Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

polttoturpeen nosto

Kulunut talvi on osoittanut huoltovarmuuden ja kotimaisen lämmöntuotannon tärkeyden. Pahimpina pakkasjaksoina jo turpeen käytön lopettaneetkin kaukolämpölaitokset joutuivat turvautumaan turpeeseen, jotta lämpöä riitti taloihin. Turpeen lisäksi käytössä olivat myös polttoöljyllä toimivat varalaitokset.

Huoltovarmuuskeskus järjesti hiljattain harjoituksen, jossa polttoturvetta vietiin kaukolämpölaitoksiin varmuusvarastoista. Varastoja täydennettiin viime kesänä ja täydennetään lisää tulevana. Harjoitusta lukuun ottamatta varmuusvarastoihin ei ole kajottu.
Huoltovarmuuskeskus perusti turpeen varmuusvaraston kesällä 2022. Varastoja ylläpidetään pitkäaikaisilla ylläpitosopimuksilla sopimuskumppaneina toimivien turvetuottajien toimesta. Pääosin turpeen aumoihin tuottaa Neova.
Viime joulukuussa Huoltovarmuuskeskus järjesti kaksipäiväisen harjoituksen, jossa testattiin polttoturpeen varmuusvarastojen käyttöönottoa. Harjoituksessa testattiin, miten sujuvasti turve saataisiin valtion varmuusvarastoista toimitettua käyttäjille, mikäli varmuusvaraston käyttöönottoa olisi esitetty työ- ja elinkeinoministeriölle. Harjoituksessa oli mukana varaston ylläpitäjiä, logistiikkaa ja kaksi turvetta käyttävää kaukolämpöyhtiötä eri maakunnista.
&#8211; Käyttöönottoharjoitus sujui hyvin, suunnitellun mukaisesti. Mukana olleet kaukolämmöntuottajat simuloivat harjoituksessa vakavaa häiriötilannetta ja siten käyttivät kahden vuorokauden harjoituksen ajan huomattavasti normaalia suurempaa polttoturpeen osuutta lämmöntuotannossaan. Tämä puolestaan vaati ennakkoilmoitusten teon ympäristöviranomaiselle tilapäisistä ympäristölupien edellyttämien päästöarvojen ylityksistä, kertoo vanhempi varautumisasiantuntija Petri Nieminen Huoltovarmuuskeskuksesta.
Viilattavaa riittää vielä
Huoltovarmuuskeskuksessa ollaan tyytyväisiä harjoituksen antiin.
&#8211; Harjoitus toi esiin sekä ruusuja että risuja, mikä on osoitus onnistuneesta harjoituksesta. Turve liikkui suunnitellusti hyvin ja paloi iloisesti, mutta tiettyjä käyttöönottoketjun osia tulee viilata vielä sujuvammaksi, analysoi Nieminen.
Jatkossa kiinnitetään huomiota muun muassa polttoturpeen tasalaatuisuuteen, ympäristöviranomaisille tarvittaviin ilmoituksiin, vuoropuheluun turvetta käyttävien kaukolämpöyhtiöiden kanssa sekä logistiikan varajärjestelyihin.
Kuluvalla lämmityskaudella Huoltovarmuuskeskus ei aio toistaa harjoitusta muilla alueilla.
&#8211; Tällä hetkellä akuuteinta on seurata polttoturpeen ja sen kanssa symbioottisessa suhteessa olevien metsäpolttoaineiden riittävyyttä helmi- ja maaliskuussa, sanoo Petri Nieminen.
Jos on tahtoa, löytyy keinoja
Koneyrittäjät ry on huolissaan huoltovarmuuden säilymisestä turpeen osalta.
&#8211; Perusongelma on se, että jos kotimaista energiapolttoainetta ei kannata nostaa, niin sitä ei pystytä pitämään huoltovarmuuden kannalta riittävästi kriisin tullessa. Kriisitilanteessakin kodit pitää saada lämpöisiksi, toteaa Koneyrittäjät ry:n puheenjohtaja Markku Suominen.
Hallitusohjelman mukaan energiaturpeen saatavuus turvataan huoltovarmuussyistä siirtymäkauden ajan ja energiahuoltovarmuutta vahvistetaan varmistamalla kotimaisten polttoaineiden, kuten puupohjaisten polttoaineiden ja turpeen, saatavuus ja vahvat toimitusketjut.
Suominen muistuttaa tuotannon tarvitsevan pitkäjänteisyyttä.
&#8211; Ensi kesän pohjatyöt on pitänyt tehdä viime kesänä, ja ensi kesänä tehtävä turve tulee käyttöön vasta ensi syksynä. Pitää päättää, halutaanko turve pitää huoltovarmuuspolttoaineena, jotta maakunnissa sitä voidaan nostaa, hän sanoo.
Koneyrittäjät pelkää huoltovarmuutta varmistavan turpeen häviävän nopeasti ilman korjaavia toimia.
&#8211; Hallitus keksii keinot, jos haluaa pitää huoltovarmuudesta kiinni. Ensin on tahto, sitten löytyvät keinot. Jos ei ole varaa tai halua ostaa ulkomailta energiaa, ja omia resursseja olisi kyllä, mutta niitä ei haluta käyttää, se on nurinkurinen juttu, tuumaa Markku Suominen.
Turpeen saatavuus varmistettava
Huoltovarmuuskeskuksen toukokuisen muistion mukaan polttoturpeen toimitus- ja huoltovarmuus voidaan turvata ainoastaan siten, että turve on normaalioloissa kilpailukykyinen energiantuotannon polttoaineena.
Lausunnolla olevassa valtioneuvoston päätöksessä huoltovarmuuden tavoitteista mainitaan, että on huolehdittava siirtymäkauden lämmöntuotannon huoltovarmuudesta, kuten polttoturpeen asemasta energiajärjestelmässä.
Päätöksessä tuodaan esiin myös se, että kasvu- ja kuiviketurpeet ovat strategisesti tärkeitä raaka-aineita elintarvikehuollon näkökulmasta polttoturpeen ohella ja että turpeen saatavuuden varmistaminen kasvualustoihin ja kuivikkeeksi on välttämätöntä kotimaisen puutarha- ja kotieläintuotannon toimintaedellytysten turvaamiseksi.
&nbsp;

