Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Poliisiväkivalta

Berliinin vapaan yliopiston ylioppilaskunta on lähettänyt opiskelijoille sähköpostiviestin, jossa varoitetaan kampuksella liikkuvasta seksuaalisesta ahdistelijasta. Samaan hengenvetoon ylioppilaskunta kuitenkin pyytää opiskelijoita olemaan ilmoittamatta mahdollisista seksuaalisista ahdisteluista poliisille, koska ahdistelija on &#8221;rasismin uhri&#8221;. 
Berliinin vapaa yliopisto (Freie Universität Berlin) on yksi Saksan huippuyliopistoista. Äskettäin sen opiskelijat saivat ylioppilaskunnalta sähköpostiviestin, jossa varoitettiin yliopiston alueella jo useita viikkoja liikkuneesta seksuaalisesta ahdistelijasta. Asiasta ovat uutisoineet ainakin <a href="https://www.bz-berlin.de/berlin/das-sagen-studentinnen-zum-woke-wahnsinn-an-der-fu-berlin">Berliner Zeitung</a> ja <a href="https://www.morgenpost.de/berlin/article237534947/Sexuelle-Belaestigung-AStA-warnt-die-Polizei-zu-rufen.html">Morgenpost</a>.
Useat opiskelijanaiset ovat jo joutuneet seksuaalisen ahdistelun ja uhkausten kohteeksi. Viestissään ylioppilaskunta vetosi opiskelijoihin, jotta nämä eivät soittaisi poliisille ahdistelluksi jouduttuaan, vaan olisivat yhteydessä vain yliopiston omaan turvallisuushenkilökuntaan.
Ahdistelusta epäilty on &#8221;rasismin uhri&#8221;
Ylioppilaskunta ei tietenkään voi suoranaisesti kieltää ketään soittamasta poliisille, mutta vetoaa rasistisen poliisiväkivallan riskiin: &#8221;Haluaisimme huomauttaa, että rasismin uhreihin kohdistuviin poliisioperaatioihin sisältyy lisääntynyt poliisiväkivallan riski.&#8221;
Ylioppilaskunnan kiertokirjeen mukaan seksuaalisella ahdistelijalla on &#8221;psyykkinen hätätila&#8221;, ja poliisit eivät ole riittävän hyvin koulutettuja kohtaamaan psyykkisessä hätätilassa olevia ihmisiä.
Poliisi: Rikoksiin puuttuminen on poliisin tehtävä
Poliisi ei ole samaa mieltä ylioppilaskunnan kanssa, vaan korostaa, että seksuaalinen ahdistelu on rikos ihan riippumatta siitä, kuka ahdistelija on. Twiitissään Berliinin poliisi <a href="https://twitter.com/DPolGBerlin/status/1621503034034634757">toteaa</a>, että rikoksiin puuttuminen on poliisin tehtävä.
&#8211; Ne, jotka suojelevat tekijää enemmän kuin uhria kääntävät syyn ja seurauksen päälaelleen, Berliinin poliisi kirjoittaa.
Opiskelijat: &#8221;Soittaisin aina ensin poliisille&#8221;
BZ-lehden toimittaja kävi yliopistolla haastattelemassa opiskelijanaisia. Osa heistä ei ollut lukenut ylioppilaskunnan varoitusviestiä. Joka tapauksessa naisopiskelijat tuntuivat olevan yleisesti sitä mieltä, että he soittaisivat aina ensimmäiseksi poliisille, jos joutuisivat seksuaalisesti ahdistelluiksi.
Asiaan kantaa ottaneet kristillisdemokraattien poliitikot ovat sitä mieltä, että naisten suojelemisen pitäisi mennä kaiken muun yli. He syyttävät ylioppilaskuntaa poliisin vastaisten asenteiden lietsomisesta ja seksuaalisen ahdistelijan suojelemisesta.

