Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Politisoitunut tiede

Jarkko Tontin Hamasin hyödylliset idiootit -kirjoitus todentaa neutraaliksi naamioidun journalismin seuraukset

Tieteen politisoitumisesta on keskusteltu maailmalla kiihtyvään tahtiin, ja viime päivinä aihe kuohutti tunteita myös Suomessakin. Maailmankuulu evoluutiobiologi ja tieteen kansantajuistaja Richard Dawkins <a href="https://www.spectator.co.uk/article/science-is-not-an-instrument-of-patriarchal-oppression">sivaltaa</a> tuoreessa Spectator-lehden artikkelissaan tuoreita yhteiskunnallisia trendioppeja.

Dawkins avautuu: &#8221;Turvalliset tilat, diversiteettikiintiöt, sukupuolineutraalit pronominit, kulttuurirelativistiset faktat, heteronormatiivinen hegemonia. Osasinkohan nyt muotoilla nämä tunnukset riittävän oikein? Kadunko oikealla tavalla sitä, että olen valkoinen cis-sukupuolinen mies? Pyritäänkö minut hiljentämään vai poistamaan viestintäalustoilta pronominipoliisin toimesta? Mikä on tiedostavuuteni osamäärä? Onneksi tiede ei tunne sellaista.&#8221;
Oxfordin yliopistossa professorina toiminut Dawkins vitsailee intersektionaalisen feminismin maailmankuvalle tyypillisillä salaliittoteorioilla ja toteaa, ettei tiede ole mikään &#8221;patriarkaatin keino kolonialistisen sorron harjoittamiseen.&#8221; Hänen mukaansa tiedettä ei myöskään pitäisi ymmärtää sosiaalisena konstruktiona. Professorille tieteessä on kyse totuudesta, ja tiede on paras keinomme ymmärtää sitä.
Suomalainenkin lukija ymmärtää heti, mistä Dawkins puhuu. Toissa vuonna Turussa Åbo Akademin sukupuolentutkimuksen laitoksella <a href="https://www.is.fi/turun-seutu/art-2000006053196.html">yritettiin parantaa</a> negatiivista työilmapiiriä New Age -suolarituaaleilla.
Erityisesti yhteiskuntatieteiden ja filosofian parissa on viime vuosina koeteltu tieteen rajoja temmeltävyydellä ja &#8221;vaihtoehtoisilla&#8221; tavoilla ymmärtää todellisuutta. Dawkins muistuttaa, että vaikka vaihtoehtoiset tavat todellisuuden ymmärtämiseen olisivatkin vilpittömiä ja kauniita, ne eivät auta lajittelemaan totuutta epätodesta.
Tieteellisen maailmankuvan edustajana Dawkins nauttii laajaa arvostusta eri puolilla poliittista kenttää. Hänen tunnetuin teoksensa on The Selfish Gene (suom: <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Geenin_itsekkyys">Geenin itsekkyys</a>). Äskettäin 80 vuotta täyttänyt professori on nyt huolissaan keskustelukulttuurin taantumisesta ehdottomuuksiin. Polarisaatio ja uskollisuus omaa poliittista heimoa kohtaan johtaa siihen, että järjettömyyksiä katsotaan helpommin läpi sormien:
&#8221;Mielipiteiden skaala näyttää olevan aivan liian &#8217;kaikki tai ei mitään&#8217;, &#8217;vasen tai oikea&#8217;, &#8217;kyllä tai ei&#8217;, eikä enää ole mahdollista kritisoida sekä Trumpia että vasemmiston hullutuksia.&#8221;
Dawkins varoittaa, että jos Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ei selväsanaisesti irtisanoudu tästä taustajoukoissaan pesivästä vasemmiston &#8221;henkisestä viruksesta&#8221;, Donald Trumpin leiri tulisi vahvistumaan uudestaan jo seuraavissa vaaleissa 2022 ja 2024.
Vaaran näyttää havainneen myös Yhdysvaltain ex-presidentti Barack Obama, joka varoitti woke-ilmiöstä. Obama oudoksui nuorten keskuudessa leviävää mahdollisimman tuomitsevaa asennetta ja ilmiantokulttuuria. Asiasta <a href="https://www.bbc.com/news/world-us-canada-50239261">kirjoitti</a> BBC.
