Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

potilaat

Tiedotusvälineissä uutisoitiin hiljattain, että Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyks) psykiatrian yksikön psykoosiosastolla tapahtui vakava välikohtaus, kun täysi-ikäinen potilas hyökkäsi henkilökunnan kimppuun teräasetta käyttäen. Poliisi tutkii väkivallantekoa kolmena törkeänä pahoinpitelynä. Yksi hyökkäyksen kohteena olleista hoitajista kertoi tiedotusvälineissä, että meneillään oli hoitotoimenpide, jonka aikana potilas ryntäsi hoitajia kohti.

Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen peräänkuuluttaa hoitoalan työnantajilta tehokkaampaa ennaltaehkäisyä vaaratilanteiden torjumiseksi. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa kartoittamaan terveydellistä uhkaa aiheuttavat vaarat työssä ja poistamaan mahdolliset vaaratilanteet työympäristöstä.
&#8211; Tyksissä tapahtuneessa välikohtauksessa henkilökunta sai hoitoa vaativia vammoja. Sairaalapalveluiden tulosaluejohtajan mukaan väkivaltatilanteessa oli riski huomattavasti vakavampiinkin vammoihin. Tilanne on varmasti ollut erittäin uhkaava, Antikainen harmittelee.
Väkivaltatilanteet valitettavan yleisiä
Tyksin psykiatrian tulosryhmäjohtaja on kertonut tiedotusvälineessä, että väkivaltatilanteet eivät ole harvinaisia psykiatrian osastoilla.
&#8211; Erityisesti lievemmät väkivaltatilanteet ovat valitettavan yleisiä psykiatrian osastoilla. Psykoosiosastoilla väkivaltaisuuksia sattuu enemmän kuin muilla osastoilla, Antikainen sanoo.
Tyksin hoitotyön ammattilaisten mukaan jopa potilaiden vieraat tuovat teräaseita psykiatriselle osastolle. Potilaiden hallusta on vuosien varrella löydetty veisten lisäksi muun muassa vasara ja mattoveitsi.
&#8211; Potilaiden mukana osastoille kuljetetaan erilaisia välineitä. Tämä on mahdollista koska mielenterveyslain mukaan potilaan omaisuutta tai potilasta ei saa tarkastaa ilman pätevää syytä tai epäilyä siitä, että potilaalla on hallussaan päihteitä tai turvallisuutta vaarantavia esineitä. Potilaat saattavat näyttää tavaroistaan vain tietyn osan tai vieraat voivat tuoda tullessaan potilaille erilaisia tavaroita. Osalla osastoista vieraiden tavaroita ei tarkasteta lainkaan eikä vierailuja valvota, Antikainen kertoo.
Hoitajat saavat tappouhkauksia
Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehyn vuoden 2021 selvityksestä ilmeni, että sote-ammattilaiset joutuvat väkivallan kohteeksi, joiden ilmenemismuotoja ovat tavallisimmin lyöminen, potkiminen, raapiminen ja sylkeminen.
&#8211; Hoitajat saavat ajoittain jopa tappouhkauksia. Tehyn laajaan kyselyyn vastanneista henkilöistä 69 prosenttia ilmoitti, että on itse kokenut työssään työuran aikana fyysisen väkivallan uhkaa tai tekoja. Alle 35-vuotiaista vastaajista peräti 84 prosenttia oli kokenut väkivaltaa tai sen uhkaa, Antikainen sanoo.
Hoitoala ei houkuttele
Antikainen muistuttaa, että hoitoalan vetovoima on tällä hetkellä heikko. Vetovoimaa ei lisää uhka väkivallasta työpaikalla.
&#8211; Väkivallan kohtaamista työssä, jossa autetaan muita, on täysin kohtuutonta. Työolosuhteiden tulee olla asianmukaiset ja turvalliset. Hoitohenkilökunnalla on oltava oikeus tehdä työnsä ilman pelkoa, Antikainen vaatii.
&#8211; Olisi kohtuullista, että hoitohenkilökunta voisi lähtökohtaisesti tarkastaa suljetulla osastolla olevat potilaat vaarallisten esineiden varalta. Lakiin olisi saatava muutos, jolla mahdollistetaan suljetulla osastolla olevien potilaiden tarkastus vaarallisten esineiden varalta ja siten samalla parannetaan hoitohenkilökunnan ja muiden potilaiden turvallisuustilannetta.

Antikainen: Henkilötarkastukset mahdollistettava laajemmin psykiatristen sairaaloiden suljetuilla osastoilla

Koronaepidemian aikaan työskennelleistä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöistä monet ovat jäämässä ilman sovittua ylimääräistä koronakorvausta. Korvaus tulee maksuun huhtikuussa. &#8211; Kyseessä on suuri harhaanjohtaminen ja sanojen syöminen, jollaiseen sotealalla ei ole varaa. Koronakorvaukset kuuluvat henkilöstölle, kansanedustaja, sosiaali ja terveysvaliokunnan jäsen Arja Juvonen vaatii.

