Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

PS 12/2013

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pirkko Ruohonen-Lernerillä on takanaan jo mittava, lähes kolmekymmentä vuotta kestänyt ura kunnallispolitiikassa sekä kuusi ja puoli vuotta kestänyt kausi kansanedustajana. Eurovaaliehdokkaaksi hänet veti halu päästä purkamaan EU:n massiivista byrokratiaa ja vastustamaan
liittovaltiokehitystä ja yhteisvastuita.
&#8211; Perussuomalaisten kannalta tärkeää on se, että listallamme on mahdollisimman paljon hyviä ja tunnettuja ehdokkaita erityisesti nyt, kun Timo Soini ei itse ole asettumassa ehdolle. Meillä tulee olla monipuolinen ja hyvä ehdokaslista, jotta saisimme vähintään kolme mutta mieluummin neljä perussuomalaista ehdokasta Brysseliin puolustamaan Suomen itsenäisyyttä ja vastustamaan liittovaltiokehitystä, mihin suuntaan EU:ta ollaan koko ajan enemmän ajamassa.
Koska EU:sta annetaan Suomelle sitovaa lainsäädäntöä, on tärkeää saada europarlamenttiin niin Suomesta kuin muistakin maista eurokriittisiä edustajia vaikuttamaan myös kansalliseen lainsäädäntöön.
Massiivista eurobyrokratiaa purettava
Pirkko Ruohonen-Lerner haluaisi myös päästä purkamaan EU:n liian massiiviseksi paisunutta byrokratiaa. Kustannuksia on saatava alas.
&#8211; Meillä Suomessa on ollut käynnissä valtiollinen tuottavuusohjelma, jolla valtionhallinnosta on karsittu virkoja, jolloin myös julkiset palvelut ovat heikentyneet. Tuottavuusohjelma pitäisi ottaa käyttöön EU:ssa.
Lisäksi Ruohonen-Lerner haluaa edistää kansalaisvaikuttamista ja todellista kansanvaltaa tuodakseen päätöksenteon mahdollisimman lähelle tavallisia ihmisiä. Kansalaisilla on oltava tietoa, jotta he pystyvät osallistumaan keskusteluun heidän elämäänsä koskevasta päätöksenteosta. Tämä koskee myös EU:ta. Suomessa olisi järjestettävä EU-jäsenyydestä uusi kansanäänestys, sillä EU on nyt jotain aivan muuta kuin vuoden 1994 kansanäänestyksen aikoihin.
Myös puhdas ruoka ja lähiruoka ovat Ruohonen-Lernerille tärkeitä, samoin kansalaisten peruspalvelujen turvaaminen. EU:ta ei myöskään voida pitää pelkkänä pimeyden linnakkeena, vaan se on mahdollistanut eurooppalaista yhteistyötä esimerkiksi kaupan ja ympäristöongelmien ratkaisemisessa.
&#8211; Mutta ennen kaikkea haluan puolustaa suomalaisia ja Suomen kansallisia etuja. Vastustan liittovaltiokehitystä ja yhteisvastuita muiden maiden veloista. Vuonna 2010, keskustalaisen pääministeri Matti Vanhasen hallituskaudella, avattiin Kreikan tukipiikki, jota perussuomalaiset ovat johdonmukaisesti vastustaneet alusta saakka. Siinäkin asiassa olemme olleet oikeassa.
&#8211; Tukipaketeilla ei Kreikan ongelmia ole ratkaistu. Kukaan ei tosissaan voi enää uskoa Kreikan selviävän veloistaan. Todennäköisesti varsin pian Saksan vaalien jälkeen suoritetaan jo ensimmäinen Kreikan velkojen anteeksianto. Toistaiseksi on tyytyminen siihen, että euro on ainoa laillinen valuutta, mutta meidän on myös valmistauduttava siihen, että eurosta jonain päivänä tulee ero.
