeriä on vaikea tavoittaa keskustelemaan poliittisista kysymyksistä tai vastaamaan oppositiolle. Ongelma nousi esille jo viime vuoden kesällä, kun keskusteltiin EU-elvytyspaketista, jolloin Marin pitäytyi taka-alalla, ilmeisesti taktisista syistä, jolloin muut joutuivat vastaamaan vaikeisiin kysymyksiin, Mäkelä sanoo.
Bilekohu yhteydessä Uniper-sotkuun
Kuten hyvin tiedetään, tosiasiassa Marin ei mielellään osallistu poliittiseen keskusteluun opposition kanssa &#8211; varsinkaan talousasioista.
Esimerkiksi heinäkuun puolivälissä Marin loisti poissaolollaan SuomiAreenassa, jossa eduskuntapuolueiden puheenjohtajat keskustelivat muun muassa verotuksesta ja valtiontaloudesta.
Marinin kesäloma osui kriittiseen hetkeen, sillä loman aikana kotimaassa rytisi oikein kunnolla – niin taloudessa kuin ulkorajapolitiikassa &#8211; mutta Marin pysyi tuppisuuna.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra katsoo, että Marinin bilekohu on yhteydessä Uniper-kriisin kanssa, eikä asiaa ole loppuun käsitelty.
&#8211; Kun Uniper-Fortum-ongelma alkoi avautua heinäkuun puolivälin kieppeillä, vaadimme eduskuntaa koolle ja ministereitä vastaamaan, mutta näin ei tehty. Myöskään ministeri Tuppuraiselta ei ole saatu vastauksia, Purra sanoi tänään Lappeenrannassa.
Perussuomalaiset pitää huolen, että pääministeri Marinin juhlimiseen kytkeytyvä <a href="https://stage.sudev.fi/perussuomalaiset-laittaisi-omistajaohjauksen-remonttiin-ulkomaalaisilla-omistajilla-ei-saa-jatkossa-olla-merkittavaa-osaa-kriittisilla-aloilla/">Uniper-sotku perataan</a> perin pohjin ja että ministerit vastaavat viimeistään syyskuussa.
<iframe loading="lazy" title="Eduskuntaryhmän kesäkokous, Purra Ja Tavio" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/XjC6Xt9cD20?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&nbsp;

Sanna Marinin dilemma: Toivoo nyt keskittymistä politiikan asiakysymyksiin, vaikka yleensä pääministeriä on vaikeaa tavoittaa keskustelemaan politiikasta