<h4>Länsimaissa heräillään jo yliopistomaailman politisoitumiseen</h4>
Yliopistomaailman politisoituminen on ollut länsimaissa niin räikeää, että huoli ilmiöstä on tuonut ihmisiä yhteen aaterajojenkin yli. Dawkins sanoo asettuvansa tukemaan <a href="https://counterweightsupport.com/the-counterweight-team/">Counterweight</a>-aloitetta, joka vaalii perinteisiä liberaaleja arvoja ja pyrkii puolustamaan tieteen tasapuolisuutta uusvasemmistolaiselta aktivismilta. Counterweightin tarkoituksena on muodostaa tukiverkostoja ja tuottaa materiaalia yhteiskunnallisen keskustelun tueksi. Sen nettisivuilla kerrotaan, että ryhmä pyrkii puolustamaan tieteellistä, järkiperäistä, perusteelliseen tutkimusnäyttöön pohjautuvaa tietämystä oikeudenmukaisuudesta ja tasa-arvosta.
Dawkins peräänkuuluttaa vastavoimaa &#8221;postmodernismille&#8221; ja &#8221;pomottelevalle woke-kiusaamiselle.&#8221; Counterweight-projektissa on mukana henkilöitä, jotka ovat havahtuneet uusvasemmiston radikalismiin ja vihamielisyyteen. Yksi ryhmäläisistä on itsekin vasemmistotaustainen Jodi Shaw, joka oli vielä äskettäin amerikkalaisen Smithin yliopiston palkkalistoilla. 
Shaw erosi hiljattain tehtävistään vuosia jatkuneen työpaikkakiusaamisen vuoksi. Tapaus sai huomiota Yhdysvalloissa, kun itse New York Timesista eronnut, toimituksen vasemmistoradikalismiin kohteeksi joutunut liberaali toimittaja Bari Weiss <a href="https://bariweiss.substack.com/p/whistleblower-at-smith-college-resigns">kirjoitti</a> asiasta nettisivuillaan. Shaw joutui työyhteisössään paitsioon, koska hän oli puhunut kriittisesti kampukselle rantautunutta kulttuurisotaa vastaan ja kieltäytynyt osallistumasta woke-toimintaan.
Counterweightin perustaja ja nykyinen johtaja Helen Pluckrose tunnetaan mm. tutkijaryhmästä, joka <a href="https://stage.sudev.fi/sukupuolentutkimusta-parodioineet-valeartikkelit-lapaisivat-humanististen-tiedejulkaisujen-seulan-anaalitappi-auttaisi-miesten-transhysteriaan-liikalihavuus-rinnastuu-kehonrakennukseen/">onnistui saamaan</a> sukupuolentutkimusta parodioineita valeartikkeleita läpi humanististiin tiedejulkaisuihin korkealla prosentilla. Artikkeleista ehdotettiin mm. miesten kouluttamista koirien tavoin raiskauskulttuurin kitkemiseksi sekä anaalidildojen käyttämistä miehille homo- ja transfobian kitkemiseksi. Tempauksen tarkoituksena oli osoittaa, että ideologisesti motivoitunutta hölynpölyä voidaan julkaista tieteenä, mikäli agenda on oikean suuntainen.
Viime vuonna Pluckrose ja James Lindsay julkaisivat kirjan Cynical Theories, joka käsittelee yhteiskuntatieteiden politisoitumista laajemmin. Kirja avaa lukijalle kehityskulkua, jossa akatemioihin pesiytyneet aktivistitutkijat ovat saaneet aikaan yhteiskunnallisen pakkomielteen identiteettipolitiikkaa ja uusvasemmistolaisia maailmanselityksiä kohtaan – perinteisen tieteen, monipuolisten näkökulmien ja ajattelun vapauden kustannuksella.
Myös viimeaikaiset tutkimukset <a href="https://stage.sudev.fi/yhteiskuntatieteiden-politisoituminen-suomessa-tabu-yhdysvaltalaistutkimus-osoittaa-sosiologien-tieteenalan-ideologiset-motiivit-varittyneisyyden/">ovat paljastaneet</a>, että yhteiskuntatieteilijöiden poliittiset näkemykset ovat yksipuolisen vasemmistolaisia. Sosiologien parissa on jopa yleistä ajatella tieteellä olevan erityinen poliittinen missio.