Ruohonen-Lerner uskoo, että kritiikki EU:ta ja muutamien euromaiden tukipakettipolitiikkaa kohtaan tulee kasvamaan ja EU-kriittisten voimien määrä lisääntymään nimenomaan seuraavissa eurovaaleissa.
Työ, harrastus ja intohimo
Politiikka on ollut Pirkko Ruohonen-Lernerille työ, harrastus ja intohimo jo vuosien ajan. Lisäksi hän harrastaa liikuntaa, kuten aerobicia, lenkkeilyä, uintia ja talvella hiihtoa. Kun aikaa jää, rentoutuu hän myös hyvän elokuvan parissa. Hänellä on puoliso ja kaksi aikuista lasta, jotka viettävät jo itsenäistä elämää. Vaalikampanjaansa hän ei vielä ole ehtinyt kovin tarkkaan suunnitella, mutta aikoo ainakin kiertää laajalti ympäri Suomea.
&#8211; Keskityn kuitenkin mahdollisimman paljon varsinaiseen päätyöhöni eduskuntaryhmän puheenjohtajana. Sen pestin hoitaminen kunnialla on minulle ykkösasia, Ruohonen-Lerner toteaa.
Vaalibudjettiinsa hän on suunnitellut laittavansa 10 000 euroa omasta pussista. Lisäksi puolueen taholta on tiettävästi tulossa pieni budjetti jokaisen ehdokkaan käyttöön.
&#8211; En ole koskaan kerännyt rahaa mihinkään vaalikampanjaan. Sellainen toiminta on minulle vierasta. Tähän saakka olen tullut toimeen omilla varoillani ja puolueen kautta tulleella pienellä tuella.
MIKA MÄNNISTÖ
<table width="100%">
<tbody>
<tr>
<td style="padding: 15px; color: white; background: #065f97;">FAKTAT &#8211; KUKA?
Nimi: Pirkko Ruohonen-Lerner 
Syntymäaika: 6.2.1957 
Kotipaikka: Porvoo 
Ammatti: Toimittaja, varanotaari 
Tehtävät eduskunnassa: Perustuslakivaliokunta (vj) 2011, tarkastusvaliokunta2011-, ympäristövaliokunta (vj) 2011-, Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta (vj) 2011-, eduskunnan pankkivaltuusto (vpj) 2011-, parlamenttienvälinen liitto IPU, Suomen ryhmän johtokunta (vj) 2011– 
Kunnalliset luottamustehtävät: Porvoon kihlakunnanoikeuden lautamies 1985-1988, Myrskylän kunnanvaltuusto 1985-1988, Myrskylän holhouslautakunta 1985-1988, Myrskylän vero- ja tutkijalautakunta 1985-1988, Loviisan sosiaalivakuutustoimikunta 1985-1988, Porvoon sosiaali- ja terveyslautakunta 1990-1992, 1997-2000, Porvoon henkilöstöjaosto 1996-2002, Porvoon tarkastuslautakunta 2005-2009, Itä-Uudenmaan liiton maakuntavaltuusto 2005-2010, Porvoon kaupunginvaltuusto 1996-, Perussuomalaisten valtuustoryhmä (pj) 2009-2011, Porvoon kaupunginhallitus (vj) 1996-2002, 2013-, Porvoon kaupunginhallitus 2011-2012. 
Muut luottamustehtävät: Vaali- ja puoluerahoitustoimikunta 2008-2009, Perustuslain tarkistamiskomitea (vj) 2008-2010, Kansalaisaloitetyöryhmä 2010-2011, Päihde- ja raittiusasiain neuvottelukunta 2010-, SITRA:n hallintoneuvosto.</td>
</tr>
</tbody>
</table>
Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 12/2013 -lehdessä.