Yksi ryhmä on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueella työskentelevä ns. Runkopalvelu, jonka henkilöstö työskentelee muun muassa potilaskuljetuksissa. Heidän tehtävänään on huolehtia siitä, että HUS:n alueen sairaaloiden potilaat, riippumatta mistä yksiköstä ovat, saavat turvalliset siirtymät tutkimuksiin ja sairaalayksikkö- ja osastosiirtoihin.
&#8211; He ovat huolehtineet kuljetuksista myös tehohoidon- ja akuuttisairaanhoidon potilaille toimien Meilahdessa yhteispäivystyksestä ja tornisairaalasta syöpäsairaalaan ja naistenklinkkaan ja synnyttäviin potilaisiin altistaen itsensä, mutta varmistaen myös sen, ettei epidemia leviä kuljetusten mukana. He ovat huolehtineet niin elinsiirtopotilaista kuin muista akuutisti sairaista potilaista, Arja Juvonen kertoo.
Koronakorvauksen ulkopuolelle ovat jäämässä myös perusterveydenhuollon vastaanottopalveluissa työskennelleet hoitajat ja koronanäytteitä ottaneet hoitajat. Näin tapahtui mm. Kuopiossa ja Pohjois-Karjalassa Siun soten alueella (Yle 15.3.).
Siirtyminen toiseen yksikköön hyväksyttävä
Koronakorvauksen saamisen ehtona on ollut, että työntekijä on osallistunut koronapotilaiden hoitoon valmiuslain aikana 13.3.-15.6. 2020 sekä työsuhteen on pitänyt olla voimassa samaan työnantajaan maksuajankohtana eli 28.2. 2023.
Epidemia aiheutti kuitenkin esimerkiksi Uudenmaan sulun, jonka myötä pääkaupunkialueella työskenteleviä hoitajia palasi kotikuntansa alueelle jatkaen siellä työskentelyä. Pääkaupunkiseudulla työskentelee vakituisissa työsuhteissa henkilöstöä myös muualta Suomesta.
&#8211; Siirtyminen takaisin kotipaikkakunnalle oli ymmärrettävää. Jotkut hoitajat palasivat lähelle perhettään ja hakivat sieltä uuden työpaikan. Myös he ovat jäämässä ilman koronakorvausta, vaikka heidän työskentelynsä jatkui toisen yliopistosairaalan tai hoivayksikön palveluksessa. Jos työhistorian jatkumo on selkeä ja todistettava, on hoitajalle maksettava koronakorvaus, Juvonen vaatii.
Korvauksia ei saa evätä tekosyillä
Juvosen mielestä koronakorvaukset on maksettava kaikille, jotka työskentelivät koronapotilaiden parissa. Korvaukset on sovittava vaikka paikallisesti ja alueellisesti, ja valtion antamaa rahaa kuntien koronakuluihin tulee käyttää tähän maksuerään.
&#8211; Ketään hoitajaa ei saa unohtaa tai syrjäyttää tekosyillä olla maksamatta koronalisää. Mikäli näin ei toimita, syyllistytään Suomessa hoitajien törkeään vedätykseen, pettämiseen ja harhaanjohtamiseen, Juvonen sanoo.
&#8211; Hoitoala ei tarvitse yhtäkään sellaista johtajaa, jotka syövät sanojaan ja vesittävät lupaamiaan periaatteita. Myös hoitajaliittojen Tehyn ja Superin on nyt otettava joku roti asiassa ja noustava asiasta ottamaan kantaa. Mitä ilmeisemmin sielläkään ei ole ollut täysi tieto siitä, miten koronakorvaukset tulevat maksuun.

Juvonen: Hoitajat petettiin ja harhaanjohdettiin törkeästi – ylimääräiset koronakorvaukset jäävät monilta saamatta

Jani Saarinen on aivovammapotilas, jonka elämä sai korjaamattoman käänteen vuonna 2011 urheilukentällä sattuneessa onnettomuudessa. Janilla on toistuvaa väsyvyyttä, keskittymiskyvyn puutetta sekä hänen alaraajansa puutuvat toistuvasti.
 