Feminististen humanistijulkaisujen lisäksi ideologiset agenda-artikkelit ovat yleistyneet myös verrattain tasokkaammissa yhteiskuntatieteellisissä julkaisuissa. Viime vuonna johtamistieteiden Organization-journaalissa <a href="https://journals.sagepub.com/doi/full/10.1177/1350508420928521">julkaistiin</a> artikkeli, joka syyttää kapitalismia pohjimmiltaan rasistiseksi järjestelmäksi. Tämän pohjalta kauppakorkeakoulut leimattiin rasistista ideologiaa levittäviksi laitoksiksi, jotka tulisi tervehdyttää poliittisella aktivismilla.
<h4>Suomessa tieteen politisoituminen yhä tabu</h4>
Suomessa keskustelu on vasta lähtökuopissaan. Tieteen politisoitumisesta puhuminen on hankalampaa, ja se mukailee jyrkemmin poliittisia jakolinjoja. Helsingin Sanomien <a href="https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000007898507.html">pääkirjoitus</a> 3.4. nostatti viime päivinä kohun, kun tämän päivän yliopistomaailmasta ja intersektionaalisesta ideologiasta haettiin yhtäläisyyksiä 70-luvun taistolaiseen vastakulttuuriin. Pääkirjoituksessa todettiin, että mitä kauemmas tieteen ytimestä edetään yhteiskunnallisille, humanistisille ja taiteellisille aloille, sitä enemmän ideologia saa tilaa empirian sijaan.
Vasemmalle kallellaan olevat keskustelijat kokivat kirjoituksen yhteiskuntatieteen vähättelyksi. Helsingin yliopiston tutkijatohtori Laura Nissin <a href="https://twitter.com/tiedetati/status/1378249683445940225">kutsui</a> kirjoitusta ”pommiksi” ja ”sodanjulistukseksi.” Tuhannet peukuttavat sodanjulistusta.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Nyt on täti niin vihainen että tekisi mieli kiroilla. Olen ihmetellyt <a href="https://twitter.com/hsfi?ref_src=twsrc%5Etfw">@hsfi</a>:n humanisminvastaisuutta, mutta tämä oli todellinen pommi ja sodanjulistus yhteiskuntatieteille, humanismille ja taiteen tutkimukselle. Kuinka te kehtaatte, <a href="https://twitter.com/KaiusNiemi?ref_src=twsrc%5Etfw">@KaiusNiemi</a> et. al.? <a href="https://twitter.com/hashtag/tiede?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#tiede</a> <a href="https://t.co/a8kEIH8dab">pic.twitter.com/a8kEIH8dab</a>
&mdash; Tiedetäti (Dr. L. Nissin) (@tiedetati) <a href="https://twitter.com/tiedetati/status/1378249683445940225?ref_src=twsrc%5Etfw">April 3, 2021</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Vasemmistotaustainen taloustieteilijä Markus Jäntti <a href="https://twitter.com/mjantti/status/1378594303090561027">kehotti</a> tutkijoita kieltäytymään haastatteluista Helsingin Sanomille.
https://twitter.com/mjantti/status/1378594303090561027
Sukupuolentutkimuksen professori Anu Koivunen <a href="https://twitter.com/anukoivunen/status/1378295058743623683">ihmetteli</a> vastakkainasettelua ideologian ja empirian välillä. Pääkirjoituksesta pöyristyneet tiedeihmiset eivät olleet ymmärtävinään huolta tieteen politisoitumisesta.
Vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo oli hiljattain myös <a href="https://twitter.com/veronikahonka/status/1378715111326683136">väläyttänyt</a>, että keskustelu uusvasemmistolaisista ilmiöistä kuten cancel-kulttuurista ja woke-ideologiasta olisivat äärioikeistolaisten pussiin pelaamista:
”Äärioikeiston uhka on todellinen. Kuinka paljon esimerkkejä tarvitaan vielä Capitolin, Supon analyysin ja monien hyökkäysten lisäksi? Median tärkeänä tehtävänä on tiedostaa uhka, olla toistamatta + normalisoimatta äärioikeiston narratiiveja, joihin myös cancel ja woke kuuluvat.”