Eurovaaliehdokas Pirkko Ruohonen-Lerner: EU-kriittisten voimien määrä tulee kasvamaan

Komission puheenjohtaja Manuel Barroso piti 11.9. Strasbourgissa vuosittaisen unionin tilaa koskevan puheensa. Valitettavasti Barroson puhe ei tuonut esiin juurikaan uusia näkökulmia tai avauksia.
Barroso totesi EU:n yhä tarvitsevan lisää integraatiota ongelmiensa ratkaisemiseen ja korosti myös solidaarisuuden merkitystä. Hän muistutti eurovaalien olevan enää 8 kuukauden päässä ja muistutti että ennen vaaleja on saavutettava vielä paljon, mm. pankkiunioni.
Erityisen huolissaan Barroso oli siitä, saavatko kansalaiset EU:sta tällä hetkellä &#8221;oikean vai populistisen kuvan&#8221;. Barroson mukaan esimerkiksi talouskriisi ei ole EU:n tai euron syytä, vaan jäsenmaiden ja rahoitusmarkkinoiden.
Lopuksi hän korosti, että kaikkien olisi vaalien alla puhuttava Euroopan puolesta ja muistutti, että ensi vuonna tulee kuluneeksi 100 vuotta ensimmäisen maailmansodan syttymisestä. Tämä huomautus tarkoitti siis muistuttaa EU:n kriitikoita unionin merkityksestä rauhamme ja hyvinvointimme turvaajana.
Omasta puolestani mietin puhetta kuunnellessani lähinnä sitä, kuinka monesti olen europarlamentissa kaiken tämän jo kuullut. EU-byrokratialle on peruuttamaton itsestäänselvyys, että jokainen joka kritisoi EU:ta, karsastaa koko Eurooppaa. Totuus tosin on juuri päinvastainen: EU-kriitikot yrittävät pelastaa Euroopan.
Vuodesta toiseen komission analyysi EU:n ongelmista on sama: yhdentymisen ongelmat ratkeavat yhdentymällä lisää. Siltä tosiasialta, etteivät kansalaiset halua lisää yhdentymistä, suljetaan silmät täysin.
Samoin federalistien juhlapuheissa unohtuu, ettei suurin osa EU:n nykyisistä toimista liity enää mitenkään alkuperäiseen rauhanprojektiin, eikä useimpia EU-säädöksiä siksi enää voida rauhan säilyttämisellä puolustella. Vai kuka todella uskoo, että Eurooppa ajautuisi väistämättä kolmanteen maailmansotaan, jos meillä ei olisi EU:n säätämää tunneliturvallisuusdirektiiviä, neljättä rautatiepakettia tai banaanien vakautusmekanismia?
EU tarvitsee uusia ajatuksia ja uuden vision, joka uudistaa unionin filosofian 1950-luvulta 2000-luvulle. Alankomaat näyttivät taannoin mallia julkistamalla 54 kohdan ohjelman, jossa EU:n ongelmiin haluttiin korjauksia ja unionin yhdentymiselle asetettiin konkreettisia rajoja.
Alankomaiden ohjelman perusperiaate oli, että loputtomasti yhdentyvän unionin aika on nyt ohi. Iso-Britannia on jo antanut EU:lle saman viestin.
Suomen tulisi pian liittyä samaan uudistusrintamaan. Meidän perussuomalaisten vaalivoitot niin eurovaaleissa kuin eduskuntavaaleissa varmistaisivat tämän.
SAMPO TERHO 
Kirjoittaja on perussuomalainen europarlamentaarikko
Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen  12/2013 -lehdessä.