Mittamiehen tehtävissä junioritason kiekonheittokisassa toiminut tamperelainen Jani Saarinen sai urheilukentällä päähänsä hengenvaarallisen iskun, kun hänen katseensa hetkeksi herpaantui ilmassa lentäneestä kiekosta, joka osui Janin otsaan.
Voimakkaasta iskusta Jani menetti tajuntansa. Hän sai kuitenkin ensiapua paikan päällä kisojen lääkäriltä, ja Jani kiidätettiin ambulanssilla Tampereen yliopistolliseen sairaalaan. Sairaalassa Janilla todettiin kallonmurtuma ja pään sisäistä verenvuotoa. Sairaalahoidon jälkeen Janille määrättiin kuukauden sairausloma.
Onnettomuuden seurauksena Jani kuitenkin havaitsi motorisia vaikeuksia, eikä hän pystynyt enää kunnolla juoksemaan. Juoksukyvyn menettäminen oli urheilutaustaiselle nuorelle miehelle kova paikka.
Myöhemmillä kontrollikäynneillä Janilla havaittiin keskivaikea aivovamma.
Aivovamma ei estä hankkimasta tuloja
Lähes vuosikymmenen takaisen onnettomuuden seurauksena Janilla on tänäkin päivänä toistuvaa väsyvyyttä, keskittymiskyvyn puutetta sekä hänen alaraajansa puutuvat. Tuoreen vakuutusoikeuden päätöksen mukaan Janilla on kuitenkin edelleen jäljellä työkykyä hänen terveydentilalleen sopivaan työhön.
Vakuutusoikeuden päätös tuntuu uskomattomalta.
&#8211; Olen tälläkin hetkellä lääkärin määräämällä sairauslomalla, joten en edes voi ottaa vastaan työtä. Enkä tunne olevani työkykyinen muutenkaan, Jani sanoo.
Vakuutusoikeus päätöksellään hylkäsi Janin hakemuksen osatyökyvyttömyyseläkkeestä, jota hän oli hakenut vuoden ajalle vuosien 2018-2019 aikana. Osatyökyvyttömyyseläkettä Jani haki ensimmäisen kerran jo talvella 2018.
&#8211; Siihen aikaan minulla alkoi uudestaan hoitosuhde Tampereen aivovammapoliklinikalle. Tein tuolloin puolikasta työaikaa, ja tarkoitus oli hakea siihen lisäksi päälle osaeläke. Hakemus hylättiin ensin omassa työeläkeyhtiössäni.
Jani haki työeläkeyhtiö Ilmarisen päätökseen muutosta työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalta. Muutoksenhakuasteen hylkäävän päätöksen mukaan aivovammasta seuraava uupumusherkkyys kyllä aiheuttaa haittaa toimintakyvylle, mutta se ei estäisi hankkimasta työtuloja.
Viiden lääkärin lausuntojen yli käveltiin
Jani päätti hakea työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätökseen muutosta vielä vakuutusoikeudelta. Jo tässä vaiheessa hänelle oli syntynyt käsitys, ettei hänen tapaustaan tutkittu muutoksenhakulautakunnassa riittävän perusteellisesti.
&#8211; Muutoksenhakulautakuntaan lähetin yhteensä viiden lääkärin lausunnot tilanteestani, jossa minulla oli todettu aivovamma. Muutoksenhakulautakunnassa tapaustani kuitenkin arvioi fysiatri, Jani sanoo.
Fysiatrit ovat tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin ja niiden hoitoon perehtyneitä erikoislääkäreitä. Tyypillisesti fysiatri tutkii ja hoitaa ei-tapaturmaisia niska-, selkä- tai olkapäävaivoja. Jani kuitenkin katsoo, että hänen tapauksensa käsittely olisi edellyttänyt neurologian asiantuntemusta.
Neurologian alaan kuuluvat hermoston eli aivojen, selkäytimen, ääreishermojen ja lihasten sairauksien selvittely ja konservatiivinen hoito.
&#8211; Ihmettelen, miksei muutoksenhakulautakunnassa voitu käyttää neurologian asiantuntijaa, vaikka heitä on Suomessakin paljon, varsinkin pääkaupunkiseudulla. Katson, että neurologin asiantuntemuksella oltaisiin voitu ottaa paljon paremmin huomioon aivovamman tuomat haasteet työkyvyn arvioinnissa.
Myöhemmin vakuutusoikeus katsoi myös, että uupumuksesta ja neuropsykologisista oireista huolimatta Janilla oli työkykyä jäljellä hänelle soveltuviin töihin, eivätkä osatyökyvyttömyyseläkkeen edellytykset täyttyneet.
Aiemmin Jani on pystynyt käymään läpi kuntoutusjaksoja, jotka maksettiin urheilukilpailun järjestäjän vakuutuksesta. Rahalliset korvaukset ovat sen sijaan olleet vaatimattomia. Onnettomuuden vuoksi Janille on vakuutuksena myönnetty ainoastaan 2600 euron kertakorvaus.
Erityisammattilaisia vakuutusasioiden käsittelyyn
