Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

PS 2/2014

ESPOOLAINEN valtiotietei­den kandidaatti ja kaupun­ginvaltuutettu Simon Elo on toiminut Perussuomalaiset Nuoret ry:n puheenjohtajana jo neljättä vuotta. Lapinjär­vellä Itä-Uusimaalla syntynyt Elo on ehtinyt asua myös Nil­siässä, Lohjalla ja Helsingissä ennen muuttoaan Espooseen Mia-vaimon ja Sammy-koi­ran kanssa.
&#8211; Espoon kaupunginval­tuustossa minulle tuli pienoi­sena yllätyksenä kun selvi­si, että olen Pohjois-Espoon suuralueelta ainoa valtuutet­tu mistään puolueesta. Hel­singin Sanomien teettämän tutkimuksen perusteella olen myös Espoon konservatiivi­sin poliitikko, mikä kertonee paljon arvomaailmastani, Elo toteaa.
Suurin yksittäinen syy, mik­si Elo alunperin ylipäänsä lähti politiikkaan ja liittyi pe­russuomalaisiin oli Suomen harjoittama EU-politiikka ja hänen oma EU-kriittisyy­tensä, joten eurovaaliehdok­kaaksi lähteminen oli varsin luonteva vaihtoehto.
&#8211; Nuorten puheenjohtaja­na olen pitänyt voimakkaas­ti esillä EU-kriittisiä teemoja. Mielestäni myös EU-kriittis­tä vastavoimaa tarvitaan eu­roparlamentissa, muuten siellä on vain liittovaltioke­hitykseen myönteisesti suh­tautuvia edustajia. Erityi­sen tärkeää on asettaa myös nuoria ehdokkaita eurovaa­leihin. Tutkimusten mukaan vain viidesosa nuorista tietää äänestävänsä varmasti euro­vaaleissa, joten heillekin on tarjottava vaihtoehtoja, ker­too ainoa alle 30-vuotias pe­russuomalainen eurovaalieh­dokas.
<h4>Suomen pitää harkita eroa eurosta</h4>
Europarlamentissa Elo ha­luaisi ajaa Suomen kansallisia etuja ja äänestäjiensä intres­sejä. Erityisesti hän haluaisi vaikuttaa unionin liittovaltio­kehityksen patoamiseksi toi­mimalla yhteistyössä muiden EU-kriittisten voimien kans­sa. Vapaakauppaliittoa hän voisi kannattaakin, mikäli se olisi luonteeltaan taloudelli­nen eikä poliittinen.
&#8211; Vielä on mahdollisuus muuttaa kurssia, mutta to­tuus on, että kolme neljäs­tä mepistä kannattaa liitto­valtiota, eli aika vaikea sitä on estää jos se halutaan läpi vie­dä. Jos liittovaltio toteutuu, merkitsee se nähdäkseni uni­onin luhistumista. Euroa pi­dän vielä unioniakin suu­rempana ongelmana Suomen taloudelle. Näkemykseni mu­kaan Kreikan ja Kyproksen kaltaisten maiden tulisi erota rahaliitosta, mutta jos unio­nin perussopimusten vastais­ta tukipakettipolitiikkaa edel­leen jatketaan, pitää Suomen vakavasti harkita eurosta ero­amista.
Elo on ehtinyt lukuisissa mediaesiintymisissä todistaa pärjäävänsä väittelyissä mui­ta ehdokkaita ja aatteita vas­taan. Myös yhteistyökykyä löytyy, mistä ominaisuudesta on hyötyä EU-kriittisen vas­tavoiman rakentamisessa.
<h4>Maahanmuuttopolitiikka pidettävä omissa käsissä</h4>
Simon Elo valmistui valtio­tieteiden kandidaatiksi Turun yliopistosta vuonna 2010. Sen jälkeen politiikka vei men­nessään, mutta maisteriksi valmistuminen on vielä haa­veissa, kunhan aikaa löytyy. Vapaa-ajallaan Elo harras­taa lukemista, kirjoittamista, matkustelua ja salibändyä.
&#8211; Myös historia on aina kiin­nostanut ja luen säännöllises­ti Historia-lehteä. Yksi rakas harrastus lapsuudesta lähtien on videopelit, ja siihen liitty­en olen myös kirjoittanut ar­tikkeleja Pelaaja-lehteen vuo­desta 2007 lähtien.
Eurovaalikampanjaan­sa varten Elo aikoo kiertää kaikissa maakunnissa Ro­vaniemeltä Hankoon Uusi­maa-painotteisesti. Hän tulee pitämään esillä vaaliteemo­jaan liittovaltiokehityksen vastustamiseksi ja sääntelyn purkamiseksi. Myös maahan­muuttopolitiikka on pidet­tävä Suomen omissa käsissä. Erityishuomio on kiinnitettä­vä unionin ulkorajoihin.
&#8211; Nuorten kohdalla tulee ke­hittää oppilasvaihdon kal­taisia hyviä ohjelmia. Pyrin myös tietoisesti herättele­mään eläkeläisiä. Brysselis­sä on ollut esillä eläkejärjes­telmien yhtenäistäminen, joka toteutuessaan merkitsisi Suomen kannalta heikennys­tä eläkeläisten asemaan, Elo muistuttaa.
Elon vaalibudjetti ei vielä ole tarkentunut, mutta tavoit­teena on saada kasaan vähin­tään 20 000 euron summa, josta osa on omia varoja, osa tulee puolueelta ja muilta ta­hoilta.
Kirjoitus on julkaistu <a href="https://stage.sudev.fi/lehtiarkisto/perussuomalainen-022014/">Perussuomalainen 2/2014</a> -lehdessä.