Huoltovarmuuskeskus testasi turpeen varmuusvarastojen käyttöä – toimia turpeen huoltovarmuuden varmistamiseksi toivotaan

Turvetuotanto jatkuu Suomessa tulevinakin kesinä, ainakin jonkin verran. Valtio on varannut energiaturvetta seuraaviksi kuudeksi vuodeksi. Tänä kesänä Huoltovarmuuskeskus osti energiaturvetta noin 2 terawattitunnin (TWh) edestä. Aiemmat päätökset turpeen käytön lopettamisesta ja palkkiot koneiden romuttamisesta ovat nyt hiljentyneet lumien alle. Epätietoisuus tulevaisuudesta saa turvetuottajia siirtymään edelleen alalta pois. Pitkäaikaisia energiapoliittisia suunnitelmia kaivataan. Suomi voisi olla turpeen avulla energiaomavarainen.

Valtion Huoltovarmuuskeskus osti menneenä kesänä Neovalta (ent. Vapo) turvetta noin 2 terawattitunnin (TWh) edestä. Se tarkoittaa noin kahta miljoonaa kuutiota jyrsinturvetta tai reilua 1,5 miljoonaa kuutiota palaturvetta.
Turvetta varaudutaan pitämään aumoissa otettavissa käyttöön vuoteen 2028 saakka. Talven mittaan varastoja käytetään tarpeen mukaan ja täydennetään taas kesällä. Yksityisten turvetuottajien kanssa Huoltovarmuuskeskus ei tehnyt kauppoja.
Kahden kuukauden varasto
Määrän riittävyys riippuu talven aiheuttamasta tarpeesta varastojen käyttöönottotilanteessa.
&#8211; Karkeasti olemme arvioineet, että polttoturpeen vuosikäyttö voisi olla noin 8-10 TWh. Käyttö painottuu talvikuukausiin, joten siten varasto vastannee lämmityskaudella noin kahden kuukauden tarvetta, kertoo polttoainehuollon johtava varautumisasiantuntija Pia Oesch Huoltovarmuuskeskuksesta.
Huoltovarmuuskeskus suunnittelee varastoivansa turvetta vuodet 2022-2028. Varastossa olevaa turvetta kierrätetään tuona aikana.
&#8211; Otetaan vanhaa turvetta käyttöön ja täydennetään uutta lisää tilalle. Virallisesti varastomäärän tavoitetta tarkistetaan alkuvuodesta, mutta henkilökohtaisen arvioni mukaan täydennystarvetta ensi kesänä jonkin verran on. Täydennystarve riippuu toki myös siitä, joudutaanko nykyisiä varastoja ottamaan käyttöön alkaneella lämmityskaudella, Oesch jatkaa.
Huoltovarmuuskeskus ostaa kaiken haluamansa turpeen Neovalta.
&#8211; Varastoa ylläpidetään seuraavat vuodet, jotta olemme varautuneet niin Venäjän tuonnin kuin fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen energiatuotannossa.
Pitkäaikaisia suunnitelmia kaivataan
Neovan turvetuottajille Huoltovarmuuskeskuksen turveostot tietävät sitä, että työt jatkuvat. Tosin jos varastoja ei käytetä, ei täydennyksiäkään tarvita.
