Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

puheenjohtajan kyselytunti

Jussi Halla-aho sanoo olevansa ympäristötietoinen. &#8211; Yritän kutistaa omaa hiilijalanjälkeäni välttämällä auton käyttöä ja tekemällä kaikki matkat joko polkupyörällä tai julkisilla kulkuvälineillä.

Perussuomalaiset ottaa jatkossa vahvasti kantaa myös ympäristökysymyksiin, ja puolue on julkaisemassa oman ympäristöpoliittisen ohjelmansa. Puheenjohtajan kyselytunnilla kansalaiset halusivat Jussi Halla-aholta vastauksia ympäristöasioihin.
Perussuomalaiset on julkaisemassa eduskuntavaaleihin ympäristöpoliittisen ohjelman. Kuinka ympäristötietoinen olet itse?
&#8211; Toivoisin, että ympäristöasioissa ihmiset poseeraisivat ja julistaisivat vähemmän ja sen sijaan omalla toiminnallaan tekisivät oman osuutensa. Itse yritän kutistaa omaa hiilijalanjälkeäni välttämällä auton käyttöä ja tekemällä kaikki matkat joko polkupyörällä tai julkisilla kulkuvälineillä.
Ympäristökysymyksissä vasemman laidan retoriikka ja toiminta eivät useinkaan ole sopusoinnussa keskenään. Halla-aho huomauttaa, kuinka talouden globalisaatio nimenomaan on vahingollista ympäristötavoitteille.
&#8211; Tavaroiden vapaa liikkuvuus tarkoittaa sitä, että tavaroita tuotetaan siellä missä se on halvinta ja kuskataan jonnekin kauas. Tämä taas synnyttää liikenteen päästöjä. Vihreiden perinteinen ydinvoimavastaisuus sotii suoraan päästötavoitteita vastaan. Vihreissäkin tosin on oma käytännöllinen siipensä, joka on pystynyt vapautumaan ideologisesta ydinvoimavastaisuudesta ja näkemään sen, että ympäristön kannalta ei ole yhtään parempi asia, jos me poltamme puuta, vaikka se kuulostaakin ajatuksena kivalta.
Ydinvoimalle ei ole tässä vaiheessa vaihtoehtoja
Nykyisessä historian ja teknologisen kehityksen vaiheessa Halla-aho ei näe, että ydinvoimalle olisi vaihtoehtoja &#8211; ei ainakaan, jos tarkoitus on täyttää maailman kasvavat energiatarpeet ja toisaalta saavuttaa ilmastotavoitteet.
&#8211; Mielestäni olen siis ympäristötietoinen. Tarkoitus on tehdä eri sektoreilla sellaista politiikkaa, jolla on vaikuttavuutta myös ympäristön näkökulmasta. Tästä päästäänkin lyhyellä aasinsillalla maahanmuuttoon. Kun meillä valitetaan Suomessa väestön vähenemistä, niin kehittyneissä maissa, kuten Suomessa, hiilijalanjälki on kaikkein korkein maailmassa. Ympäristön kannalta ei siis ole hyvä asia, että tänne siirretään lisää kuluttajia alueilta, missä hiilijalanjälki on pienempi.
Puheenjohtajan tehtävässä mukavinta on ihmisten tapaaminen
Jussi Halla-aho on toiminut perussuomalaisten puheenjohtajana hieman alle vuoden. Halla-aholta kysyttiin myös, millaiselta tehtävä on tuntunut.
<iframe loading="lazy" title="Puheenjohtaja Halla-aho kyselytunnilla, jakso 2" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/MYDk4hh4v60?start=4&#038;feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Millaista on olla perussuomalaisten puheenjohtaja? Mikä siinä on kivointa ja mikä tyhmintä?
&#8211; Tyhmintä lienee se, ettei ole riittävästi omaa aikaa tai aikaa harrastaa. Olin tähän toki etukäteen varautunut. Tämä on silti vain yksi vaihe elämässäni, ja se jossain vaiheessa loppuu ja tilalle tulee jotain muuta.
Halla-ahon mielestä mukavinta puheenjohtajan tehtävässä on se, että saa tavata mukavia ihmisiä.
&#8211; Tämä tehtävä onkin antanut minulle tilaisuuden matkustaa, varsinkin kotimaassa sellaisiin paikkoihin joihin ei muuten tulisi mentyä. Aina kun on lähtö jonnekin maakuntaan, sitä etukäteen vähän ajattelee, että taasko pitää mennä, mieluummin jäisi kotiin. Kuitenkin aina takaisin tullessa on sellainen olo, että ”olipa mukavaa käydä siellä.”
&#8211; Puheenjohtajana toimiminen ei välttämättä ole aina kovin kivaa hommaa, mutta minusta tämä on äärimmäisen mielenkiintoista. Puheenjohtajana toimiminen on monessa suhteessa ollut itselleni rikastuttava kokemus.
Blogin kirjoittamiselle jatkoa myöhemmin
Monet ovat myös kaivanneet Halla-aholta uusia blogikirjoituksia.
Voisitko alkaa taas kirjoittaa blogia?
&#8211; Olen pitänyt blogia jo melko kauan. Jossakin vaiheessa tulee kuitenkin väistämättä se tilanne, että inspiraatio loppuu vaikuttaa juuri sitä kanavaa pitkin. Itse olen vuosien ajan kirjoittanut mielelläni pinnan alla olevista, hiljaisista signaaleista yhteiskunnassa. Olen pyrkinyt analysoimaan pieniä merkkejä erilaisista asioista.
Halla-aho lupaa palata blogikirjoittamiseen jossain vaiheessa. Toisaalta Halla-ahon näkemyksiä voi nykyisin lukea myös mediasta, ja lisäksi Halla-aho kirjoittaa säännöllisesti Facebookiin.
&#8211; Alan taas kirjoittamaan (blogia), kun inspiraatio palaa. Mielestäni ei kuitenkaan pidä pyrkiä väkisin luomaan mitään sellaista, joka ei juuri sillä hetkellä tunnu luontevalta, koska silloin lopputulos ei tyydytä itseä eikä se tyydytä ketään muutakaan.