Eurovaaliehdokas Simon Elo: Liittovaltiokehitykselle tarvitaan vastavoima

SIILINJÄRVELÄINEN Jani Kolehmainen on 37-vuotias putkiasentaja ja perheenisä, jonka pitkä työ­ura alkoi jo 13-vuotiaana eikä ole sen jälkeen katkennut. Koulut jäivät vähän vähem­mälle; peruskoulun jälkeen Kolehmainen suoritti ruoka­tuotannon perustutkinnon ja on sen jälkeen työskennellyt ravintola-alalla, kuorma- ja linja-autonkuljettajana ja nyt kahdeksatta vuotta putkimie­henä. Asuntovelkaa omakoti­talonomistajalla on sen ver­ran, että tietää miksi aamulla pitää töihin lähteä.
&#8211; Olen tavallinen duunari, raksaäijä, joka tuntee suoma­laisten arjen ongelmat. Uskon vapaaseen työhön ja kovaan työhön, joka suomalaisille tu­lee verenperintönä jo äidin­maidossa. Sen asenteen halu­aisin nyt viedä Eurooppaan, kertoa heille, millaisia me suomalaiset olemme, sanoo Kolehmainen.
Puolueen jäseneksi Koleh­mainen liittyi vuoden 2008 kunnallisvaalien jälkeen. Hän oli perustamassa Siilinjärven paikallisyhdistystä ja on istu­nut sen puheenjohtajana kak­si kautta. Pohjois-Savon pii­rihallituksessa Kolehmainen on jo toista kauttaan, sitä en­nen hän oli varajäsenenä yh­den kauden.
<h4>Liittovaltiokehitys pysäytettävä</h4>
Eurovaaliehdokkaaksi Ko­lehmaisen ajoi huoli Suomen tulevaisuudesta. Rakennus­alalla toimiessaan hän näkee joka päivä ne ongelmat, joita työvoiman vapaa liikkuvuus tuo tullessaan ilman kunnol­lisia keinoja niihin puuttumi­seksi. Kolehmainen pelkää, että Suomea ollaan EU-direk­tiiveillä tahallaan ajamassa asumiskelvottomaksi.
&#8211; Liittovaltiokehitys on py­säytettävä keinolla millä hy­vänsä. Brysselin kumileima­sinpolitiikka on estettävä myös. Vapaakauppa-alue, jonka sisällä tavara liikkuu il­man tulleja, on sinänsä hyvä asia, mutta jollain tavalla val­tioiden pitäisi pystyä rajoitta­maan ihmisten ja työvoiman liikkumista. Eurosta eroamis­ta en suoraan lähde ajamaan, mutta olisi selvitettävä onko eroaminen ylipäänsä mahdol­lista ja minkälainen Suomen tilanne olisi, jos emme oli­si siihen aikoinaan liittyneet, Kolehmainen pohtii.