Kuten yllä olevat viitteet maailmalta ja Suomesta osoittavat, tiedemaailman politisoituminen on monitasoinen ilmiö. Keskustelu siitä on haastavaa, mutta mahdollista. Suomen kohdalla haasteena on, että poliittisesti motivoituneet tutkijat näyttävät potevan vielä henkistä kieltämisvaihetta.

Maailmankuulu evoluutiobiologi Richard Dawkins tuomitsee tieteen politisoitumisen ja woke-kulttuurin – suomalaiset vasemmistotieteilijät puolestaan yrittävät edelleen kiistää koko ilmiön

Tieteen politisoituminen on nyt Suomessa tapetilla. Kansanedustaja Ville Tavio (ps.) esitti sosiaalisessa mediassa ajatuksen, että yliopistomaailmaan on pesiytynyt poliittisia agitaattoreita, joille tiede on väline edistää ideologisia missioita. Tämä aiheutti eri puolilla puolustusreaktioita, ja paikoittain puhutaan jopa yleisestä hyökkäyksestä tiedettä vastaan. Kriittinen keskustelu tieteen politisoitumisesta unohtui poliittisen leimaamisen tieltä. Esimerkiksi sosiologian tieteenalaa on jo pitkään kritisoitu vasemmistolaisesta ideologisesta taipumuksesta, jota on havaittu sekä tutkijoiden henkilökohtaisissa poliittisissa vakaumuksissa että asennoitumisessa varsinaiseen tieteelliseen tutkimustyöhön. Yhdysvalloissa tehdyt akateemiset tutkimukset valottavat tätä ja ovat saman suuntaisia Tavion kommentin kanssa. Sosiologian alalla havaittu poliittinen tunnustuksellisuus on vakava ongelma tieteen puolueettomuuden ja tutkimuksen laadun kannalta.

<a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006368202.html">Keskustelu</a> tieteen politisoitumisesta nousi äskettäin otsikoihin, kun perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavio <a href="https://twitter.com/VilleTavio/status/1214549876815679488">kirjoitti</a> sosiaalisessa mediassa huolensa akatemiaan yliopistomaailmaan pesiytyneistä agitaattoreista, joille akateeminen status on keino edistää omaa ideologista maailmankuvaa naamioiden sen tieteeksi. Samoihin aikoihin useampi perussuomalaisten kansanedustaja oli kyseenalaistanut Suomen akatemian vuoden 2017 päätöksen tukea yli 430 000 eurolla Helsingin yliopiston dosentin Oula Silvennoisen tutkimushanketta Suomen kytköksistä holokaustiin. Dosentti Silvennoinen, entinen vihreiden eduskuntavaaliehdokas, on tuttu sosiaalisen median aktivismistaan ja televisioesiintymisistään, joissa hän on pyrkinyt <a href="https://www.uusisuomi.fi/uutiset/aarioikeistoa-tutkijan-sanat-a-studiossa-kuohuttavat-perussuomalaisia/e1808e38-95d7-3270-b0f1-2f9a49bd8411">leimaamaan perussuomalaiset ”äärioikeistoksi”</a> ja näkemään nyky-Suomessa <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11104772">yhtäläisyyksiä fasistiseen 30-lukuun</a>. Silvennoisen aktivismi on saanut perussuomalaiset skeptiseksi hänen tutkimustyönsä laadusta.
Tutkijaksi mediassa tituleeratulle Silvennoiselle ei tee pahaa esimerkiksi vaatia &#8221;ääriliikkeeksi&#8221; katsomansa perussuomalaisten <a href="https://twitter.com/oula_silver/status/1195616396706746368">eristämistä</a> poliittisesta päätöksenteosta. Vastaavaan <a href="https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000002549312.html">ylsi</a> aikoinaan vasemmistoliiton räyhäsiiven Dan Koivulaakso, joka on sittemmin maltillistunut huomattavasti.