Yle julkaisi eilen Pohjois-Pohjanmaan pienintä kuntaa, Hailuotoa, koskevan artikkelin. Kansanedustaja Ari Koponen on vaikuttunut. Samaan aikaan kun muualla Suomessa mielenterveyden häiriöistä johtuvat sairauspoissaolot jatkavat jyrkkää kasvuaan, Hailuoto säästää 350 000 euroa vähentyneissä mielenterveysperusteisissa sairaspoissaoloissa ja on alittamassa kuluvana vuonna budjettiaan. 
Ari Koponen tietää, että mielenterveyden ongelmat ja syrjäytyminen tuovat kansantaloudelle aivan valtavan taakan.
&#8211; Tämä on hieno esimerkki miten rahaa tulisi laittaa huomattavasti nykyistä enemmän mielenterveys- ja päihdetyöhön, jolloin satsattu raha tulisi monikertaisena takaisin tulevaisuudessa, Koponen toteaa.
Taloudellinen epävarmuus lisää ongelmia
Viime vuonna 84 000 suomalaista jäi yli yhdeksän päivän sairauslomalle mielenterveyden häiriöistä johtuen – lähes 10 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Mielenterveyssyistä ennenaikaiselle eläkkeelle jäi vuoden aikana yli 6 000 ihmistä.
&#8211; Voin vain kuvitella mitkä lukemat tulevat olemaan tänä vuonna. Taloudellinen epävarmuus voi heijastua mielenterveysongelmina, ja pahimmillaan velkakierre voi ajaa itsemurhaan. Erityisesti koronakriisin aikana avun hakeminen matalan kynnyksen palveluista, kuten kriisipuhelimista, on noussut ennätystasolle ja Terveystalon lääkärit ovat kirjoittaneet lähetteitä psykoterapioihin kaksi kertaa enemmän kuin koko viime vuonna, Koponen kertoo järkyttyneenä.
Hailuodon kunnanjohtajan mukaan resepti poissaolojen vähentämiseen on yksinkertainen: ne vähenevät, kun työntekijä voi hyvin ja johtaminen on oikeudenmukaista. Paljon sairastelleen kanssa kysytään mistä poissaolot johtuvat ja mitä niille voisi tehdä. Hailuodossa ihmiset halutaan pitää töissä keinolla millä hyvänsä. Vaikka niin, että he tekevät lyhyempää päivää.
&#8211; Ennaltaehkäiseviä toimia pitäisi valtiomme päättäjien miettiä jokaisessa asiassa. Hailuodon kunta on malliesimerkki, miten niin valtion kun kunnankin tasolla tulisi toimia, ylistää Koponen.
Nuoret ovat ahdistuneita
Koposen mukaan tällä hetkellä nuorten yleisin lähetteen syy erikoissairaanhoitoon on ahdistuneisuus, johon on mahdollista saada apua varhaisen puuttumisen avulla. Noin 3 % yläkoululaisista on jatkuvasti paljon poissaoloja koulusta psyykkisten oireiden vuoksi. Myös väkivaltatapauksesta kouluissa ovat lisääntyneet, kuten olemme mediasta saaneet viime viikkoina lukea. Koponen on huolissaan että Sanna Marinin hallituksen 5.10. julkaistussa ensi vuoden budjetissa ei ole riittävästi rahaa koulumaailmaan.
&#8211; Oppilashuolto ja juurisyihin puuttuminen tarvitsisi resursseja. Sen sijaan hallitus kohdistaa huomion ongelmien jälkihoitoon ja pidentää oppivelvollisuutta polun alkupäästä otetuilla resursseilla. Ei tule onnistumaan.
Oppivelvollisuuden laajentaminen johtaa Koposen mukaan pahimmillaan siihen, että koulutuksen sisällöistä leikataan ja ryhmäkokoja kasvatetaan entisestään.

Koponen: Mielenterveyden aikapommi tikittää – ”Pääministeri Marinin hallitus ei ymmärrä ongelman vakavuutta”

Koronakriisin aikana jopa puolet oppilaista on lintsannut kansankodin kouluista. SVT selvitti tilannetta pandemian pahiten koettelemilla seuduilla ruuhka-Ruotsissa. Poissaolot olivat tavallisimpia sosioekonomisesti syrjäytyneiden ongelmalähiöissä.

Saadakseen todellisen kuvan koulujen poissaoloista SVT on<a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/skola-3"> haastatellut</a> suurimpien kuntien koulujohtoa koronan pahiten runtelemissa lääneissä: Tukholman alueella, Itä-Götanmaalla ja Södermanlandissa. Toimittajat kuulivat myös Malmön ja Göteborgin kouluviranomaisia.
Tukholman kaupunkialueella poissalollaan loisti pahimmillaan joka neljäs oppilas ja opettaja. Tänään poissaoloprosentti on enää 14-15 välillä, toki tuplasti sen mitä normaalisti. Sosioekonomisesti syrjäytyneillä alueilla tilanne on vaikeampi ja koululaisia on hankalaa saada palaamaan takaisin opinahjoon.
Ongelmalähiöiden oppilaat hukassa
Mikael Östling Huhta työskentelee rehtorina moniongelmaisen Kistan alueen englantilaisessa koulussa. Hän sanoo, että kriisillä on ollut vakavia vaikutuksia koulun toimintaan ja oppilaat ovat joutuneet kärsimään jäädessään koteihinsa. Oppilaista on jäänyt koteihinsa pahimmillaan yli puolet.
&#8211; Aiemmin poissaoloprosentti oli 40 tienoilla. Sen olemme selättäneet henkilökohtaisella viestinnällä. Soitamme oppilaiden vanhemmille, jotta saamme käsityksen perheen tilanteesta ja muistutamme sanalla, että koulu on auki.
Tuplaopetus haasteellista
Opettajat ovat joutuneet kovan paikan eteen uudessa tilanteessa. Opetus on käytännössä suunniteltava sekä läsnä olevia, että kotonaan kököttäviä varten.
&#8211; Kaikki on kuitenkin lutviutunut yllättävänkin hyvin. Emme ole muuttaneet itse opetusta mutta olemme sopeuttaneet sen vallitsevaan tilanteeseen. Jotta se toimii myös heille, jotka istuvat kotonaan, sanoo äidinkielen opettaja Eskilstunasta.
&nbsp;

Pandemia sai jopa puolet Ruotsin koululaisista jäämään kotiin – oppivelvollisuudesta huolimatta

Johtajuusongelma ja puutteelliset esimies- ja organisointitaidot ovat maamme yksi vähiten julkisissa keskusteluissa esillä olevista isoista epäkohdista, painottaa perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela.

