Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Norjan muslimimaahanmuuttajien keskuuteen on muodostunut terroristiverkosto, jolle viranomaiset eivät näytä mahtavan yhtään mitään. Oslossa viikonloppuna tapahtunut ammuskelu ei ole erillinen yksittäistapaus, vaan osa tätä ilmiötä. 
Oslossa tapahtui perjantain ja lauantain välisenä yönä ammuskelu suositulla baarikadulla. Zaniar Matapour surmasi kaksi ja haavoitti 21 henkilöä. Nyt on käynyt ilmi, että ampujalla on yhteyksiä islamistisiin terroristeihin, kertoo <a href="https://www.vg.no/nyheter/innenriks/i/oW0W8g/opplysninger-til-vg-oslo-skytter-stoppet-i-bil-sammen-med-arfan-bhatti">VG</a>-lehti.
Zaniar Matapour, 42, on ollut Norjan suojelupoliisin tarkkailussa jo vuodesta 2015. Häntä on epäilty radikalisoitumisesta ja yhteyksistä islamistiin verkostoihin. Epäilyt osoittautuivat erittäin aiheellisiksi.
Iranin kurdialueelta Pakistanin kautta Norjaan
Matapourin perhe on kotoisin Iranin kurdialueelta, kertoo <a href="https://www.dagbladet.no/nyheter/historien-om-zaniar-matapour-42/76458801">Dagbladet</a>. He pakenivat Iranista Pakistaniin, jossa he elivät pari vuotta. Vuonna 1991 perhe siirtyi Norjaan. Matapourilla on ollut mielenterveysongelmia ja hän on ollut työkyvyttömyyseläkkeellä vuodesta 2013.
Matapour on aiemmin tuomittu törkeästä pahoinpitelystä ja huumeiden hallussapidosta. Häntä on epäilty myös murhan yrityksestä, mutta siitä ei tullut tuomiota.
Isis-kannattaja
Norjan suojelupoliisi PST keskusteli toukokuussa Matapourin kanssa arvioidakseen häneen liittyvää väkivallan uhkaa. Tuolloin miehen ei katsottu olevan yleisölle vaaraksi.
&#8211; Näin jälkikäteen voisi sanoa, että me teimme virheen, sanoo suojelupoliisin johtaja Roger Berg.
Suojelupoliisin johtajan mukaan Matapour on Isis-terroristijärjestön kannattaja. Hänellä on yhteyksiä myös Norjassa toimivaan islamistiseen Profetens Ummah -ryhmään.
Profetens Ummah -johtajalla 22 vuoden rikoshistoria
Huhtikuussa poliisi otti Matapourin kiinni koraanin polttoa vastustavassa mielenosoituksessa. Hän oli tuolloin samassa autossa Arfan Bhattin kanssa.
Arfan Bhatti, 44, on Profetens Ummah -ryhmän johtohahmo, jolla on mittava <a href="https://www.aftenposten.no/norge/i/R0OJ/hvem-er-arfan-bhatti">rikoshistoria</a>. Norjassa pakistanilaiseen perheeseen syntynyt Bhatti sai ensimmäisen tuomionsa jo 15-vuotiaana puukotettuaan kaupan myyjää.
Haluaa muuttaa Norjan islamilaiseksi maaksi
2000-luvun alkupuolella Bhatti asui jonkin aikaa Pakistanissa, jossa hänen arvellaan muuttuneen entistä uskonnollisemmaksi ja radikalisoituneen. Vuonna 2012 <a href="https://www.dagbladet.no/nyheter/vi-vil-at-norge-skal-bli-en-islamsk-nasjon-styrt-etter-sharia-lover/63361979">Dagbladet</a>-lehdelle antamassaan haastattelussa hän kertoo, että &#8221;me haluamme tehdä Norjasta islamilaisen valtion, jossa vallitsee sharialaki&#8221;.
&#8211; Oletteko valmiita turvautumaan terrorismiin saavuttaaksenne tavoitteenne? kysyy toimittaja.
&#8211; Sehän riippuu ihan katsojasta, että mikä on terrorismia, Bhatti vastaa.
Tuomittu synagoga-ammuskelusta
Bhatti on tuomittu syylliseksi Oslon synagogassa vuonna 2006 tapahtuneeseen ammuskeluun, josta hän sai kolmen vuoden vankeustuomion. Häntä on epäilty myös terrori-iskujen suunnittelusta Yhdysvaltain ja Israelin Oslon suurlähetystöjä vastaan, mutta näistä syytteistä hänet vapautettiin.
Arfan Bhattia on epäilty myös useista muista väkivaltarikoksista ja perheväkivallasta. Profetens Ummah -liike syntyi Bhattin ympärille vuonna 2012, kun hän piti mielenosoituksia norjalaisten joukkojen vetämiseksi pois Afganistanista.
Vuosina 2013-14 Bhatti asui taas Pakistanissa. Tuolloin hän kertoi norjalaislehdille, että ei aio palata enää Norjaan, koska islam ei salli muslimin asettuvan vääräuskoisten maahan asumaan.
Mutta vuonna 2015 Bhatti oli jälleen Norjassa. Poliisin mukaan Arfan Bhatti ja Zaniar Matapour ovat olleet yhteyksissä jo ainakin vuodesta 2015 lähtien.
Suojelupoliisi: Terrorismin uhka &#8221;kohtuullinen&#8221;
Norjan suojelupoliisin uhka-arviossa pidettiin mahdollisena, että ääri-islamilaiset tahot yrittäisivät toteuttaa terrori-iskuja vuoden 2022 aikana. Suojelupoliisi oli lähinnä huolissaan henkilöistä, jotka ovat saaneet inspiraationsa Isis- tai Al-Qaida-järjestöiltä.
Islamistisen terrori-iskun uhan tasoa pidettiin kuitenkin vain &#8221;kohtuullisena&#8221; ja ennaltaehkäisevää työtä pidettiin onnistuneena. Uhkatasoa on Oslon terrori-iskun jälkeen nostettu.