Terho: EU tarvitsee uuden vision

Tervetuloa jälleen Skalppilan yläasteelle. <a href="https://stage.sudev.fi/urpilaisen-mahdoton-matematiikka/">Edellisellä kerralla</a> teimme korkomatematiikan tehtäviä, tänään pähkäilemme etiikkaa ja hyvää hallintotapaa. Aloitetaan.
Tehtävä 1: Olet viisi-ipanaisen lapsikatraan vanhin. Saat äidiltäsi kymmenen euron sileän setelin sekä evästyksen: ”Osta tällä rahalla itsellesi ja sisaruksillesi elokuvaliput.” Ostat hetken mielijohteesta lipun vain itsellesi ja käytät loput rahat karkkeihin, jotka syöt itse. Sisaruksesi jäävät ulos sateeseen itkua tuhertamaan.  Onko rahankäyttösi..
a)  .. reilua ja ryhdikästä, 
b)  napakan nuorkokoomuslaista vai 
c)  eettisesti epäkestävää?
Tehtävä 2: Toimit Suvi-nimisenä kulttuuriministerinä. Myönnät valtion kassasta tukun miljoonia golfkentälle, jonka osakas olet itse. Ne kentät, joille et pelireissuillasi ehdi, jäävät tietenkin avustuksetta ja rapautuvat pian kurjiksi kuralammikoiksi. Oletko ”kotikenttäetua” myöntäneenä ministerinä toiminut..
a)  .. kaikkien taiteen sääntöjen mukaan, 
b)  postmodernin tekotaiteen sääntöjen mukaan vai 
c)  esteellisenä?
Tehtävä 3: Toimit Kauko-nimisenä kauppa- ja teollisuusministerinä. Juhan Talo -yritysryppääsi on pahoissa vaikeuksissa, mutta voit pelastaa putiikkisi syytämällä sille säkkikaupalla valtionapua. Kannattaako näin tehdä?
a)  ”Tietysti. Talouden pyörät täytyy laittaa pyörimään” vai 
b)  ”Houkuttelevaa, mutta laitonta. Kiitos ei.”
Tehtävä 4: Olet Matti-niminen pääministeri, jolla on kaima kukkarossa. Haikailet presidentiksi, mutta kampanjointi on kallista, etkä voi myöntää valtion varoja suoraan itsellesi. Voit kuitenkin myöntää jokusen miljoonan tutulle säätiölle, joka puolestaan kanavoi rahat välikäden kautta sinulle. Säätiön pitäisi periaatteessa auttaa kaikkein heikoimpia ja köyhimpiä, mutta tyhjätaskuhan se sinäkin olet. Mitä teet?
a) ”Rahat, on kotiin tulon aika!” vai 
b) ”Antaa olla. Moinen olisi laitonta.”
Tehtävä 5: Olet takapajuisen Suomi-nimisen valtion pääministeri. Puolueesi markkinoi itseään idearikkaana muutosvoimana, mutta mieleesi ei juolahda yhtään tuoretta ideaa taikka muutosaatosta. Puolueellasi ei ole varaa ostaa tulevaisuustutkimuksia, mutta voit tehdä sinusta riippuvaiselle julkisyhteisölle hienovaraisen ehdotuksen, että he hoitaisivat filosofoinnin viulut ja sinun puolueesi korjaisi hyödyn. Kuinka toimit?
a) ”Luova ratkaisu, paras ratkaisu” vai 
b) ”Kannan vastuuni, maksan itse omat laskuni”
+++
Kiitokset vastauksista. Ensimmäinen tehtävä oli fiktiota. Muut eivät.
Perussuomalaisten verkkomedian äskettäin julkaisema videoanimaatio ”<a href="http://www.youtube.com/watch?v=zDcNSZqFCRs" target="_blank">Päivä gangsterin elämässä</a>” aiheutti melkoisen mediamylläkän. Hetkellisesti Suomen suosituimmaksi Youtube-videoksi noussut sarjakuva-aiheinen video keräsi pitkälti yli satatuhatta katselukertaa ja antoi vakuuttavan osoituksen sosiaalisen median voimasta. Pääministeri Jyrki Kataisen heppoisista hankinnoista kertova animaatio kertoi yhden tulkinnan siitä, miten Suomen poliittinen kerrostuma onnistui jälleen kerran kanavoimaan valtion yhteisiä rahoja tarkoituksiin, jotka palvelevat enemmän yksityistä kuin yleistä intressiä.
Kirjoitus on julkaistu soveltuvin osin Perussuomalainen 12/2013 -lehdessä.

Kenen rahoilla?