Kansanedustaja Jari Koskelan mielestä johtajuus on 2020-luvulla osaamisessa, työssä ja yrittäjyydessä.
&#8211; Avainasemassa ovat vahvat perustaidot sekä kyvyt ja valmiudet oppia uutta. Samalla pitää olla valmis päivittämään omaa osaamistaan koko elämän ja työuran ajan.
&#8211; Nämä sanat ovat aivan totta, mutta kun tavoitteena on maailman paras työelämä, siis onnellisten ja hyvinvoivien ammattilaisten Suomi, missä jokaisen tiedot ja taidot ovat työelämän käytössä. Tavoite ei toteudu pelkillä sanoilla, vaan jäämme odottamaan tekoja, Koskela totesi eduskunnassa.
Julkinen puoli paisunut aivan liian suureksi
Koskela painottaa, että jos haluamme työn tuottavuuden uusille ulottuvuuksille, tarvitsemme nykyistä parempaa johtajuutta. Tulevan hallitusohjelman Osallistuva ja osaava Suomi -johdannossa kirjoitetaan arvokkaasti hyvinvoinnin perustasta.
&#8211; Yksityisellä puolella huonot johtajuus- ja esimiestaidot johtavat yleensä erottamisiin tai jopa yrityksen alasajoon, Koskela toteaa.
&#8211; Tiedämme, että julkinen puoli ja talous ovat jo nyt paisuneet aivan liian suuriksi. Siksi ongelma on siellä merkittävä. Huono johtajuus vaikuttaa sairauspoissaoloihin.
Huono johtaminen lisää poissaoloja
Koskela huomauttaa, että Työterveyslaitoksen tekemissä tutkimuksissa on löytynyt selkeä ero yksityisen ja julkisen sektorin sairauspoissaoloissa.
&#8211; Tästä voimme tehdä suoran johtopäätöksen, että yksityisen puolen toimijat ovat kyenneet paremmin ratkaisemaan tämänkin ongelman. Johtopäätöksen voi tehdä myös siitä, että epäonnistunut esimiehen tai johtajan valinta johtaa useasti yhteisön huonoon työilmapiiriin ja työntekijät kadottavat motivaation, mikä taas saattaa johtaa yhteisön sisäisiin jännitteisiin, uupumisiin, mielenterveysongelmiin ja lisääntyviin sairaspäiviin.
&#8211; Julkisella sektorilla poissaolot ovat lähes poikkeuksetta liian korkealla tasolla. Silloin kun keskimääräinen luku lähentelee jopa 20 työpäivää työntekijää kohti vuodessa koko työyhteisössä, niin jokainen meistä osaa laskea, mitä se tarkoittaa. Yksityisellä puolella vastaava tilanne johtaisi pahimmillaan konkursseihin, arvioi Koskela.
Kukaan ei halua lisää verotusta
Hallituksen ohjelmassa puhutaan julkisen talouden kestävyydestä.
&#8211; Kannamme kaikki huolta siitä. Emme halua leikkauksia tai verojen korottamista. Haluamme kuroa kestävyysvajetta.
&#8211; Hallitusohjelmassa luvataan, että Suomen on oltava maailman kärjessä koulutuksessa. Siksi ihmettelenkin, miksi ette ole ohjelmassanne painottaneet esimies- ja organisointitaitojen parantamista ja panostusta tämän ongelman ratkaisemiseen?

Koskela: Hallitusohjelmassa ei mainita johtajuutta – julkisen sektorin työntekijöillä huolestuttavan paljon poissaoloja

Vihreiden kansanedustaja Jani Toivolaa nähdään vain harvoin eduskunnan täysistunnossa. Hän on kuitenkin ehtinyt tehdä edustajana ollessaan rahallisesti arvokkaita keikkatöitä ja maksanut taksimatkansa eduskunnan taksikortilla myös sairauslomansa aikana. Valtiopäivätoimia tai vastaavia saavutuksia on kertynyt vähänlaisesti.

