Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

puheenjohtaja

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi

Kokoomuksen puheenjohtajana jatkaa Petteri Orpo ja keskustan uudeksi puheenjohtajaksi Annika Saarikon jälkeen on valittu kansanedustaja Antti Kaikkonen.

RKP valitsee puheenjohtajansa huomenna. Johtoon pyrkii kolme ehdokasta.

Puheenjohtajavalintoja lauantailta

Perussuomalaisten Tampereelle kokoontunut puoluekokous valitsi Riikka Purran jatkamaan puolueen puheenjohtajana seuraavalle kaksivuotiskaudelle. 

Puolueen puheenjohtaksi 2021 noussut Riikka Purra valittiin tänään jatkokaudelle ilman äänestystä.
Puoluekokouksessa <a href="https://stage.sudev.fi/perussuomalaisten-puoluekokous-tampereella-suora-lahetys/">valitaan</a> puoluejohto, eli varsinainen puheenjohtaja, kolme varapuheenjohtajaa ja puoluesihteeri.
Suora lähetys kokouspaikalta:
<iframe loading="lazy" title="Perussuomalaiset puoluekokous lauantai 12.8.2023" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/zzQ90vm34DA?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>

Puoluekokous valitsi Riikka Purran jatkamaan puheenjohtajana

Perussuomalaisten puoluekokous järjestetään lauantaina ja sunnuntaina Seinäjoki Areenalla. Puoluekokous valitsee uuden puheenjohtajan nyt väistyvän Jussi Halla-ahon tilalle. Lisäksi valitaan puoluesihteeri ja kolme varapuheenjohtajaa.

Suomen Uutiset lähettää tilaisuuden suorana verkkolähetyksenä klo 10.20 alkaen.
Sunnuntain lähetys:
<iframe loading="lazy" title="Puoluekokous 2021 (sunnuntai)" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/dKBlNoku24g?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Katso lauantain lähetys täältä: 
<iframe loading="lazy" title="Puoluekokous 2021 (lauantai)" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/9eFCdG_FCas?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Katso henkilövaalien ehdokasesittelyt <a href="https://www.perussuomalaiset.fi/kokouksen-kasittelylista-ja-aikataulu/">täältä</a> &gt;
Katso tarkemmat ohjelmatiedot <a href="https://www.perussuomalaiset.fi/kokouksen-kasittelylista-ja-aikataulu/">täältä</a> &gt;

Seuraa perussuomalaisten puoluekokousviikonloppua suorana Youtubessa

Perussuomalaisten puheenjohtajan tehtävät jättävä Jussi Halla-aho kuvasi äskettäin, että päätöksen julkistamisen hetki oli merkityksellinen ja tunteikas, mutta ratkaisu väistyä puoluejohdosta ei silti syntynyt kevyin perustein vaan huolellisen harkinnan tuloksena.
 
Jussi Halla-aho sanoo, että hän ei voi osoittaa tarkkaa aikaa ja paikkaa, milloin päätös kypsyi valmiiksi. Lähipiirilleen hän kuitenkin ilmoitti päätöksestään jo vuosi sitten.
Kaikki eivät pitä ratkaisusta &#8211; ainakaan heti
Puolueen puheenjohtajistolle Halla-aho kertoi ratkaisustaan tammikuussa ja perussuomalaisten eduskuntaryhmälle välittömästi kuntavaalien jälkeen.
&#8211; Kaikki eivät pidä tästä ratkaisusta, ainakaan nyt heti. Heille totean, että en tee tätä, kuten en mitään muutakaan, ratkaisua kevein perustein enkä mielijohteesta vaan pitkän ja perusteellisen harkinnan tuloksena. Tämä on oikein ratkaisu, jonka osaan tehdä. Velvollisuuteni puolueen edun valvojana on tehdä oikeita ratkaisuja, ei helppoja tai miellyttäviä ratkaisuja, Halla-aho sanoi tänään tuumaustunnilla.
Päätöksen taustalla useita näkökohtia
Halla-ahon päätökseen vaikutti useita erilaisia näkökohtia, joita hän punnitsi keskenään, samalla tavalla kuin jo aikoinaan lähtiessään ensimmäistä kertaa hakemaan perussuomalaisten puheenjohtajuutta.
&#8211; Meillä on kahden vuoden välein puoluekokous, jossa puheenjohtajuuskysymykset tulevat ajankohtaisiksi. Kaikki näkökohdat huomioiden katsoin, että nyt on oikea hetki tehdä tämä ratkaisu. Perussuomalaiset jatkavat uuden puheenjohtajiston johdolla kohti seuraavia eduskuntavaaleja, Halla-aho sanoo.
<iframe loading="lazy" title="Halla-aho: Ajankohtaista asiaa - Tuumaustunti 21.06.2021" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/HXiF-A2JKqM?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Perussuomalaisten työmies Matti Putkonen sai kuulla asiasta jo viime vuoden heinäkuussa.
&#8211; Jussi kertoi tuolloin, että hän on päätöksensä tehnyt. Siitä lähtien olen joutunut elämään asian kanssa. Tästä mennään silti eteenpäin ja elämä jatkuu.
Halla-ahon johdolla useita vaalivoittoja
Puoluejohtajana Halla-aho johdatti perussuomalaiset presidentinvaaleihin 2018, eduskunta- ja eurovaaleihin 2019 ja vielä tänä vuonna kuntavaaleihin. Kaikissa vaaleissa perussuomalaiset menestyi erinomaisesti, ja nyt viimeksi kuntavaaleissa tulos oli puolueen historian kaikkien aikojen paras.
Putkonen jakoi kiitoksia väistyvälle puheenjohtajalle.
&#8211; Jussin työ on ollut mahtavaa. Ennen kaikkea siinä, miten porukka on saatu kerättyä mukaan. Kiitos siitä, että olit valmis muuttamaan kansanliikkeemme toimintakulttuurin jäsenistöä kuulevaksi ja mukaan ottavaksi, Putkonen sanoi.