Woke-hulluutta Berliinissä: Ylioppilaskunta kieltää ilmoittamasta poliisille seksuaalisesta ahdistelijasta – ”Rasismin uhri”

Brysselissä tapahtui reilu viikko sitten maahanmuuttajien väkivaltainen mellakka, joka on jäänyt täysin Yhdysvaltain Capitolin tapahtumien varjoon. Noin viisisataa mielenosoittajaa kokoontui osoittamaan mieltään maahanmuuttajanuorukaisen kuoleman johdosta. Mielenosoitus muuttui pian väkivaltaiseksi mellakaksi. 
Mielenosoituksen syy oli se, että edellisenä viikonloppuna poliisi oli ottanut kiinni Ibrahima B. -nimisen 23-vuotiaan nuorukaisen. Poliisi oli pyytänyt lauantai-iltana kaupungilla ollutta nuorisojoukkoa näyttämään henkilöllisyystodistuksensa koronavirusmääräysten rikkomisen takia, kertoo <a href="https://www.brusselstimes.com/belgium/149493/500-protest-death-young-man-23-after-arrest-brussels-police-protest-ibrahima-nord-public-prosecutors-office/">Brussels Times</a> -lehti.
Juoksi karkuun henkilöllisyyden tarkastusta
Poliisin pyytäessä henkilöllisyystodistusta Ibrahima oli lähtenyt juoksemaan karkuun. Poliisi sai nuorukaisen kiinni ja hänet vietiin poliisiasemalle, jossa hän yllättäen menetti tajuntansa. Poliisit soittivat ambulanssin, joka vei Ibrahiman sairaalaan, jossa hän kuoli. Omaiset ja mielenosoittajat väittävät poliisin viivytelleen ambulanssin soittamisessa.
Poliisin toiminnasta on käynnistetty sisäinen tutkinta. Asiaa tutkitaan kuolemantuottamuksena. Tämä ei kuitenkaan riittänyt Brysselin maahanmuuttajille, jotka kokoontuivat osoittamaan mieltään kantaen Black Lives Matter -tunnuksia. Heidän mielestään poliisi oli syyllistynyt etniseen profilointiin ja rasistiseen poliisiväkivaltaan.
Belgian kuninkaan auto vaarassa
Mellakoitsijat rikkoivat poliisiaseman ikkunoita, heittelivät poliisia kivillä ja ilotulitteilla ja sytyttivät tulipaloja poliisiaseman läheisyyteen. Poliisi joutui turvautumaan vesitykkiin tilanteen rauhoittamiseksi. Viisi poliisia loukkaantui mellakassa. Yli sata mellakoitsijaa otettiin kiinni.
Belgian kuningas Philippen virka-auto osui sattumalta paikalle kesken mellakan, kertoo <a href="https://www.bbc.com/news/world-europe-55656138">BBC</a>. Mellakoitsijat yrittivät estää sen kulkua ja heittelivät autoa kivillä.
Sydänvika ja huumejäämiä veressä
CNN-uutiskanavan <a href="https://edition.cnn.com/2021/01/14/europe/belgium-protest-arrests-intl/index.html">mukaan</a> ruumiinavauksessa todettiin, että nuorukaisella oli synnynnäinen sydänvika. Toksikologisissa testeissä hänen verestään löytyi huumausaineiden jäämiä.
Ibrahimin perhe on kuitenkin sitä mieltä, että poliisi toimi rasistisesti. Heidän mielestään sydänvika tai huumeet eivät voi olla heidän poikansa kuoleman syynä.

Kuninkaan auto vaarassa Belgian BLM-mellakassa

Vuoden 2020 tuottoisin bisnes saattoi hyvinkin olla rasismin vastustaminen. Niille jotka erehtyivät vastustamaan rasismia ilmaiseksi, näyttää mallia yhdysvaltalainen Black Lives Matter -liike. Se keräsi yli 10 miljardia dollaria reilun puolen vuoden aikana.

