Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

pommit

Kesän mittaan Ruotsin poliisin tietoon on tullut useita tapauksia, jossa järjestäytyneen rikollisuuden palveluksessa olevat lapset ovat kuljettaneet käsikranaatteja ja muita räjähteitä joukkoliikenteessä sekä julkisilla paikoilla. Kotona lapset ja nuoret säilyttävät käsikranaatteja muun muassa oman huoneensa yöpöydällä.

Poliisi löysi heinäkuun loppupuolella Södertäljen Genetan alueelta maastosta kaksi käsikranaattia. Löytöpaikasta on vain kivenheiton matka elintarvikeliikkeeseen, johon <a href="https://www.tv4.se/artikel/2Gvw4V8F9HWBwWzdfhG2iR/explosion-i-butik-i-soedertaelje">heitettiin</a> käsikranaatti 22. heinäkuuta.
Keski-ikäinen nainen loukkaantui vaikeasti ja useat muut saivat lievempiä vammoja.
&#8211; Kesän kuluessa olemme löytäneet yhä enemmän käsikranaatteja. Tilanne on todella vakava, kun jengimaailmassa on otettu käyttöön sotamateriaalia, <a href="https://www.aftonbladet.se/nyheter/a/KMME0e/handgranater-hittas-i-hogstadietjejers-flickrum">sanoo</a> keskusrikospoliisin komisario Jon Wåhlander Aftonbladetissa.
Käsikranaatteja yöpöydällä
Yleensä <a href="https://polisen.se/aktuellt/nyheter/nationell/2024/juli/transport-och-forvaring-av-explosiva-foremal-forenat-med-allvarliga-risker/">räjähteet</a> löytyvät rikollisten omista ympyröistä. Mutta voi käydä niinkin, että poliisille täysin tuntemattomat nuoret säilyttävät kodeissaan jengiläisten tavaroita. Tästä on viime vuodelta useampiakin esimerkkejä.
&#8211; Heillä on käsikranaatteja meikkipöydällään, kunnes isoäiti tulee siivoamaan, tekee löydön ja ilmoittaa siitä poliisille. Mutta aivan yhtä hyvin pikkusisko voisi ihmetellä yöpöydän outoja esineitä ja ottaa ne mukaan leikkeihinsä, Wåhlander toteaa.
Kotitekoiset pommit ovat poliisin mukaan kuitenkin jengirikollisten tavallisimpia räjähteitä. Käsikranaatit ovat selvästi paljon pienemmässä roolissa maassa parhaillaan meneillään olevissa jengisodissa.
Veteraanit kouluttavat lapsia
Poliisi muistuttaa, että käsikranaattien ja muiden räjähteiden käsittely sisältää todella vakavia riskejä.
&#8211; Hän, joka kuljettaa tai säilyttää käsikranaatteja tai muita räjähteitä <a href="https://www.svt.se/nyheter/lokalt/sodertalje/polisen-larmar-unga-har-granater-i-nattduksbordet">asettaa</a> itsensä perheenjäsenensä sekä kaikki lähellä olevat vaaraan, Wåhlander muistuttaa jengirikollisten kanssa tekemisissä olevia lapsia ja nuoria.
Poliisin mukaan räjähteiden käsittely on osa järjestäytyneen rikollisuuden koulutus- ja rekrytointimetodeja, joiden avulla lapset vedetään mukaan rikolliseen maailmaan. Lapset oppivat olemalla läsnä, kyselemällä ja kuuntelemalla heitä muutamaa vuotta vanhempien veteraanien tarinoita.

Lapset palvelevat jengirikollisia henkensä kaupalla – käsikranaatteja säilytetään rennosti yöpöydällä

Tanskan ja Saksan viranomaiset ovat onnistuneet yhteistyössä estämään ilmeisen mittavan terrori-iskujen sarjan Tanskassa ja Saksassa. Pääepäillyt ovat kolme syyrialaisveljestä, joilta on löytynyt räjähteitä, aseita ja Isis-terroristijärjestöön viittaavaa rekvisiittaa.