Halla-aho: ”Toivoisin, että ympäristöasioissa ihmiset poseeraisivat ja julistaisivat vähemmän ja sen sijaan omalla toiminnallaan tekisivät oman osuutensa”

Jussi Halla-aho poistaisi huumebisneksen pyörittäjät maasta sekä kiristäisi seksuaali- ja väkivaltarikoksista langetettavien rangaistusten minimitasoa. &#8211; Oikeuslaitoksen pitäisi puolustaa voimakkaammin ihmisen fyysistä koskemattomuutta, Halla-aho sanoo.

Jussi Halla-aho sai vastata puheenjohtajan kyselytunnilla myös huumausaineita ja kriminaalipolitiikkaa koskeviin kysymyksiin.
Huumeiden käyttö nuorten keskuudessa on lisääntynyt ympäri Suomea, erityisesti ehkä pääkaupunkiseudulla. Tietynlainen huumemyönteisyys on myös lisääntynyt koko yhteiskunnassa, esimerkiksi mediassa. Monet tahot ovat esittäneet, että miedoimmat huumeet pitäisi jopa laillistaa. Mitä itse ajattelet tästä ja mitä leviävän huumeongelman eteen voisi tehdä?
&#8211; Huumebisnes näyttää pääkaupunkiseudulla olevan suurelta osin maahanmuuttajien harrastamaa bisnestä, johon sitten vedetään mukaan suomalaisia teinejä. Kyse lienee siis melko kansainvälisestä toiminnasta.
&#8211; Tilannetta voidaan auttaa normaaleilla maahanmuuttopoliittisilla toimenpiteillä esimerkiksi siten, että huumebisnestä pyörittäviä ihmisiä pyritään poistamaan maasta mahdollisimman tehokkaasti.
<iframe loading="lazy" title="Puheenjohtaja Halla-aho kyselytunnilla, jakso 2" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/MYDk4hh4v60?start=4&#038;feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Hän suhtautuu kaikkiin huumeisiin hyvin kielteisesti.
&#8211; Itse näen, että alkoholikin on melkoinen ongelma. Alkoholilla on ollut merkittävä rooli kulttuurissamme, joten mitään uutta kieltolakia ei kannata pyrkiä rakentamaan, mutta se, että meillä jo on alkoholin kaltainen ongelma, ei ole mikään peruste madaltaa kynnystä ryhtyä käyttämään muitakin päihdyttäviä aineita.
Rangaistukset seksuaalirikoksista eivät ole kohtuullisia
Kansalaisia on viime aikoina puhuttanut se, kuinka oikeudessa langetetaan usein hyvin lieviä tuomioita erityisesti seksuaali- ja väkivaltarikoksista.
Useiden kyselyjen mukaan lähes kaikki suomalaiset ovat sitä mieltä, että erityisesti seksuaalirikoksissa rangaistusten pitäisi olla kovempia. Miksi tuomioita ei onnistuta koventamaan, ja miten poliitikot voisivat vaikuttaa tähän asiaan?
&#8211; On omituista, että Suomessa ainoastaan verottajan oikeusturva on täysin kunnossa, koska verottajaa ei saa huijata. Verottajan huijaamisesta &#8211; ja vaikka nuuskan salakuljettamisesta &#8211; saa kovemman tuomion kuin ihmisen fyysisestä vahingoittamisesta.
&#8211; Suomessa ei taida juuri olla ihmisiä, joiden mielestä rangaistukset raiskauksesta tai seksuaalisesta hyväksikäytöstä olisivat kohtuullisia. Poliitikoilla näyttää kuitenkin olevan yrityksenä olla tekemättä asialle mitään, millä olisi vaikutusta. Oikeusministeri on aiemmin esittänyt toimenpiteenä sitä, että korotetaan rikoksista annettavia maksimirangaistuksia, mikä on täysin hyödytöntä, koska tuomioistuimet eivät tällä hetkelläkään langeta maksimirangaistuksia kenellekään. Tämän vuoksi minimirangaistuksia pitäisi korottaa.
Lapset tarvitsevat erityistä suojelua
Halla-ahon mielestä erityisesti lapsia pitäisi pystyä suojelemaan nykyistä paremmin.
&#8211; Lapsia pitäisi pyrkiä suojelemaan siten, että laissa määriteltäisiin tiettyä ikää nuorempaan henkilöön kohdistuvat seksuaaliset teot aina raiskauksiksi, jolloin ei tarvitsisi pohtia sitä, onko esimerkiksi 10-vuotias uhri tehnyt vastarintaa riittävän äänekkäästi tai voimallisesti. Perussuomalaisilla on tässä asiassa täysin selkeä kanta ja tahtotila tehdä tälle asialle jotain. Pystymme koska tahansa laatimaan hyvin yksityiskohtaisen lainsäädäntöohjelman, jolla tätä tilannetta pyritään parantamaan.
&#8211; Suomessa fyysiseen koskemattomuuteen kohdistuvia loukkauksia on katseltu läpi sormien. Niistä on tuomittu melko lieviä rangaistuksia. Mielestäni ihmisen fyysisen koskemattomuuden, oli sitten kyse naisesta tai miehestä tai varsinkin lapsesta, pitäisi olla kaikkein pyhin oikeus, jota oikeuslaitoksen pitäisi kaikkein voimallisimmin puolustaa. Tänä päivänä asia ei valitettavasti ole näin.

