Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

PS 14/2013

Professori Vesa Kanni­ainen kertoi näkemyksistään toukokuussa Ylen Aamu-tv:n haastattelussa. Hän suositte­li kriisimaiden velkasaneeraus­ta, irrottamista eurosta ja de­valvaatiota. Tämä olisi johtanut luottotappioihin ja tarpeeseen pääomittaa Saksan ja Rans­kan pankkeja ja kansallistaa ne. Kanniainen piti kaavailtuja tu­kipaketteja tapana tukea mut­kan kautta Saksan ja Ranskan pankkeja.
Samaan aikaan mielipidekir­joituksessaan Helsingin Sano­missa Kanniainen vieroksui Eu­roopan keskuspankin johtajan lobbausmatkaa Suomeen Por­tugalin tukipaketin käsittelyn alla ja ihmetteli pelottelua Suo­men aseman heikkenemisellä EU:ssa.
&#8211; On mahdollista, että ainoa, mikä heikkenee, on niiden po­liitikkojen ja virkamiesten ase­ma, jotka ovat rakentaneet kar­riääriään EU:ssa.
Kansan Uutisten Viikkoleh­delle kesäkuussa 2012 Kanniai­nen kertoi, että Ruotsin oma va­luutta olisi hyvä malli Suomelle, ja että omaan valuuttaan paluu­seen on hyviä perusteita. Ra­haliiton selviämisen edellytyk­siä Kanniainen piti heikompina, kuin on kuviteltu. Eurooppalai­sia huippupoliitikkoja hän syyt­ti ”eurouskonnosta”.
Eurooppalainen Suomi ry:n raportissa vuonna 2012 Kanni­ainen näki kolme skenaariota rahaliitolle:
1) paluu kansallisiin valuut­toihin, 2) suojamuurit, yhteis­vastuu ja rahan painaminen ja 3) suppeampi euroalue. Vaikka hän luonnehti rahaliit­toa epäonnistuneeksi ja suppe­aankin rahaliittoon kuulumista Suomelle huonoksi vaihtoeh­doksi, todennäköisimpänä vaik­ka ”ei välttämättä toivottavana” hän piti vaihtoehtoa numero kaksi.
Heinäkuussa 2012 Uuden Suo­men haastattelussa Kanniainen vaati selvitystä Suomen eroami­sesta eurosta, ja varoitti:
&#8211; Eurouskovaiset poliitikot ja etenkin komissio elävät omas­sa haavemaailmassaan. He kat­sovat tätä poliittisena kysymyk­senä, kun tämä on nimenomaan talouskriisi. Tässä on kyseessä aito rahaliiton kriisi.
<h4>Rahaliitto oli syypää kriisiin </h4>
Kriisitaloustieteet-kurssin lu­entokalvoissaan vuonna 2012 Kanniainen huomautti, että ra­haliitto loi itse ongelmansa: Kreikka ja muut Välimeren maat eivät olisi saaneet luottoa Sak­san korolla. Eurojärjestelmän rakenne ja EKP:n vakuuskäytän­töä yhteismitoitti maariskit, eikä valuuttakurssiriskejäkään enää ollut. EU valitsi kriisinhoito­strategiaksi yhteisvastuun, vaik­ka vaihtoehtokin olisi ollut. Esi­merkiksi USA:n liittovaltio ei vastaa osavaltioiden veloista.