Pidätetyistä 13 otettiin kiinni Sjellannin saarella Tanskassa ja yksi Saksassa. Tiettävästi viisi pidätetyistä on naisia. Terrorismista epäiltyjä on seurattu kummallakin puolella rajaa. Sjellannin poliisipäällikön mukaan solun oli tarkoituksena tehdä iskuja sekä Tanskassa että Saksassa.
Islamistisen terroristiryhmän päätekijöiksi epäillään kolmea syyrialaisveljestä. Kaksi heistä pidätettiin Tanskassa mukanaan huomattava määrä pommien tekoon tarkoitettuja kemikaaleja. Kolmas pidätettiin Saksassa Hessenin osavaltion alueella. Suurin yksittäinen, kymmenen kilon räjähde-erä löytyi Dessaun kaupungista terroristien käytössä olleesta asunnosta.
Pommeja verkkokaupasta
Saksalaisen Tagesschau-lehden <a href="https://www.tagesschau.de/investigativ/ndr-wdr/festnahmen-chemikalien-symbole-syrer-101.html">mukaan</a> puolalainen kemikaalien verkkokauppias tuli epäluuloiseksi, kun eräs nyt pidätetyistä syyrialaisveljeksistä tilasi viisi kiloa rikkiä ja viisi kiloa alumiinioksidia. Kauppias ilmoitti havainnostaan poliisille, joka teki ratsian tilausosoitteeseen ja löysi valmiin räjähteen.
&#8211; Pidätettyjä on tosi monta ja heidän hallustaan on löytynyt sekä kemikaaleja, että muita pommien tekoon tarvittavia komponentteja. Poliisi on takavarikoinut myös aseita ja Isis-järjestön lipun. Jotain on selvästi ollut tekeillä mutta poliisi on kertonut yksityiskohdista kovin säästeliäästi, <a href="https://www.svt.se/nyheter/utrikes/sju-gripna-i-danmark-misstanks-ha-planerat-terrordad">arvioi</a> ruotsalainen terrorismin tutkija Magnus Ranstorp.
Tanskan turvallisuuspoliisi PET:n operatiivinen johtaja Flemming Dreyer <a href="https://politiken.dk/indland/art8100436/PET-chef-Vi-har-gjort-nogle-bekymrende-fund-i-terrorsag">sanoo</a>, että Tanskan ja Saksan viranomaisilla on meneillään yhteinen tutkinta ja siksi tässä vaiheessa ei vielä ole paljoa tiedotettavaa. Dreyerin mukaan iskujen uhka ei pidätyshetkellä kuitenkaan ollut vielä akuutti.
&nbsp;
&nbsp;

Syyrialaisveljekset suunnittelivat terrori-iskuja Tanskaan ja Saksaan – poliisi pidätti 14 islamistisen terroristisolun jäsentä

Aiemmin hyvinvointivaltion mallimaana ja Pohjois-Euroopan lintukotona tunnetusta Ruotsista on muutamassa vuodessa tullut yksi Euroopan väkivaltaisimmista maista, jossa autot palavat, kranaatit räjähtelevät ja katujengien väliset aseelliset välienselvittelyt ovat arkipäivää. 