Halla-aho suhtautuu huumeisiin hyvin kielteisesti: ”Ei pidä madaltaa kynnystä ryhtyä käyttämään päihdyttäviä aineita”

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-ahon mielestä pääministeri Juha Sipilällä ja monella muulla on puutteellinen käsitys työvoiman saatavuusharkinnasta. &#8211; Sillä pyritään nimenomaan estämään sellaisten ihmisten tuloa, joilla ei ole tosiasiallisia edellytyksiä työllistyä suomalaisilla työmarkkinoilla, Halla-aho toteaa.

Työperäisen maahanmuuton saatavuusharkinta on viime aikoina ollut esillä julkisuudessa. Muun muassa useat järjestöt ja tietyt eduskuntapuolueet ovat vaatineet saatavuusharkinnasta luopumista. Puheenjohtajan haastattelutunnilla myös Jussi Halla-aholta kysyttiin näkemystä asiaan.
Mitä mieltä olet, saataisiinko metro kulkemaan ottamalla lisää maahanmuuttajia tai pitääkö kaikkien Suomen siivoojien olla osa-aikaisia maahanmuuttajia?
&#8211; Minusta pääministeri Sipilällä ja monella muullakin on puutteellinen tieto siitä, mikä on lainsäädännön nykytila. Pääministeri Sipilä on puhunut, että saatavuusharkinnasta on luovuttava, koska Suomi tarvitsee osaajia. Saatavuusharkinnalla kuitenkin pyritään nimenomaan estämään sellaisten ihmisten tuloa, joilla ei ole tosiasiallisia edellytyksiä työllistyä suomalaisilla työmarkkinoilla.
&#8211; Osaajat ja asiantuntijat eivät ole tälläkään hetkellä saatavuusharkinnan piirissä. Lisäksi alueelliset ELY-keskukset ovat jo tehneet lukuisia poikkeuksia saatavuusharkinnan piirissä olevien ammattiryhmien osalta. Tänne pääsee jo tälläkin hetkellä erittäin helposti sekä osaajat että myös vähemmän osaavat ihmiset. Tyypillisin ammatti, joihin saatavuusharkinnan puitteissa tällä hetkellä tullaan on laitossiivooja. Eli kyse ei tosiaan ole mistään korkean osaamisprofiilin maahanmuuttajista.
Ruotsin kokemukset huonoja
Halla-aho huomauttaa, että saatavuusharkinnalla nimenomaan pyritään estämään massamittaista kouluttamattoman halpatyövoiman maahantuontia. Hän kehottaa katsomaan tapahtumia Ruotsissa, missä on luovuttu työvoiman saatavuusharkinnasta.
&#8211; Ruotsissa kokemukset ovat olleet huonoja. Niillä aloilla, joilla työvoimapulaa on ollut, eli tyypillisesti korkeaa osaamista vaativilla aloilla, työvoimapula on säilynyt täysin ennallaan. Sen sijaan niin sanottua työvoimaa on tullut vain sellaisille aloille, jotka jo ovat täynnä työttömiä tai työtä hakevia maahanmuuttajia.
&#8211; Lisäksi se, että viranomaiset eivät suorita saatavuusharkintaa, johtaa siihen, että työpaikkoja ryhdytään myymään tulijoiden lähtömaissa. Eli työpaikkoja on lähtömaissa ostettu Suomessa tai Ruotsissa asuvalta siirtolaiselta. Tällöin henkilö saapuu maahan ja saa kurjaa palkkaa, jolla hän sitten lyhentää velkaa työnantajalleen, jolloin kyse on tosiasiassa orjatyöstä. Sitä esiintyy Suomessa jo sellaisilla aloilla, jotka työllistävät matalasti koulutettuja maahanmuuttajia.
<iframe loading="lazy" title="Puheenjohtaja Halla-aho kyselytunnilla, jakso 2" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/MYDk4hh4v60?start=4&#038;feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Halla-ahon mielestä työvoiman saatavuusharkintaa pitäisi jopa tiukentaa nykyisestä.
&#8211; Ei missään tapauksessa ainakaan lieventää, koska se mahdollistaa jo nykyisellään sen, että meille muuttaa ihmisiä, jotka eivät tule toimeen omalla palkallaan ja joiden palkanmaksu on osittain käytännössä ulkoistettu veronmaksajalle erilaisten tulonsiirtojen muodossa. Työperäisen maahanmuuton ei pidä olla taloudellinen taakka vastaanottavalle yhteiskunnalle.
Suomen ei kannata harrastaa humanitaarista maahanmuuttoa
Halla-aho huomauttaa, että kokemusperäisesti humanitaarinen maahanmuutto on Suomelle huono asia.
Pitäisikö Suomen lopettaa kokonaan humanitaarinen maahanmuutto?