Palkansaajien tutkimuslaitok­sen julkaisemassa Talous &amp; Yh­teiskunta -lehden numerossa 3/2013 Kannianen esittää, että finanssikriisien taustalla on ol­lut rahapolitiikan liiallinen ke­veys. Kriisejä on edeltänyt aina pankkien luotonannon raju kas­vu, mistä on seurannut huono­ja sijoituksia ja lopulta tappioi­ta. Syyttävää sormea ei siis pidä välttämättä osoittaa velkaantu­neeseen Etelä-Eurooppaan tai sitä lainoittaneeseen Pohjois-Eurooppaan, vaan suoraan Eu­roopan keskuspankkiin ja raha­liiton arkkitehteihin.
Anni Sinnemäki kertoi 9. lo­kakuuta 2013 Facebook-statuk­sessaan suuren valiokunnan keskustelusta eurooppalaisesta talouspolitiikasta:
&#8211; Vesa Kanniainen kritisoi val­tioneuvoston EU-selontekoa matalasta analyyttisyyden ta­sosta. Kanniainen korostaa että erityisesti Kreikan ja Portuga­lin osalta, että velkaantuivat koko ajan liikaa ja sittemmin lii­an alhaisella korolla. Kanniainen myös ajattelee, et nyt hän on sitä mieltä että Suomen ei olisi kan­nattanut liittyä euroon.
<h4>Eurokriittisyys ei ole EU-vastaisuutta </h4>
Elokuussa 2013 Kanniainen an­toi haastattelun Helsingin Sano­mille, jossa hän totesi euron net­tohyödyn olleen jäsenmailleen negatiivinen ja suositteli halli­tukselle asiantuntijatyöryhmän perustamista tutkimaan euros­ta eron vaikutuksia. Suomessa yleistä käsitystä euron tuomasta vakaudesta hän kutsui harhak­si, jonka taustalla kummit­televat 20 vuoden takaiset tapahtumat. EU:n ystävänä Kanniaista häiritsi rahaliiton kritiikin mieltäminen EU-vastaisuudeksi.
&#8211; Jos euroa harkittaisiin nyt, sitä ei perustettaisi .. eu­rojärjestelmä on katastrofi .. oma raha on ollut Ruotsil­le siunaus .. kelluva valuutta olisi Suomelle edelleen paras ratkaisu, Kanniainen tykitti. HS:n toimittaja Katja Box­berg kirjoitti: ”Kanniainen sanoo monta kertaa, että hä­nellä ei ole puoluepoliittista kantaa, vaan että hän perus­taa käsityksensä yhteisva­luutasta puhtaasti taloudelli­seen arvioon.”
Kanniainen on aiemmin ol­lut haastateltavana tai kir­joittanut mm. kokoomuksen Nykypäivä-lehteen, Kan­san Uutisiin, Kirkko &amp; Kau­punkiin, STTK:n lehteen ja myös Perussuomalaiset-leh­teen (nro 12/2012). Nykyisin professori on vaiteliaammal­la linjalla.
&#8211; Olen tehnyt päätöksen, että en enää anna haastat­teluita poliittisesti sitoutu­neiksi tulkittaville medioille. Mikäli haluat kirjoittaa mie­lipiteistäni, ne löytyvät kyllä aiemmista haastatteluistani ja verkkosivuiltani. Tosiasi­at voittavat lopulta, yli sa­dan tieteellisen julkaisun ja yli kahdensadan haastatte­lun Kanniainen vastaa Pe­russuomalaisen haastattelu­pyyntöön.
Kirjoitus on julkaistu <a href="https://stage.sudev.fi/lehtiarkisto/perussuomalainen-142013/">Perussuomalainen 14/2013</a> -lehdessä.