Neova päätti viime vuonna lopettaa turvetuotannon ja on tarmokkaasti myynyt pois omistamiaan turvenevoja. Päästökaupan vuoksi turpeesta on tehty voimaloille kallis polttoaine. Myös maan hallitus on koettanut kiivaasti ajaa turvetuotannon alas, mutta muuttunut maailmantilanne on osoittanut, kuinka tärkeää kotimaisen energian käyttö on.
Epätietoisuus tulevaisuudesta kalvaa. Alalla kaivataan selkeää pitkäaikaista suunnitelmaa. Tuhansia työllistävä ala ei voi odotella joka kevät tietoa siitä, saako kesällä tuottaa turvetta vai ei. Perussuomalaiset haluavat turpeen pysyvän yhtenä tärkeänä osana energian kokonaiskuvassa.
Turve käytetään lämmitykseen
Turpeella pystytään tuottamaan sekä lämpöä että sähköä. Valtion polttoturpeen varmuusvarastot on tarkoitettu vain lämmöntuotannon mahdollistamiseksi vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa, ei sähköntuotantoon.
&#8211; Valtion polttoturpeen varmuusvarastot ovat viimesijainen polttoaine, jonka tarkoitus on turvata yhdyskuntien, eli käytännössä kaukolämpöverkkojen, lämmitys, jos toimijan polttoaineen saanti, sen omat polttoainevarastot ja polttoaineiden hankinta eivät ole riittävät, sanoo vanhempi varautumisasiantuntija Petri Nieminen Huoltovarmuuskeskuksesta.
&#8211; Noin 2 TWh:n varmuusvarastot eivät missään tapauksessa riitä kaikille turpeen käyttäjille eivätkä koko lämmityskauden ajaksi, mutta kun vuonna 2021 turpeen koko energiakäyttö oli noin 10 TWh, niin kyllä näistä pieneksi avuksi on. Toki on muistettava, että valtion varmuusvarastoja on &#8221;harvemmassa&#8221; kuin normaaleja kaupallisia varastoja olisi, eli logistiikka tulee haasteellisemmaksi, kun alueelliset erot ja saatavuus korostuvat, jatkaa Nieminen.
Turve on aumoissa eri puolilla Suomea
Valtion ja valtionyhtiöiden poukkoileva toiminta jatkunee poukkoilevana edelleenkin. Neovan turveurakoitsijat eivät ole vielä saaneet tietoa siitä, minkä verran ensi kesänä on tarkoitus nostaa.
Viime keväänä tavoitteet muuttuivat parin viikon välein. Aluksi ei ollut tarkoitus nostaa juuri yhtään, loppukesästä turvetta haluttiin ylös niin paljon kuin mahdollista ja aumoihin sai kasata myös normaalia kosteampaa turvetta.
Huoltovarmuuskeskuksen ostoista uutisoi ensimmäisenä JP-Kunnallissanomat.
&nbsp;

Turvetta nostetaan ensi kesänä – tulevaisuus silti avoinna

Päästökaupasta saatavat tulot lihottivat valtion kirstua viime vuonna 409 miljoonalla eurolla, joka oli liki kaksinkertainen potti edellisvuoteen verrattuna. Perussuomalaisten kansanedustaja Sebastian Tynkkynen on tehnyt eduskunnassa toimenpidealoitteen, jossa hän ehdottaa päästökauppatulojen ohjaamista turvealan tueksi.

