Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

poliisit

Kansanedustaja Petri Huru on voittanut yhdeksän mitalia haulikkoammunnassa poliisien ja palomiesten kansainvälisessä World Police and Fire -urheilukilpailussa Kanadassa.

Perussuomalaisten kansanedustaja Petri Huru pärjäsi sekä yksilö- että joukkuelajeissa osana monikansallista joukkuetta, jossa oli Hurun lisäksi poliiseja ja palomies Yhdysvalloista. Haulikkolajeja oli kaikkiaan kuusi, joissa jokaisessa ammuttiin sata savikiekkoa.
Henkilökohtaisesti Huru pärjäsi erityisesti trapissa, josta hän voitti henkilökohtaisen hopean ja pronssin. Huru voitti kaikkiaan neljä kultaa, kolme hopeaa ja kaksi pronssia.
Poliisien ja palomiesten väliset kisat käydään joka toinen vuosi. Tämän vuoden kisoissa osallistujia oli lähes 60 eri maasta, ja kisaa käytiin noin 50 eri lajissa. Kilpailijoita oli kaikkiaan noin 8 500. Kisat käytiin Winnipegissä Kanadassa.
&nbsp;

Kansanedustaja Petri Huru niitti menestystä haulikkoammunnassa Kanadassa

Kansanedustaja Minna Reijonen otti eduskunnan täysistunnossa esille dieselveron poistamisen, joka helpottaisi huomattavasti sekä kuljetusyrittäjien että haja-asutusalueilla asuvien taloutta. Valtiovarainministeri Annika Saarikon vastaus ei jättänyt asiassa tulkinnan varaa.

&#8211; Suomi kulkee kumipyörillä, ja kuten tiedetään, autot ovat meillä välttämättömyys, totesi perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen eduskunnan täysistunnossa.
Hallitus korottaa nyt väliaikaisesti työmatkavähennystä, mutta työmatkailijoiden lisäksi hallituksen tulisi Reijosen mielestä ottaa huomioon myös muut autoilijat, jotka käyvät kaupassa, lääkärissä, harrastuksissa tai vaikkapa tapaamassa omaisiaan toisella paikkakunnalla. Reijonen halusi tietää, miten heidän nousseita kulujaan aiotaan huomioida.
Saarikko: Liikenteen veroeuroja tarvitaan
Reijonen piti jakeluvelvoitteen alentamista hyvänä asiana, mutta siihen tulisi puuttua vieläkin tiukemmin. Perussuomalaiset ovat ajaneet polttoaineveron alennuksia.
&#8211; Milloin Suomi puuttuu tähän verotukseen vielä enemmän? kysyi Reijonen.
Valtiovarainministeri Annika Saarikko sanoi, ettei dieselveroa poisteta, ja selitti, kuinka näitä liikenteen veroeuroja tarvitaan, oppositio kun on halunnut lisärahaa mm. sairaanhoitajille ja poliisille.
&#8211; Kovasti ihmettelen, että juuri nämä asiat laitetaan vastakkain. Onhan hallituksen hankkeissa aika monta turhempaa kohdetta, mistä voitaisiin ihan huoletta leikata ja lisätä niistä rahaa vaikka sairaanhoitajille ja poliiseille, toteaa Reijonen.
Hallituksen arvopohja ei muutu
Reijonen kummasteleekin hallituksen arvopohjaa, joka pysyy järkähtämättömänä maailmantilanteen muuttumisesta huolimatta.
&#8211; Ulkomaille ja kaikenlaisiin toissijaisiin ideologisiin hankkeisiin riittää aina ja joka tilanteessa rahaa, eikä se tunnu koskaan olevan mistään pois, eikä niistä koskaan voi leikata, toteaa Reijonen.
Jos halutaan rahaa terveydenhuoltoon, teiden kuntoon, poliisille tai lähes mihin tahansa tavallisen suomalaisen elämään vaikuttavaan kohteeseen, niin aina myös leikkaukset kohdistuvat tavallisen suomalaisen elämään.
&nbsp;

Reijonen kysyi hallitukselta dieselveron poistamisesta – Saarikon vastaus: Dieselveroa ei poisteta

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio toivoo sopua hoitoalan neuvotteluihin ja lakkoilun lopettamista, mutta toteaa samalla, että hoitajilla on laillinen oikeus lakkoon siinä missä muillakin. Kiireellisen hoivatyön on tultava hoidetuksi sopimuksin suojelutyönä.