Erityisesti Kolehmais­ta kiinnostaa ammattiliitto­jen asian ajaminen Euroopas­sa. Se on myös yrittäjien etu. Kolehmainen tuntee monta pk-yrittäjää ja tietää, että jos yrittäjien asiat ovat kunnossa, ei heillä ole mitään ammatti­liittoja vastaan.
&#8211; Tulevaisuuden EU:n nä­kisin mielelläni itsenäisten valtioiden talousliittona, en liittovaltiona. Siinä suhtees­sa näyttää synkältä, niin ra­jut voimat ovat liittovaltio­kehityksen taustalla. Meiltä puuttuu yhteinen kieli ja kulttuuri, joten yhteinen soli­daarisuuden tunne tulee Eu­roopasta varmasti aina puut­tumaan.
<h4>Putkimies sulkemaan rahahanat</h4>
Politiikan ja työn vastapai­noksi Kolehmainen harras­taa monipuolista liikkumis­ta, muun muassa nyrkkeilyä, kalastusta, uimista ja säh­lyä. Liikunnan avulla saa ai­vot nollattua ja pidettyä it­sensä kunnossa, että jaksaa töissä. Nyrkkeilysalilla palau­te on välitöntä ja yleensä sat­tuu, eikä siellä tarvitse aja­tella muuta kuin seuraavaa liikettä.
&#8211; Lämmitän myös talo­ni puulla. Sekin käy harras­tuksesta, kuten kuka tahansa puulämmittäjä hyvin tietää. Elän onnellista avioelämää ja perheeni on minulle tärkein voimavara ja taustatuki, Ko­lehmainen kiittelee.
Vaalityötä Kolehmainen ai­koo tehdä sosiaalisen medi­an ja blogipäivitysten lisäksi jalkautumalla kansan pariin, pääasiassa Itä-Suomen vaa­lipiirissä. Loppusuoralla tar­koitus on kiertää myös Suo­men suurimmat kaupungit ja hän on mielellään ammatti­liittojenkin käytettävissä, jos ne haluavat kutsua hänet ti­laisuuksiinsa.
&#8211; Vaalitelttaelämää siis tämä kevät. Vaaliteemani on ”ää­nestä putkimies sulkemaan rahahanat Suomesta Brysse­liin”. Omia säästöjä minul­la on viisi tonnia, se on tällä hetkellä ainoa varma vaali­budjetti. Kiitollisuudella otan vastaan myös kaikki tuet mitä puolueelta, piiriltä, paikal­lisyhdistykseltä ja muilta ta­hoilta tulee. Mielestäni on ää­rettömän hienoa, ettei puolue ole lähtenyt asettamaan eh­dokkaita pelkkien megabud­jettien perusteella vaan on todella asetettu suomalaisten näköiset ehdokkaat näinkin tärkeissä vaaleissa.
Kirjoitus on julkaistu <a href="https://stage.sudev.fi/lehtiarkisto/perussuomalainen-022014/">Perussuomalainen 2/2014</a> -lehdessä.