Idea amici-toiminnasta tuli Italiasta Suomeen pastori, teologi ja tietokirjailija Jaakko Heinimäen mukana, kertoo palveluesimies Tarja Uusitalo haminalaisesta Ravimäkiyhdistyksestä.
&#8211; Hän kävi Roomassa ravintolassa, jonka henkilökunta koostui kehitysvammaisista. Me tartuimme hänen eräässä lehtikolumnissaan esittämään ideaan. Suomeksi amici tarkoittaa ystävää, Uusitalo tarkentaa.
Ravimäkiyhdistyksen amici-toiminta käynnistyi ravintolapalveluista viime vuoden Hamina Tattoo
-tapahtumassa, ja Helsingin Messukeskuksessa järjestetyillä Viini, ruoka ja hyvä elämä -messuilla. Tänä vuonna neljä kehitysvammaista työllistyi Auto amiciin. Asiakkaiden antama palaute on ollut Tarja Uusitalon ja autopuolesta ohjaajana vastaavan Janne Ensolan mukaan hyvää.
&#8211; Tavoitteena on nostaa esille kehitysvammaisten kyvykkyyttä ja potentiaalia. Perinteisesti kehitysvammaiset on sijoitettu töihin jonkin yrityksen nurkkaan tekemään yksinkertaisia töitä, Uusitalo tietää.
Toiminta laajenee
Amici-toiminnan ohjaajat korostavat sitä, että kehitysvammainen voi olla paitsi avustavissa töissä, myös asiantuntija omalla alallaan aivan ”normaalin” työntekijän lailla.
&#8211; Asiakaspalvelu höllentää rajaa normaalin väestön ja kehitysvammaisten välillä, Tarja Uusitalo sanoo tyytyväisenä.
&#8211; Kuinka moni meistä osaa, ja muistaa  olla ylpeä omasta ammattitaidostaan? Meidän porukka osaa, ja tuo sen esille. Se on se yksi sokeri tässä hommassa.
Amicissa tehdään töitä korvausta vastaan, joten sen voisi kuvitella olevan kilpailija normaaleille yrityksille. Janne Ensola sanoo, että haminalaisilta autoalan yrityksiltä ei ole tullut poikkipuolista sanaa amicin toiminnasta. Päinvastoin: yhteistyötä ollaan virittelemässä amicin ja viereisessä hallissa toimivan automaalaamon välille. Kuvio menisi niin, että amicilaiset tekisivät maalauksen viimeistelyä ja autojen kestovahausta.
Toiminta voi olla periaatteessa mitä vain, ja haminalainen malli on laajenemassa muuallekin Suomeen yhteistyössä Kehitysvammaliiton kanssa. Valtakunnallinen Ystävät-ravintolaketju on laajenemassa vielä kuluvan vuoden aikana ainakin Kristiinankaupunkiin, Mäntsälään ja Helsingin seudulle.
Monta estettä työllistymiselle
Pienehkönä, sosiaalipalveluja tarjoavana yhdistyksenä Ravimäkiyhdistys ry on ollut notkea toiminnan käynnistäjä. Päätöksiä voidaan tehdä nopeasti, ja toiminta on innovatiivista. Tämä onkin tarpeen, sillä vajaakuntoisten työllistämistä koskevassa lainsäädännössä ja toimintamalleissa on vielä kehittämistä.
&#8211; Kehitysvammaisten työllistymistä tutkitaan ja kehitetään nyt Kehitysvammaliitossa. Meillä tämä on sosiaalipalvelua, eivätkä amicilaiset ole tavallisessa työsuhteessa. Se vaikuttaa muun muassa palkkoihin, lomiin ja työsuhde-etuihin.