Siitä, kuinka paljon on järkevää maksaa Suomen käytännössä olemattomien natsikytkösten setvimiseen, voidaan toki keskustella. Valitettavasti voimakkaasti politisoituneen tutkijan valjastaminen tällaiseen tehtävään ei ole omiaan rakentamaan luottamusta maamme tutkimuslaitoksiin. Puolen miljoonan rahoituksella moni toki lienee valmis löytämään historiasta aivan mitä tahansa. Verrokkina toimivat myös vaikkapa <a href="https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/ce9cfffa-7d19-4e77-a401-23da660ff541">surkuhupaisat löydökset</a> &#8221;Suomen synkästä siirtomaaherrojen salaisuuksista&#8221; sekä <a href="https://koneensaatio.fi/vuoden-tiedekyna-2017-palkinto-miika-tervoselle/">pohdinnat</a> siitä, että &#8221;Suomen yhtenäiskulttuuri on vahingollinen myytti&#8221;.
Hevosella pääsee ja rahalla saa, nimittäin mieleistään maailmankatsomusta.
<h4>Ryhmäajattelun ongelma</h4>
Sosiologian tieteenalaa on pitkään kritisoitu ideologisesta taipumuksesta vasemmistolaiseen ryhmäajatteluun ja poliittisesta tavoitteellisuudesta mm. sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Jo 1990-luvun alussa tehty <a href="https://link.springer.com/article/10.1007/BF02691906">tutkimus</a> antoi viitteitä sosiologian politisoitumisesta ja tutkijoiden omien poliittisten vakaumusten vaikutuksesta tieteelliseen työhön. Nämä piirteet ovat vastoin tavanomaisia tieteen ihanteita, jotka ovat jo vuosisatojen ajan korostaneet puolueettomuutta, avoimuutta uudelle tiedolle ja ymmärryksen lisäämiselle.
<blockquote>Sosiologiaan on aina liittynyt sosiaalisen oikeudenmukaisuuden missio</blockquote>
Tunnettu sosiaalipsykologi ja eettisen johtamisen professori Jonathan Haidt <a href="https://books.google.fi/books/about/The_Righteous_Mind.html">on havainnut</a> sosiologien suhtautuvan yhteiskunnallisesti haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin &#8221;pyhinä uhreina&#8221;. Uhreiksi miellettyjä ihmisryhmiä rajataan näin kriittisen tarkastelun ulkopuolelle. Myyttinen lähestymistapa estää siis tarkastelemasta ihmisryhmiä ja niihin vaikuttavia olosuhteita tasapuolisesti ja objektiivisesti.
Professoreiden Benjamin Winegardin ja Bo Winegardin <a href="https://www.researchgate.net/publication/319096818_Paranoid_Egalitarian_Meliorism_An_Account_of_Bias_in_the_Social_Sciences">mukaan</a> sosiologian alaa vaivaa &#8221;pyhä kosminen egalitarismi&#8221;, joka uskonnon lailla olettaa kaikki ihmisryhmät lähtökohtaisesti samalle viivalle sisäisten ominaisuuksiensa puolesta. Tutkimus, joka pyrkisi perinteisen tieteen hengessä tarkastelemaan tuon oletuksen realistisuutta todellisuudesta kerätyllä tiedolla, kohtaisi tieteenalan harjoittajien ihanteita vasten inhoa ja paheksuntaa.
<h4>Henkilökohtaisen vakaumuksen vaikutus tutkimustyöhön</h4>
Kolme yhdysvaltalaisprofessoria päätti tutkia aihetta pidemmälle. Mark Horowitz ja Anthony Haynor Seton Hallin yliopistosta sekä Kenneth Kickham Keski-Oklahoman yliopistosta suorittivat akateemisen kyselytutkimuksen, joka kartoitti henkilökohtaisten näkemysten ja joidenkin ominaisuuksien vaikutusta tieteelliseen ajatteluun ja tutkimustyöhön.
<blockquote>Professoreista peräti 67% piti sosiologiaa sekä tieteellisenä että moraalisena yhteiskunnallisena liikkeenä</blockquote>
Tutkimukseen osallistui 479 amerikkalaista sosiologian professoria. Tutkimusraportti Sociology&#8217;s Sacred Victims and the Politics of Knowledge: Moral Foundations Theory and Disciplinary Controversies <a href="https://link.springer.com/article/10.1007/s12108-018-9381-5">julkaistiin</a> vertaisarvioidussa The American Sociologist -journaalissa viime vuodenvaihteessa.