Eurovaaliehdokas Jani Kolehmainen: Suomi voidaan pelastaa vain työllä

VIITASAARELAINEN kansanedustaja Teuvo Hakkarainen on ottanut eduskunnassa sydämenasiakseen pienyrittäjien toimintamahdollisuuksien parantamisen. Yli 30-vuotinen työhistoria vuodesta 1962 lähtien toimineessa Haka-Woodin perheyrityksessä Viitasaaren Kymönkoskella antaa hänelle siihen hyvän pohjan.
&#8211; Yrittämisen ja työllistämisen kustannuksiin ei ole puututtu millään lailla, Hakkarainen arvostelee nykyhallituksen elinkeinopolitiikkaa.
&#8211; Myös aloittavan yrityksen on tehtävä tulosta ja työn sivukustannuksiin on pystyttävä puuttumaan.
<a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2014/02/Teuvo_Hakkarainen_040_www.jpg"><img loading="lazy" decoding="async" class="size-medium wp-image-12183 alignleft" alt="Teuvo_Hakkarainen_040_www" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2014/02/Teuvo_Hakkarainen_040_www-300x199.jpg" width="300" height="199" hspace="5" vspace="5" /></a>Hakkarainen muistuttaa, että yleensä uusi työntekijä tuottaa firmalle tappiota, ennen kuin hän oppii työnsä. Sitten, kun työ on opittu, kannattaa osaavasta ammattilaisesta pitää kiinni hänen iästään riippumatta.
&#8211; Mikään yritys ei halua luopua hyvästä työntekijästä, eikä kukaan ota ketään töihin sanoakseen hänet irti. Meidänkin sahalla ne jo 40 vuotta töissä olleet ovat niitä parhaita työntekijöitä.
<h4>Yritysvero Viron malliin</h4>
Hakkaraisen löytää monia poliittisia ohjauskeinoja, joita käyttämällä Suomen pienet ja keskisuuret yritykset pystyisivät työllistämään lisää ihmisiä ja turvaamaan jo olemassa olevat työpaikat.
&#8211; Hallitus voisi helpottaa kotimaisten yrittäjien toimintaa sillä, että täällä siirryttäisiin Viron mallin mukaiseen yritysverotukseen. Siellä ei veroteta yritykseen jätettyä, eli jakamatonta voittoa. Tällöin yritys voisi käyttää senkin rahan toimintansa kehittämiseen.
Toisena, varsinkin aloittavia yrityksiä auttavana toimenpiteenä Hakkarainen näkee yritysten tuotteistaan ja palveluistaan valtiolle tilittämän arvonlisäveron kehittämisen. Nyt yritys joutuu arvonlisäveron piiriin, mikäli sen veronalainen liikevaihto on vähintään 8 500 euroa vuodessa.
&#8211; Monen pienyrityksen kaatuminen voitaisiin estää, mikäli veronalaisuuden alarajaa nostettaisiin 50 000 euroon. Nykyinen alaraja on aivan liian matala, Hakkarainen tietää.
<h4>Yrittäjä tekee pitkää päivää</h4>
Moni yksin yrittävä tai perheyrityksen vetäjä tekee kohtuuttoman pitkää päivää leipänsä eteen. Oma jaksaminen on koetuksella, ellei lepoon ja palautumiseen jää aikaa. Tämä koskee erityisesti pieniä maaseutuyrityksiä: Hakkarainen tuntee esimerkiksi kyläkauppiaan, joka pystyy pitämään lomaa vain päivän tai kaksi vuodessa.
&#8211; Maatilataloudessakin lomitusrenkaat ovat osoittautuneet toimiviksi, Hakkarainen pohtii.
&#8211; Täällä Viitasaarellakin on paljon yrittäjiä, jotka olisivat valmiita lähtemään samanlaisiin renkaisiin. Silloin yrittäjä voisi pitää viikon tai kahden viikon pituisen loman, ja samalla synnytettäisiin uusia työpaikkoja.
<h4>Konkurssilakia on korjattava</h4>