Oslon ampujalla yhteyksiä islamilaisiin terroristiryhmiin

Kaksi ihmistä kuoli ja 21 haavoittui terrori-iskussa lauantain vastaisena yönä baarikadulla Oslossa. Tekijä ampui homobaarin asiakkaita automaattiaseella. Terrorismin uhka on nostettu korkeimmalle tasolle Norjassa.

&#8211; Minulla ei ollut aavistustakaan mitä tapahtui. Ihmiset alkoivat juosta ympäriinsä ja kirkua. He huusivat ”joku ampuu” ja minä juoksin, <a href="https://www.dagbladet.no/nyheter/gjemte-seg-i-kjeller-fikk-litt-panikk/76457161">kertoo</a> kellariin pelastautunut mies.
Yhteyksiä ääri-islamisteihin
Viisi minuuttia ammuskelun alkamisen jälkeen poliisi pidätti <a href="https://samnytt.se/har-ar-is-terroristen-som-mordade-i-oslo/">42-vuotiaan</a> iranilaistaustaisen miehen ammuskelusta epäiltynä. Häntä epäillään murhasta, murhayrityksestä ja terroristisesta teosta. <a href="https://www.nrk.no/nyheter/politiet_-utelukker-ikke-at-det-kan-ha-vaert-medvirkere-1.16016965">Surmansa saaneet</a> miehet olivat poliisin mukaan iältään 50 ja 60 vuotta.
Norjan tiedustelupalvelu PST:n mukaan epäillyllä on ollut yhteyksiä ääri-islamistisiin järjestöihin, mielenterveydellisiä häiriöitä sekä väkivaltainen rikoshistoria. Hän ei ole toistaiseksi suostunut puhumaan mitään kuulusteluissa.
&nbsp;

Baarikadun ampumista tutkitaan terroritekona – terrorismin uhka korkeimmalle tasolle Norjassa

Norja aikoo kasvattaa maan pohjoisosissa panostuksia vastavakoiluun ja sabotaasintorjuntaan, kertoo Barents Observer. Ukrainan sodan synnyttämä uusi turvallisuuspoliittinen tilanne vaatii Norjan hallituksen mukaan toimia, sillä maan pohjoisrajalla ovat vastakkain Nato ja Venäjä.