Tutkimukseen osallistuneista professoreista naisia oli 40% ja miehiä 60%. Vaikka sukupuolijakauma on jokseenkin tasainen, erilaiset yhteiskunnalliset ajattelutavat ovat epätasaisemmin edustettuina sosiologien keskuudessa. 21% ilmoittautui poliittisesti äärivasemmalle, 62% vasemmalle, 13% keskelle, 2% konservatiiviksi, ja 2% libertaariksi.
Sosiologiaan on aina liittynyt sosiaalisen oikeudenmukaisuuden missio, mutta sen vaikutus on vaihdellut ajasta ja paikasta riippuen. Uuden tutkimuksen mukaan professoreista peräti 67% piti sosiologiaa sekä tieteellisenä että moraalisena yhteiskunnallisena liikkeenä. Enemmistön mukaan sosiologian tehtävänä olisi analysoida ja vaikuttaa kaikkiin sosiaalisen sortamisen muotoihin. Vielä suurempi enemmistö vastaajista ei nähnyt sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tavoittelua ongelmallisena tutkimuksen tarkkuudelle.
Sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen liittyy olennaisesti myös ajatus monimuotoisuudesta (engl: diversity). Sosiologien parissa monimuotoisuus näkyy yleisenä kiinnostuksena sukupuolia ja etnisyyksiä kohtaan. Moninaisuuden määritelmä näyttäytyy itsessään poliittisena, sillä suhtautuminen mm. ajattelun moninaisuuteen jakaa sosiologeja jo enemmän. 50% allekirjoitti väitteen, jonka mukaan tieteenalalla äärimmäisen pienessä marginaalissa olevien konservatiivien suhteellisesti suurempi määrä edistäisi sosiologiaa ja sen objektiivisuutta.
<blockquote>Tutkijoilla on huoli sosiologian tulevaisuudesta uskottavana tieteenalana</blockquote>
Tutkimuksessa havaittiin, että mm. professorin sukupuoli, poliittinen vakaumus ja asenteet tieteenalansa yhteiskunnallista missiota kohtaan ennustivat merkittävästi myös tieteellisen lähestymistavan erinäisiin teemoihin. Tutkimuksessa käytettiin kolmea näkemyksiä jakavaa teemaa: kaupungissa asuvien mustien köyhyyttä, sukupuolieroja uravalinnoissa sekä yleisemmin maahanmuuttoa.
Peräti 79% professoreista uskoi, että sosiologian alalle kuuluvat sosiaaliset ja syrjintään liittyvät ilmiöt selittäisivät sukupuolittuneita uravalintoja enemmän kuin biologiset tekijät.
Vain 12% vastanneista uskoi, että muslimiväestön maahanmuutto voisi uhata ihmisoikeuksia tai sukupuolten tasa-arvoa. Vajaa kolmannes (30%) näki, että koko keskustelu muslimien aiheuttamasta uhasta länsimaisille arvoille olisi islamofobista. Lähes puolet professoreista (49%) allekirjoitti väitteen, jonka mukaan huoli kulttuurin eheydestä edustaa ilmeisimmin muukalaispelkoa.
Tutkijat muistuttavat, etteivät akateemiset identiteetit ole mitenkään immuuneja tunteellisille sidonnaisuuksille. Samalla he peräänkuuluttavat, ettei heidän motiivinaan ole osallistua poliittiseen vastakkainasetteluun. Tutkijoilla on huoli sosiologian tulevaisuudesta uskottavana tieteenalana:
&#8221;Esitellessämme tiedeyhteisömme kollegojen näkemyksiä emme pyri tuomitsemaan heidän ideologiaansa. Analysoimme näkemyseroja parantaaksemme tietoisuutta meistä kaikista, tunteille alttiiden tutkijoiden muodostamasta tiedeyhteisöstä.&#8221;
<h4>Esimerkkejä tieteen politisoitumisesta ja sen vaaroista</h4>
Jos tiede valjastetaan erilaisten poliittisten, uskonnollisten tai kaupallisten eturyhmien välineeksi, sen laatu ja uskottavuus kärsivät. Poliittinen asennoituminen tutkimukseen voi korruption lailla vääristää tasapuolista tiedon hankkimista, käsittelyä, ja potentiaalisten selittävien tekijöiden kartoittamista. Ääritapauksessa poliittisesti motivoitunut tutkimus on haluttua lopputulosta tukevan tiedon etsimistä ja valikoimista.