Kansanedustaja Jani Toivola (vihr.) ei enää asetu ehdolle kevään eduskuntavaaleissa. Toivola kertoo, että päätös oli iso ja vaikea.
&#8211; Tärkeimpänä syynä päätökselle on pieni tyttäreni. Tässä hetkessä koen, että minulle on mahdotonta yhdistää pienen lapsen yksinhuoltajan arki ja vaativa työ eduskunnassa, Toivola kirjoitti Facebookissa.
Lapsiperheen isän arkea on varmasti hankalaa yhdistää vaativaan lainsäätäjän työhön, joten Toivolan päätös vetäytyä eduskunnasta on ymmärrettävä…ei kun…
Suomen Uutisten toimitus pahoittelee epätarkkuutta. Kansanedustaja Toivola on todellakin edellä mainituilla sanankäänteillä perustellut vetäytymistään eduskunnasta, mutta se tapahtui jo neljä vuotta sitten &#8211; lokakuussa 2014. Sen jälkeen Toivola pyörsi puheensa ja päätti asettua uudestaan ehdolle.
Nyt &#8211; lokakuussa 2018 &#8211; Toivola aikoo jälleen jäädä pois tulevan kevään eduskuntavaaleista.
Toivolan läpimeno olisi epävarmaa
Jani Toivola valittiin eduskuntaan jo vuoden 2011 vaaleissa. Hän siis ilmoitti keskiviikkona 3.10. jo toisen kerran urallaan vetäytyvänsä eduskunnasta. Päätös lienee kypsynyt pakon sanelemana, sillä Toivola on viime viikot ryvettynyt ollessaan erilaisten rahakohujen keskipisteessä. Vihreiden gallup-kannatus on myös pitkään ollut alavireinen, eikä läpimenoa voida pitää varmana.
Tällä kertaa mies myönsi itsekin, että on tullut töppäiltyä.
- Totta kai viime viikkojen asiat ovat osa sitä päätöstä olleet. Ja varmaan yleisellä tasolla sitä jokainen miettii, kun vaalit lähestyy, että haluaako jatkaa ja miten on vuodet mennyt. Monen asian summa ja tämä on ollut yksi niistä, Toivola kertoi Ilta-Sanomille.
Taksin ovet paukkuivat 1 039 kertaa 
Toivolan skandaalinkäryinen syksy käynnistyi Iltalehden uutisesta, jossa kerrottiin Toivolan käyttäneen eduskunnan taksikorttia tällä vaalikaudella jo 1 039 kertaa. Veronmaksajille tämä tarkoitti 22 000 euron laskua.
Sen jälkeen otsikoihin nousivat Toivolan kulukorvaukset: Toivolalle oli maksettu korotettua 1 315 euron kulukorvausta tyhjillään olevasta kakkosasunnostaan Riihimäellä, vaikka Toivola oikeasti asuu Helsingissä.
Epäselvään tilanteeseen sopii hyvin se, että Toivola on valittu eduskuntaan Uudenmaan vaalipiiristä, jossa hän siis ei asu eikä ole kirjoilla. Toivola selitteli sekavaa asumisjärjestelyään ja korvauksien nostamista siten, että olisi muka juuri perheensä kanssa muuttamassa Helsinkiin.
Keikkatöitä sairauslomalla
Myöhemmin ilmeni, että Toivola oli höylännyt eduskunnan taksikorttia myös sairauslomiensa aikana sekä tehnyt rahallisesti arvokkaita keikkatöitä sairaana ollessaan. Sairauslomalla ollessaan Toivola teki puhujavierailuja kouluihin, joista vierailuista hänelle maksettiin myös palkkio. Ilta-Sanomien laskelmien mukaan kyse olisi ollut yhteensä jopa yli 30 000 euron summasta.
Toivolalle kouluvierailut ovat toki mukava lisä jo muutenkin korkeaan kansanedustajan palkkioon. Uusimpien verotietojen mukaan Toivolan vuositulot ovat 94 645 euroa.
Mukavaa eduskuntaelämää on siis jatkunut lähes kahdeksan vuotta eikä rahantuloa ole mitenkään voinut estää. Vähemmälle huomiolle on jäänyt, mitä Toivola on oikeasti saanut aikaan eduskunnassa.
Masentui ensimmäisellä kaudellaan