Muutoksenhakulautakunnan päätöksessä todetaan Janin terveydentilatietojen kohdalla, että aivovamman jälkeen Janilla on todettu väsyvyyttä, uupumistaipumusta, keskittymiskyvyn heikkoutta, hahmottamisen vaikeutta sekä mielialan vaihtelua. Muutoksenhakulautakunta lisäksi myöntää alaraajojen puutumisen olevan todellista.
&#8211; Muutoksenhakulautakunta siis havaitsi kaikki nämä oireet, mutta silti työkyvyn arvioinneissa on otettu huomioon vain uupumisherkkyys, Jani sanoo.
Hän haluaa nostaa esiin sen epäkohdan, että, että työkyvyn arviointiin liittyvien vakuutusasioiden käsittelyyn ja päätöksentekoon pitäisi tuoda laajemmin mukaan erityisasiantuntemusta.
&#8211; Vakuutusasioiden käsittelyyn tarvitaan ammattilaisia, jotka tuntevat laajasti sen alan vammat joihin käsiteltävät vakuutushakemukset perustuvat. Esimerkiksi minun tapauksessani aivovamman ovat todenneet ja lausuntoja ovat kirjoittaneet neurologit. Tietyllä tavalla heidän asiantuntemustaan aliarvioidaan, kun vakuutuslaitoksessa ja muutoksenhakuvaiheessa tapauksen on arvioinut uudelleen työterveydenhuollon erikoislääkäri, joka taas ei tiedä näistä asioista näin paljon.
Yleisellä tasolla Jani toteaa, että vakuutusasioiden hoitaminen on aivan liian hidasta ja raskasta – eikä toiminta vaikuta oikeudenmukaiselta. Pitkittyvät hakuprosessit myös vaikuttavat osaltaan jaksamiseen ja yleiseen vireyteen
&#8211; Me kaikki joudumme maksamaan eläkeyhtiöille rahaa, joka tietysti aina niille kelpaa. Mutta kun sieltä sitten pitäisi jotain saada, se ei enää onnistukaan. Kyllä se väsytys syö miestä, Jani huokaa.
Työkokeiluun tulevaisuudessa
Jani on tehnyt aikaisemmin määräaikaisia työpätkiä. Tällä hetkellä kokopäiväinen työnteko ei onnistu puuteellisen koordinaatiokyvyn ja jatkuvan uupumuksen takia. Tällä hetkellä Jani on siis myös sairauslomalla, mutta hän ei ole oikeutettu sairauspäivärahaan.
&#8211; Samaan aikaan olen kuitenkin myös TE-toimiston asiakkaana. Tulot ovat lähinnä oman liiton päivärahoja, joita kertyy noin 800 euroa kuukaudessa. Eihän se ole hulppea summa, mutta kyllä sillä tulee toimeen, kun myös vaimoni käy töissä.
Jani on opiskellut oppisopimuksella merkonomiksi. Vastoinkäymisistä huolimatta mies suhtautuu tulevaisuuteen luottavaisesti. Tulevaisuudessa hän uskoo pystyvänsä tekemään puolikasta työaikaa kuntoutusjaksojen avulla
&#8211; Olen aikeissa hakeutua työkokeiluun ja minulle etsitäänkin nyt työkokeilupaikkaa. Ne paikat vaan ovat tällä hetkellä kiven alla etätöiden ja koronan vuoksi.
Ronkainen: Vakuutuspäätösten arviointiin erikoislääkärin lausunto
Perussuomalaisten kansanedustajan Jari Ronkaisen mielestä vakuutuspäätösten arviointiin tarvittaisiin kaikissa käsittelyvaiheissa erikoislääkärin lausunto, jotta vakuutusasian arviointi voitaisiin tehdä luotettavasti.
Ronkaisen mielestä on jopa nöyryyttävää, jos eläkkeenhakijan tilannetta arvioidaan puutteellisella asiantuntemuksella.
&#8211; Jos ja kun meillä on jatkossakin käytössä vakuutuslääkärijärjestelmä, niin tulevaisuudessa vakuutuslaitosten ja myös vakuutusoikeuden pöytään olisi kutsuttava ratkaistavan tapauksen kannalta huippuasiantuntija.
&#8211; Ongelma on siinä, että vakuutusoikeudessa, joka on yleensä viimeinen muutoksenhakuaste, tapausta tarkastellaan lähinnä juridiikan puolelta, eikä lääketieteellisesti. Korvausasioissa nykyisin potilasta hoitaneen lääkärin lausunto voidaan ohittaa liian helposti, Ronkainen sanoo.
Kansanedustaja teki jo syyskuussa 2017 lakialoitteen, jossa vakuutuslääkärit velvoitetaan allekirjoittamaan lausuntonsa ”kunnian ja omantunnon kautta”. Aloitteessa myös esitettiin vakuutusyhtiöiden käänteistä todistustaakkaa.
&#8211; Käänteinen todistustaakka tarkoittaisi sitä, että vakuutusyhtiöiden lääkäreillä ei olisi mahdollisuutta evätä korvausta, elleivät he kykene lääketieteellisin perustein todistamaan korvaushakemusta olennaisilta osin virheelliseksi. Jos vakuutusyhtiön lääkäreiden olisi tehtävä puolueeton terveysselvitys, se muuttaisi varmasti kokonaiskuvaa siten, että vakuutusyhtiöt kuuntelisivat paremmin hoitavia lääkäreitä, Ronkainen sanoo.
&nbsp;