Kansantaloustieteen professori: Euro oli virhe ja katastrofi

Kuten tuore tutkimus <a href="https://stage.sudev.fi/enemmisto-suomalaisista-vastustaa-eurokriisitukia/">kertoo</a>, reilusti yli puolet suomalaisista haluaisi panna stopin EU:n kriisimaiden tukemiselle. Hieman yksinkertaistaen: kaksi kolmesta suomalaisista joko lopettaisi kriisimaiden tuet tai turvautuisi vielä rajumpiin keinoihin, yksi kolmasosa jatkaisi niitä.
Ensi vuoden toukokuussa järjestetään eurovaalit. Vaalipäivä on sunnuntaina 25.5. Paljon ehtii tapahtua sitä ennen, ja vielä enemmän tuon päivän jälkeen. Perussuomalaisille päivä on erityisen merkityk­sellinen. Äänestystuloksen perusteella saadaan viimeinkin selville, minkälaista Eurooppa-politiikkaa suomalaiset edustajiltaan halua­vat.
Perussuomalaiset on johdonmukaisesti vastustanut tukipo­litiikkaa. Hallituspuolueiden edustajat ovat tähän asti seisseet nii­den takana. Johdonmukaisia ovat hekin kannoissaan olleet, mutta mielenkiintoisia tulevat olemaan keskustelut vaalien alla, kun kaik­ki kilvan vakuuttelevat eurokriittisyyttään ja haluttomuuttaan uusiin paketteihin. Samaa myrkkyä joutuu nielemään myös keskusta, joka paketit Mari Kiviniemen hallituksen aikana aloitti.
Vai joutuuko? Missä on sanottu, että eurokriittisyys nousee vaalien alla keskustelunaiheeksi? Mitä jos vaalien alla puhutaankin jostain ihan muusta?
Sopivimmista komissaareista? Geenimanipuloidusta maissista? Paa­vo Väyrysen ja Olli Rehnin raivokkaasta linjariidasta? Vuosituhan­nen vaihteen EU-jarrutuspuheenvuoroista?
Mccombs ja Shaw -nimiset tohtorismiehet loivat 70-luvulla niin sanotun agenda-setting-teorian, joka näyttää pitävän kutinsa vielä tänäkin päivänä. ”Agenda setting” tarkoittaa vapaasti suomennettu­na ”puheenaiheiden asettamista”. Teorian mukaan tiedotusvälineet eivät pysty vaikuttamaan siihen, miten ihmiset äänestävät, mutta ne pystyvät vaikuttamaan siihen, minkä asioiden perusteella he äänes­tävät.
Vaaliehdokkaiden kannalta on ratkaisevan tärkeää, että kes­kustelu osuu yksiin omien vahvuuksien kanssa. Ja sama pätee tieten­kin myös puolueisiin.
Erilaisten – kukin omalla tavallaan tärkeiden – asioiden tunku tiedo­tusvälinejulkisuuteen on huima. Vain pieni osa kansalaisia kiinnosta­vista aiheista pääsee kerrallaan julkisuuden valokeilaan.
Media osallistuu luonnollisesti keskusteluaiheiden valintaan, mut­ta muitakin toimijoita on liikkeellä, varsinkin vaalien alla. Poliittiset ryhmät pyrkivät keinolla millä hyvänsä nostamaan omat aiheensa julkisuuteen ja pitämään ne siellä. Ryhmät pyrkivät taklaamaan pois julkisuudesta ne aiheet, joiden käsittelyssä ne eivät pärjää.
Ei ole sattumaa, että vihreät yrittää tehdä jokaisesta vaalista elämää suuremman kamppailun, jossa seksuaalivähemmistöjen ihmisoikeu­det joko lopullisesti voitetaan tai ikuisiksi ajoiksi hävitään. Eikä se­kään ole sattumaa, että suurimpien hallituskumppanien välille puh­keaa aina vaalien alla jokin silmiinpistävän kovaääninen riita, jonka setvimisen aikana osapuolet pääsevät julkiseen keskusteluun teroit­tamaan kantaansa ja siinä sivussa omaa ideologiaansa, mikä tietysti oli molemmille riidan perimmäinen tarkoitus.
Perussuomalaiset tavoittelee eurovaaleissa suurimman puo­lueen asemaa. Tämä on mahdollista, mutta monen asian on loksah­dettava kohdilleen.
On keskeistä, että meille tärkeistä asioista keskustellaan. Perussuo­malaisten poliittiset kilpailijat tekevät kaikkensa, jottei keskustelu ohjautuisi meille vahvoihin aiheisiin. Kilpailijoiden harmiksi meil­le edullisia aiheita on näissä vaaleissa varsin paljon: kriisimaiden tu­kipakettien lopettaminen, omaehtoinen maahanmuuttopolitiikka ja liittovaltiokehityksen pysäyttäminen. Suomen itsemääräämisoikeu­den säilyttämisestä puhumattakaan.
Kirjoitus on julkaistu soveltuvin osin <a href="https://stage.sudev.fi/lehtiarkisto/perussuomalainen-142013/">Perussuomalainen 14/2013</a> -lehdessä.