Halla-ahon päätös luopua puheenjohtajuudesta kypsyi pitkän harkinnan kautta: ”Tämä on oikein ratkaisu, jonka osaan tehdä”

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ei pyri enää kolmannelle kaudelle puolueen puheenjohtajaksi. Halla-aho kertoi asiasta hetki sitten tuumaustunnilla.

Vuodesta 2017 saakka perussuomalaisten puheenjohtajana toiminut kansanedustaja Jussi Halla-aho ei aio hakea enää jatkokautta, vaan hän luopuu puolueen puheenjohtajan tehtävästä kahden kaksivuotiskautensa jälkeen.
Halla-aho kertoi itse asiasta hetki sitten tuumaustunnilla pitämässään puheessa.
<iframe loading="lazy" title="Halla-aho: Ajankohtaista asiaa - Tuumaustunti 21.06.2021" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/HXiF-A2JKqM?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Perussuomalaisten neljästoista puoluekokous järjestetään elokuussa Seinäjoella. Kokouksessa valitaan perussuomalaisten uusi puoluejohto.
Lisää aiheesta hetken kuluttua.

Halla-aho luopuu perussuomalaisten puheenjohtajuudesta: ”En pyri jatkokaudelle Seinäjoen puoluekokouksessa”

Perussuomalaiset Yleisradion hallintoneuvoston jäsenet ja kansanedustajat Jari Ronkainen, Leena Meri, Olli Immonen ja Jussi Wihonen ovat tyytyväisiä Ylen hallituksen puheenjohtajavalintaan. 

Hallintoneuvoston kokous päätti työelämäprofessorin ja politiikan kommentaattorin Matti Apusen valinnasta puheenjohtajaksi.
&#8211; Yle on jatkuvassa turbulenssissa ja suurten haasteiden edessä, nyt tarvitaan uudistushaluista johtajaa. Apunen on aiemmin suhtautunut kriittisesti esimerkiksi tutkivaan journalismiin ja kulttuurijournalismiin. Vain omaa toimintaa kriittisesti tarkastelevalla on mahdollisuus kehittyä, Jari Ronkainen perustelee.
Ei vahvoja puoluepoliittista näkemyksiä
Matti Apunen on työelämäprofessori Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa. Tätä ennen hän on toiminut Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtajana sekä päätoimittajana. Lisäksi hän on jalkapallon Veikkausliigan puheenjohtaja. Apusen edeltäjä on puheenjohtajapestin keväällä jättävä Thomas Wilhelmsson.
&#8211; Apusella on meriitit hoitaa tuleva tehtävä eikä hänellä ole vahvoja puoluepoliittisia näkemyksiä. Perussuomalaiset kannattaa, että Ylen johdossa on henkilö joka pystyy luovimaan eri näkökulmien välillä, Jussi Wihonen kiteyttää.
Järkeistämistä ja avoimuutta
Yleisradion toiminta on muutoksen edessä. Hallitus on valmistelemassa esitystä, jossa Ylen julkaisema tekstimuotoinen sisältö rajattaisiin tukemaan liikkuvaa kuvaa tai ääntä sisältäviä julkaisuja. Muutoksen taustalla on Medialiiton Euroopan komissiolle kolme vuotta sitten tekemä kantelu.
&#8211; Apunen on puhunut huonoa hallintoa ja paisunutta julkista sektoria vastaan. Uskon että hän tuo tullessaan Ylen toiminnan järkeistämistä sekä avoimuutta &#8211; näin ainakin toivon, Leena Meri toteaa.
Puolueettomuutta vaalittava
Perussuomalaiset hallintoneuvoston jäsenet ovat aiemmin suhtautuneet kriittisesti Ylen värittyneeseen tiedonvälitykseen. Tähän toivotaan kiinnitettävän huomiota myös jatkossa.
&#8211; Ylen puolueettomuutta tulee vaalia eikä se saa taantua valtaapitävien äänitorveksi. Ylen strategiassa korostetaan riippumattomuutta ja luottamuksen rakentamista eri tavoin ajattelevien ihmisten suhteen. Strategia tulisi vielä siirtää käytäntöön, Olli Immonen toteaa.

Ylen hallintoneuvoston PS-edustajat Matti Apusen valinnasta hallituksen puheenjohtajaksi: ”Yle tarvitsee uudistumishaluisen johtajan”

Perussuomalaisten kansanedustaja Leena Meri valittiin tänään eduskunnan lakivaliokunnan puheenjohtajaksi. Meri on koulutukseltaan oikeustieteen maisteri ja varatuomari.

Leena Meri on toisen kauden kansanedustaja ja hän on toiminut aiemmin muun muassa perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajana ja perustuslakivaliokunnan jäsenenä.
Meri on ollut myös kuntapolitiikassa mukana ja toimii Hyvinkään kaupungin valtuustossa ja kaupunginhallituksen varapuheenjohtajana toista kauttaan.
Lakivaliokunta käsittelee muun muassa perhe-, jäämistö-, velvoite- ja esineoikeutta, rikos- ja prosessioikeutta, tuomioistuimia sekä vankeinhoitoa koskevaa lainsäädäntöä.
Omaa kokemusta lainvalmisteluun
Meri on työskennellyt maistraatissa lakimiehenä ja henkikirjoittajana sekä erikoistunut opiskeluissaan ja työelämässä perhe- ja jäämistöoikeuteen.
Hän on työskennellyt myös käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa sekä toiminut omassa lakiasiaintoimistossa, joten myös rikosoikeudelliset asiat ja tuomioistuinlaitos sekä prosessioikeus ovat tulleet tutuksi.
&#8211; Olen todella innostunut lakivaliokunnan puheenjohtajan tehtävästä. Siellä pääsen tuomaan omaa osaamistani ja kokemustani käytännön työelämästä suoraan lainvalmisteluun eduskunnassa, Meri toteaa.
&#8211; Myös viime kauden jäsenyys perustuslakivaliokunnassa on hyvä pohja lakivaliokunnan puheenjohtajan tehtävälle.