&#8211; Hallituksen kaavailema laki sisältäisi täysin samat suojelutyön kriteerit, joita hoitajaliitot ovat jo lakon alussa ilmoittaneet hoitavansa. Hallituksen esitys olisi oikeudellisesti ongelmallinen ja potilaiden kannalta turha, Ville Tavio moittii.
&#8211; Perussuomalaiset on hoitajien puolella. Vaadimme hallitusta jättämään hoitajat rauhaan ja perumaan aiotun esityksen lakko-oikeuden rajoittamisesta, Tavio sanoo.
Muitakin ammattiryhmiä palkkakuopassa
Tavio katsoo, että julkisella sektorilla on hoitajien lisäksi muitakin alipalkattuja ammattiryhmiä, kuten poliisit ja varhaiskasvatuksen työntekijät.
&#8211; Laillinen lakko on hyväksytty oikeus kaikkialla länsimaissa, eikä tuota oikeutta tule ryhtyä rajaamaan vain yhden alan osalta silloin kun se sillä hetkellä tuntuu ajankohtaiselta. Tällainen poukkoileva ja ennalta-arvaamaton lainsäädäntö on omiaan heikentämään työntekijöiden oikeuksia, Tavio linjaa.
Julkiset varat riittävät yhä huonommin perusasioihin
Tavion mukaan hallitus on tuhlailullaan aiheuttanut sen, että julkiset varat riittävät yhä huonommin yhteiskunnan palveluihin ja muihin perusasioihin.
&#8211; Hallituksen tulisi heti säästää esimerkiksi ei-työperäisessä maahanmuutossa, jotta saamme kotimaassa talouden suunnan käännettyä, Tavio kehottaa.
&nbsp;

Tavio: Hoitajillakin on laillinen oikeus lakkoon

Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen on ottanut Forum 24 -lehdessä julkaistussa tuoreessa kolumnissaan kantaa viime aikoina käytyyn keskusteluun turvallisuudesta ja erityisesti arjen turvallisuudesta. Immosen mukaan päättäjien ja viranomaisten vastuulla on varmistaa suomalaisten hyvä arjen turvallisuuden taso.