Puheiden aiheista ja aiheuttajista

Nelosen Taloustutkimuksella syyskuussa teettämän kyselytutkimuksen mukaan vain alle kolmannes suomalaisista on sitä mieltä, että Suomen tulisi jatkaa Etelä-Euroopan kriisimaiden tukemista. Kääntäen tämä tarkoittaa, että enemmistö suomalaisista vastustaa nykyisin harjoitettua tukipolitiikkaa. Tutkimukseen haastateltiin puhelimitse 1 003 suomalaista syyskuun viimeisellä viikolla.
Suomen harjoittamien tukitoimien jatkamisen kannatus on suurinta RKP:n (72%) ja kokoomuksen (56%) äänestäjien keskuudessa. Vähiten tukitoimet keräävät kannatusta perussuomalaisten (3%) ja KD:n (21%) äänestäjien joukossa. Eurosta eroamisen kannatus on suurinta kristillisdemokraateilla (26 prosenttia) ja perussuomalaisilla (27 prosenttia).
Tutkimuspäällikkö ja yhteiskuntatieteiden tohtori Juho Rahkonen Taloustutkimus Oy:stä toteaa Perussuomalaiselle, että tulokset voivat yllättää, sillä eurokriisitukien kannattajat ovat selvästi vähemmistössä. Lisäksi tukipolitiikkaan sitoutuneiden puolueidenkin kannattajien keskuudessa tukiin suhtaudutaan merkittävässä määrin kielteisesti. Euron hallitsematon hajoaminen ei kuitenkaan ole kenenkään toivelistalla.
&#8211; Euron romahdusta ei toivo juuri kukaan. Perussuomalaisten kannattajista vain yksi prosentti, mikä on muita puolueita pienempi lukema, Rahkonen huomauttaa.
<h4>Kriisipolitiikan kannatus ennestäänkin alhainen</h4>
Tukitoimien vastustuksesta ei kuitenkaan voi päätellä, että suomalaiset ennemmin hylkäisivät euron kuin ottaisivat lisävastuita kannettavakseen.
&#8211; Euron säilyttäminen valuuttana nauttii Suomessa suurta kannatusta. Joko-tai tilanteesta ei voi tämän tutkimuksen perusteella vetää suoria johtopäätöksiä, vaikka olisi luonollisesti mielenkiintoinen tutkimusaihe.
Suomalaisten mielipiteissä ei tunnu tapahtuneen isoja muutoksia viime vuosien aikana. Heinäkuussa 2012 Yle Uutisten Taloustutkimuksella teettämässä kyselyssä tiedusteltiin, pitäisikö Suomen ottaa velkakriisissä nykyistä enemmän taloudellisia vastuita, jos sillä saadaan euroalueelle vakaus. Suomalaisista 66 prosenttia vastasi ei, ja vain 22 prosenttia kannatti lisävastuita.
<h4>Soini: Turvallisuushakuisuus vei ongelmiin</h4>
Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini kommentoi tutkimusta tuoreeltaan eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan työmatkalta New Yorkista. Tukitoimien kannatusprosentti korreloi korkean koulutuksen, tulotason ja ammatillisen aseman kanssa. Soinin mielestä ihmisten turvallisuushakuisuus selittää kriisitukien kannatuksen ja yhteiskunnallisen aseman välisen korrelaation.
&#8211; Kun eurosta kerrottiin, että on pakko mennä mukaan, siihen uskottiin. Mitään katastrofia ei tullut niihin maihin, jotka jättäytyivät ulkopuolelle. Myöskään tukitoimille ei kerrottu olevan vaihtoehtoja.
&#8211; Vähemmän koulutetut tietävät, että he maksavat: solidaarisuutta muihin maihin ja sopeuttamista sekä työttömyyttä kotimaahan. Korkeammassa yhteiskunnallisessa asemassa olevat kohtaavat puolestaan paineita olla yleisesti hyväksytyllä kannalla. Kuitenkin jos aletaan kysellä esimerkiksi lääkäriltä tai opettajalta eurokriisistä, paljastuu, että syvällistä tietoa ei välttämättä ole.