Leena Merestä lakivaliokunnan puheenjohtaja

Kansanedustaja Mika Raatikainen valittiin Suomen kansainvälisen kriisihallinnan poliisit ry:n vuosikokouksessa yksimielisesti uudestaan yhdistyksen puheenjohtajaksi.
Ehdolla myös eurovaaleissa
Yhdistyksen tarkoituksena on mm. valvoa kansainvälisissä tehtävissä palvelevien ja palvelleiden poliisien etuja ja toimia yhdyselimenä kansainvälisiin tehtäviin liittyvissä asioissa.
Raatikainen on pitkän linjan poliisi, joka on toiminut erityisasiantuntijana kansainvälisissä YK/EU-tehtävissä yli kymmenen vuotta. Hän on kolmannen kauden kansanedustaja ja sijaistaa tällä hetkellä europarlamentaarikko Jussi Halla-ahoa eduskunnassa 2.7.2019 asti. Raatikainen on perussuomalaisten ehdokkaana parhaillaan käytävissä eurovaaleissa.
Kokemus siivitti jatkokaudelle
Raatikainen pitää uudelleenvalintaansa Suomen kansainvälisen kriisihallinnan poliisit ry:n puheenjohtajaksi suurena kunniana.
&#8211; Suomen kansainvälisissä kriisinhallintatehtävissä loistavasti menestyneen todellisen asiantuntijaporukan &#8211; tarvittaessa kovan ja aina kivan &#8211; nokkamieheksi valinta on ehdottoman hienoa.
Raatikainen muistuttaa samalla, ettei poliisi ole poliittinen eikä valinnassa ole kyse poliittisesta kannanotosta.
&#8211; Kohdallani on kysymys yli kymmenen vuoden kansainvälisissä tehtävissä toimimisesta ja sen mukanaan tuomasta kokemuksesta.

Poliisikansanedustaja Mika Raatikainen jatkaa Suomen kansainvälisen kriisihallinnan poliisit ry:n puheenjohtajana

KOMMENTTI | Pekka Haavisto ilmoitti vihdoin ja viimein halukkuudestaan vihreiden puheenjohtajaksi. Puheenjohtajavalinta ratkaistaan tulevana lauantaina puoluevaltuuskunnan kokouksessa suljettujen ovien takana. Kisaan on aiemmin ilmoittautunut Outi Alanko-Kahiluoto. Ehdokkaat ovat kumpikin omalla tavallaan ilmoittautuneet kisaan mukaan. Kumpi osoittaa parempaa pelisilmää? 