Perheenisä sai päähänsä hengenvaarallisen iskun, josta seurasi pysyvä aivovamma – vakuutusyhtiön ja -oikeuden mukaan työkyky on jäljellä

Maaliskuun puolivälistä saakka avoinna ollut Sairaanhoitajaliiton koronakysely on tähän mennessä poikinut suoranaisen vastaustulvan. Sairaanhoitajien hätähuutojen viesti on selvä: nyt täytyy priorisoida hoitohenkilökunnan työoloja.
 
Sairaanhoitajaliiton koronakyselyn vastauksia on tähän mennessä analysoitu ja julkistettu kolmessa erässä. Sen jälkeen, kun liitto edellisen kerran 17.4. tiedotti kyselyyn saapuneista noin 700 vastauksesta, sairaanhoitajien vastaukset lähes tuplaantuivat noin 1 300 vastaukseen seuraavien kolmen päivän aikana.
&#8211; Meille sairaanhoitajien vastaustulvan viesti on selvä. Saimme jäseniltä valtakirjan nostaa heidän äänensä kuuluville. Ja niin me teemme. Lähes kaksi kuukautta samaa hätähuutoviestiä sairaanhoitajilta on liikaa. Nyt täytyy priorisoida hoitohenkilökunnan työoloja, sanoo puheenjohtaja Nina Hahtela Sairaanhoitajaliiton tiedotteessa (6.4.).
&#8221;Antakaa meille hoitamisen välineet!&#8221;
Koronakyselyn kommenteissa on maaliskuun puolivälistä saakka toistunut hoitajien kova huoli suojaimista ja sitä kautta työ- ja potilasturvallisuudesta. Vastausten perusteella ei näytä siltä, että suojainpula olisi hellittämässä tai että ohjeistuksiin olisi tullut enemmän selkeyttä.
&#8211; Tämä on jo hätähuuto. Antakaa meille hoitamisen välineet! vaaditaan eräässä kommentissa.
&#8211; Tunnelmat on aika ahdistavia esimiesnäkökulmasta katsottuna. Suojanaamareita ei juuri ole antaa hoitajille ja nyt tuli ommeltuja kasvosuojia koekäyttöön. En taida tarjota niitä hoitajille. Pelottaa minkälaisia syytteitä alkaa sataa, kun ensimmäinen hoitaja tai asukas kuolee suojan puutteen takia.
Sairaanhoitajat haluavat tietää, milloin ja mitä suojaimia on tulossa heidän työyksikköihinsä sekä miten potilas- ja työturvallisuutta siihen asti noudatetaan.
&#8211; Heidän on nämä vastaukset saatava. Tiedottamisen tässä elintärkeässä asiassa tulee olla selkeää, rehellistä ja säännöllistä kautta linjan, sanoo Hahtela.
Raskasta työtä pienellä palkalla
Viimeksi analysoiduissa vastauksissa on noussut esiin niin sairaanhoitajien kuin esimiestenkin kasvanut tarve tuen, oikeudenmukaisuuden ja kohtuullisuuden perään. Esimiesten vastausten määrä on noussut ja varsinkin lähiesimiehet ovat kovilla. Ajatukset alanvaihdosta ovat selvästi vahvistuneet ja sairaanhoitajilla on huoli myös siitä, saavatko he pitää vapaapäivänsä ja lomansa.
Vastauksista ilmenee, että myös esimiehet kokevat asemansa hyvin ristiriitaiseksi ja turvattomaksi tilanteessa, jossa heillä ei ole tarjota riittävästi suojavarusteita hoitajilleen. Sairaanhoitajien vastauksissa herättää erityistä huolta se, että epäkohdat korjataan vasta pakon edessä. Lähtöaikeet ovat selvästi vahvistuneet niin sairaanhoitajilla kuin esimiehilläkin.
&#8211; Koronaa ajatellen, voin kiteyttää tunnelmani niin, että tämä oli viimeinen pisara. Näihin talkoisiin en enää aio osallistua! Ilmaisen työ teettäminen, jatkuva joustaminen, päivittäinen omista tauoista tinkiminen, lisääntyvät vaatimukset ja huonosti organisoitu työn suunnittelu ja epäoikeudenmukainen työaika-autonomia eivät tuo lisäpontta arkeen, kerrotaan eräässä vastauksessa. Toinen puolestaan toteaa: &#8221;Kun tästä päästään, vaihtuu ala ja ammatti!”.
Henkilökuntaa heitellään osastolta toiselle
Monissa vastauksissa korostetaan myös palkkauksen epäoikeudenmukaisuutta. Hoitajat muun muassa ihmettelevät, eikö koronavirusta pidetä lainkaan niin vaarallisena, että se oikeuttaisi samaan vaarallisen työn lisään, jota esimerkiksi rakennusalalla maksetaan pöly- tai asbestihaitasta tai elintarvikepakkaajalle kylmässä työskentelystä.
&#8211; Se myös risoo, että osastoja on pantu kiinni ja niiden osastojen henkilökuntaa heitellään osastolta toiselle. Joka päivä eri osasto. Haluan saada sen takia korkeampaa palkkaa, kuten talossa varahenkilöstön työntekijöillä on, koska koen olevani heidän kaltaisensa, joka päivä uusi työyksikkö talon sisällä, purkaa tuntojaan eräs sairaanhoitaja.
Positiivista ja maltillistakin palautetta on tullut, mutta niukanlaisesti. Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Hahtelan mielestä niin niin ahdistuneet kuin tyynnyttelevätkin kommentit kertovat sairaanhoitajien kovasta ammattitaidosta ja halusta hoitaa työnsä hyvin.
&#8211; Milloin lopetatte paniikin lietsomisen, meiltä on kysytty, kun uutisoimme koronakyselyn vastauksia. Sitten, kun sairaanhoitajien hätähuutojen tulva loppuu. Silloin tulkitsemme, että epäkohtiin on puututtu.
Juvonen vaatii hoitajille koronalisää
Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen on moneen otteeseen vaatinut sairaanhoitajille erityistä hoitohenkilökunnan ”koronalisää”, suomeksi sanottuna <a href="https://stage.sudev.fi/juvonen-koronalisa-hoitajille-vapun-raskaan-raatajille/">vaarallisen työn lisää</a>. Asiasta kirjoittamassaan toimenpidealoitteessa hän on nostanut esiin myös Ruotsin hoitajien palkkapolitiikan, jossa sairaanhoitajia houkutellaan töihin 50 000 kruunun (noin 5 000 euroa) kuukausipalkalla.
&#8211; Annamme satojatuhansia euroja tukeaksemme yrityksiä. Jopa hyvin menestyneet toimijat ovat saaneet tukia. Tukien jakamisessa on ollut leväperäisyyttä. Eiköhän anneta myös hoitajille? On nurinkurista, että he, joita tarvitsemme elintärkeästi, jäävät aina unohduksiin. Eiköhän hoitajat ole palkkansa ansainneet, Juvonen kirjoittaa Suomen Uutisten kolumnissaan (30.4.).