Aivan ensimmäiseksi huomio kiinnittyy pitkiin poissaolojaksoihin. Jo ensimmäisellä eduskuntakaudellaan Toivola masentui ja jäi pois eduskunnasta. Joulukuussa 2016 Toivola masentui jälleen sillä seurauksella, että hänet nähtiin eduskunnassa seuraavan kerran vasta syksyllä 2017, jolloin poissaolo oli kestänyt yhtäjaksoisesti jo seitsemän kuukautta.
Tässä kohden tarkennettakoon, että vaikka kansanedustajat yleensä toimittavat lääkärintodistuksen sairaudestaan eduskunnan hallinnolle, varsinaista sairauslomaa kansanedustajilla ei ole.
Kansanedustajan 6 510 euron palkkio maksetaan edustajalle täysin riippumatta siitä, onko kansanedustaja poissa sairauden tai minkä tahansa muun syyn vuoksi. Kuten Toivolan tapauksesta käy ilmi, myös taksikorttia on mahdollista vinguttaa vaikka sairastuisikin.
Valitti uupumustaan naistenlehdelle
Syksyllä 2016 Toivola tilitti raskasta arkielämäänsä Me Naiset -lehdelle ja tunnusti tuolloin käyneensä syvissä vesissä.
&#8211; Olin uupunut vaativasta työstä, jolle en löytänyt merkitystä ja pienen lapsen yksinhuoltajuudesta. Niiden yhdistelmä vaatii paljon, Toivola myönsi.
Samaan aikaan Toivola viimeisteli omaelämänkerrallista kirjaansa Musta tulee isona valkoinen, jossa hän kuvailee erilaisuuden kokemustaan Suomessa.
Eduskunnan poissaolotilastojen kuningas
Toivola on pitkään ollut kärjessä tilastoissa, jotka kuvaavat kansanedustajien poissaoloja eduskunnan täysistunnoista. Jo vaalikaudella 2011-2015 Toivola oli poissa peräti 123 täysistunnosta, mikä nosti hänet poissaolotilastojen kuninkaaksi. Tuolloin poissaoloihin tosin vaikutti vahvasti vanhempainvapaa 30.11.2013-31.8.2014, jona aika kysymys oli ”muista poissaoloista.”
Vuonna 2015 alkaneella eduskuntakaudella Toivolaa on nähty eduskunnan suuressa salissa entistäkin harvemmin. Tilastojen mukaan Toivola on ollut pois 140 kertaa, kun täysistuntoja on ollut yhteensä 455. Näin ollen suurin piirtein joka kolmas täysistunto on jäänyt väliin. Toki poissaolot osin selittyvät pitkällä sairauslomajaksolla.
Toivola ei ollut paikalla myöskään perjantaina 21. syyskuuta, jolloin eduskunta äänesti ulkoministeri Timo Soinin (sin.) luottamuksesta. Monet ovat arvelleet, että Toivolan käyttämä taksi juuttui tuolloin Helsingin keskustan iltapäiväruuhkaan, eikä Toivola sen vuoksi ehtinyt Arkadianmäelle äänestämään.
Oma ryhmyrikin arvosteli Taksi-Toivolan
Toivolan aktiivisuus taksinkäyttäjänä on siis ollut kääntäen verrannollista hänen aktiivisuuteensa kansanedustajana. Taksin takapenkillä on vierähtänyt todella pitkä aika, kun ottaa huomioon, että tällä vaalikaudella Toivola on ollut poissa joka kolmannesta täysistunnosta.
Koska Toivolaa ei eduskunnassa useinkaan nähdä, looginen seuraus on, ettei häntä myöskään siellä kuulla. Vuonna 2015 alkaneella vaalikaudella Toivola on käyttänyt vain 75 puheenvuoroa, eli vähiten koko vihreiden eduskuntaryhmässä.
Vertailun vuoksi: puheenjohtaja Touko Aalto on ollut äänessä 465 kertaa ja vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen 355 kertaa.
Sairauslomalla oleva Aalto ei ole julkisuudessa kommentoinut Toivolan taksi- ja rahaskandaaleja, mutta Mikkonen toimitti äskettäin julkisuuteen tiedotteen, jossa hän ilmoitti nuhdelleensa Toivolaa sen jälkeen kun oli perehtynyt Toivolan antamiin selityksiin.