&#8211; Suomen kansallisen turvallisuuden politiikka perustuu pääosin ennaltaehkäisyyn. Tapaturmat, onnettomuudet ja häiriöt on pyrittävä estämään ennen kuin ne tapahtuvat, kirjoittaa kansanedustaja Olli Immonen.
Nyky-yhteiskunta on riippuvainen sähköisestä toimintaympäristöstä. Arjen turvallisuuteen kuuluu teknologiaan liittyvä luotettavuus.
&#8211; Teknologisiin järjestelmiin kohdistuva hyökkäys voi haitata elämää merkittävällä tavalla. Häiriöt voivat kohdistua vaikkapa sähkönjakeluun, viestintäverkkoihin tai maksuliikenteeseen. Nämä toiminnot on varmistettava kaikissa oloissa, Immonen muistuttaa.
Suomessa poliiseja vähiten Pohjoismaista
Immosen mielestä on elintärkeää, että ensihoidon sekä palo- ja pelastustoimen toimintavalmius turvataan.
&#8211; Hätätilanteessa hätäkeskuksen on vastattava ja pelastustoimi ja ensihoito saatava nopeasti paikalle. Näiden resurssit on varmistettava, ja henkilöstön osaaminen, kalusto ja lainsäädäntö pidettävä ajan tasalla.
Poliisin tehtävä on turvata yleinen järjestys ja turvallisuus. Poliisi estää ennalta rikoksia ja selvittää niitä.
&#8211; Tällä hetkellä Suomessa on väkilukuun suhteutettuna vähemmän poliiseja kuin muissa Pohjoismaissa. Poliisien määrä on saatava nostettua lähemmäs pohjoismaista tasoa.
Kyberhyökkäykset terveydenhuollon uhkana
Immosen mukaan Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen rooli korostuu nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa, jossa Suomeen kohdistuu lisääntyvää kyber- ja hybridivaikuttamista.
&#8211; Suomen on varauduttava esimerkiksi siirtolaisvirtojen välineellistämiseen ja ohjaamiseen perustuvaan hybridihyökkäykseen saattamalla valmiuslainsäädäntö ja toimintavalmiudet kuntoon.
Immonen varoittaa, että terveydenhuolto on yksi kriittisistä kyberhyökkäysten kohteista.
&#8211; Palvelunestohyökkäykset, tietovuodot ja tietojen urkinta ovat tyypillisiä terveydenhuollon potilasturvallisuuteen liittyviä riskejä.
&#8211; Sosiaali- ja terveyspalvelut ja potilastietojärjestelmät on pidettävä tasokkaana. Viranomaisille on saatava riittävät resurssit ja toimivaltuudet kyberhyökkäyksiin vastaamiseksi. Digitaaliset onnettomuudet on kyettävä estämään.
Eripurainen kansakunta on uhka turvallisuudelle
Immonen korostaa, että kansalaisten on hyvä osata tunnistaa kodin ja lähiympäristön turvallisuusriskejä sekä kyetä ehkäisemään niitä ja varautua niihin.
&#8211; Jokaisen on tärkeää huolehtia arjen turvallisuudesta, olipa sitten kyse tietoturvasta tai luottamuksen ilmapiirin vaalimisesta yhteiskunnassa. Sisäisesti eripurainen kansakunta on uhka arjen turvallisuudelle. Vastakkainasettelu luo otolliset olosuhteet ulkopuoliselle vaikuttajalle ja tarjoaa aukon hybridivaikuttamiselle.
&#8211; Uhkat monimutkaistuvat ja muuttuvat nopeasti. Nykymaailmassa arjen turvallisuus ulottuu kaikkialle. Turvallisen yhteiskunnan rakentamiseen tarvitaan mukaan meitä kaikkia, Immonen toteaa.
&nbsp;

Immonen: Päättäjillä on vastuu huolehtia arjen turvallisuudesta

Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen vaatii, että apteekkien henkilökunta, rokotejakelussa toimivat henkilöt ja poliisit huomioidaan rokotusjärjestyksessä. Suomen lääkehuolto sekä yleinen järjestys ja turvallisuus eivät saa vaarantua.

Kansanedustaja Minna Reijonen pitää Suomen kannalta oleellisena, että lääkehuolto on turvattu niin normaali- kuin poikkeusoloissakin. Jos apteekki joudutaan sulkemaan karanteenin takia, lääkkeiden toimittaminen asiakkaille vaarantuu.
&#8211; Tällaista tilannetta ei saa päästää tapahtumaan, sanoo Reijonen.
Lääkehuolto vaarassa
Rokotusten organisointi on tärkeää, ja rokotejakelun huoltovarmuus on turvattava. Apteekin työntekijöiden ja rokotejakelussa mukana olevien henkilöiden rokottaminen ajoissa varmistaisi osaltaan rokotteiden jakelun toimivuuden ja lääkkeiden toimitukset. Apteekkien ja apteekin henkilökunnan rooli on tässä merkittävä.
&#8211; Apteekin henkilökunnalla on riski altistua koronalle asiakaskontaktien myötä. Jos apteekin henkilökunnasta joku altistuu tai sairastuu, voi se vaikuttaa merkittävästi lääketoimituksiin, toteaa Reijonen.
Apteekin henkilökunta työskentelee yleensä samoissa tiloissa. Jos henkilökunta joutuu karanteeniin, vaarantuu alueen lääkehuolto. Lääkkeiden toimituksesta vastaa farmaseuttinen henkilöstö, joten ammattitaitoista henkilökuntaa ei mahdollisen karanteenin alkaessa ole välttämättä saatavilla. Käytännössä karanteeni voi pysäyttää alueen lääkehuollon.
Poliisien altistuminen huolestuttaa
Toinen kriittinen ammattiryhmä ovat poliisit, jotka myös tulee huomioida rokotusjärjestyksessä.
&#8211; Koko maa ja varsinkin Pohjois-Suomi kärsivät jo valmiiksi poliisipulasta, joten poliisien sairastuminen ja altistuminen voivat pahentaa tilannetta huomattavasti. Tästä voi olla merkittäviä seurauksia yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen, toteaa Reijonen.
&nbsp;