Sairaanhoitajat palamassa loppuun koronaepidemian vuoksi: ”Kun tästä päästään, vaihtuvat ala ja ammatti”

Yhteiskunnassa tulee käydä keskustelua siitä, mitkä sosiaali- ja terveyspalvelut tulisivat olla voittoa tavoittelemattomia. Saattohoito on yksi sellainen, jossa kustannuksista ei saisi tinkiä, kansanedustaja Arja Juvonen sanoo.
&#8211; Toimijan on oltava vahva, kokenut ja osaava. Sairaanhoitopiirien, kuntien ja kaupunkien on panostettava saattohoito-osaamiseen sekä kuultava ja opittava alan asiantuntijoilta, Arja Juvonen sanoo.
Poliisi tutkii Turussa isoa rikoskokonaisuutta, joka liittyy yksityiseen palveluntuottajaan, jolta Turun kaupunki on hankkinut ostopalveluna saattohoitoa vuosina 2011-2014. Kaupunki siirsi kilpailutuksen kautta noin 185 potilaan hoitovastuun kyseiselle yritykselle.
Turun tapahtumat järkyttävät
Lounais-Suomen poliisi kertoo tiedotteessaan (2.3.2020), että tutkinta pitää sisällään poikkeuksellisen vakavia laiminlyöntejä ja väärinkäytöksiä. Tutkittavina rikosnimikkeinä on tällä hetkellä ainakin törkeä kuolemantuottamus, törkeä pahoinpitely, törkeä kavallus, törkeä petos, useita törkeitä väärennöksiä ja huumausainerikoksia.
&#8211; Julkisuuteen tulleet tiedot Turun tapahtumista järkyttävät. Poliisilla on tutkinnassa sellaisia väärinkäytöksiä, jotka menevät kaiken inhimillisen ajattelun yli. Ei löydy sanoja. Ihmiset eivät ole valittaneet saamastaan hoidosta. Kuka saattohoidossa oleva hauras ihminen tai hänen läheisensä pystyisikään? Juvonen sanoo.
&#8211; Olen jättänyt hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen saattohoitolain aikaansaattamisesta, saattohoidon kilpailuttamiseen liittyvistä ongelmista ja saattohoitopotilaan mahdollisuudesta valittaa saamastaan hoidosta. Mikä on potilaan oikeusturva näissä asioissa ja miten saattohoitoa valvotaan.
Saattohoitolaki olisi tärkeä
Juvonen on jättänyt vuosien mittaan myös useita toimenpide- ja talousarvioaloitteita liittyen saattohoidon parantamiseen sekä kaksi kertaa lakialoitteen kokonaan uudesta saattohoitolaista.
&#8211; Erilaiset toimet saattohoidon parantamiseksi ja yhdenvertaistamiseksi ympäri Suomen ovat tärkeitä. Saattohoitolainsäädännöllä tulisi määritellä muun muassa saattohoidon kriteerit ja laatu, saatavuus ja saattohoitopaikkojen riittävyys, kansalaisten subjektiivinen oikeus saattohoitoon sekä saattohoidossa työskentelevien henkilöiden kriteerit ja oikeus lisä- ja täydennyskoulutukseen.
&#8211; Inhimillinen ja kivuton kuolema on jokaisen ihmisen perusoikeus. Saattohoidon riittävä ja tasa-arvoinen toteutuminen edellyttää, että se on tarvittaessa kaikkien ihmisten saatavilla riippumatta asuinpaikasta tai sairaudesta. Saattohoitolaki olisi siis tärkeä ja merkittävä asia, Juvonen sanoo.