Outi Alanko-Kahiluoto ilmoittautui kisaan ensimmäisenä. Hänen ulostulonsa on suht asiallinen, mutta &#8221;laahus&#8221; puuttui &#8211; ilmoittautumista pitäisi seurata joukko julkisia kannatuspuheenvuoroja. Jos asiansa petaa hyvin, tällaista kannatusta tulee jatkuvasti lisää, vauhdin kiihtyessä loppua kohden.
Ikävä kyllä riemastuneita kannatuspuheenvuoroja ei juuri kuulu, kiusaantunutta hiljaisuutta vain. Radiohiljaisuuden rikkoo Satu Hassi (vihr.), joka motkottaa siitä, että &#8221;julkisuudessa keskustelu uudesta puheenjohtajasta on keskittynyt miesten ympärille.&#8221;
Ehdokkuudelle muodostuu kärttyisä, tympeä kääre.
Julkisen kannatuksen puuttumisen lisäksi Alanko-Kahiluoto ei kerro sivuillaan (<a href="https://www.facebook.com/outialanko/photos/a.869475966406154/2063699066983832/?type=3&amp;__xts__%5B0%5D=68.ARAlvK8OWdNdtS2V5O2xet8EujSyBfweKBsJFEglUEdGBdiYNtI-Yzp3t9c3A7-sw_g76s9_dAIc2OiEtgsXMXZxmbh5T5xARc8MG6kZq66CPsJGuwJLft5gv4_A2fZ4OKfMDmyhMkqkMSNpLMz5h9OjWzZwZohvKF-_29n4XxzJOECFl5FdlkpP4a59fx09s3_3JH949TcQGIbY6RpdIQXDPSc&amp;__tn__=-R">yhtä</a> erittäin niukkaa kirjoitusta lukuunottamatta) <a href="https://www.facebook.com/outialanko/posts/2063699100317162">sivuillaan</a> ehdokkuudestaan tai teemoistaan tai tulevasta puheenjohtajuudstaan käytännössä mitään.
Ja on kolmaskin ongelma: lomamatka. Alanko-Kahiluoto ei ole paikalla lauantaina, kun puheenjohtaja-asiasta päätetään. Hän lomailee perheensä kanssa Japanissa. Valinta on jokseenkin erikoinen. Ensinnäkin, matka kertoo varsin osuvalla tavalla siitä, kumpi on hänelle tärkeämpää &#8211; yksityiselämä vai puolue. Toiseksi, lomalento Japaniin on räikeässä ristiriidassa vihreiden ilmastopoliittisten tavoitteiden kanssa. Kuten Maaseudun Tulevaisuus <a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ympäristö/artikkeli-1.220697">niin osuvasti huomautti</a>, yksi kaukoidän lennon päästöillä suomalainen perhe autoilisi yli 10 vuotta.
Älkää tehkö niinkuin minä teen. Tehkää, niinkuin minä sanon.
Entäs Pekka Haavisto?
Ankara huhumylly on tuottanut pitkin viikkoa eetteriin kuiskutusta siitä, että Haavisto on ollut halukas pestiin. Asiassa on vain yksi mutta: hän olisi halunnut kilpailla kisassa, jossa ei ole vastapuolia. Outi Alanko-Kahiluodon ilmoittautuminen ei kuulunut kuvioon, ilmeisistä syistä. Nyt Haavisto väkisinkin näyttää puolue-eliitin ehdokkaalta, joka tuuppaa taustaltaan ehjän seniorinaisen pois valta-asemasta.
Vihreiden politiikan pointtina on käsittääkseni se, että kokeneita, osaavia naisia ei saisi työelämässä syrjiä. Miinuspiste Haavistolle.
Mutta plussaakin julkisuudenhallinnasta löytyy.
Haavisto osaa rakentaa laahuksen. Ehdokasilmoituksesta <a href="https://demokraatti.fi/ville-niinisto-tarvitsi-1-minuutin-kommentoidakseen-pekka-haaviston-ehdokkuutta-outi-alanko-kahiluodon-ilmoitusta-saesti-vain-puoluevaen-synkka-hiljaisuus/">ehti kulua minuutti</a>, kun Ville Niinistö on jo paikalla beesaamassa. Muun vihreät puheenjohtajakandidaatit ripottelevat tukeaan pitkin päivää. Ei tarvita erityisen tarkkaa poliittista pelisilmää sen tajuamiseen, että kuvio on sovittu ennalta.
Toisekseen, ilmoituksessa on hyvä olla jotain erityistä, hahmoa symbolisoivaa. Tämäkin puoli on kondiksessa, Haaviston ehdokasilmoitus on kuin Barack Obaman pelikirjasta. Hänet tavoitetaan Eritreasta, jossa hän on IS:n <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005885398.html">mukaan</a> &#8221;ollut seuraamassa Kirkon Ulkomaanavun kahta projektia, jotka liittyvät opettajainkoulutushankkeeseen ja kuurojen lasten koulun tukemiseen.&#8221;
Kuuroja lapsia.
Kaunista.
Stuff that dreams are made of.
Haavisto puhuu kieltä, jolla vihreät ovat saaneet toimittajat polvilleen jo vuosien ajan. Suloista, pyyteetöntä, lapsenomaista, ihanaa hattaraa.
Turneen söpöys on niin tapissa, ettei kenellekään tule mieleen kysyä, että eikös se Eritrea ollut niin karsea paikka, ettei siellä voi edes <a href="https://stage.sudev.fi/maahanmuuttovirasto-suurin-osa-suomeen-lennatettavista-eritrealaisista-hakee-turvapaikkaa-valtellakseen-armeijapalvelusta-vaikka-sotaa-ei-ole-lahes-kaikki-saavat-turvapaikan/">asevelvollisuusikäinen nuori mies</a> asustaa. Eikun hetkinen. Sotahan <a href="https://stage.sudev.fi/etiopian-eritrean-sotatila-paattyy-halla-aho-pakolaisten-kotiinpaluuta-edistettava/">on</a> jo loppunut. Suomessa jotkut ikävät tyypit <a href="https://stage.sudev.fi/ville-tavio-eritrea-ei-kay-sotaa-miksi-yli-95-hakijoista-saa-turvapaikan/">vänisevät siitä</a>, ettei Suomen ehkä kannattaisi ottaa Eritreata vastaan turvapaikanhakijoita, mutta koska samalla ei mainita kuuroja lapsia, ei ulostuloilla ole merkitystä.
Anteeksi kyynisyyteni.
<h4>Takaisin normaaliin?</h4>
Kuten IL:n <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/f8dacb96-855b-47a0-a41b-ed5a487e5b7f_pi.shtml">pääkirjoitus</a> niin osuvasti toteaa, &#8221;Vihreät on pitkään nauttinut etua siitä, ettei sitä ole pidetty samalla lailla poliittisena puolueena kuin muut puolueet ovat: Vihreitä on ollut helppo kannattaa. Pikku hiljaa vihreätkin joutuvat kuitenkin samalle viivalle muiden puolueiden kanssa.&#8221; 
Juuri tämä on se kriteeri, jolla puheenjohtajuus ratkeaa. Vihreät tarvitsevat hahmon, joka pystyy palauttamaan puolueen erityisaseman.
Alanko-Kahiluoto ei kelpaa, koska hän ei tähän temppuun kykene.

Haaviston pelisilmä vs Alanko-Kahiluodon pelisilmä

Maria Ohisalo ei tavoittele vihreiden puheenjohtajuutta. Asiasta kertoo Vihreä Lanka.

<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Maria Ohisalo ei tavoittele <a href="https://twitter.com/hashtag/vihre%C3%A4t?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#vihreät</a> pätkäpuheenjohtajan paikkaa. ”Puheenjohtajan pitää hypätä nopeasti liikkuvaan junaan Tarvitaan henkilö, jonka koko Suomi tuntee”, hän sanoo <a href="https://twitter.com/vihrealanka?ref_src=twsrc%5Etfw">@vihrealanka</a>:lle. <a href="https://t.co/pXCOemM1ji">https://t.co/pXCOemM1ji</a>
&mdash; Vihreä Lanka (@vihrealanka) <a href="https://twitter.com/vihrealanka/status/1056827945430474752?ref_src=twsrc%5Etfw">October 29, 2018</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Ohisalo on toiminut puoluekokouksen valitseman puheenjohtajan Touko Aallon sairausloman aikana tämän sijaisena.
Ylen viikonloppuisen <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10479242?origin=rss">kannatuskyselyn</a> mukaan Ohisalo olisi ollut puheenjohtajasta päättävän puoluevaltuuskunnan suosikki uudeksi puheenjohtajaksi.

Vihreä Lanka: Maria Ohisalo ei pyri vihreiden puheenjohtajaksi

Timo Soini on kirjoittanut täydet kaksikymmentä vuotta kuukausittain ilmestyvälle Perussuomalainen-lehden puheenjohtajapalstalle. Tänään ilmestyvässä <a href="https://stage.sudev.fi/lehtiarkisto/perussuomalainen-52017/">lehdessä</a> on Soinin viimeiseksi jäävä kirjoitus. Suomen Uutiset julkaisee tunteikkaan kirjoituksen ohessa. 