Yhdysvaltalainen Black Lives Matter -järjestö kertoo keränneensä lahjoituksina noin 10,6 miljardia dollaria keväästä lähtien. Summa vastaa noin 8,6 miljardia euroa. Asiasta uutisoi <a href="https://twitter.com/EconUS/status/1338355226173190144">The Economist</a> -lehti.
Vuonna 2013 perustettu BLM-järjestö kertoo toimintansa tavoitteeksi mustiin kohdistuvan väkivallan ja erityisesti poliisiväkivallan vastustamisen. Keväällä minnesotalaisen George Floydin kuolema pidätystilanteessa sai lahjoittajat liikkeelle.
Tilastot poliisiväkivallasta eivät juurikaan tue Black Lives Matter -liikkeen väitteitä, mutta hyvässä markkinoinnissa faktoilla ei ole väliä, vaan tunteet ratkaisevat. Julkkikset, suuryritykset ja kärkipoliitikot rynnistivät tukemaan liikettä ympäri maailman &#8211; myös Suomessa.
<h4>Poliitikot tukevat, julkkikset ja suuryritykset lahjoittavat &#8211; lahjoitusvaroja käytetään mm. väkivaltaisten mellakoitsijoiden pidätystakuisiin</h4>
Suuryrityksistä esimerkiksi teknologiayhtiöt Amazon ja Microsoft <a href="https://www.cnet.com/news/tech-companies-say-they-support-george-floyd-protests-heres-whats-happening/">rahoittavat</a> suoraan BLM:aa.
Liikkeen rahoittajina ja tukijoina on myös useita julkkiksia sekä eturivin poliitikoita. Suomessa esimerkiksi poliisiasioista vastaavat sisäministeri Maria Ohisalo on kertonut <a href="https://twitter.com/MariaOhisalo/status/1267759582438359042">tukevansa liikettä</a>. Samoin on <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/6cf63057-40b9-461d-b725-224990ebac60">kertonut</a> pääministeri Sanna Marin.
Ryhmä on kannattanut laajasti esimerkiksi poliisin rahoituksen katkaisemista.
Johtuen hajautetusta luonteestaan BLM-liikkeen toiminnasta on vaikeaa muodostaa kovin selkeää kokonaiskuvaa. “BLM” ei esimerkiksi ole rekisteröity tuotemerkki, jonka käyttöä voitaisiin rajoittaa.
BLM-liikehdintään liitetyillä lahjoitusrahoilla on kuitenkin mm. maksettu väkivaltaisten mellakoitsijoiden pidätystakuita.
Kun Minnesotan BLM-mellakat alkoivat, kehotti esimerkiksi tuleva varapresidentti Kamala Harris seuraajiaan maksamaan <a href="https://twitter.com/KamalaHarris/status/1267555018128965643">pidätettyjen takuut</a>. Lahjoituksia tulikin lopulta niin runsaasti, että niillä <a href="https://www.the-sun.com/news/1297148/kamala-harris-minnesota-freedom-fund-violent-criminals-bailed/">onnistuttiin vapauttamaan</a> myös mm. yksi epäilty tappaja sekä yksi epäilty raiskaaja ja kidnappaaja.