Juvonen: Saattohoidon kustannuksista ei saa tinkiä – ”Voiton tavoittelun on loputtava”

Perussuomalaisten kansanedustaja Mari Rantanen tuskastelee blogissaan julkisen terveydenhuollon tilaa.

&#8211; Kirjoittelen tätä blogikirjoitusta Malmin sairaalassa, jossa lapseni on ”hoidossa”. Olemme nyt kahdeksatta viikkoa saaneet tutustua maailman parhaaksi kehuttuun julkiseen terveydenhuoltoon. Tämä matka on ollut hätkähdyttävä monellakin tapaa.
Byrokratia estää järkevän toiminnan
Rantanen kertoo olleensa tyttärensä kanssa sekä päivystyksen ja osaston että kotisairaalan asiakkaina.
&#8211; Kotisairaala saa näistä toiminnoista melko puhtaat paperit poislukien se fakta, että byrokratia estää tässäkin järkevän toiminnan esimerkiksi silloin kun kotisairaalan potilas tarvitsee vaikkapa röntgenkuvauksen. Tuolloin potilaan tulee mennä jonottamaan päivystykseen, josta röntgenlähete voidaan tuntien ja taas tuntien jonotuksen jälkeen kirjoittaa.
&#8211; Vaikuttaa siltä, että kellään ei ole enää aikaa tai kiinnostusta miettiä, miten asiat soljuisivat järkevimmin niin järjestelmän kuin potilaankin kannalta, Rantanen <a href="http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275162-hus-sakkaa">kirjoittaa</a>.
&#8221;Aivan kuin amerikkalaisessa ghettosairaalassa&#8221;
Rantasen mukaan päivystys on ollut näinä useina käyntikertoina järkyttävää nähtävää.
&#8211; Aivan kuin oltaisiin amerikkalaisessa ghettosairaalassa. Syy ei ole henkilökunnassa, heitä on liian vähän ja he ovat täysin ylikuormittuneita. Lääkärit ovat liian kokemattomia päivystystyöhön. Logistiikka päivystyksessä on lähes naurettava, lähtien jo siitä, että kukaan ei näe potilaan nenänpäätä ennen kuin hänen vuoronumeronsa tulee, toisinaan vasta jopa kahden tunnin päästä nk. triagehoitajalle.
&#8211; Jos vaikkapa korkeariskisen oireen omaava rintakipupotilas tulee omin jaloin sairaalaan, ei sitä tiedä kukaan, potilaisiin kun otetaan kontakti suljetun oven takaa vuoronumerolla. Tällainen ei ole laadukkaan akuuttipäivystyksen toimintatapa, jos käytävälle saa kuolla ennen kuin kukaan huomaa. Prosessit eivät ole kunnossa ja liian moni asia riippuu henkilökunnasta, ketä kulloinkin sattuu olevan paikalla, Rantanen toteaa.
Henkilökunta väsyy, potilaat kärsivät
Rantanen listaa ongelmia: sairaalassa ei ole välineitä, vaan tarvittavat tuotteet saatetaan kuljettaa taksilla toisesta sairaalasta. Tämän lisäksi osa hoitovälineistä pitää tuoda sairaalaan itse. Hoitajia on vähennetty, vaikka potilasmäärät eivät ole vähentyneet. Kivunhoito ja diagnosointi eivät toimi.
&#8211; Herää kysymys, mikä toimii? Vai onko kyse siitä, että vammaisia ei tarvitse tai haluta hoitaa? Olemmeko ainoat, joilla tökkii?
&#8211; Olen tämän reissun aikana keskustellut usean henkilökuntaan kuuluvan kanssa. He eivät itsekään katso järjestelmän toimivan, mutta mitä he voivat tehdä? Äänestää jaloillaan. Varsin moni niin tekeekin ja tilanne vain vaikeutuu. Ongelmana näyttäisi olevan myös se, että kun työtä on pakkotahtisesti, ei enää riitä energiaa toiminnan kehittämiseen, vaan henkilöstö yrittää vain selvitä kustakin työvuorosta. Kuormitus alkaa näkyä käyttäytymisessä ja lopulta kaikesta kärsivät potilaat, Rantanen huomauttaa.
Ongelmia ei korjata pelkällä rahalla
Rantanen huomauttaa, että tilanteeseen vaikuttaa moni asia.
&#8211; Kun Helsinki kasvaa vuosittain noin 8 000 henkilöllä ja samaan aikaan ei tule lisää perusterveydenhuollon palveluja, kotihoidossa on yhä huonokuntoisempia potilaita, vuodepaikkoja vähennetään ja sairaaloita ei tule lisää, käy suppilo liian pieneksi ja palvelut sakkautuvat.
&#8211; Olen jo pitkään sanonut, että julkisen terveydenhuollon ongelmia ei korjata pelkällä rahalla. Sitäkin tarvitaan, mutta myös asenteen, työ- ja toimintatapojen sekä johtamisjärjestelmän muutos on välttämätön.
Poliitikot, lusikka kauniiseen käteen
Rantanen sanoo olleensa aina julkisen järjestelmän vankka puolustaja, mutta tällaista julkista terveydenhuoltoa hän ei suostu puolustamaan.
&#8211; Joko sekä poliitikot että julkinen terveydenhuolto ottaa lusikan kauniiseen käteen ja alkaa kiireesti korjaamaan ongelmia tai sitten ryhdytään uudelleenarvioimaan koko järjestelmää. Näin ei voi jatkua, että rahaa palaa, mutta laatu on täysin onnetonta.
&#8211; Tässä valossa ottaa päähän Antti Rinteen (sd.) esittelemät kysymykset, joissa haluttiin tietää ilmastonmuutoksesta, Afrikan asioista ja kehitysavusta. Aivan kuin ei olisi omiakin ongelmia ja rahareikiä, joihin tarvittaisiin kipeästi ratkaisuja.