Hakkaraisten perheyritys sahaa korkealuokkaista kotimaista koivua teollisuuden tarpeisiin sekä Suomeen että ulkomaille. Hakkarainen on matkustanut ja konsultoinut saha-alan töissä muun muassa Pohjois- ja Keski-Amerikassa. Hän sanoo, että suomalaisissa metsissä kasvanut raaka-aine ja tekijöiden osaaminen pärjäävät mainiosti kilpailussa maailmanmarkkinoilla, jos yrittämistä ei kampiteta poliittisin päätöksin.
<a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2014/02/Teuvo_Hakkarainen_073_www.jpg"><img loading="lazy" decoding="async" class="size-medium wp-image-12183 alignleft" alt="Teuvo_Hakkarainen_073_www" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2014/02/Teuvo_Hakkarainen_073_www-300x199.jpg" width="300" height="199" hspace="5" vspace="5" srcset="https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2014/02/Teuvo_Hakkarainen_073_www-300x199.jpg 300w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2014/02/Teuvo_Hakkarainen_073_www-100x66.jpg 100w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2014/02/Teuvo_Hakkarainen_073_www-57x38.jpg 57w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2014/02/Teuvo_Hakkarainen_073_www.jpg 1024w" sizes="auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px" /></a>&#8211; Yrityksemme raaka-aine kerätään metsistä 200 kilometrin säteeltä Viitasaarelta. Täältä on pitkä matka vientisatamaan. Maaseudulla työmatkaa voi päivittäin kertyä helposti 30-40 kilometriä, joten polttoaineverojen hölmöt korotukset kertautuvat. Olen laskenut, että Itämeren laivaliikenteelle tulossa oleva rikkidirektiivi lisää sahatavaran vientikuluja seitsemän euroa kuutiolle.
Yrittämisen riskeihin kuuluu aina mahdollisuus konkurssiin. Pahimmillaan konkurssin tehneellä henkilöllä on edessään vuosia kestävä velkavankeus. Tänä keväänä Hakkarainen yrittää hankkia eduskunnasta sata edustajaa tekemänsä lakialoitteen taakse. Se korjaisi vuonna 2004 muutettuun konkurssilakiin jääneen vääryyden.
&#8211; Lakiin jäi aukko, jonka seurauksena tuomioistuin voi hyväksyä konkurssisaatavan toteamatta sen oikeaa määrää. Näin konkurssituomiolla määritelty maksuvelvoite voi olla virheellinen. Se on luonut tilanteen, jossa konkurssivelkoja voi käyttää kirjanpidossa velan todelliseen määrään perustumatonta ja konkurssituomiolla vahvistettua saatavaa tuloksensa lisäämiseen. Se vaikuttaa esimerkiksi pankkien taseiden vertailukelpoisuuteen Suomen ja muiden maiden välillä, Hakkarainen tietää.
<h4> Fenestran konkurssi jätti 160 työttömäksi</h4>
Hakkarainen on erityisen pahoillaan viitasaarelaisia työllistäneen ikkuna- ja ovivalmistaja Fenestran konkurssista. Yhtiön pitkään jatkunut toiminnan tappiollisuus ja rahoituksen puute johtivat ovien sulkemiseen Fenestran tehtailla.
&#8211; Viitasaarelle tuli kerralla 160 työtöntä. Se tarkoittaa, että Viitasaaren työttömyysprosentti on 23, Hakkarainen puistelee päätään.
Fenestran liikevaihto romahti rakennusmarkkinoiden heikentyneen kehityksen ja yhtiön Kuopion tehtaan ylösajovaiheessa syntyneiden kustannusten vuoksi. Yhtiöllä on ikkunatehtaat Kuopiossa ja Tallinnassa sekä ovitehdas Viitasaarella. Suomessa Fenestralla on 335 ja Virossa 77 työntekijää ja toimihenkilöä.
Kirjoitus on julkaistu <a href="https://stage.sudev.fi/lehtiarkisto/perussuomalainen-022014/">Perussuomalainen 2/2014</a> -lehdessä.