Reijonen vaatii apteekkien työntekijöille ja poliiseille nopeasti rokotteita: ”Lääkkeiden toimittaminen asiakkaille ei saa vaarantua”

Poliisin toimipisteissä haja-asutusalueilla laitetaan kohta lappuja luukulle ja toimintoja lopetetaan samaan aikaan kun maassa laittomasti oleskelevien majoitukseen ja hoitoon riittää miljoonia euroja. Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen penää tolkkua päätöksentekoon ja vaatii poliisipalvelujen lakkautusten perumista.

&#8211; Ensi vuodelle esitetään jopa kaksi miljoonaa euroa laittomasti maassamme olevien majoitukseen, ruokaan ja lääkkeisiin, mutta rahaa ei riitä poliisille, Minna Reijonen ihmettelee.
Poliisi kuuluu toimivaan yhteisöön
Poliisihallitus julkaisi joulukuussa 2019 poliisin valvonta- ja hälytystoiminnan tilaa käsitelleen selvityshankkeen loppuraportin. Raportissa havaittiin, että mitä kauempana kasvukeskuksista tehtävä on, sitä todennäköisemmin poliisi hoitaa tehtävän puhelimitse. Tämä johtaa väistämättä siihen, että haja-asutusalueilla poliisi ei ole enää osa yhteisöä. Miten harvaan asutuille alueille riittää poliisipartioita?
Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n puheenjohtaja Jonne Rinteen poliisikokemuksen mukaan haja-asutusalueilla kynnys kutsua poliisi apuun on kasvukeskuksia korkeampi. Harvaan asutuilla alueilla on pääsääntöisesti yritetty kaikki keinot ennen poliisin kutsumista paikalle. Poliisi siis kutsutaan paikalle vain todellisessa tarpeessa.
Turvallisuus ei parane toimintaa supistamalla
Pienet poliisiasemat kuten Suonenjoki, Kitee, Juankoski ja Lieksa ovat vaarassa. Mielipiteitä ei ole kysytty kuntalaisilta, kansanedustajilta tai kuntapäättäjiltä.
Kansanedustaja Minna Reijonen teki syyskuussa ministerille kirjallisen kysymyksen kuultuaan erään poliisiaseman palvelujen loppumisesta. Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) vastasi, että poliisilaitokset tekevät itsenäisesti toimipaikkojen aukioloja ja mahdollista sulkemista koskevat päätökset. Poliisihallituksella ei ole varsinaisesti keinoja tai toimivaltaa puuttua näihin.
&#8211; Poliisihallitushan on sisäministeriön alainen instanssi. Onko siis nyt päätetty antaa jossain valtuutus rajuille harvennushakkuille poliisin toimintaan Itä-Suomessa? Entä luvatut tasapuoliset palvelut? kysyy Reijonen.
Jos poliisihallitus vastaa siitä, että palvelut ovat tasapuolisia koko Suomessa, niin nyt juuri tasapuolisuuden toteutuminen vaarantuu.
&#8211; Jos paikkakunnalla rehottaa kasvava huumeongelma, niin häviääkö ongelma lopettamalla poliisin palvelut? Ei. Tai jos alueella on esiintynyt valepoliiseja, poistuuko ongelma poistamalla oikean poliisin palvelut? Ei, toteaa Reijonen.
Siirtyykö rikollisuus yhä enemmän haja-asutusalueille?
Palveluiden tasapuolistaminen ei onnistu palveluita rajusti keskittämällä. Suomessa on pitkät välimatkat, joilla on väliä saavutettavuuteen. Uskaltaako poliisi kohta enää toimia?
&#8211; Olen hyvin huolestunut myös rahoituksen riittävyydestä ja poliisiemme työrauhasta. Samalla kannan huolta, mihin johtaa turvallisuudesta vastaavan sisäministeri Ohisalon puolueen kannattama ajatus huumeiden laillistamisesta. Huumeisiin jää yhä useampi koukkuun. Huumeet lisäävät rikollisuutta ja perheiden pahoinvointia, sanoo Reijonen.
&#8211; Laittomasti maassamme olevat tulisi palauttaa pois Suomesta. En kannata huumeiden käytön ja hallussapidon laillistamista. Poliisin palvelut ovat kansalaisille oleellisia. Haja-asutusalueesta ei saa tehdä rehottavaa kasvualustaa rikollisuudelle. Nyt jotain tolkkua tähän! Reijonen vaatii.