Toimin perussuomalaisten puheenjohtajana 20 vuotta. Aika ja matka on ollut sekä antoisa että raskas. On ollut etuoikeus johtaa tätä puoluetta. Tulokset ovat kaikkien nähtävissä. Yhdessä tehdään, minä johdan on ollut filosofiani. Mitä se tarkoittaa?
Puheenjohtaja vastaa lopulta kaikesta; vaalituloksista, puolueen taloudesta, henkilökunnasta, toiminnasta, julkisuuskuvasta ja tappioista. Yksin kukaan ei saa mitään aikaan. Kyky on siinä, että saa muita mukaan, innostumaan, tekemään yhdessä työtä ja saa viestin julkisuudessa perille. Tämä ei onnistu ilman johtajuutta, jossa koko persoona on pelissä. Puoluetyö on yhteistyötä, mutta puheenjohtajuus ei ole komiteatyötä. Puheenjohtajuus on omien luottamusta, suurinta, mitä politiikassa voi saada. Se on suuri kunnia.
Puheenjohtajalla on oltava näky, mihin ollaan yhdessä menossa. Puheenjohtajan vastuuta ei voi ulkoistaa. On oltava kyky kestää henkistä epämukavuutta, ilman sitä ei kestä, koska omissakin on joskus kestämistä. Syystä tai syyttä. Voitot ovat usein yhteisiä, tappiot kaatuvat puheenjohtajan syliin ja syyksi. Tämä on tehtävään pyrkivien hyvä tietää&#8230; ettei tule yllätyksenä.
Perussuomalaisten puheenjohtajan tehtävä on Suomen vaativin poliittinen luottamustehtävä. Se on myös palkitsevin. Ne tulevat samassa paketissa. Puolueen rakenne ja jäsenkunta antavat mahdollisuuden kehittää puoluetta ketterästi ja tarpeen tullen reagoida nopeasti. Julkisuus on armottomin ja odotukset, joihin vastata, haastavimmat. Vaatimustaso tuloksista on kova ja kaiken pitäisi tapahtua nopeasti, mutta politiikka on hidasta ja tulokset tulevat rysäysten sijasta tipottain, mutta ne tulevat.
Kokonaan oma lukunsa on johtaa hallituspuoluetta. Se lyö puheenjohtajan taskuun vielä monta kilon punnusta. Jotta pystyt johtamaan sekä puoluetta että sen hallituspolitiikkaa ja suoriutumaan ministerintehtävistä, se vaatii johtajuutta. Osan tehtävistä voit jakaa ja sinun pitää jakaa. Vastuuta kaikesta et voi jakaa. Se on sinun, puheenjohtajan.
Siksi puheenjohtajan on aina oltava etulinjassa. Puolueen hallituspolitiikkaa voi johtaa ainoastaan hallituksesta. Toinen vaihtoehto on, että se ei ole kenenkään johdossa. Kaikki tapahtuu nopeasti. Puolueen kantaa tarvitaan mitä erinäisempiin asioihin hallituksessa päivittäin. Joskus puheenjohtajalla on aikaa kysyä. Kysyn mielelläni, koska se on myös selkänoja itselle. Usein sitä ylellisyyttä ei ole, on päätettävä itse ja vastattava siitä. On uskallettava ja kannettava vastuu.
Jos usko hallituksessa vaikuttamiseen menee, tekee puheenjohtaja johtopäätökset myös siitä ja vie puolueen oppositioon. Puolue ei voi olla hallituksessa pelkästään puheenjohtajan tahdosta, mutta ei myöskään ilman hänen tahtoaan.
Puhun ja kirjoitan kokemuksesta. Asian puolesta. Tiedän, mitä tämä tehtävä vaatii. Kaiken haluaisi tehdä rauhassa ja yhdessä muiden kanssa, mutta maailma ja aika ajavat Sinua kiireeseen ja kosmiseen kylmään, jossa joudut päättämään itse, vaikka olisi kiva kilauttaa kaverille. Tämä vastuu ja valta on puheenjohtajalla, koska se on hänelle puoluekokouksessa annettu.
Olen saanut perussuomalaisilta paljon ja antanut kaikkeni. Lähden hyvillä mielin. Puolue on yhden aikakauden läpikäynyt ja toisen edessä. Minun kaudellani puolue kehittyi ja kasvoi. Kasvoi työllä pienestä suureksi. Ongelmiakin oli ja niitä myös jäi. Puolue ei tule ikinä valmiiksi eikä virheettömäksi.
Tunnen henkilökohtaisesti satoja perussuomalaisten jäseniä, tunnistan tuhansia. Ilman teitä matkani ei olisi ollut mahdollinen. Ilman teitä en olisi kestänyt. Tuellanne minun oli mahdollisuus onnistua ja yhdessä onnistuimme. Monessa, emme kaikessa.
Olen lähtenyt kotoa tuhansia kertoja puolueen töihin ja tehtäviin, onneksi pääsin takaisin kotiin yhtä monta kertaa. Olen lähtenyt aamun kähmässä ja yön selkään. Se lapsena laulamani Suojelusenkeli on ollut mukana maan korvessa kulkiessani.
Kiitos näistä vuosista perussuomalaiset. Olen kiitollinen tästä ajasta. Hyvä matka ja pitkä marssi. Aina ei ollut helppoa. Ei vaikeasta tehtävästä voi helpolla päästä.
Tehkää viisas valinta ja vahvistakaa valittua. Antakaa tuki ja mahdollisuus. Onnistuakseen uusi puheenjohtaja tarvitsee tukea ja aikaa. Kun nyt valintaa tehdään, katsokaa vuosien päähän. Tulevaisuuteen asti.
Tämä on viimeinen puheenjohtajan palstani. Tätä aikaa ja muistoja ei mikään voi minulta vielä. Kiitos perheelleni. Isä tulee nyt kotiin.
TIMO SOINI 
Puheenjohtaja, 
Perussuomalaiset

Timo Soini viimeiseksi jäävä puheenjohtajakirjoitus: ”Kiitos näistä vuosista, isä tulee nyt kotiin”

Vantaalle kokoontuneet perussuomalaiset valitsevat aamupäivän aikana uuden puheenjohtajan. Väistyvä puheenjohtaja Sebastian Tynkkynen potkaisi kokouksen käyntiin sanoilla: &#8221;Nyt on se jännittävä hetki&#8221;