&#8211; Keskustelua on toki käyty siitä, pitäisikö suosia kiintiöpakolaisia, jotka on jo todettu suojelun tarpeessa oleviksi vai pitäisikö painopisteen olla tänne spontaanisti tulevissa turvapaikanhakijoissa. Tämä on sinänsä relevanttia, mutta mielestäni pitäisi myös pohtia, onko Suomen tai maailman kannalta hyvä asia, että Suomi harrastaa kumpaakaan. Onko pakolaisuuden kaapuun puettu siirtolaisuus oikeasti hyvä asia?
&#8211; Tuskin kenelläkään on mitään sitä vastaan, että yksittäisiä ihmisiä muuttaa. Pakolaisuudessa ei kuitenkaan ole kyse yksittäisten ihmisten muuttamisesta vaan kansainvaelluksesta, jolla on huomattavia vaikutuksia esimerkiksi talouteen, sosiaalisiin kysymyksiin ja laajemminkin tämän maan ja –voidaan sanoa- länsimaisen sivilisaation jatkumiseen. Mielestäni tavoitteen pitäisi olla se, että Suomi ei harrastaisi humanitaarista maahanmuuttoa ollenkaan.
Väestönkehitys huolestuttaa
Halla-aho kehottaa kiinnittämään huomiota myös siihen, millainen väestökehitys Suomessa on.
&#8211; Tiedämme myös, miten tietyistä kulttuuripiireistä tulevien maahanmuuttajien osuus kasvaa jatkuvasti paitsi uusien tulijoiden myötä, myös paljon korkeamman syntyvyyden myötä. Tällä hetkellähän Suomessa on suhteellisesti vähemmän maahanmuuttajia kuin monessa muussa maassa &#8211; esimerkiksi Ruotsissa. Jos maahanmuuttajien osuus kuitenkin kasvaa kaiken aikaa, niin missä se katto sitten on? Sanotaanko jossain vaiheessa, että meillä on jo riittävästi maahanmuuttajia? Ja jos sanotaan, mitä asialle aiotaan tehdä? Lopetetaanko maahanmuutto sitten kokonaan?
Halla-ahon mukaan olennaista olisi ymmärtää, miten pieni Suomi on ja miten suuri maailma on. Eurooppaan ja Suomeen kyllä riittää maailmalta halukkaita tulijoita.
&#8211; Väestökehitys monessa Euroopan maassa on ollut häkellyttävää. Esimerkiksi Ruotsissa sellaisten ihmisten ryhmä on käynyt melko pieneksi, jotka ovat itse syntyneet Ruotsissa ja joiden vanhemmat ovat syntyneet Ruotsissa. Tämä muutos on tapahtunut muutamassa vuosikymmenessä. Sama muutos tulee tapahtumaan myös Suomessa. Nyt äskettäin jo uutisoitiin, että Turun Varissuolla yli 50 prosenttia asukkaista on maahanmuuttajataustaisia.
&#8211; Jos tietyn väestöryhmän osuus kasvaa kaiken aikaa, niin jossain vaiheessa osuus on 100 prosenttia &#8211; ellei sitä pysäytetä. Kysymys kuuluu; pysäytetäänkö kehitys aiemmin vai vasta sitten, kun on jo liian myöhäistä enää tehdä mitään.
Kehitysapu ei ole tuonut tulosta
Halla-ahon mukaan Suomen kannattaa sinänsä toimia maailmalla, mutta hän ei ole vakuuttunut kehitysavun toimivuudesta.
Jos kuvittelemme, että tällainen maahanmuutto Suomeen voitaisiin kokonaan lopettaa, niin voisiko perussuomalaiset siinä vaiheessa harkita esimerkiksi kehitysmäärärahojen lisäyksiä, paikan päällä auttamista tai ylipäätään globaaleihin ongelmiin paneutumista?
&#8211; Mielestäni Suomen on oltava aktiivinen maailmalla. Riippumatta siitä, mitä kansallisia tai laajempia toimenpiteitä tehtäisiin maahanmuuton hallitsemiseksi, on kuitenkin melko työlästä ja resursseja vievää pyrkiä estämään ihmisten maahantuloa. Suomen ja koko Euroopan etu on se, että meidän lähialueemme &#8211; ja koko maailma &#8211; voi niin hyvin kuin mahdollista.
&#8211; Kuitenkin toisen maailmansodan jälkeen harrastettu kehitysapu ei ole johtanut kovin hyviin tuloksiin. Kehitysavulla on saavutettu lähinnä pistemäisiä hyviä tuloksia yksittäisissä kohteissa. Jos kuitenkin ajatellaan kokonaiskuvaa vaikka Afrikassa, joka on ollut merkittävä kehitysavun saaja ja myös tärkein siirtolaisuuden lähde muulle maailmalle, niin kyllä kehitys on siellä ollut aika heikkoa. Kehitysavulla on ennen kaikkea lamautettu ja tuhottu yritteliäisyyttä ja kotimaista tuotantoa näissä maissa. Omalta osaltamme meidän on tietysti tehtävä kaikkemme, jotta aasialaiset, afrikkalaiset ja muutkin ihmiset olisivat mahdollisimman tyytyväisiä omissa maissaan. Se on ihmiskunnan etu ja samalla Suomen etu.