&#8211; Koska kansanedustajan tehtävässä on kyse luottamuksesta, huolimattomuuteen ja leväperäisyyteen ei ole varaa kansanedustajan tehtäviin sisältyvien etujen käytössä. Siksi moitteet ovat tarpeen, Mikkonen totesi.
Mikkonen ilmoitti myös pitävänsä menettelyä paheksuttavana.
Vihreiden sekoilut näkyvät gallupeissa
Toivolan toilailujen paljastuminen sattui vihreille huonoon aikaan, sillä puheenjohtaja Aallon paluu sairauslomalta ei ole tiedossa. Vihreiden kannalta tilanne on ikävä, sillä puolueen gallup-kannatus on kääntynyt laskuun. Ylen tuoreen gallupin mukaan vihreitä kannattaisi tällä hetkellä 11,6 prosenttia. Syyskuun 2017 huippulukemasta kannatus on laskenut jo yli viiden prosenttiyksikön verran.
Toivolan ansiosta vihreiden tilanne tuskin on ainakaan paranemassa, mutta myös muiden puolueen toimijoiden töppäilyt näkyvät laskevassa kannatuksessa.
Sairauslomaansa ennen Touko Aalto nähtiin mediassa ilman paitaa piiskaamassa miesten takapuolia tukholmalaisessa yökerhossa. Tukholman-keikan jälkeen vihreiden laskeneen kannatuksen kommentointi osoittautui Aallolle liian raskaaksi. Seurauksena oli sairastuminen.
Valehtelua, lentokoneriehumista ja outoja insestiväitteitä
Vihreiden kansanedustaja Emma Kari jäi äskettäin kiinni valehtelusta, kun hän väitti pääministeri Juha Sipilän (kesk.) sanoneen, että naisten oikeuksista noussut keskustelu olisi muka Sipilän mielestä iljettävää. Karin väite oli omille kannattajille suunnattu vaalitemppu, joka oli keksitty juttu.
Vihreiden lainsäädäntösihteerin Aino Pennasen lentosabotaasi on parhaillaan syyteharkinnassa. Tapauksessa oli kyse siitä, että kesällä Pennanen riehui lentokoneessa yrittäen estää palautuslentoa. Pennasen temppu ei onnistunut ja poliisi poisti hänet lentokoneesta. Poliisi tutki välikohtausta rikosnimikkeillä ilmailurikkomus ja haitanteko virkamiehelle.
Vihreä kaupunginvaltuutettu Fatim Diarra puolestaan kirjoitti jo viime syksynä Facebook-tilillään näin: &#8221;Jos haluaa asua metsässä niin ole hyvä, mutta ihan turha odottaa samaa palvelutasoa ja metsässä on anketa, ainoa syy sinne on insesti ja se että kukaan ei kuule kun vaimo huutaa apua.&#8221;
Jälkikäteen Diarra selitti insestiväitteitään, että kyse oli hänen mielestään ”huonosta huumorista.”

poissaolot

Teemu Keskisarja: Totuus kansanedustajien laiskottelusta, josta media vaikenee

Keskusta ja kokoomus taktikoivat härskisti translakiin liittyvässä äänestyksessä: Lasten ”transuilun” tukemiseen kehottava lausuma hyväksyttiin eduskunnassa

Sanna Marinin dilemma: Toivoo nyt keskittymistä politiikan asiakysymyksiin, vaikka yleensä pääministeriä on vaikeaa tavoittaa keskustelemaan politiikasta

Koponen: Mielenterveyden aikapommi tikittää – ”Pääministeri Marinin hallitus ei ymmärrä ongelman vakavuutta”

Pandemia sai jopa puolet Ruotsin koululaisista jäämään kotiin – oppivelvollisuudesta huolimatta

Koskela: Hallitusohjelmassa ei mainita johtajuutta – julkisen sektorin työntekijöillä huolestuttavan paljon poissaoloja

Taksisuhailua, pitkiä poissaoloja, rahakohuja – jääkö Jani Toivolan äänestäjille käteen muuta kuin jättilasku?

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025