Puheenjohtajaksi ovat ehdolla Samuli Voutila Kuopiosta (kuvassa vasemmalla), Tiina Ahva Helsingistä ja Miikka Satama Honkajoelta.
Tviittejä paikan päältä:
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Puheenjohtajan valinta alkaa. Jännitystä on ilmassa! @PS_Nuoret <a href="https://twitter.com/hashtag/psnuoret20?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#psnuoret20</a> <a href="https://twitter.com/hashtag/kansanvalta?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#kansanvalta</a> <a href="https://twitter.com/hashtag/perussuomalaiset?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#perussuomalaiset</a> <a href="https://t.co/hMizRQy6Fr">pic.twitter.com/hMizRQy6Fr</a>
&mdash; Simon Elo 🇺🇦 &#8211; HOK-Elanto 464 (@Simon_Elo) <a href="https://twitter.com/Simon_Elo/status/800259189746626560?ref_src=twsrc%5Etfw">November 20, 2016</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
.@PS_Nuoret pj-kandinaatti @TiinaPlz: Suomen lain on näytettävä tulevaisuudessa PS-Nuorten periaateohjelmalta. <a href="https://twitter.com/hashtag/psnuoret20?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#psnuoret20</a>
&mdash; Roger Kulmala 🇫🇮🦁 (@RogerKulmala) <a href="https://twitter.com/RogerKulmala/status/800259042606256128?ref_src=twsrc%5Etfw">November 20, 2016</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Puheenjohtajavalinta käynnissä. Jännittää ihan sairaan paljon, kenen jalkaan saan saappaani heittää. <a href="https://twitter.com/hashtag/psnuoret20?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#psnuoret20</a>
&mdash; Sebastian Tynkkynen (@SebastianTyne) <a href="https://twitter.com/SebastianTyne/status/800259822977359872?ref_src=twsrc%5Etfw">November 20, 2016</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
&nbsp;

”Nyt on se jännittävä hetki” – PS-nuorten puheenjohtajavaalit potkaistiin käyntiin