Halla-aholta tiukka ”ei” työvoiman saatavuusharkinnan poistamiselle: Johtaisi orjatyöhön – ”Kyse ei ole korkean osaamisprofiilin maahanmuuttajista”

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho nosti puheenjohtajan haastattelutunnilla esille kolme keskeistä tekijää valtiontalouden kehittämiseksi.

Puheenjohtaja Jussi Halla-aho kannattaa talouspolitiikassa ensinnäkin sitä, että julkisen talouden pitää elää suu säkkiä myöten.
&#8211; Emme voi vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen kuluttaa enemmän kuin mitä ansaitsemme. Emme siis voi paikata jatkuvaa budjettialijäämää velanotolla.
&#8211; Tämä ei ole pelkästään periaatteellinen kysymys, vaan on muistettava, että Suomi käyttää pelkkiin velanhoitokuluihin vuosittain lähes yhtä paljon rahaa kuin se käytti siirtolaiskriisin pahimpana vuonna 2015. Tämä tapahtuu joka vuosi ja se raha on pois niistä perustoiminnoista, jotka ovat julkisen vallan vastuulla.
Varojen käyttöä pystyttävä priorisoimaan
Halla-ahon mukaan meidän pitää myös pystyä huomattavasti paremmin priorisoimaan sitä, mihin me käytämme julkisia varoja. Tässä suhteessa perussuomalaiset eroavat voimakkaasti sekä perinteisestä vasemmistosta että oikeistosta.
&#8211; Keskeinen demareita ja kokoomusta erottava asia ei niinkään ole se, että tuhlataanko vai ei. Kumpikin puolue on erittäin halukas tuhlaamaan julkista rahaa toissijaisiin menoihin, esimerkiksi eurooppalaiseen integraatioon tai ennen kaikkea maahanmuuttoon.
&#8211; Demarien ja kokoomuksen ero on lähinnä siinä, että kun SDP haluaa itse tuottaa niitä toissijaisia toimintoja suoraan valtion rahalla, niin kokoomus haluaa sijoittaa sinne väliin yksityisen sektorin vetämään omat voittonsa välistä. Tämä näkyi hyvin erityisesti vuoden 2015 syksyllä, kun ilmaantui kuin tyhjästä erilaisia keinottelijoita ja yrittäjiä, jotka käyttivät hyväkseen Suomeen tullutta siirtolaisvyöryä. Tuolloin alkoi turvapaikkabisnes ja perustettiin vastaanottokeskuksia, joista veronmaksaja maksoi hillittömiä summia, usein ylihintaa.
<iframe loading="lazy" title="Puheenjohtaja Halla-aho kyselytunnilla, jakso 2" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/MYDk4hh4v60?start=4&#038;feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Suomeen lisää tuottavaa työtä ja työpaikkoja
Kolmas tekijä on Halla-ahon mukaan se, että jaettavaa pitää pystyä kasvattamaan.
&#8211; Tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa pitää olla enemmän tuottavaa työtä ja tuottavia työpaikkoja. Suomi on, kuten tiedämme, edelleen vientivetoinen talous. Teollisuutemme on energiaintensiivistä, joten tässä kohdassa aivan keskeistä on energiaverotus ja ympäristöpolitiikkaan liittyvät velvoitteet, kuten se, miten Suomi osallistuu Pariisin ilmastosopimuksen edellyttämiin päästötavoitteisiin EU:n taakanjakomekanismin puitteissa.
Halla-aho myöntää, että ilmastonmuutos asettaa talouskasvulle omat haasteensa.
&#8211; Ilmastonmuutos on tosiasia ja ilmasto-ongelmat ovat todellisia, mutta ne ovat globaaleja haasteita. Suomi ei pysty niitä yksin ratkaisemaan. Jos Suomi tekee itsestään ympäristö- tai energiapoliittisilla linjauksillaan yrityksille mahdottoman paikan toimia, niin tuotanto siirtyy jonnekin muualle, jossa se on kannattavampaa. Se on usein kannattavampaa niissä paikoissa, joissa ollaan vähemmän kunnianhimoisia päästötavoitteiden kanssa. Tällöin lopputulos on globaalisti ajatellen entistä huonompi.
&#8211; Suomen pitää osallistua ilmastotalkoisiin, mutta vain oikeudenmukaisen laskutavan mukaan. Nyt ei näin ole asianlaita.
Perintövero on epäoikeudenmukainen
Kansalaiset olivat lähettäneet Halla-aholle myös kysymyksiä verotuksesta.
Pitäisikö verotuksen progressiota keventää?
&#8211; Verotuksen progressiolla pyritään tasaamaan tuloeroja, mutta tuloerokysymystä lähestytään usein väärästä kulmasta, koska tuloerojen kasvu voi johtua siitä, että eniten tienaavat tienaavat entistä enemmän. Ongelmahan on se, että vähiten tienaavat tienaavat liian vähän. Tuloerot eivät sinänsä ole ongelma, vaan se, että meillä on liikaa köyhiä ihmisiä.
&#8211; Veroprogression pitää olla kohtuullinen. Jos ihminen tekee enemmän töitä, siitä pitää myös saada palkinto. Työnteosta pitää saada kohtuullinen korvaus. Veroprogressiolla ei siis pidä vesittää ihmisten halua yrittää enemmän.
Mikä on puolueen kanta ja oma kantasi perintöveron poistamiseen?
&#8211; Perintövero aiheuttaa usein kohtuuttomia ja epäoikeudenmukaisia tilanteita. Varsinkin, kun kyse on peritystä kiinteästä omaisuudesta. Perintövero saattaa olla niin kova, että omaisuus on tällöin pakko myydä.
&#8211; Itse pidän perintöveroa epäoikeudenmukaisena, koska vero kohdistuu jo moneen kertaan verotettuun omaisuuteen. Puolueessa tästä kysymyksestä tosin on vaihtelevia mielipiteitä. Yksimielisyyttä kuitenkin on varmaan siitä, että jollain tavalla pitäisi korjata nykyisen perintöveron epäkohtia nimenomaan tavallisen perijän kannalta, joka ei peri käteistä vaan esimerkiksi sellaisen kiinteistön, jolla on hänelle tunnearvoa.