Vammaisjärjestöt ovat viime vuosina käynnistäneet keskustelua vammaisten henkilöiden työllistymisen esteistä. Työnantajilla ei aina ole riittävästi tietoa esimerkiksi niistä tukitoimenpiteistä, joita vammaisten työllistymiseen on saatavilla. Monissa kunnissa näyttää toiminnan tasoksi riittävän kehitysvammalain ja sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan ulkoistaminen tavallisille työpaikoille. Myös vaikeus yhdistää järkevästi palkkatuloja ja kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä on iso työllistymisen este.
Oma palkka – oma elämä 
Janne Ensola sanoo, että varsinkin nuoremmille, omillaan asuville vajaakuntoisille sillä on suuri henkinen merkitys, tuleeko elämiseen tarvittava raha eläkkeenä vaiko palkkana. Tietenkään kaikista vajaakuntoisista ei ole töihin, mutta joka tapauksessa puhutaan suuresta työvoimareservistä sitten kun sitä tarvitaan.
Eikä asiassa ole kysymys vain kehitysvammaisista: vajaakuntoisuutta ja normaalin työllistymisen vaikeutumista aiheuttavat myös mm. mielenterveyden häiriöt sekä alkoholiongelmat.
&#8211; Toivomme avointa, uteliasta ja ennakkoluulotonta suhtautumista näihin ihmisiin. Kysymyksessä on melkoinen työvoimareservi, jota voitaisiin käyttää nykypäivän hektisessä työelämässä vapauttamaan vaikkapa sosiaali- ja terveydenhoitopuolen asiantuntijoita muihin tärkeisiin työtehtäviin, Tarja Uusitalo painottaa.
<table style="border: 1;">
<tbody>
<tr>
<td style="padding: 15px; color: white; background: #065f97;">NÄKÖKULMA: TAVOITTEENA ITSENÄINEN ELÄMÄNoin vuosi sitten perussuomalaisten kansanedustaja Kauko Tuupainen teki lakialoitteen vammaisvaltuutetun viran perustamiseksi Suomeen. Aloite on tällä hetkellä eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Tuupainen toivoo, että se etenee eduskunnan käsittelyyn vielä tällä eduskuntakaudella.
&#8211; Suomessa on suuri määrä eri tavoin vammautuneita ihmisiä, joita pompotellaan luukulta luukulle, kansanedustaja Tuupainen kertoo aloitteensa taustoista.
&#8211; Tarvittava apu pitäisi saada yhdeltä ”luukulta”, sillä byrokratia ei saa haitata vammaisten elämää.
Myös vammaiset ovat itse muuttumassa, sanoo erityistutkija Marika Ahlsten Kehitysvammaliitosta.
&#8211; Meillä on nyt nuoria kehitysvammaisia, jotka ovat kasvaneet nuoriksi tavallisissa päiväkodeissa ja peruskouluissa. Heillä on myös usein toisen asteen koulutus, ja erilaisia ajatuksia siitä mitä he haluavat opiskella ja tehdä työkseen. Ne ovat jotakin ihan muuta kuin ne perinteiset, yksinkertaiset puu- ja käsityöalan alihankintatyöt kunnallisessa toimintakeskuksessa.
Kauko Tuupainen pitää valitettavana sitä, että kehitysvammaisille ei edelleenkään tarjota riittävästi koulutusvaihtoehtoja, eikä mahdollisuuksia saada tutkintoon johtavaa koulutusta omalla asuinpaikkakunnallaan. Haminasta liikkeelle lähtenyttä ajatusta kehitysvammaisten ja muiden vajaakuntoisten amici-toiminnasta hän pitää hyvänä.
&#8211; Kas kummaa, kun ajatus keksitään vasta nyt. Kehitysvammaisen nuoren elämänkaari on samanlainen kuin muillakin nuorilla. Vahvana tavoitteena tulee olla itsenäisen elämän tukeminen.</td>
</tr>
</tbody>
</table>
Teksti on julkaistu Perussuomalainen 12/2013 -lehdessä.