Reijonen: Poliisiasemille lappuja luukulle – paperittomille riittää rahaa

Ruotsalaiset poliisit joutuvat yhä useammin tahallisen yskimisen tai räkimisen kohteeksi asiakkaidensa taholta. Koronavirukseen liittyviä uhkatilanteita on kirjattu jo 130. Maahanmuuttajanuoret puolestaan yrittivät panna ihmisten koronapelon leikiksi piilokameravideollaan, jossa he yskivät ihmisten kasvoille. Etenkään vanhempaa väkeä ei naurattanut.

Rikosepäillyt huutavat, että heillä on koronavirus ja yskivät tahallaan poliiseja päin, <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/misstankta-brottslingar-skriker-corona-och-hostar-pa-polisen">uutisoi</a> Ruotsin yleisradio SVT. Koronavirukseen liittyviä uhkatilanteita on kirjattu jo yli 130.
Norjassa mies tuomittiin vankeuteen, koska hän sylki päin poliiseja ja uhkasi koronaviruksella. Suomen Uutiset <a href="https://stage.sudev.fi/tulipalo-vastaanottokeskuksessa-43-poliisia-koronakaranteeniin-sylkemisen-takia/">kertoi</a> aiemmin, että Saksassa peräti 43 poliisia joutui päälle sylkemisen takia koronakaranteeniin suoritettuaan palohälytykseen liittyneen tehtävän turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksessa. Vastaavaa tapahtuu myös Ruotsissa, kertoo SVT.
&#8211; Esimerkkejä on paljon. Epäilty sanoo, että hänellä on tartunta ja juoksee sitten poliiseja kohti yskien tai syljeskellen, kertoo poliisiliiton työsuojeluvaltuutettu Patrik Danielsson.
Hänen mukaansa kyse on taktiikasta, jota tietyt henkilöt käyttävät välttääkseen kiinniotetuksi joutumisen. Mutta poliisi ei voi jättää tehtävää suorittamatta koronavaaran takia. Poliisilla ei myöskään ole varaa suhtautua yskimiseen vitsinä: lähtökohta on, että uhkaavasti käyttäytyvällä henkilöllä on tartunta. Työsuojeluvaltuutettu Danielsson korostaa suojavarusteiden merkitystä poliisin työssä.
Mamunuorten piilokameravideo ei naurattanut
Joskus koronayskiminen voi toki olla pelkkää pelleilyä, kuten kahden 17-vuotiaan maahanmuuttajanuoren tekemällä videolla. Tai ainakin nuoret miehet itse sanovat, että heillä ei oikeasti ole koronatartuntaa.
Piilokameravideollaan Syyriasta ja Irakista kotoisin olevat nuoret miehet käyvät kaupungilla kysymässä ihmisiltä reittiohjeita eri paikkoihin, kuten sairaalaan, yskien samalla voimakkaasti suunsa edessä olevaan nenäliinaan. Kepposeen kuuluu, että yskijä pyrkii koko ajan lähemmäksi uhrin kasvoja, jolloin kauhistuneet kantaruotsalaiset yrittävät tietenkin päästä karkuun tilanteesta, käyttäytyen kuitenkin mahdollisimman kohteliaasti.
Eskilstunassa kuvatusta videosta nousi pienimuotoinen kohu, koska pila ei todellakaan naurattanut kaikkia. Tekijät ovat nyttemmin poistaneet videonsa YouTubesta, mutta se on yhä katseltavissa ainakin Samhällsnytt-nettilehden <a href="https://samnytt.se/abf-hjalpte-coronahostande-migranter-med-skamtvideon/">sivuilla</a>.
Ruotsidemokraatteja lähellä olevan Samhällsnytt-nettilehden toimittajat selvittivät, missä video on editoitu. Kävi ilmi, että videon esittelykohtaus on kuvattu vasemmistolaisen ABF (Arbetarnas Bildningsförbund) -yhdistyksen tiloissa. Myös videon editointi on tapahtunut ABF:n studiolla. Samhällsnyttin toimittajan tivatessa asiaa, ABF:n paikallinen toiminnanjohtaja irtisanoutui videon sisällöstä, mutta myönsi, että se on kuvattu ja editoitu heidän tiloissaan, tosin heidän tietämättään.
Tubettajat joutuivat nettivihan kohteeksi
Paikallislehti Eskilstuna Kuriren <a href="https://www.ekuriren.se/nyheter/eskilstuna/mannen-bakom-corona-pranket-vi-blir-hotade-sm5374218.aspx">haastatteli</a> videon tehneitä maahanmuuttajanuoria siitä nousseen kohun jälkeen. Nuoret tubettajat kertovat joutuneensa vainon kohteeksi.
&#8211; Meitä uhkaillaan, koska olemme maahanmuuttajia ja porukka on alkanut levittää vihaa ja sanoa, että he haluavat heittää maahanmuuttajat ulos maasta, videon tekijät kertovat lehdelle.
Videon tekijöiden mielestä etenkin vanhemmat ihmiset ovat ottaneet heidän videonsa ihan väärällä tavalla ja tehneet kärpäsestä härkäsen. Nuorukaiset ovat poistaneet videonsa YouTubesta ja lupaavat, että eivät enää tee koronakepposia, vaan seuraavan YouTube-videon aiheena on jotain aivan muuta.