Halla-aho: Julkisen talouden pitää elää suu säkkiä myöten – ”Emme voi paikata jatkuvaa budjettialijäämää velanotolla”

Jussi Halla-ahon mielestä vastuuton eläkepopulismi olisi syytä lopettaa. &#8211; Katse pitäisi sen sijaan kiinnittää juuri niihin eläkeläisiin, jotka todella joutuvat miettimään sitä, ostavatko he ruokaa vai lääkkeitä, Halla-aho sanoo.

Puheenjohtajan kyselytunnilla Jussi Halla-aholta kysyttiin myös seuraavien eduskuntavaalien puheenaiheista sekä tulevaisuuden hallituskuvioista.
Voitko arvioida joitakin seuraavien eduskuntavaalien ydinteemoja?
&#8211; Perussuomalaisten osalta me tiedämme, mitä asioita omat äänestäjämme priorisoivat: suomalainen työ ja suomalaisen yrittämisen edellytykset, Eurooppa-politiikka sekä kansalliseen suvereniteettiin liittyvät kysymykset ja maahanmuuttopolitiikka. Nämä teemat ja niihin liittyvät esimerkiksi sote-sektorin ongelmat, eläkeasiat ja työmarkkina-asiat ovat perussuomalaisten kärkiteemoja myös seuraavissa vaaleissa.
<iframe loading="lazy" title="Puheenjohtaja Halla-aho kyselytunnilla, jakso 2" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/MYDk4hh4v60?start=4&#038;feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Hän ihmettelee, kuinka perussuomalaisia usein arvostellaan siitä, että puolue puhuu ”vääristä asioista.”
&#8211; Esimerkiksi niin, että pitäisi puhua vähemmän maahanmuutosta ja enemmän tavallista ihmistä koskettavista teemoista, kuten terveydenhuollosta, koulusta, eläkkeistä ja asumisesta. Jako on kuitenkin keinotekoinen: Huono maahanmuuttopolitiikka ei synnytä ongelmia muilla sektoreilla, mutta se pahentaa niitä ja kuormittaa julkista taloutta. Huono maahanmuuttopolitiikka vahingoittaa julkisen vallan kykyä tuottaa niitä hyviä asioita joita kaikki arvostavat suomalaisessa yhteiskunnassa.
Muut puolueet pelkäävät vähemmistön närkästymistä
Halla-ahon mielestä perussuomalaisia lukuun ottamatta kaikki muut puolueet teeskentelevät äänestäjilleen, että kansainvaellus ja maahanmuutto eivät olisi merkittäviä teemoja vaaleissa.
&#8211; Ne ovat kuitenkin olleet aivan ratkaisevia teemoja esimerkiksi Saksan ja Itävallan vaaleissa. Ne tulevat olemaan sitä myös Ruotsissa ensi syksyn valtiopäivävaaleissa. On huolestuttavaa, että tämä teema tuntuu olevan muille puolueille liian vaikea. Ne pelkäävät liberaalin ja äänekkään vähemmistön närkästymistä. Tämä on Suomen kannalta huono asia, ja perussuomalaisten velvollisuus on pitää sitäkin teemaa esillä.
Demarit unohtavat lupauksensa vaalien jälkeen
Halla-aho arvelee, että eduskuntavaalien alla kaikki puolueet puhuvat hieman eri asioista: esimerkiksi sosialidemokraatit ovat selkeästi lähteneet kalastelemaan eläkeläisten ääniä.
Sosialidemokraattien puheenjohtaja Antti Rinne lupasi äskettäin satasen lisää alle 1 400 euron eläkkeisiin, mitä mieltä olet tällaisesta eläkeläispopulismista?