Poliisihallituksen poliisitarkastaja Teemu Saukoniemen mukaan Suomessakin on todella syytä tarkkaan seurata, ettei Ruotsissa jo useamman vuoden jatkunut huolestuttava kehityssuunta rantautuisi Suomeenkin.
&#8211; Suomi on pidettävä sellaisena yhteiskuntana, että viranomaisilla pysyy tilanne hallinnassa, ei pelkästään poliisin vaan kaikkien viranomaisten hyvässä yhteistyössä alueen asukkaiden kanssa. Työtä on tehtävä päivittäin sen eteen, että luottamus poliisin ja eri yhteiskuntaryhmien välillä säilyisivät hyvinä, Saukoniemi sanoo.
Poliisille annettava riittävät resurssit
Nimenomaan järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan voidaan parhaiten taistella rikostiedustelulla sekä ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä. Myös tutkintatoimenpiteillä pystytään vaikuttamaan eri rikollisryhmien johtohenkilöihin ja saamaan takaisin näiden rikoksistaan saamaansa rikoshyötyä.
Poliisi tekee päivittäin ennaltaehkäiseviä toimia yhdessä muiden viranomaisten kanssa ja puuttuu mahdollisiin ongelmatilanteisiin ennen kuin ne ehtivät kärjistyä. Jotta poliisi voisi jatkossakin vastata kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden haasteisiin, on sille turvattava myös riittävät voimavarat.
&#8211; Poliisien määrällä voidaan suoraan vaikuttaa ennaltaestäviin toimiin ja ne auttavat myös pitkäkestoisissa tutkinnoissa, Saukoniemi toteaa.
Neljäntyyppisiä jengejä
Saukoniemi ei omasta puolestaan halua ottaa kantaa siihen, miksi tilanne on Ruotsissa päässyt näin pahaksi, sillä asiaan liittyy monenlaisia näkökohtia ja Ruotsissa siitä on tehty paljon tutkimuksiakin. Rikollisryhmiä on monentyyppisiä ja niihin kuuluu sekä erilaisista etnisistä taustoista tulevia ihmisiä kuin kantaväestöäkin.
&#8211; Ruotsalaiset järjestäytyneet rikollisryhmät voidaan karkeasti jakaa neljään eri tyyppiin: klaanityyppiset etnisyyteen ja sukuihin perustuvat ryhmät, katujengit, joissa on paljon nuoria ja myös kantaväestöä mukana, moottoripyöräjengit sekä ammattirikollisten tiettyyn rikostyyppiin keskittyvät jengit, jotka tekivät aikoinaan esimerkiksi arvokuljetusten ryöstöjä, kertoo Saukoniemi.
Kierre johtanut ”no go -alueiden” syntymiseen
Saukoniemen mukaan syrjäytyminen on perimmäinen syy siihen, miksi yksittäiset henkilöt ajautuvat erilaisten rikollisryhmien jäseniksi.
Ruotsiin on syntynyt jo alueita, jotka ovat viranomaisten näkökulmasta hankalia paikkoja. Niiden syntymiseen on johtanut pidempi kierre, ja kun järjestäytynyt rikollisuus on saanut niissä yhä enemmän jalansijaa, on niistä tullut alueita, joissa paitsi poliisin myös muiden viranomaisten ja yhteiskunnallisten toimijoiden on hankala toimia.
&#8211; Ryhmissä on edustettuina useampia kansallisuuksia. Viimeisimpien tutkimusten mukaan ryhmissä on ollut edustettuna sekä ensimmäisen että toisen polven maahanmuuttajia, mutta ryhmiin kuuluu kantaväestöäkin. Esimerkiksi arvokuljetusryöstöihin erikoistuneiden ammattirikollisjengien jäsenissä oli paljon entisen Jugoslavian alueelta tulleita henkilöitä, Saukoniemi mainitsee.
Laittomien aseiden määrä kasvanut Suomessa
Ruotsin tilannetta mietittäessä on Saukoniemen mukaan kiinnitettävä erityistä huomiota ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Nuorella sukupolvella pitää olla muita vaihtoehtoja kuin järjestäytynyt rikollisuus.
&#8211; Ruotsissa on ollut keskustelua esimerkiksi ampuma-aseiden kantamisesta annettujen rangaistusten koventamisesta, ja sitä pitäisi meilläkin seurata, millaisia vaikutuksia sillä Ruotsissa on. Sitä en osaa sanoa, ovatko rangaistukset täällä Suomessa oikealla tasolla vai eivät, mutta laittomia aseita takavarikoidaan täälläkin yhä enenevässä määrin.
&#8211; Erityisestävyydellä voidaan mahdollisesti vaikuttaa impulsiivisiin väkivallantekoihin. Katuväkivalta ei täällä ole missään tapauksessa samalla tasolla kuin Ruotsissa, sanoo Saukoniemi.