Terveiset Teuvon sahalta – pidetään työntekijöistä huolta

EU:N yksipuolisia ilmastopolitiikan lisäkustannuksia ei voi siirtää terästeollisuuden globaalissa ylituotantotilassa tuotteiden loppuhintaan. EU:n ilmastopolitiikan aiheuttamat kustannukset ovat olleet niin Ruukin kuin Outokummunkin vuosien liiketappioiden takana. Päästöoikeus ja -kaupan kustannukset ovat olleet merkittävin yksittäinen kuluerä, joka rasittaa vain eurooppalaisia tuottajia. Karmea totuus on, että EU-päästökauppa kattaa vain noin 5 % maailman CO2-päästöistä.
<h4> Tammisen viestit kuuroille korville</h4>
Ruukin toimitusjohtaja Sakari Tamminen on jo vuosia yrittänyt kertoa ministereille, kansanedustajille ja muille päättäjille, että EU:n kansalliset, ilmastopoliittisten säännösten kustannukset ja rajoitteet tuhoavat terästeollisuuden toimintaympäristön Suomessa ja Euroopassa. Viestit ovat menneet täysin kuuroille korville.
Ruukin vaihtoehdot olivat nykyisillä ilmastosäännöksillä ja rajoitteilla rajalliset: joko leikata tuotantoa tai hakea leveämpiä hartioita. Kansallinen identiteettimme sai pahan kolauksen nyt, kun kansallisen teräsjätin suomalaisten tuotantolaitosten porteille nousee ruotsalaisen teräsjätin SSAB:n kyltit.
Ruukin nykyiset suomalaiset tuotantolaitokset ovat niin hyvässä iskussa energiatehokkuudeltaan, ominaispäästöiltään ja tuottavuudeltaan, että niitä tuskin ensimmäisinä ajetaan alas. Mutta tuleeko uusi omistaja investoimaan jatkossa niihin, onkin sitten jo toinen juttu. Ruukin suomalaisten tuotantolaitosten tulevaisuus ratkaistaan sillä, minkälaista ilmasto- ja energiapolitiikkaa Suomessa toteutetaan. Sillä ratkaistaan kannattaako Suomeen enää investoida. On selvää, että Ruukki ja muut suomalaiset kansainväliset teollisuuskonsernit pärjäävät hyvin ja tekevät investointeja tuotantolaitoksiinsa. Tehdäänkö investoinnit Suomeen vai maailmalle, on kiinni maamme toimintaympäristöön vaikuttavista kotikotoisista päätöksistä. Maamme hallitus on avainpelaaja tässä investointiottelussa Suomi vastaan muu maailma.
<h4> Moottori yskii</h4>
Teollisuus on talouttamme ja hyvinvointiamme ylläpitävä moottori. Kotikutoisilla päätöksillä on viime vuosina kasteltu hyvinvointimoottorin tulpat. Hyvinvointimoottorimme yskii. Meillä ei ole varaa pitää käynnissä vientiteollisuuttamme moottorin pakkosyötöllä eli valtion tukiaisilla. On tunnustettava tosiasiat ja otettava nöyrästi uusi kurssi. Nyt on viimeinen hetki tehdä päätökset, jotka olisi pitänyt tehdä jo eilen. Päätökset, joilla teollisuutemme toimintaedellytykset turvataan.
Voimme yhteisillä päätöksillä vaikuttaa teollisuutemme keskeisten kustannuskomponenttien hintaan, eli energian, raaka-aineiden, työvoiman ja logistiikan hintoihin. Työn hinta on kilpailijamaiden keskitasoa. Muut kustannuskomponentit on &#8211; ylitsevuotavalla viherylimielisyydellä &#8211; hinnoiteltu niin, että teollisuutemme moottorin tulpat ovat likomärät. Suomen on leikattava kaikkia ympäristöperusteisia veroja ja maksuja vuoden 1990 tasolle. Tällä päätöksellä teollisuutemme kustannuskilpailukykyä kohennettaisiin vuositasolla usealla sadalla miljoonalla eurolla.