&#8211; On valitettavaa, että tämä kysymys herää vaalien alla. Katse pitäisi kuitenkin nyt kiinnittää juuri niihin eläkeläisiin, jotka todella joutuvat miettimään sitä, että ostavatko he ruokaa vai lääkkeitä. Tässä maassa on oikeasti ihmisiä, jotka joutuvat tulemaan toimeen erittäin pienellä rahalla, tyypillisesti he ovat kansaneläkkeellä olevia naisia. Ei pidä luoda kuvaa, että kaikki eläkeläiset kokonaisuutena olisivat erityisen pahoinvoiva ryhmä. Tämän vuoksi pitäisi lopettaa eläkepopulismi, jossa luvataan kaikille lisää. Jokainen tietää, ettei meillä ole rahaa tällaisiin ratkaisuihin.
&#8211; Olen itse verrannut näitä eläkeläispuheita nigerialaishuijaukseen, jossa kaikki tietävät, etteivät demarit tule korottamaan kenenkään eläkkeitä vaalien jälkeen, mutta tarjous on silti niin houkutteleva, että osa äänestäjistä saattaa silti siihen tarttua.
Jokaisen yhteistyökelpoisuus riippuu vaalituloksesta
Halla-aho ei ehdottomasti sulje mitään puoluetta pois mahdollista tulevaa hallitusyhteistyötä ajatellen.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoi aiemmin tällä viikolla, että perussuomalaisten tiukka maahanmuuttopolitiikka on este yhteiselle hallitustaipaleelle. Onko perussuomalaisilla joitain puolueita, joiden kanssa ei missään nimessä voida mennä hallitukseen?
&#8211; Oma näkemykseni on, että perussuomalaiset on asiapuolue, joka tekee yhteistyötä kenen tahansa kanssa silloin, kun se edistää meille tärkeitä kysymyksiä. Mielestäni sellaisia puolueita ei ole, joiden kanssa perussuomalaiset eivät voisi tehdä yhteistyötä.
&#8211; En pidä järkevänä, että aikuiset ihmiset ilmoittavat ennen vaaleja, kenen kanssa suostuvat tekemään yhteistyötä. Ymmärrämme kaikki, että jokaisen puolueen yhteistyökelpoisuus riippuu ennen kaikkea vaalituloksesta. Perussuomalaisten pitää pyrkiä tekemään niin hyvä vaalitulos että olemme jo senkin takia varteenotettava kumppani hallitusneuvotteluissa.

Halla-aho pitää Antti Rinteen (sd.) lupausta nigerialaishuijauksena: ”Demarit eivät tule korottamaan kenenkään eläkkeitä”

Jussi Halla-aho (ps.) vastasi puheenjohtajan toisella kyselytunnilla <a href="https://stage.sudev.fi/puheenjohtajan-kyselytunnit-jatkuvat-perjantaina/">kansalaisten lähettämiin kysymyksii</a>n. Ja niitähän riitti.

Riikka Purra pommitti Halla-ahoa kysymyksillä, jotka vaihtelivat laidasta laitaan: Voisitko alkaa jälleen pitämään blogia? Onko Suomen syytä lopettaa kokonaan tänne suuntautuva humanitaarinen maahanmuutto? Kuinka ympäristötietoinen olet itse? Minkälaista on olla puheenjohtaja? Miksi tuomioita ei seksuaalirikoksissa onnistuta koventamaan? Huumemyönteisyys on lisääntynyt yhteiskunnassa. Mitä mieltä tästä?
Vastauksia videolla, sekä paljon muuta:
<iframe loading="lazy" src="https://www.youtube.com/embed/MYDk4hh4v60" width="460" height="258" frameborder="0" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe>
Youtube, 44 min.