Järjestäytyneet rikollisryhmät pyrkivät saamaan toiminnallaan taloudellista hyötyä esimerkiksi huumekaupan avulla. Pidemmällä aikajänteellä ne pyrkivät vaikuttamaan myös koko yhteiskunnan rakenteisiin. Varsinainen rikoshyödyn saaja voi olla kaukanakin esimerkiksi siitä tasosta, joka osallistuu rikoksen tekemiseen liikuttamalla tiettyä huumausaine-erää.
Lintukodosta helvetin esikartanoksi
Ruotsissa ammutaan aseilla suhteellisesti enemmän ihmisiä kuin missään muussa Länsi-Euroopan maassa. Tanska palautti rajavalvonnan Ruotsin rajalle sieltä tulevien pommiräjäyttäjien vuoksi, ja autojen tuhopoltot ovat lähes päivittäisiä.
Viime vuonna Ruotsissa tehtiin 162 räjäytysiskua, yli kolmesataa ampumista ja lähes 1 900 alle 18-vuotiaisiin kohdistunutta ryöstöä ja pahoinpitelyä. Niin uhrit kuin tekijätkin ovat yhä nuorempia, nuorimmat 11-vuotiaita.
Avoin huumausainekauppa rehottaa, ja raiskaukset kohdistuvat myös lapsiin. Kilpailevat jengit toimivat täysin muista ihmisistä piittaamatta.
&#8211; Poliisi ja pelastuslaitos eivät uskalla mennä kriisialueille yksin. Gettoutuminen ja slummiutuminen johtavat yhä enemmän jengien valtaan. Monet muuttavat pois noilta alueilta. Ruotsin hallitus on kuitenkin ollut asiasta hyvin hiljaa, kertoo perussuomalaisten poliisikansanedustaja, rikosylikonstaapeli Veijo Niemi.
Hallitus vaikenee
Sveriges Televisionin (SVT) toimittaja kysyi hiljattain Ruotsin pääministeri Stefan Löfvenilta, millaista vastuuta hän ja Ruotsin hallitus aikovat kantaa lisääntyneestä vakavasta väkivallasta.
Löfven yllätti kuulijat sanomalla, ettei vakava väkivalta hänen aikanaan ole Ruotsissa lisääntynyt.
&#8211; Pääministerin vastaus kuvastaa Ruotsin hallituksen linjaa, jota myötäilevät kriminologian professorit kertovat, että asioita ei riittävällä tasolla ole tutkittu. Kun heille osoitetaan ongelma-alueita ja maahanmuuttokeskittymiä, kommentti on, että ei ole tärkeää tietää, ovatko maahanmuuttajat yliedustettuina, Niemi sanoo.
Lehdistön otsikkoparadoksi
Huolestuneita ja asuinpaikallaan pelkääviä ihmisiä leimataan trolleiksi, populisteiksi ja pelottelijoiksi. Myös mediat ovat ristiriitaisessa tilanteessa tapahtumista uutisoidessaan. Lehdissä vallitsee otsikkoparadoksi: ”Neljä autoa syttyi palamaan” ja ”Jokin räjähti” ovat tyypillisiä otsikoita ruotsalaisissa lehdissä.
&#8211; Tunnetusta ruotsalaisesta poliisista tehtiin tutkinta, kun hän oli suljetussa tilaisuudessa asiallisesti analysoinut joukkoraiskausta myös kulttuurisena ilmiönä ja nähnyt poliisin päätehtäväksi kansalaisten suojelun. Ja että ensimmäisiä rikollisuudesta kärsijöitä ovat kriisialueiden muut maahanmuuttajat, Niemi kertoo.
Maahanmuuttajataustasta halutaan vaieta
Ruotsin rikollisuutta käsittelevää Tino Sanandajin kirjoittamaa ”Massutmaning”-kirjaa kieltäydyttiin ottamasta kirjastoihin, koska sen esiin nostamat tilastot viittasivat joidenkin mielestä rasismiin.
Kirjassa mainittiin muun muassa vakavista rikoksista tuomituista ulkomaalaisten osuudeksi 53 prosenttia, ja kerrottiin että rikollisjengeihin kuuluvista 76 prosentilla oli maahanmuuttajatausta. Kirjan mukaan 54 prosenttia maahanmuuttajista ei käy töissä ja maahanmuuttajat nostavat 60 prosenttia kaikista sosiaalituista.
&#8211; Kirjoittajan mukaan 80 prosenttia ruotsalaisista sanoo kannattavansa monikulttuurisuutta, mutta 80 prosenttia sanoo, ettei itse tee sosiaalista yhteistyötä ei-länsimaisten maahanmuuttajien kanssa. Eriytyminen on konkreettista, eivätkä toisen polven maahanmuuttajat ole integroituneet, Niemi toteaa.
Poliisi on akatemisoitu
Vuonna 2015 toteutettiin Ruotsin poliisijärjestelmän yhdistäminen. Uutta järjestelmää on kritisoitu lähipoliisimallin muuttamisesta toimistojohtoiseksi, vaikka toisin piti käydä. Huomattavan paljon poliiseja on eronnut tehtävästään.