Kumpikaan tapauksista ei edes liittynyt Floydin kuolemasta alkaneisiin “rauhanomaisiin mielenilmauksiin”, joiden omaisuusvahingot yksin Minnesotassa ovat nousseet jo yli 200 miljoonaan dollariin. 
Yhteensä Floyd -mellakoissa kuoli ainakin 19 ihmistä eri puolilla Yhdysvaltoja.
<h4>BLM:n väitteet huuhaata</h4>
Floyd oli mustaihoinen ja tapauksessa Floydia kuristanut poliisi taas valkoihoinen.
Poliisiväkivaltaa Yhdysvalloissa tutkineet tutkijat ovat yrittäneet turhaan kertoa, että poliisiväkivallan ilmiö maassa ei selity erityisemmin rasismilla.
Tilastot eivät yksinkertaisesti tue BLM:n väitteitä. Esimerkiksi pidätystilanteiden kuolemantapauksia tutkineet tutkijat huomasivat, että sen enempää tappavaa voimaa käyttäneen poliisin kuin uhrinkaan ihonvärillä ei ollut mitään tilastollista yhteyttä.
Sekä mustat että valkoiset poliisit käyttivät tappavaa voimaa <a href="https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/puar.12956">saman verran</a> ja <a href="https://www.journals.uchicago.edu/doi/10.1086/703541">samanlaisissa tilanteissa</a> &#8211; mukaan lukien tilanteet, joissa voimankäytön kohde edusti jotakin etnistä vähemmistöä.
Yleisin poliisin tappama väestöryhmä Yhdysvalloissa on valkoihoinen mies. Yleisin vankeinhoitojärjestelmän piirissä oleva väestöryhmä taas on mustaihoinen mies.
99.8% tapauksista joissa aseeton mustaihoinen kuolee Yhdysvalloissa ei liity mitenkään yhteenottoihin poliisin kanssa.
Rakenteellinen rasismi henkirikoksissa yleensäkään ei näy kovin selkeästi, sillä tyypillisesti henkirikoksissa tekijä ja uhri ovat samaa ihonväriä. Niissä tapauksissa joissa näin ei ole, mustaihoiset ovat jonkin verran yliedustettuina &#8211; tosin henkirikosten tekijöinä, eivät uhreina. Sama tilastollinen yliedustus on havaittavissa myös FBI:n <a href="https://www.justice.gov/hatecrimes/hate-crime-statistics">viharikostilastoissa</a>.
<h4>Aktivistien tilipäivä</h4>
Huolimatta faktoista kiistatonta on kuitenkin se, että BLM-liikkeen aktivistit istuvat nyt melkoisen rahavuoren päällä. Loputon mediarummutus mustaihoisia murhaavista valkoihoisista tappajapoliiseista teki tehtävänsä. Ja kun tunne ja tilastot tappelevat, tunne yleensä voittaa. 
Mutta mitä ihmettä liike oikein aikoo 10 miljardilla dollarilla tehdä? Mihin kaikki rahat oikein menevät?
Vastaavalla summalla pyörittäisi esimerkiksi Suomen puolustusvoimia muutaman vuoden ajan. Tai laukaisisi 18 kertaa SpaceX-raketin avaruuteen.
Tosiasiassa BLM:n valtavien rahavirtojen loppusijoituksesta ei tiedetäkään kovin paljoa. Yksi asia on kuitenkin selvää: aktivisteilla on nyt tilipäivä.