Yskästä on tullut rikollisten ase ja pilavideon aihe – ruotsalaisia ei naurata

Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavio pitää täysin kestämättömänä sitä, että lapsiin kohdistuvan raiskausvyyhdin pääepäillyn annetaan olla vapaalla jalalla, eikä epäilty ole millään tavalla poliisin seurannassa.
57-vuotiasta miestä epäillään muun muassa törkeästä raiskauksesta, törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja törkeästä sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan levittämisestä. Poliisi epäilee, että ainakin osa uhreista oli huumattu metamfetamiinilla tekojen aikaan.
Rangaistuksia kovennettava ja resursseja lisättävä
Tavio nostaa esiin, että löysien rangaistusten lisäksi ongelma on oikeuslaitoksen liian vähäisissä resursseissa. Tavio pitää tärkeänä, että tulevaisuudessa poliisin esitutkinta ja rikosoikeudenkäynti saataisiin hoidettua nopeammin.
Tavio on tehnyt eduskunnassa lakialoitteen, jossa vaaditaan törkeiden rikosten tuomioiden kärsimistä kokonaisuudessaan vankilassa.
&#8211; Lapset ovat turvassa pedofiileilta parhaiten, kun pedofiilit pidetään vankilassa, Tavio sanoo.
Tuomittujen pedofiilien kuvat julkisiksi
Tavio ehdottaa, että tuomittujen pedofiilien henkilöllisyyksien salailu lopetetaan Suomessa. Tavio nostaa esiin ongelmallisena varsinkin ne tilanteet, joissa vankilasta vapautuva pedofiili pyrkii myöhemmin työskentelemään tai viettämään aikaansa lasten parissa.
&#8211; Tuomituista pedofiileista tulisi tehdä julkinen rekisteri ja tuomittujen työskentely lasten parissa estää täysin, Tavio vaatii.