Rantanen: Kotimainen terveydenhuolto retuperällä, Rinne huolissaan Afrikasta – ”Näin ei voi jatkua”

Sote-uudistuksen mietintö on valmistunut vihdoin eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, josta paketti lähtee perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi. Perussuomalaiset esittävät yhdessä muun opposition kanssa pakettia hylättäväksi.

&#8211; Mitä pidemmälle valmistelu on edennyt ja asiaan on tutustuttu, sitä enemmän ongelmia on esiintynyt, toteaa kansanedustaja ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan perussuomalaisen jäsen Arja Juvonen.
Maakuntien rahat eivät tule riittämään
Perussuomalaiset toteavat, että uudistus aiheuttaisi valtavan rahoitusvajeen palveluiden tuottamiseen. Näin on suuri riski, että palvelutasoa joudutaan vähintäänkin heikentämään.
&#8211; Tämä vaarantaa potilaiden perusoikeuksien ja yhdenvertaisen kohtelun toteutumisen. Tämän ovat todenneet myös lukuisat asiantuntijat, Juvonen huomauttaa.
Markkinamalli ei ollut alkuperäisessä suunnitelmassa
Perussuomalaisten mukaan valmistelu on ollut erittäin puutteellista, mikä on johtanut työn pitkittymiseen toistuvien korjauksien ja paikkailuiden vuoksi.
&#8211; Tässä olisi pitänyt edetä hallitusohjelman alkuperäisen kirjauksen mukaisesti niin, että ensin perusterveydenhuolto olisi laitettu kuntoon julkisin hartein. Nyt meinataan rikkoa myös toimivia osia, Juvonen ihmettelee.
Miten palveluita osataan hakea?
Mikäli sote-uudistus toteutuu tällaisenaan, monia palveluita saa jopa haettua ainoastaan netistä. Perussuomalaiset pelkäävät, ettei monikaan ikäihminen osaa hoitaa asioita näin.
&#8211; Millä ensinnäkin kuvitellaan, että vanhus osaisi valita itsekseen parhaan palveluntuottajan ja vielä asioimaan netin kautta? Juvonen kysyy.
&#8211; Muutenkin vanhukset on unohdettu koko valmistelussa. Asiakassuunnitelman sitovuuden poistaminen ja sen muuttaminen vähäarvoiseksi paperiksi on hämmentävää. Sillä ei ole mitään juridista merkitystä. Tämä on todella suuri epäkohta heille, joilla palveluntarve on suuri.
Hallitus otti valtavan riskin EU-komission suhteen
Lisäksi monet tahot ovat huomauttaneet, että soten valinnanvapauslait olisi pitänyt notifioida EU:n komissiolle, sillä vaarana on, että paketin notifioimatta jättäminen vaarantaa sote-palveluiden toteutumisen.
&#8211; Notifiointi sai kannatusta muilta asiantuntijoilta, mutta ei ministeriön asiantuntijoilta, Juvonen ihnettelee.
&#8211; Ongelmia on ja perustuslakivaliokunnassa voi olla bumerangina takaisin tulevaa materiaalia. Mutta annetaan heille nyt työrauha. Töitä heilläkin soten parissa riittänee.

potilaat

Antikainen: Henkilötarkastukset mahdollistettava laajemmin psykiatristen sairaaloiden suljetuilla osastoilla

Juvonen: Hoitajat petettiin ja harhaanjohdettiin törkeästi – ylimääräiset koronakorvaukset jäävät monilta saamatta

Perheenisä sai päähänsä hengenvaarallisen iskun, josta seurasi pysyvä aivovamma – vakuutusyhtiön ja -oikeuden mukaan työkyky on jäljellä

Sairaanhoitajat palamassa loppuun koronaepidemian vuoksi: ”Kun tästä päästään, vaihtuvat ala ja ammatti”

Juvonen: Saattohoidon kustannuksista ei saa tinkiä – ”Voiton tavoittelun on loputtava”

Rantanen: Kotimainen terveydenhuolto retuperällä, Rinne huolissaan Afrikasta – ”Näin ei voi jatkua”

Perussuomalaiset esittävät sote-lakeja hylättäviksi: ”Vaarantaa vakavasti palvelut ja yhdenvertaisuuden”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025