Aktivistien tilipäivä – väärillä väitteillä ratsastava Black Lives Matter takoi puolessa vuodessa 10 miljardia dollaria

Mielenosoitukset ja väkivaltaiset mellakat sekä ryöstely jatkuvat Yhdysvalloissa. Taustalla on pitkään kytenyt poliisiväkivalta, joka johti mielenilmauksiin mustaihoisen George Floydin kuoleman myötä. Kyse ei kuitenkaan ole vain aikaisempien vuosikymmenten rotumellakoiden kaltaisesta tilanteesta, vaan myös uudenlaisesta väkivaltaisesta vasemmistoradikaalista toiminnasta. Myös media on ollut heittämässä bensaa liekkeihin.

Yhdysvalloissa on käynnissä suurimmat mellakat vuosikymmeniin maan valmistautuessa syksyllä käytäviin presidentinvaaleihin. Minnesotasta käynnistyneet mielenilmaukset laajenivat nopeasti ympäri maan ja kääntyivät useissa kaupungeissa väkivaltaisuuksiksi.
Tapahtumat saivat alkunsa viime viikon maanantaina, kun minnesotalainen George Floyd kuoli poliisin käsittelyssä pidätystilanteen yhteydessä. Video Floydin kuolemasta lähti leviämään sosiaalisessa mediassa pian tapahtumien jälkeen. Floydia polvellaan kuristanut poliisi Derek Chauvin on nyt irtisanottu ja pidätetty. Chauvinia epäillään kolmannen asteen murhasta ja kuolemantuottamuksesta.
Tapaus herätti nopeasti keskustelun poliisiväkivallasta, poliisin sääntelyn puuttumisesta sekä rasismista. Chauvin pidätettiin vasta sen jälkeen, kun mielenosoitukset ja mellakointi oli jo käynnistynyt. Monet Yhdysvalloissa kokevatkin tällä hetkellä, että oikeusjärjestelmä usein suojelee ja suosii poliiseja tilanteissa, joissa poliisi itse on rikkonut lakia. Niin ikään mustaihoisen Floydin kuolema herätti jälleen keskustelun siitä, kohdistuuko poliisien väkivalta enemmän etnisiin vähemmistöihin.
Radikalisoituneet vasemmistoryhmät ja myös media havaitsivat tilanteessa mahdollisuuden ja pyrkivät kääntämään Floydin kuoleman ja poliisin toiminnan tapauksessa yleisemmäksi epäluottamuslauseeksi koko yhdysvaltalaista yhteiskuntajärjestelmää ja nykyistä hallintoa vastaan.
<h4>Media ja vasemmistoradikaalit loivat vastakkainasettelun tilanteessa, jossa kaikki olivat valmiiksi samaa mieltä</h4>
Nyt nähdyt mellakat eivät ole yhdysvaltalaisissa kaupungeissa uusi ilmiö. Suuria mellakoita on nähty aikaisemminkin esimerkiksi vuonna 1992 Rodney Kingin tapauksen jälkeen ja vuoden 1968 presidentinvaalien yhteydessä.
<blockquote>On silmiinpistävää, että Floydin kuolemaan liittyvissä reaktioissa ei alunperinkään ollut havaittavissa suuria erimielisyyksiä tai jakolinjoja. Lähes kaikki osapuolet tuomitsivat poliisin toiminnan. </blockquote>
On silmiinpistävää, että Floydin kuolemaan liittyvissä reaktioissa ei alunperinkään ollut havaittavissa suuria erimielisyyksiä tai jakolinjoja. Lähes kaikki osapuolet tuomitsivat poliisin toiminnan. Myös Chauvinin pidätys sai laajaa tukea yli poliittisten jakolinjojen. Useinhan mellakoiden taustalla on kuitenkin jokin merkittävä yhteiskunnallinen jakolinja tai kysymys, kuten esimerkiksi 1960-luvun kansalaisoikeustaistelun aikana. Miksi siis mellakoida tilanteessa, jossa kaikki osapuolet ovat jo valmiiksi samaa mieltä? Keneen tai mihin tällaisen mellakoinnin tulisi edes kohdistua &#8211; ja miksi?
Media kuitenkin elää vastakkainasettelusta. Floydin kuolema kytkettiin mediassa nopeasti presidentti Donald Trumpiin. Valkoihoisia amerikkalaisia pidettiin syyllisinä Chauvinin toimintaan tai ainakin sen hyväksymiseen &#8211; vaikka tällaista ei ollut tässä tapauksessa laajassa mitassa tapahtunut.
Vasemmistoradikaaleille taas Floydin kuolema toimii todisteena niin sanotusta rakenteellisesta rasismista, jonka taustalla nähdään koko kapitalistisen yhteiskuntarakenteen perustuminen sortoon &#8211; tässä tapauksessa rotusortoon. Ratkaisuna on laittaa “systeemi polvilleen” kohdistaa anarkistista väkivaltaa kaikkiin koettuihin “vallanpitäjiin”. Sellaiseksi kelpaa vaikkapa väärää ihonväriä edustaja pienen kulmakaupan omistaja. 