Kaikkien kansallisten päätöksentekokammareiden seinälle on kiinnitettävä uusi huoneentaulu, jossa lukee isolla: ”Mitä me saamme vaihtokaupassa vietyämme teollisuuttamme pois? Emme mitään! Me näemme vaurauden ja hyvinvointimme sekä kilpailukykymme häviävän”. Suomi ei voi kilpailla kansainvälisesti kustannuksilla, sijainnilla tai raaka-aineilla. Vähäpäästöinen, edullinen sähkö on Suomen teollisuuden elintärkeä kilpailutekijä.
<h4> Vihreä ajattelu uusiksi</h4>
EU:n ilmasto- ja energiapoliittisia päätöksiä perustellaan globaalisena velvollisuutena CO2-päästöjen vähentämistalkoissa. Kategoriset määrälliset päästöjen vähentämisvaatimukset ovat mahdottomia suomalaiselle teollisuudelle.
Suomalainen teollisuus on virittänyt ilmastopäästöjen ja -säästöjen osuuden aivan viimeiseen piikkiin. Mikäli EU jääräpäisesti pitää kiinni yksipuolisista ilmastopoliittisista tavoitteistaan, se merkitsee lisää paperikoneiden alasajoja ja terästeollisuuden siirtymistä Suomesta rajojemme taakse. Työttömyys vain kasvaa ja maailman CO2-päästöt lisääntyvät.
On aika ottaa tosissaan teollisuuden hätähuudot. Viimeksi asian ilmaisi sivistyneesti UPM:n toimitusjohtaja, kun häneltä kysyttiin EU:n komission esittämistä uusista päästötavoitteista. Komissio esittää, että vuoteen 2030 mennessä hiilidioksidipäästöjen pitäisi olla 40 % pienemmät kuin päästölaskennan alkuvuonna 1990. UMP: n toimitusjohtaja Jussi Pesonen kysyi, onko kukaan miettinyt, mitä nämä tavoitteet tarkoittavat kilpailukyvylle. Hänen mielestään teollisuuden kilpailukyky pitää ottaa juhlapuheista mukaan myös todelliseen politiikan tekoon.
Mikäli oikeasti halutaan ilmasto- ja muut ympäristönsuojelutavoitteet toteuttaa, on otettava aivan uusi kurssi. Puhdastuotanto vapautetaan jo nyt kaikista ympäristöperusteisista veroista ja maksuista. Mittariksi on otettava ominaispäästöt. Näin suomalainen teollisuus – paperin valmistuksesta teräkseen &#8211; voidaan vapauttaa ympäristöperusteisista veroista ja maksuista sekä muusta säätelystä.
Lisäksi on poistettava uusiutuvien energiatuotantojen päästömaksut ja velvoitteet silloin, kun ne käyttävät uusiutuvaa raaka-ainetta vähemmän kuin mitä kasvu on &#8211; kuten turve.
<h4>EU:n puolustettava omaa teollisuutta</h4>
EU:n on peruttava yksipuoliset ilmastosäännökset ja rajoitukset. EU:n on siirrettävä vetovastuu ilmastopolitiikasta maailman talouden kovimmalle ytimelle eli G20-maille. G20-maiden osuus maapallomme bkt:stä on 80 %, teollisuudesta 80 % ja ilmastopäästöistä yli 80 %.
Vain G20-maiden keskenään tekemillä, sitovilla päätöksillä voidaan saada ilmasto- ja ympäristöpäästöt kuriin niin, että turvataan kaikkien maiden yhdenvertainen kilpailukyky ja siinä sivussa pidetään suomalaisenkin teollisuusmoottorin tulpat kuivina.
Mikäli G20-maat eivät ota tätä vastuuta, on EU:n purettava kaikki yksipuoliset ilmastosäännöstönsä ja rajoitteensa.
Tällainen uusi &#8211; teollisuutemme pelastava &#8211; linjaus vaatii uudet teollisuutta puolustavat päättäjät. Tässä on taas yksi syy käydä vaaliuurnilla.
Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 2/2014 -lehdessä.

Viherintoilu pakotti teräsjätit yhteen

PS 2/2014

Eurovaaliehdokas Simon Elo: Liittovaltiokehitykselle tarvitaan vastavoima

Eurovaaliehdokas Jani Kolehmainen: Suomi voidaan pelastaa vain työllä

Terveiset Teuvon sahalta – pidetään työntekijöistä huolta

Viherintoilu pakotti teräsjätit yhteen

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025