<h4>Muu Eurooppa sanoo ei integraatiolle</h4>
Toukokuussa 2013 Pew Research-tutkimuslaitoksen kyselyssä ainoastaan Saksassa enemmistö kansalaisista uskoi taloudellisen integraation vahvistaneen taloutta. Muissa tutkituissa EU-maissa integraatioon myönteisesti suhtautuvat olivat selkeästi vähemmistössä. Lisäksi integraatiomyönteisyys väheni kaikissa tutkituissa maissa edellisen vuoden lukemiin verrattuna. 
Yhteisvaluutta euron käytöstä ei enemmistö ollut valmiita luopumaan missään tutkituista maista &#8211; keskimäärin kaksi kolmasosaa kansalaisista kannatti eurossa pysymistä, kun taas yksi kolmasosa kannatti omaan kansalliseen valuuttaan palaamista. Euron kannatus oli vahvinta Saksassa ja Suomessa. Juho Rahkosen mielestä talouden kehitys selittää Suomen tilanteen.
&#8211; Saksassa ja Suomessa eurokriisimaiden tukeminen ei ole näkynyt tavallisten ihmisten arjessa merkittävällä tavalla.
<h4>Vaalit lähestyvät</h4>
Europarlamenttivaaleissa ensi toukokuussa uskotaan tapahtuvan kriittisten näkemysten ”jytky”. Suomen vuoden 2015 eduskuntavaaleihin on vielä runsaasti aikaa.
Puoluekantansa vielä avoimeksi ilmoittaneiden tuki mm. kriisitukitoimille on keskimääräistä alhaisempi, joten on mahdollista, että perussuomalaisten kannatus nousee gallupeista, elleivät vanhojen puolueiden linjaukset muutu. Juho Rahkonen muistuttaa, että puolueen äänestäjäprofiili on hyvin lähellä ns. nukkuvien puoluetta.
&#8211; Isoja yllätyksiä ei pitäisi tulla, sillä kannatuksen vakiintuminen helpottaa jo ennustettavuutta. ”Minijytky” on kuitenkin mahdollinen.
<h4>Vaihtoehto vaihtoehdottomuudelle</h4>
Soini näkee eurokriittisyyden nousussa useita poliittisia ulottuvuuksia. Soini muistuttaa, että Suomen nimi on jo aiemmissa tukipaketeissa ja Euroopan vakausmekanismissa, eikä näitä ole mahdollista purkaa.- Kun perussuomalaiset vaalien jälkeen ryhtyy hallitusneuvotteluihin ja joutuu hyväksymään tapahtuneet todeksi, voi vain kuvitella sitä edessä olevaa ruoskimisen määrää takinkääntämisestä ja hallituskiimasta.
&#8211; Euro tuhosi vasemmiston, sen kannatus on laskenut joka puolella Eurooppaa. Vasemmisto lankesi sille tarjottuun materialismiin, eikä se ole enää vaihtoehto, Soini painottaa.
Soinin mielestä tämä on johtanut vaikeuksiin muodostaa kestäviä ja vahvoja hallituksia.
&#8211; Saksassa CDU ja SPD päätyvät muodostamaan hallituksen, vaikka ne markkinoivat itseään vaaleissa toistensa vaihtoehtoina. Demokratia toimii huonosti, mutta hyvä puoli on, että pelottelu ei enää toimi.
Kirjoitus on julkaistu <a href="https://stage.sudev.fi/lehtiarkisto/perussuomalainen-142013/">Perussuomalainen 14/2013</a> -lehdessä.

Enemmistö suomalaisista vastustaa eurokriisitukia

PS 14/2013

Kansantaloustieteen professori: Euro oli virhe ja katastrofi

Puheiden aiheista ja aiheuttajista

Enemmistö suomalaisista vastustaa eurokriisitukia

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025