Töitä kehitysvammasta huolimatta – järkevää työtä tekeville käsille

Yhteiskuntatieteiden tohtori Ilmari Rostila on juuri työntänyt paperiset kannatusilmoitukset väestörekisterikeskuksen aulaan. Paperipinon suuruusluokkaa kuvaa se, että kannatuslappujen työntämiseen tarvitaan kaksi aikuista miestä ja järeä elintarvikerullakko.
Puolen vuoden savotta tuotti lopulta 62 158 kannatusilmoitusta, joista 32 552 kerättiin netissä. Loput kolmisenkymmentätuhatta piti kerätä käsipelillä. Rostila on selvästi helpottunut pitkän urakan valmistuttua.
Ensin nettiin, sitten netistä pois
&#8211; Kun keräys puoli vuotta sitten alkoi, saimme muutaman ensimmäisen viikon aikana kerättyä netissä noin 15 000 nimeä. Valitettavasti tämän jälkeen netti meni ”jökkiin”, ja oli pakko alkaa kerätä nimiä käsipelillä.
Rostilan tiimi siirtyi kaduille, turuille ja toreille. Se oli alkuun tosi kovaa työtä. Aktiivien määrä oli alussa riittämätön, mutta porukka osoittautui Rostilan mukaan kesän aikana valioryhmäksi.
&#8211; Siellä oli iäkkäämpiä naishenkilöitä, jotka olivat aivan uskomattomia. Jotkut ylsivät 3 000 kannattajan yksilösuorituksiin, Rostila myhäilee.
Keräys eteni kesän aikana, ja vähitellen, elokuun alkupuolella alkoi näyttää selvältä: tavoite oli tulossa täyteen.
Rostilan porukka jatkoi samalla vauhdilla, ja ylitti lakialoitteeseen vaadittavan 50 000 kannatusilmoituksen rajan varsin selkein luvuin.
&#8211; Kova homma ehdottomasti. Jokaisen kannattajan saaminen vaati keskimäärin viiden ihmisen puhuttamista.
Ahdistelun pelko esti allekirjoittamisen monelta
Rostilan mukaan kannatusilmoitus edellyttää kansalaisilta tiettyä valmiutta ja rohkeutta.
&#8211; Siinä sitoutuu. Kun 50 000 nimeä tulee täyteen, kannatuksista tulee julkisia, eli tässä on tietyllä tavalla kyse myös kansalaisrohkeudesta.
Moni vapaaehtoisen ruotsin kannattaja ei kuitenkaan tohtinut allekirjoitustaan antaa. Rostila kertaa kuulemiaan esteitä:
&#8211; Jotkut puolestaan totesivat, että heille voi olla omalla työpaikalla haittaa siitä, jos he vaativat ruotsin valinnaisuutta. Tällaisia kantoja tuli niin yksityisten firmojen kuin julkisen sektorinkin työntekijöiltä. Että suomenkieliset joutuvat jollain tavalla ahdistelluksi vaatiessaan omia oikeuksiaan.
Myös siihen vedottiin, että on vain liian kiire.
Lisäksi Rostila mainitsee erityisen hidasteen, julkisuuden puutteen. Valtamedia – isot lehdet ja tv – eivät noteeranneet aloitetta aluksi lainkaan.
&#8211; Tiedotusvälineet eivät ole kertoneet mitään siitä, että tällainen aloite on vireillä.  Vasta sitten uutisoitiin kun kävi selväksi, että nimet saadaan. Nimien keräystä varjosti marginaalissa olemisen ja lainsuojattomuuden leima, Rostila harmittelee ja jatkaa:
&#8211; Tiedotusvälineiden, siis vapaan journalismin pitäisi ottaa kansalaisaloitteet omaan suojelukseensa siten, että ihmisten omantunnon mukaisia mielipiteitä ei kohdeltaisi epätasa-arvoisesti tai epäkunnioittavasti, niin kuin meidän kohdalla on valitettavasti käynyt. Ei ole oikeastaan riviäkään kirjoitettu ennen kuin kävi selväksi, että on pakko kirjoittaa.
Miten nimiä kerättiin? 
Puolen vuoden intensiivisen nimienkeruujakson läpikäynyt Rostila kuvailee nimien keruuta:
&#8211; Ei ole yhden ihmisen homma. Meillä on ollut 30 aktiivia keräämässä kannatusilmoituksia. Ja joukossa on oltava tulisieluja.
Hän kertoo, että asennoitui keräämiseen kuten palvelustehtävään.
&#8211; Olen antamassa ihmiselle mahdollisuuden ilmaista oma mielipiteensä: ”Tällainen aloite, oletko kuullut, haluatko kannattaa?” Ihmisellä on jo valmiiksi mielipide. Meillä oli sellainen periaate, että jos jonkun henkilön kohdalla meni vääntämiseksi, niin siirryttiin heti seuraavaan. Tämä toimi erittäin hyvin.
Mitä lakialoitteelle tapahtuu? 
Mikäli väestörekisterikeskuksen tarkistuslaskennassa todetaan, että nimiä on vähintään 50 000, voi Rostilan tiimi jättää lakialoitteen eduskunnan käsiteltäväksi. Rostila ei kuitenkaan ole huolissaan siitä, vaikka suuren salin äänestys ei toisikaan toivottua lopputulosta. Eikä edes se ole varmaa, että eduskunta pääsee aloitteesta äänestämään. Aloite saattaa hautautua valiokuntakäsittelyyn.
&#8211; Olen sillä tavalla kääntänyt asian, että tämä aloite on jo mennyt läpi. Ja jos ei vielä tämän eduskunnan aikana mene läpi, niin seuraavien vaalien alla. Puolueet joutuvat maksamaan siitä, että jääräpäisesti eivät kuuntele. Erityisesti ajattelen kokoomusta ja SDP:tä. He joutuvat maksamaan sen äänissä.
FAKTAT &#8211; KUKA?
Ilmari Rostila 
Kolmen pojan isä 
Yhteiskuntatieteiden tohtori, professori 
Vapaa kielivalinta ry:n puheenjohtaja 
Perussuomalaiset rp:n jäsen
Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 12/2013 -lehdessä.