Pedofiiliringin pääepäilty vapaana – Tavio: Oikeusjärjestelmän uskottavuus koetuksella

Politiikassa päätetään yhteisten rahojen käytöstä. Rahat voi käyttää monella tavalla, mutta sama raha ei voi olla samaan aikaan useammassa paikassa – täytyy tehdä valintoja, muistuttaa Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtaja Simo Grönroos.
Suomen Perustan vasta julkaisemassa <a href="https://www.suomenperusta.fi/julkaisu/maahanmuutot-ja-suomen-julkinen-talous-osa-2-elinkaarivaikutukset/">tutkimuksessa</a> Maahanmuutot ja Suomen julkinen talous: Osa 2: Elinkaarivaikutukset: Suomi, Irak ja Somalia tarkastellaan Irakista ja Somaliasta tulevien maahanmuuttajien maksamia veroja, saamia tulonsiirtoja ja käyttämiä julkisia palveluita verrattuna suomalaisiin.
Kun otetaan huomioon julkiseen talouteen vaikuttavien edellä mainittujen tekijöiden vaihtelu muun muassa maassaoloajan ja iän mukaan, aiheuttaa keskimääräinen kyseisistä maista tuleva muuttaja vuosikymmenten saatossa Suomen julkiselle taloudelle sadoissa tuhansissa euroissa liikkuvan negatiivisen vaikutuksen.
Irakilaiset ja somalit käyvät kalliiksi
Mielikuva nuorina aikuisina Suomeen tulevista maahanmuuttajista lottovoittona Suomen julkiselle taloudelle elää vielä tiukassa. Ajatuksena on, että parikymppisillä tulijoilla on koulut käytynä ja koko veroeuroja kartuttava työura vielä edessä.
&#8211; Todellisuus on Irakista ja Somaliasta tulevien muuttajien kohdalla kuitenkin toinen, sillä näiden joukossa nimenomaan nuoret aikuiset ovat julkisen talouden rahoituksen kannalta kaikista kalleimpia muuttajia – edessä kun on vuosikymmeniä kestävä Suomessa vietettävä aika, mutta maksettujen verojen ja yhteiskunnalta saatujen palveluiden ja tulonsiirtojen tase ei ole veronmaksajan kannalta positiivinen, sanoo Suomen Perustan toiminnanjohtaja, Uudellamaalla perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokkaana oleva Simo Grönroos.
Humanitaarinen maahanmuutto rasittaa taloutta
Kun tarkastellaan 20-24-vuotiaiden Irakista ja Somaliasta tulevien muuttajien julkisen talouden vaikutuksia koko elinkaaren aikana, liikkuvat summat lähellä miljoonaa euroa.
Irakista tulevan muuttajan odotustusarvoinen julkisen talouden vaikutus koko eliniän ajalta on -690 000 euroa ja jos otetaan lasten vaikutukset mukaan, niin negatiivinen vaikutus nousee -844 000 euroon. Somaliasta tulevan nuoren muuttajan osalta luvut ovat -951 000 ja lasten vaikutukset mukaan lukien nousee luku -1 343 000 euroon.
&#8211; Humanitaarinen maahanmuutto ei siis vahvista julkisen talouden rahoitusta vaan aiheuttaa kuluja enemmän kuin tuloja.
&#8211; Kun eduskuntavaalit lähestyvät, niin on varmasti paikallaan pohtia, mitä vaihtoehtoisia käyttötarkoituksia voidaan esimerkiksi 1,3 miljoonalle eurolle keksiä. Siis sille summalle, joka menee yhden Somaliasta tulevan nuoren aikuisen ja tämän lasten yhteiskunnalle aiheuttamiin kuluihin, Grönroos sanoo.
Samalla rahalla lisää poliiseja, opettajia, hoitajia&#8230;
Suomessa on poliiseja väkilukuun suhteutettuna eurooppalaisessa mittakaavassa varsin vähän. Pienempien varkauksien ja ilkivallan suhteen poliisilla ei näytä olevan resursseja kuin kirjata ylös rikosilmoitukset. 1,3 miljoonalla eurolla saisi palkattua vuodeksi noin 13 poliisia lisää – kentällä liikkuvia partiopoliiseja vielä tätäkin useampia.