Timo Soinista tulee ensimmäinen perussuomalainen, joka nousee suuren kaupungin valtuuston puheenjohtajaksi. Hän ei paljasta vielä, pyrkiikö Europarlamenttiin. Yksi asia on kuitenkin varma: hän haluaa jatkaa perussuomalaisten puheenjohtajana.
Timo Soini aloittaa Espoon kaupunginvaltuuston, kokoomuksen kunnallisen lippulaivan ruorissa ensi vuoden alusta.
&#8211;   Tavoitteenani on käyttää perusuomalaista pohjaa tämän valtuuston johdossa ja samalla kannustaa puolueemme jäseniä, kannattajia ja äänestäjiä siihen, että kaikki on myös meille mahdollista – sanokoot muut mitä tahtovat. Suomen tasolla tavoitteemme on nousta vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Suomen suurimmaksi puolueeksi. Minun kohdallani se merkitsee pääministeriyttä, Soini lataa.
Media ja muiden puolueiden edustajat myöntävät, että perussuomalaiset voittivat käydyt kunnallisvaalit, mutta eivät pääse vaikuttamaan kunnissa. Niinköhän?
&#8211; Voitimme lähes SE-tasoisesti koko kunnallisvaalien historiassa: me lähes kolminkertaistimme kunnallisvaltuutettujen määrän edellisistä kunnallisvaaleista, aina 1 195 valtuutettuun. Saimme vuoden 2008 vaaleihin verrattuna voittoa seitsemän prosenttiyksikköä ja olimme vaalien ainoa voittaja, Soini muistuttaa.
&#8211;   Esimerkiksi kotikaupungissani Espoossa nousimme kolmen paikan voitolla kolmanneksi, tasoihin SDP:n kanssa eli kymmeneen valtuustopaikkaan. Espoossa meillä on 69 varsinaista lautakuntapaikkaa ja 64 varapaikkaa. Kaustisissa ja Kihniössä kannatuksemme on 37 prosenttia. Perussuomalaisia valtuutettuja löytyy nyt lähes jokaisesta Suomen kunnasta – myös ruotsinkielisistä. Olemme näissä vaaleissa tuoneet perussuomalaisuuden kuntiin.
Vielä suurempi voitto olisi vaatinut Soinin mukaan vielä suuremman ehdokasmäärän.
&#8211;   Ehdokashankinnassa ratkaisevia olivat viimeiset kolme viikkoa, joiden aikana rekrytoimme tuhat uutta ehdokasta, siis 50 uutta ehdokasta joka päivä. Kaikkiaan listoillamme oli 4 394 ehdokasta. Yksi merkittävä syy varmasti oli sekin, että viime eduskuntavaalien aikaan – puolitoista vuotta sitten &#8211; meillä oli noin 3 500 jäsentä, nyt meitä on 8 000, Soini hehkuttaa.
Päätöstäni arvostellaan
Kysymys saako Euroopan unioni vähemmän liittovaltioliturgiaa ja enemmän Soinia, on vielä auki.
&#8211;   Tällä hetkellä mahdollisuudet sille, että lähden ehdokkaaksi Euroopan unionin vaaleihin ovat fifty-fifty. Tavoitteemme kesän 2014 Euroopan parlamentin vaaleissa on 20 mitat täyttävää ehdokasta. Meille tulee jokaisesta vaalipiiristä vähintään yksi ehdokas. Meidän EU-linjallamme on Suomen kansan enemmistön kannatus. On huolehdittava siitä, että tuo tuki realisoituu seuraavissa EU-vaaleissa, Soini huomauttaa.
&#8211;   Viime EU-vaaleissa onnistuin viemään perussuomalaiset Eurooppaan. Linjaani siellä on hyvin jatkanut Sampo Terho. Mahdollinen ehdokkuuteni on harkittava henkilökohtaisesti, poliittisesti ja perheen näkökulmasta – hyvin tarkkaan. Mutta teen kumman ratkaisun tahansa, niin päätöstäni arvostellaan.
Soini ei kainostele ansioitaan ja energiaansa perussuomalaisten puheenjohtajana ja jatkaminen on mielessä.
&#8211;   Kyllä perussuomalaisten puheenjohtajuus kiinnostaa edelleen, koska koen, että työ on kesken. Koen myös olevani paras henkilö tähän tehtävään. Kun olen ollut itse ehdokkaana, johdollani on voitettu kaikki vaalit 2000-luvun alusta lähtien. Pystyn motivoimaan puolueväkeä ja kannustamaan tuloksellisesti, tunnen kentän ja arvostan sitä, Soini painottaa.
&#8211;   Puheenjohtajan taakka on välillä epäinhimillinen, kannattajien tuki on ratkaisevaa. Minun on myös opittava sanomaan useammin ei. Perussuomalaiset on Suomen paras puolue. Tämä on minulle elinikäinen haaste. Tehtävä on raskas, mutta mieluinen. Julkisuus on välillä rankkaa, etenkin lähipiirille. Olen itse kuitenkin kovassa ahjossa parkkiintunut. Perhe on minulle kaikki kaikessa ja vain se menee puolueen ohi ja yli.
Kansanäänestys EU-jäsenyydestä
Perussuomalaiset jauhavat jatkuvasti EU:sta ja ennen muuta euro narskuu perussuomalaisten hampaissa.
&#8211;   Siksi narskuu, että euro on poliittisella päätöksellä perustettu valuutta ilman taloudellista pohjaa. Suomen kilpailukyky on heikentynyt liian vahvan valuutan myötä esimerkiksi Ruotsiin verrattuna. Kun eurosta ei järjestetty kansanäänestystä, siltä puuttuu syvällinen henkinen hyväksyntä. Eurosta on tullut uusi Saksan markka, Soini vertaa.
Eduskunnan ulkoasiain valiokunnan puheenjohtajalla on selkeä näkemys myös siitä, miten Kreikan käy.
&#8211;   Velkasaneeraus on ainoa vaihtoehto, näin olisi pitänyt tehdä jo kaksi vuotta sitten. Kreikan velat tullaan leikkaamaan ensi vuoden syksyllä Saksan vaalien jälkeen ja tappiot tulevat olemaan huomattavat. Jo ensimmäisessä vaiheessa Suomen menetykset ovat satoja miljoonia euroja, Soini varoittaa.
Perussuomalaisen puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Timo Soini vaatii kansanäänestystä Suomen jäsenyydestä Euroopan unionista.
&#8211;   Mikäli EU–presidentin Herman Van Rompuyin ja EU-komission puheenjohtajan Jóse Manuel Barroson liittovaltiota edistävät esitykset menevät läpi, meidän on päätettävä kansanäänestyksellä haluammeko kuulua tähän porukkaan vai emme. Me olemme viimeisellä rannalla: hyväksymmekö Suomen liittymisen Euroopan unionin liittovaltioon, Soini lataa.
&#8211;   Tarvitsemme nyt ja heti lähitulevaisuudessa yhteistyötä samanmielisten maiden eli Ruotsin, Tanskan, Hollannin, Ison- Britannian, Viron, Latvian ja Liettuan kanssa.
Suomi on suhteessa suurimpia nettomaksajia Euroopan unionissa. Se on väärin. Soinin mukaan meidän pitäisi olla samassa kastissa Ison-Britannian, Hollannin ja Ruotsin kanssa.
&#8211;   Suomen kaksi viimeisintä pääministeriä, Matti Vanhanen ja Jyrki Katainen, eivät ole laittaneet tikkua ristiin perussuomalaisten vaatimuksista huolimatta. Meidän olisi pitänyt hakea jäsenmaksualennusta, jonka muuten olisimme varmasti saaneet. Nyt asiaan on saatava muutos!
Suomi säästää ja rahoittaa
EU-byrokraatit vaativat kymmenen prosenttia lisää hallintoon, vaikka samaan aikaan unionin jäsenmaissa karsitaan palveluista, säästetään ja tehostetaan.
&#8211;   Se kertoo röyhkeästä mielialasta EU:n johdossa. On täysin käsittämätöntä, että samaan aikaan kun Suomi säästää ja verottaa, se rahoittaa lainarahalla EU-herrojen hulppeita etuoikeuksia, järjettömän korkeita palkkoja ja taivaita hipovia eläkkeitä. 
Ja kuukaudesta toiseen – yli 200 miljoonaa euroa vuositasolla maksava &#8211; rekkaralli Brysselin ja Strasbourgin pyörii, koska ranskalaiset ovat muinoin saaneet oikeuden yhteen kokousviikkoon kuukaudessa omalla maaperällään, Soini pyörittelee päätään.
Kreikan ja Portugalin pelastamisen on sanottu olevan Suomen kannalta elintärkeää. Me käymme kuitenkin kauppaa enemmän jopa köyhien aasialaisten kehitysmaiden kanssa kuin EU:n kriisimaiden kanssa.
&#8211;   Nyt, varsinkin Suomessa, on tärkeää työn, yrittämisen ja välittämisen asettaminen ensisijalle. Suomen on satsattava joka ilmansuuntaan. Suomen on käytävä kauppaa mm. USA:n, Kiinan ja Intian kanssa. Myös Kazakstan, Bangladesh, Ruotsi, Venäjä, Baltian maat, Etelä-Amerikka ja tietysti Pohjoismaat ovat tärkeitä kauppakumppaneita. Emme voi pelkästään tuijottajaa Euroopan unionin maihin. Suomalaisen työn puolustaminen on suomalaisuudesta huolehtimista, suomalaisen elämän muodon varjelemista, parasta tulevaisuustyötä, Soini painottaa.
Kreikkaa lainoittaneet yksityiset pankit pestään ulos vastuistaan ja kaikki roska kaadetaan eurooppalaisten veronmaksajien niskaan.
&#8211;   Juuri tästä on kysymys. Kysymys on nimittäin Ranskan ja Saksan pankkien sekä suurpääomapiirien pelastamisesta. Kreikan, Portugalin ja Espanjan kansat kurjistuvat. Tässä touhussa ei pelasteta suomalaisia työpaikkoja vaan kansainvälistä suurpääomaa, Soini muistuttaa.
Pohjoismaat ja Baltia ovat Suomelle luonteva ja luotettava viiteryhmä. Näiden maiden on esiinnyttävä yhdessä kansainvälisillä areenoilla.
&#8211;   Kauppa, koulutus ja yhteistyö yrittämisen alalla maidemme kesken on hedelmällistä, kestävää, tuloksellista ja tärkeää. Yhteistyö, lähinaapuruus, demokratia ja sosiaaliturvan sama taso ovat hyvä lähtökohta keskinäisissä suhteissa ja suhteissa muihin maihin. Näin toimien pelastamme työpaikkoja ja turvaamme tulevaisuutemme, Soini arvioi.
Suomi on tilastollisesti taantumassa, mutta vaihtotase on plussalla eli olemme yhtä aikaa saunassa ja hangessa, vai olemmeko?
&#8211;   Kyllä, Suomen kilpailukyky on heikentynyt. Vienti on nyt suunnattava EU:n ulkopuolelle, myös palveluja ja koulutusta on vietävä, on tehtävä nopeita päätöksiä. Mikäli Fennovoima ei saa voimalaansa rakennettua, lupa on annettava Fortumille tai ainakin sen on saatava merkittävä osakkuus. Suomen energiaomavaraisuudesta on pidettävä kiinni. Tehtaat eivät tuulimyllyillä pyöri, Soini muistuttaa.
Teksti on julkaistu Perussuomalainen 15/2012-lehdessä.
Teksti: Seppo Huhta 
Kuva: : Lehtikuva