<h4>Antifa tuo väkivaltaisen vasemmistoaatteen kampuksilta kaduille</h4>
Vaikka iso osa mellakoitsijoista ja ryöstelijöistä ei tämän hetken tietojen mukaan ole liikkeellä millään tietyllä “ideologialla” vaan todennäköisemmin vain kaoottisen tilanteen tuomalla mahdollisuudella, samalla on selvää, että mellakoiden taustavoimana vaikuttaa myös väkivaltainen äärivasemmistolainen ajatusmaailma, joka on nyt viimein levinnyt Yhdysvalloissakin yliopistokampusten teoreettisista keskusteluista katuväkivallaksi.
<blockquote>On selvää, että mellakoiden taustavoimana vaikuttaa myös väkivaltainen äärivasemmistolainen ajatusmaailma, joka on nyt viimein levinnyt Yhdysvalloissakin yliopistokampusten teoreettisista keskusteluista katuväkivallaksi.</blockquote>
Myös presidentti Trump mainitsi Antifan, eli niin sanotut “antifasistit” syypäänä väkivaltaisuuksiin. Liberaali valtamedia, jolle edistyksellisen vasemmiston väkivaltaisuus on tabuaihe, on yrittänyt vähätellä ajatusta siitä että kyse olisi mitenkään erityisesti vasemmistolaisesta liikehdinnästä.
Radikaalivasemmistolaisessa ideologiassa maailma mielletään sorrettujen ja sortavien luokkien kautta. Tämä ideologia oikeuttaa väkivallan sortavan luokan jäseniä kohtaan, ja se on nyt käynnissä olevien mellakoiden taustavoimana. Yhteys on selkeästi nähtävissä ja kuultavissa myös julkisuudessa esitetyistä puheenvuoroista.
Ikävä tosiasia on myös se, että huomattava osuus vasemmistosta tällä hetkellä hyväksyy väkivaltaisen mellakoinnin osana keinovalikoimaansa tai vähintäänkin sympatisoi sitä avoimesti. Tässä mielessä Yhdysvalloissa nyt käynnissä olevat mellakat eivät myöskään ole niin sanottu rotumellakka sanan perinteisessä merkityksessä, vaan liikkeellä on sekalainen joukko ihmisiä erilaisin motivaatioin. Monille heistä Floydin kuolema toimiikin vain tekosyynä omalle väkivaltaiselle toiminnalle.
<h4>Väkivaltaisuuksia on vaikea pysäyttää</h4>
Niille vastakkainasettelun lietsojille, jotka nyt kuvittelevat voivansa ohjata väkivaltaista väkijoukkoa kohti suurempaa oikeudenmukaisuutta on kuitenkin vääjäämättä luvassa pettymyksiä. Kun väkivaltaisuudet kerran alkavat, niitä on enää vaikea pysäyttää tai hallita. Lopputuloksena voi myös olla suurempi väkivallan kierre. Kärsijöinä ovat usein täysin sivulliset ja yhteiskunnan jo valmiiksi heikossa asemassa olevat ihmiset.
<blockquote>Mellakoiden taustavoimana vaikuttava vasemmiston väkivaltainen radikalisaatio on todellinen ilmiö</blockquote>
Jo määriteltyihin ja myös yhdessä tunnustettuihin ongelmiin &#8211; kuten tässä tapauksessa poliisien liialliseen voimankäyttöön ja vastuun puuttumiseen tekojensa seurauksista &#8211; voidaan puuttua turvautumatta äärivasemmiston älyllisesti ja moraalisesti konkurssissa oleviin ideoihin ja aatesuuntauksiin, joita myös valtavirtainen media tällä hetkellä innokkaasti toistelee. Myös perusteettomat syytökset koko yhteiskunnan läpi kulkevasta rasismista ovat tällaisessa tilanteessa leikkimistä tulella.
Tätä ennen pitäisi kuitenkin pystyä tunnustamaan, että mellakoiden taustavoimana vaikuttava vasemmiston väkivaltainen radikalisaatio on todellinen ilmiö, jolla on todellisia seuraamuksia. Myöskään Derek Chauvinin teoista ei pidä laittaa koko laillista yhteiskuntaa oikeudenkäyntiin ja tuomiolle, kuten äärivasemmisto nyt haluaisi tehdä.

Pitkään kytenyt poliisiväkivalta ja vasemmiston radikalisoituminen räjähtivät väkivallaksi Yhdysvalloissa

Poliisiväkivalta

Woke-hulluutta Berliinissä: Ylioppilaskunta kieltää ilmoittamasta poliisille seksuaalisesta ahdistelijasta – ”Rasismin uhri”

Kuninkaan auto vaarassa Belgian BLM-mellakassa

Aktivistien tilipäivä – väärillä väitteillä ratsastava Black Lives Matter takoi puolessa vuodessa 10 miljardia dollaria

Pitkään kytenyt poliisiväkivalta ja vasemmiston radikalisoituminen räjähtivät väkivallaksi Yhdysvalloissa

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025