Eräs eronnut kertoi syyksi sen, ettei poliisi saa olla poliisi vaan hoitaa enää vain hallinnollisia tehtäviä. Erään toisen kokeneen poliisin mukaan poliisi on akatemisoitu, vaikka poliisin työ on käsityötä.
&#8211; Työmatkat ovat samalla pidentyneet ja työ no-go-alueilla on muuttunut hengenvaaralliseksi. Ongelma-alueilla poliisi on myös voimaton, kun todistajat eivät uskalla puhua koston pelossa. Eräältä paikallista huumausainekauppaa paljastaneelta on kostoksi poltettu peräjälkeen jo neljä autoa.
&#8211; Rikosilmoituksesta yleinen lopputulema on ”tutkinta lopetettu” -ilmoitus. Aito lähipoliisitoiminta varmaankin hillitsisi rikollisuutta. Ruotsin ongelmalähiöissä sitä on vaikea enää toteuttaa, sanoo Niemi.
Tuomioiden koventaminen ei auta
Muutama kuukausi sitten Ruotsin hallitus julkaisi 34-kohtaisen ohjelman rikollisuuden torjumiseksi. Ohjelmaan kuuluu rikollisten seurantaa, yhteistyötä vartijoiden kanssa, kameravalvonnan ja poliisien määrän lisäämistä, todistajien suojelua, sosiaalisia toimintaorganisaatioita, koventuneita rangaistuksia ja niin edelleen.
Ihmetystä on herättänyt, että maahanmuuttajia ja heidän keskittymiään ei ohjelmassa mainita sanallakaan.
&#8211; Samanaikaisesti 14 poliisipäällikköä kertoi kokemuksiinsa pohjaten, että tuomioiden koventaminen ei auta jengirikollisuudessa. Tilalle tulee aina uutta, Niemi toteaa. 
Ruotsin hankala taloustilanne nousee ohjelman toteuttamisen ongelmaksi. Vielä vuonna 2011 Ruotsin valtiovarainministeri kuvasi maataan rikkaaksi ”Euroopan tiikeritaloudeksi”, mutta nyt on syntynyt paljon lisäkustannuksia uusista poliiseista, oikeudenkäynneistä, vankeus- ja valvontatoimista sekä maastapoistamisista. Monet kunnat, jotka ottivat vastaan runsaasti pakolaisia, ovat nyt syvissä vaikeuksissa.
Tosiasiat on tunnustettava
Kun mietitään syitä ja seurauksia, eivät tosiasiat saa olla tabuja. Vuosina 2008-2015 pakolaisten vastaanotto Ruotsissa oli Euroopan suurinta suhteessa väkilukuun.
Maailmassa on paljon maita, joissa kilpailevien heimojen sekä uskonnollisten tai etnisten ryhmien väliset kriisit ovat jatkuneet vuosisatoja, eikä loppua näy. Ruotsiin on nyt syntynyt alueita, joissa tällaiset tilanteet vallitsevat.
&#8211; Monet Ruotsin kriisialueilla asuvat näkevät toivottomaksi sen, että alueet palaisivat entiselleen, Niemi sanoo.
Maahanmuuton alueellista keskittymistä vältettävä
Ruotsin poliisin operatiivinen johtaja kehotti neljä vuotta sitten Suomea välttämään maahanmuuttajien keskittymistä omille alueilleen. Ruotsin tilannetta hän piti erittäin vaikeana.
Ruotsin ”poliittisesti korrekti” linja ummistaa silmät tosiasioilta ei saa tulla Suomeen. Malmön, Göteborgin ja Tukholman ongelma-alueiden väkivalta esitetään Ruotsissa pääosin sosioekonomisena ongelmana, josta on täysin häivytetty eri kulttuurien uskonto-, etupiiri-, kosto-, suojeluraha- ja kunniataustat.
&#8211; Tilastollisesti pahimmat ongelma-alueet ovat kuitenkin maahanmuuttajakeskittymiä. Yksi keskittymä ei tosin ole ongelmallinen: Haparanda. Se kertonee jotakin kulttuurin merkityksestä. Ruotsin hallituksen &#8221;bortförklaring&#8221;, jossa selitetään pois ongelmat ja muutetaan ne vainoharhaisuudeksi, ei saa tulla Suomeen. Fokus vain rajojen valvonnasta on kohdistettava siihen, että Ruotsiin syntyneiden kaltaisia ongelma-alueita ei Suomeen synny, kertoo Niemi.

Järjestäytynyt rikollisuus riistäytynyt hallinnasta länsinaapurissa – Suomen on vältettävä Ruotsin virheet

pommit

Lapset palvelevat jengirikollisia henkensä kaupalla – käsikranaatteja säilytetään rennosti yöpöydällä

Syyrialaisveljekset suunnittelivat terrori-iskuja Tanskaan ja Saksaan – poliisi pidätti 14 islamistisen terroristisolun jäsentä

Järjestäytynyt rikollisuus riistäytynyt hallinnasta länsinaapurissa – Suomen on vältettävä Ruotsin virheet

Uusimmat

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025