&#8211; Kuluvan hallituskauden aikana koko turvealalta on vedetty matto jalkojen alta. Tämä on ollut virhe, joka toivottavasti hallituksessakin nyt myönnetään. Turpeen merkityksestä Suomelle on kuluvana talvena jouduttu oppimaan kantapään kautta. Kylmän talven seurauksena turvetta on Suomessa poltettu suunniteltua enemmän, ja koska turpeen nostotoimintaa on jo ajettu alas, on paikoin jopa poltettu varastoja tyhjiksi, toteaa Sebastian Tynkkynen.
&#8211; Nykyisessä maailmantilanteessa turvetuotannon alasajo ja varastojen tyhjentyminen asettuvat vielä aiempaakin synkempään valoon. Turvealan toimintamahdollisuuksia on nyt parannettava, johon päästökauppatulot olisivat yksi keino.
Päästöoikeuksien kallistuminen romahduksen taustalla
Turvealan romahduksen taustalla on päästöoikeuksien raju kallistuminen EU:ssa. Kolikon toisella puolella on tästä seuraava päästökauppatulojen kasvu, joka on vahvistanut jäsenmaiden budjetteja. Jos komissio saisi luvan päättää, jatkossa EU haukkaisi tästäkin osan itselleen. Tynkkynen tyrmää viime vuonna annetun ehdotuksen, joka toisi EU:lle 12 miljardin euron vuosittaisen osuuden päästökauppatuloista.
&#8211; On äärimmäisen tärkeää pitää kiinni siitä, että päästökaupasta saatavat tulot pysyvät jatkossakin EU:n talousarvion sijaan omassa budjetissamme. Sen lisäksi niitä tulisi ohjata paikkaamaan niitä seurauksia, joita päästöjen vähentämisestä kansallisesti aiheutuu. Koska turveala on joutunut kunnianhimoisten ilmastotoimien tallomaksi, olisi oikeudenmukaista käyttää kasvaneita päästökauppatuloja ahdinkoon ajautuneen turvealan tukemiseksi. Tämänhetkisessä maailmantilanteessa se olisi myös Suomen kokonaisedun kannalta enemmän kuin perusteltua, Tynkkynen huomauttaa.
Turvealalla ollaan edelleen aaltoliikkeessä. Tuotantokoneiden romutustuki aukesi haettavaksi helmikuussa, mutta hetkeä myöhemmin Venäjä aloitti hyökkäyksensä Ukrainaan. Tästä on seurannut venäläisenergiasta irtautuminen, joka tulee kasvattamaan myös turpeen roolia Suomen energiapaletissa.
&nbsp;

EU havittelee päästökauppamiljardeja itselleen – Tynkkynen tyrmää aikeet ja vaatii euroja Brysselin sijaan turvepelloille

Ukrainan sota on vilkastuttanut suomalaista huoltovarmuuskeskustelua. Tänään eduskunnan kyselytunnilla perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää vaati hallitusta tekemään kaiken mahdollisen polttoturpeen noston käynnistämiseksi niin pian kuin mahdollista.

&#8211; Ukrainan tekemä ratkaisu on ollut tehdä isänmaallista talouspolitiikkaa, jonka tarpeellisuuden on Ukrainan kriisinsietokyky osoittanut. Nyt on meidän kotimaassamme toimittava samalla tavoin oman kansallisen energiahuoltovarmuutemme ja ruokahuoltomme varmistamiseksi. Huoltovarmuus on noussut meidän kaikkien kansalaisten huulille, sanoi kansanedustaja Juha Mäenpää.
Turvevarastot saatava kuntoon ensi talveksi
Mäenpää kertasi lähihistorian päätöksiä:
&#8211; 2011 romutimme jalkaväkimiinat, 2022 romutamme turvetuotantokoneita. Ukrainan kriisi on nostanut esiin nämä kaksi päätöstä, joihin meillä ei ole varaa. Ensi talvena tulevat taas pakkaset. Energiahuoltovarmuutemme on turvattava. Hallitus on kertonut, että varmuusvarastot ovat kunnossa. Tämä ei täysin pidä paikkaansa. Kaikki polttoturpeen turvavarastot piisaavat vain yhden talven ajaksi pienen kaupungin lämmittämiseen.
&#8211; Haluaisin kysyä ympäristöministeriltä, onko hallitus valmis tekemään kaiken mahdollisen, että polttoturpeen nosto saadaan käyntiin ja turvavarastot kuntoon ensi talveksi? Ja sitoudutteko itse siihen? Mäenpää tiukkasi.
Vaikka ympäristöministeri Emma Kari puhui runsaasti, hän ei kuitenkaan lopulta vastannut itse kysymykseen.
&nbsp;

Mäenpää vaatii hallitusta sitoutumaan polttoturpeen noston käynnistämiseen: ”Energiahuoltovarmuutemme on turvattava”

polttoturpeen nosto

Huoltovarmuuskeskus testasi turpeen varmuusvarastojen käyttöä – toimia turpeen huoltovarmuuden varmistamiseksi toivotaan

Turvetta nostetaan ensi kesänä – tulevaisuus silti avoinna

EU havittelee päästökauppamiljardeja itselleen – Tynkkynen tyrmää aikeet ja vaatii euroja Brysselin sijaan turvepelloille

Mäenpää vaatii hallitusta sitoutumaan polttoturpeen noston käynnistämiseen: ”Energiahuoltovarmuutemme on turvattava”

Uusimmat

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025