Suomi viimeisellä rannalla

Kenttä kouluttaa, vaikka olisi kokenutkin kulkija.
Lauantai-kierros oli matkoineen päivineen neljätoistatuntinen päivä.
Ääni sortui Kiteellä Kupiaisen K-kaupan parkkipaikalla, mutta palasi Liperin lämmössä iltakahdeksan aikaan.
Eilinen päivä meni elpyessä. Junamatka Joensuusta Helsinkiin antoi aikaa nähdyn ja koetun jälkikäsittelyyn.
Jos Suomi tuntuu toimintakenttänä pieneltä Englannissa eurokriisiä esitellevälle puheenjohtajalle, palauttaa Parikkala maan pinnalle. Parikkalassa tapasin Länsiväylän, paikallislehtemme, entisen ilmoituskonsultin Heli Kalton, joka kävi teltallamme minua tapaamassa. Heli oli se ihminen joka otti vastaan, viimeisteli ja taittoi sen ilmoitukseni lehteen, jolla poliittinen urani urkeni vuonna 2000. Pääsin niissä vaaleissa Espoon valtuustoon.
Jopas sattui sopivasti. Sattumiin en usko, enkeleihin mieluimmin ja sellaisenkin sain mukaani tiiviisti pakattuna pienenä pakettina. Parikkalassa. Horrossaarnaja Helena Konttisen kulmakunnilla.
Perussuomalaiset ehdokkaat tekevät kovan tuloksen. Olen osaamisestamme otettu. Kenttä toimii innolla ja aatteella. Jokapaikassa pienimuotoiset tilaisuutemme ovat hyvin organisoidut. Ei mikään luxus. Toimivaa, sydämestä lähtevää työtä.
Perussuomalaiset puolueena ja puheenjohtaja Soini on kuin suomenhevonen kaksi viikkoa ennen kuninkuusraveja. Karujen miesten valmentama, tallityttöjen herkistämä. Kunnossa kisoissa, kun kunnat laitetaan kuntoon.
Olemme Suomen paras tori- ja kenttätyöpuolue. Kansan tuella valtakunnallinen kuntapuolue.
Otetaan kahden viikon loppukiri  &#8211; ilman maalilaukkaa ja palkintosijoilla ollaan.
—
Tänään on lounaalla seisten syötynä Perussuomalaisten Espoon osaston tarjoamaa soppaa Espoon keskuksessa. Soppaa Rokkapuolueelle. Menen paikan päälle. Osataan me Espoossakin.
Illalla on Espoon valtuuston kokous.
Valtuustopaikka on minun henkilökohtainen tavoitteeni. Osaan sille omista syistäni antaa suuren arvon.
Perussuomalaiset! Nyt taistellaan!

puheenjohtaja

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi

Puheenjohtajavalintoja lauantailta

Puoluekokous valitsi Riikka Purran jatkamaan puheenjohtajana

Seuraa perussuomalaisten puoluekokousviikonloppua suorana Youtubessa

Halla-ahon päätös luopua puheenjohtajuudesta kypsyi pitkän harkinnan kautta: ”Tämä on oikein ratkaisu, jonka osaan tehdä”

Halla-aho luopuu perussuomalaisten puheenjohtajuudesta: ”En pyri jatkokaudelle Seinäjoen puoluekokouksessa”

Ylen hallintoneuvoston PS-edustajat Matti Apusen valinnasta hallituksen puheenjohtajaksi: ”Yle tarvitsee uudistumishaluisen johtajan”

Leena Merestä lakivaliokunnan puheenjohtaja

Poliisikansanedustaja Mika Raatikainen jatkaa Suomen kansainvälisen kriisihallinnan poliisit ry:n puheenjohtajana

Haaviston pelisilmä vs Alanko-Kahiluodon pelisilmä

Vihreä Lanka: Maria Ohisalo ei pyri vihreiden puheenjohtajaksi

Timo Soini viimeiseksi jäävä puheenjohtajakirjoitus: ”Kiitos näistä vuosista, isä tulee nyt kotiin”

”Nyt on se jännittävä hetki” – PS-nuorten puheenjohtajavaalit potkaistiin käyntiin

Suomi viimeisellä rannalla

Soini: Kahden viikon loppukiri

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025