Suururakka vapaaehtoisen ruotsin puolesta – 62 158 nimeä

Perussuomalaiset on ihmisen puolella, kansallismielinen ja kristillissosiaalinen puolue.  Liittyessämme puolueeseen, lähtökohtana on sitoutuminen puolueeseen. Kaikki jäsenet ovat toki tervetulleita joukkoomme, mutta heidän arvomaailmansa – silloin kun se on ristiriidassa puolueen arvomaailman kanssa &#8211; ei voi olla määrittelemässä jo olemassa olevia, kirjattuja arvoja, saati puolueen linjaa. Eräs niistä on se, että avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto.
Perussuomalaisten eduskuntavaaliohjelmassa todetaan, että Perussuomalaiset eivät hyväksy samaa sukupuolta olevien vihkimistä avioliittoon, eikä oikeutta adoptioon samaa sukupuolta oleville pareille.
Puhuttaessa ”tasa-arvoisesta avioliittolaista” termiä tasa-arvo ei pelkästään ymmärretä väärin, vaan sitä myös käytetään väärin, provosoimaan lain vastustajia. Samaa sukupuolta olevien avioliitosta on tehty ihmisoikeuskysymys. Ihmisoikeudet toteutuvat Suomessa erinomaisesti. On perusteetonta väittää, että avioliiton suhteen jonkun ihmisoikeudet eivät toteutuisi maassamme. Lainsäädäntö ei voi perustua kenenkään tunteisiin, vaikka tunteena olisi rakkaus.
Yhden ihmisryhmän lisäoikeudet veisivät niitä toisaalta. Lapset eivät voi äänestää siitä millaisessa perheessä he adoptiotilanteessa asuvat. Avioliittolain muutos mahdollistaisi homo -ja transsukupuolisille pareille oikeuden lasten adoptioon. Lasten kannalta ei olisi oikein saattaa heitä elämään erityisryhmien perheessä, jos ja kun valtio voi suoda heille isän ja äidin muodostaman perheen. YK:n Lastenoikeuksien sopimus on vieläkin voimassa, eikä sen ylitse tule kävellä.
Emme saa antaa vihreiden arvojen vallata ajatusmaailmaamme tai lainsäädäntöämme. Perussuomalaisina luottamushenkilöinä meidän tulee vaalia sitä arvopohjaa, jota puolueemme edustaa. Eduskuntavaalien alla kansanedustajaehdokas allekirjoituksellaan sitoutui Perussuomalaisten puolueen vaaliohjelmaan. Omaksi vahingokseni itsekin pidin kiinni lupauksestani ja jätin esimerkiksi turkistarhauksen kansalaislakialoitteessa äänestämättä oman mielipiteeni mukaisesti. Siksi minun olisi vaikea ymmärtää sitä, jos osa Perussuomalaisista kansanedustajista ei noudattaisi tulevassa tasa-arvoisessa lakialoitteen käsittelyssä puolueen linjaa Miksi näin? Siksi, koska Perussuomaalaiset ovat vaa&#8217;ankieliasemassa, muuttuuko avioliittolaki vai ei. Vastuumme on suuri, olkaamme johdonmukaisia.
Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 12/21013 -lehdessä.

PS 12/2013

Eurovaaliehdokas Pirkko Ruohonen-Lerner: EU-kriittisten voimien määrä tulee kasvamaan

Terho: EU tarvitsee uuden vision

Kenen rahoilla?

Töitä kehitysvammasta huolimatta – järkevää työtä tekeville käsille

Suururakka vapaaehtoisen ruotsin puolesta – 62 158 nimeä

Mika Niikko: Perussuomalaiset ovat nykyisen avioliittolain kannalla

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025