Kirkkoniemi (Kirkenes) sijaitsee Varanginvuonon rannalla 8 kilometriä Venäjän rajalta. Takana aukeaa Kuolan niemimaa. Rajan läheisyydessä sijaitsevat sekä Murmansk että Venäjän Arktisen voimaryhmän tärkeimmät sotilastukikohdat.
Vielä taannoin Norjan rajavartiosto ja Venäjän rajaturvallisuudesta vastaava FSB pitivät yhteisiä meripelastusharjoituksia Barentsinmerellä, mutta Ukrainan sota on kiristänyt tunnelmia Naton ja Venäjän rajalla.
&#8211; Riski on kasvanut, Ukrainan tapahtumien seurauksena, <a href="https://thebarentsobserver.com/en/security/2022/04/russias-war-fuels-fear-saboteurs-espionage-and-influence-operations-northern-norway">sanoo</a> Norjan turvallisuuspalvelu PST:n johtaja Hans Sverre Sjøvold.
&#8211; Norja osallistuu Venäjän vastaisiin pakotteisiin ja täällä pidetään sotaharjoituksia. Venäjä haluaa tietää, mitä täällä tapahtuu.
Rahaa vakoilun ja hybridiuhkien torjuntaan
Norjan halitus ehdottaakin ylimääräistä 100 miljoonan kruunun (10,5 milj.€) panostusta mahdollisten turvallisuusuhkien torjumiseksi.
Rahat menevät pääasiassa vastavakoilun lisäresursseihin sekä erityypppisten hybriduhkien tunnistamiseen ja torjumiseen.
Kirkkoniemellä asuu monen maan kansalaisia, myös ukrainalaisia ja venäläisiä. Siksi viranomaiset varautuvat torjumaan muun muassa vihamielisen tahon levittämää väärää informaatiota, joka voisi lisätä vastakkainasettelua ja johtaa jopa konflikteihin alueella.

Norjan pohjoisrajalla ovat vastakkain Nato ja Venäjä – Ukrainan sota nostattaa huolta vakoilusta, sabotaasista ja vaikutusyrityksistä

Viisi ihmistä on kuollut ja kaksi loukkaantunut vakavasti Oslon lähellä Kongsbergin kaupungissa. Jousella ja nuolilla varustautunut 37-vuotias mies ampui umpimähkään ihmisiä kaupungin keskustassa.

Poliisi sai hälytyksen klo 18.13 ruokakaupassa ammuskelevasta miehestä ja tämä oli pidätetty klo 18.47. Ampuja katosi hetkeksi takaa-ajajilta kaoottisessa tilanteessa. Pidätyksen yhteydessä poliisi käytti asetta. Yöllä Norjan poliisin johto ilmoitti, että tästä lähtien myös partiopoliisit kulkevat kaduilla aseistettuna.
Poliisi tutkii yhteyksiä äärijärjestöihin
Tanskan kansalaisuuden omaavaa miestä on kuulusteltu jo yöllä. Hän on asunut Kongbergissä. Mies on ollut yhteistyöhaluinen. Hän on tiettävästi ollut aiemmin yhteydessä paikallisiin terveysviranomaisiin. Syyt eivät ole tiedossa mutta median mukaan miehellä on mahdollisesti ollut mielenterveysongelmia. Mies on tähänastisen tiedon mukaan toiminut yksin.
Sosiaalinen mediassa on ollut runsaasti epäiltyyn liittyviä huhuja, ja poliisi on pyrkinyt rauhoittamaan keskustelua. Norjan turvallisuuspoliisi PST tutkii miehen yhteyksiä äärijärjestöihin ja selvittää omalla teon mahdollista terrorismimotiivia.
Tanskan TV 2:n mukaan mies oli kääntynyt islaminuskoiseksi.
Artikkeliin lisätty tanskalaistieto miehen uskonnosta 14.10.2021 klo 9.32.

Tanskalaismies surmasi 5 ihmistä jousella Norjassa – yhteyksiä terrorismiin tutkitaan

PST

Oslon ampujalla yhteyksiä islamilaisiin terroristiryhmiin

Baarikadun ampumista tutkitaan terroritekona – terrorismin uhka korkeimmalle tasolle Norjassa

Norjan pohjoisrajalla ovat vastakkain Nato ja Venäjä – Ukrainan sota nostattaa huolta vakoilusta, sabotaasista ja vaikutusyrityksistä

Tanskalaismies surmasi 5 ihmistä jousella Norjassa – yhteyksiä terrorismiin tutkitaan

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025