&#8211; Koulujen liian suuret ryhmäkoot vaikuttavat negatiivisesti koulurauhaan ja oppimiseen. Opettajia 1,3 miljoonalla eurolla saisi palkattua vuodeksi noin parikymmentä, Grönroos laskee.
&#8211; Puutteet vanhusten hoidon tasossa ovat nousseet huolestuttavalla tavalla esiin viime aikoina. Sairaanhoitajia saataisiin 1,3 miljoonalla eurolla palkattua vuodeksi 25 käsiparia.
Auttaminen pakolaisleireillä tehokkaampaa
Grönroos pohtii, mitä jos 1,3 miljoonaa euroa haluttaisiin käyttää maailman hädänalaisten auttamiseen – siis oikeasti tehokkaasti ja siten että apu menee taatusti apua eniten tarvitseville ihmisille. 1,3 miljoonalla eurolla voitaisiin tuplata 500 pakolaisleireillä elävän ihmisen elämiseen käytössä olevat resurssit vuodeksi.
&#8211; Tämä tarkoittaa sitä, että viidellesadalle ihmiselle saataisiin tuplasti paremmat asumisolot, ravitsevampi ruoka, parempi terveydenhoito ja opetus jne.
Raha on pois kaikesta muusta
Yhden nuorena Suomeen tulevan humanitaarisen maahanmuuttajan aiheuttama miljoonan euron luokkaa oleva negatiivinen julkisen talouden elinkaarivaikutus kerääntyy vuosikymmenten saatossa.
&#8211; Tämä kokonaissumma on kuitenkin tärkeää tiedostaa, kun tehdään maahanmuuttopolitiikkaan liittyviä päätöksiä, sillä yhteen tarkoitukseen menevä raha on aina jostain muusta pois.
&#8211; Humanitaarisen maahanmuuton tuomat yhteiskunnalliset ongelmat omat oman epistolansa aihe, mutta jo yksin julkisen talouden lukujen valossa on selvää, että Afrikasta ja Lähi-idästä tuleva humanitaarinen maahanmuutto ei ole hyödyksi Suomen julkiselle taloudelle. Jos tarkastellaan, mitä summalla saisi aikaan pakolaisleireillä, niin nähdään, ettei humanitaarinen maahanmuuttoa ole myöskään tehokas tapa auttaa, Grönroos sanoo.
Enemmistö perussuomalaisten linjoilla
Grönroos painottaa, että jos humanitaarinen maahanmuutto lopetettaisiin, niin rahaa säästyisi niin veronmaksajan taskuun, suomalaisten peruspalveluiden rahoitukseen kuin myös siihen, että Suomen taloudelliseen tilanteeseen nähden sopivaksi katsottu summa voitaisiin käyttää vuosittain pakolaisleireillä tapahtuvaan auttamiseen. Aihetta on käsitelty tarkemmin muun muassa Suomen Perustan <a href="https://www.suomenperusta.fi/julkaisu/humanitaarisen-auttamisen-reformi/">aloitepaperissa</a> Humanitaarisen auttamisen reformi.
&#8211; Suomen Perustan Taloustutkimuksella teettämän kyselytutkimuksen mukaan enemmistö suomalaisista (56 %) olisikin valmis lopettamaan kokonaan humanitaarisen maahanmuuton ja keskittämään auttamisen pakolaisleireille. Onkin vaikea keksiä syytä, miksi tähän kaikkia hyödyttävään win-win ratkaisuun ei ryhdyttäisi, Grönroos toteaa.

poliisit

Kansanedustaja Petri Huru niitti menestystä haulikkoammunnassa Kanadassa

Reijonen kysyi hallitukselta dieselveron poistamisesta – Saarikon vastaus: Dieselveroa ei poisteta

Tavio: Hoitajillakin on laillinen oikeus lakkoon

Immonen: Päättäjillä on vastuu huolehtia arjen turvallisuudesta

Reijonen vaatii apteekkien työntekijöille ja poliiseille nopeasti rokotteita: ”Lääkkeiden toimittaminen asiakkaille ei saa vaarantua”

Reijonen: Poliisiasemille lappuja luukulle – paperittomille riittää rahaa

Yskästä on tullut rikollisten ase ja pilavideon aihe – ruotsalaisia ei naurata

Pedofiiliringin pääepäilty vapaana – Tavio: Oikeusjärjestelmän uskottavuus koetuksella

Perussuomalaisten Grönroos: Kumman valitset – yhden somalimaahanmuuttajan vai 13 poliisia?

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025