Viime vuonna Tekniikan Maailma <a href="https://tekniikanmaailma.fi/hitlerin-taisteluni-feministisena-manifestina-ruokkivatko-koirapuistot-koirien-raiskauskulttuuria-valetutkijat-tehtailivat-tiedejulkaisuihin-paattomia-tutkimuksia-ja-lapi-meni/">uutisoi</a> maailmalla keskustelua herättäneestä tiedeuutisesta, jossa sosiologiaa lähellä olevaa sukupuolentutkimusta parodioineet valeartikkelit menivät humanististen tiedejulkaisujen seuloista läpi. Kolme tutkijaa Helen Pluckrose, James Lindsa ja Peter Boghossian lähettivät parodia-artikkeleita akateemisiin julkaisuihin. Hassut tutkimusraportit läpäisivät modernin vertaisarvioinnin korkealla onnistumisprosentilla.
Esimerkiksi eräs akateeminen vertaisarvioija oli ylistänyt kolmikon artikkelia, jonka mukaan miesten rohkaiseminen penetratiivisen anaalierotiikan vastaanottamiseen vähentäisi transfobiaa ja lisäisi feministisiä arvoja. Toisen artikkelin mukaan sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolustajien tulisi voida pilkata vapaasti muita, mutta vastaavasti samaa ei pitäisi suoda muille heitä kohtaan. Kahdestakymmenestä artikkelista vain kuusi hylättiin. (Lue myös <a href="https://stage.sudev.fi/sukupuolentutkimusta-parodioineet-valeartikkelit-lapaisivat-humanististen-tiedejulkaisujen-seulan-anaalitappi-auttaisi-miesten-transhysteriaan-liikalihavuus-rinnastuu-kehonrakennukseen/">Suomen Uutisten artikkeli</a> parodia-artikkeleista.)
Ensimmäinen tunnettu postmodernia filosofiaa parodisoiva artikkeli on jo vuodelta 1996, kun fysiikan professori Alan Sokal <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Sokal_affair">lähetti</a> kulttuuritutkimuksen julkaisuun hölynpölytekstin. Artikkeli väitti luonnontieteellistä ilmiötä, kvanttigravitaatiota, sosiaaliseksi ja kielelliseksi konstruktioksi. Ajatus imarteli lehden toimittajien ideologisia ennakkoluuloja ja julkaistiin ilman vertaisarviointia, eli lausuntoa tekstin aiheeseen perehtyneiltä meritoituneilta tutkijoilta. Sokal paljasti jäynänsä julkisesti.
Politisoituminen ja tieteellisen laadunvalvonnan pettäminen eivät ole pelkästään uhkakuvia, vaan potentiaalisia tiedeyhteisöjen ongelmia jo nyt. Esimerkiksi kieli poskella kirjoitetut parodiatekstit ovat paljastuneet vasta, kun tekijät ovat oma-aloitteisesti tunnustaneet jäynänsä. Jäljelle jää kysymys: miten käy niissä tapauksissa, joissa parodiatasoista &#8221;tiedettä&#8221; tuotetaan epäironisesti poliittisella motiivilla?

Yhteiskuntatieteiden politisoituminen on Suomessa tabu – yhdysvaltalaistutkimus osoittaa sosiologien tieteenalan ideologiset motiivit ja värittyneisyyden

Politisoitunut tiede

Jarkko Tontin Hamasin hyödylliset idiootit -kirjoitus todentaa neutraaliksi naamioidun journalismin seuraukset

Maailmankuulu evoluutiobiologi Richard Dawkins tuomitsee tieteen politisoitumisen ja woke-kulttuurin – suomalaiset vasemmistotieteilijät puolestaan yrittävät edelleen kiistää koko ilmiön

Yhteiskuntatieteiden politisoituminen on Suomessa tabu – yhdysvaltalaistutkimus osoittaa sosiologien tieteenalan ideologiset motiivit ja värittyneisyyden

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025