Halla-aho kyselytunti nyt katsottavissa – ”Minkälaista on olla puheenjohtaja? Kuinka ympäristötietoinen olet? Mitä mieltä huumemyönteisyydestä?”

Jussi Halla-aho muistuttaa, että perussuomalaisten ajamille teemoille on monissa tapauksissa kansalaisten enemmistön tuki. &#8211; Ihmiset eivät silti aina ole tarpeeksi kriisitietoisia, eivätkä täysin hahmota sitä, että he ovat perussuomalaisten kanssa monista asioista samaa mieltä, hän sanoo.

Puheenjohtajan kyselytunnilla Jussi Halla-aholta tiedusteltiin paluusta hallituskuvioihin sekä noususta pääministeripuolueeksi.
<iframe loading="lazy" src="https://www.youtube.com/embed/MYDk4hh4v60" width="460" height="258" frameborder="0" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe>
Riikka Purra haastattelee Jussi Halla-ahoa. 44 min, Youtube. 
Milloin perussuomalaiset on pääministeripuolue?
&#8211; Suomalaisen poliittisen kulttuurin mukaisesti silloin, kun perussuomalaisista tulee kaikkein suurin puolue. Mielenkiintoista on se, että niille teemoille, joita perussuomalaiset ajavat, on monissa tapauksissa kansalaisten enemmistön tuki. Ihmiset eivät silti välttämättä ole tarpeeksi kriisitietoisia, eivätkä aivan hahmota sitä, että he ovat perussuomalaisten kanssa monista asioista samaa mieltä.
&#8211; Viittaan ennen kaikkea maahanmuuttopolitiikkaan liittyviin kysymyksiin. Tai vaikka laittomille maassaolijoille tarjottavaan terveydenhuoltoon tai työvoiman saatavuusharkinnan poistoon.
Perussuomalaisilla on suuri kannatuspotentiaali
Halla-aho muistuttaa, että perussuomalaisten kannatuspotentiaali on huomattavan suuri.
&#8211; En usko, että Suomi eroaa ratkaisevasti muista Länsi-Euroopan maista, joissa perussuomalaisten kaltaiset puolueet ovat saavuttaneet jopa 20 prosentin kannatuksen. Ihmisille ei välttämättä aina aukea se, että me emme vastusta huonoa maahanmuuttoa siksi, että me olisimme ikäviä ihmisiä tai siksi, että haluamme kiusata maahanmuuttajia vaan niiden negatiivisten vaikutusten vuoksi, joita huonolla maahanmuutolla on pehmeisiin ja hyviin asioihin yhteiskunnassa, kuten julkisen talouden kestävyyteen, terveyspalveluihin, kohtuuhintaiseen asumiseen tai kouluihin, joissa ihmisten lapset käyvät.
&#8211; Meidän tulee vain avata entistä paremmin asioiden välisiä yhteyksiä äänestäjille. Tämä on meidän haasteemme ja tämä on nimenomaan se kehittämissektori, jolla me voimme olla houkuttelevampi vaihtoehto myös kaupunkilaisille äänestäjille, nuorille, koulutetuille ja naisille, jotka ovat tähän saakka olleet meille vaikeita äänestäjäryhmiä.
Onko perussuomalaiset oikeisto- vai vasemmistopuolue?
Halla-ahoa haastatellut Riikka Purra pohjusti: Entisen puheenjohtajan aikana perussuomalaiset oli kiistatta herravihainen vasemmistopopulistinen puolue, vaikka media halusikin leimata perussuomalaiset oikeistopopulistiseksi tai äärioikeistolaiseksi. Härkää siis sarvista: Onko perussuomalaiset mielestäsi oikealla vai vasemmalla?
&#8211; Kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta. Maahanmuutto, kansallisvaltio ja yrittäminen ovat niitä tekijöitä, jotka yhdistävät perussuomalaisten monimuotoista äänestäjäkuntaa ja jäsenkuntaa. Tietynlainen hajanaisuus ulottuu myös toimijoihimme, kuten kansanedustajiin ja kunnanvaltuutettuihin.
&#8211; Kun taas poistutaan keskeisiltä, meitä yhdistäviltä alueilta ja mennään perinteisen oikeisto-vasemmisto -akselin kysymyksiin, esimerkiksi sosiaaliturvan tasoon tai työmarkkinakysymyksiin, niin ei enää löydy selkeitä joko oikealle tai vasemmalle sijoittuvia linjauksia, jotka tyydyttäisivät edes suurinta osaa äänestäjäkunnastamme. Näkemykseni mukaan tämä tosiasia on hyväksyttävä, jolloin meidän on vain pidettävä fokus niissä asioissa, jotka mahdollisimman suuri osa meidän jäsenistöstämme ja kannattajistamme jakaa.
Hänen mukaansa verotukseen tai työmarkkinoihin liittyvissä asioissa perussuomalaisten pitäisi pyrkiä olemaan kompromissihakuinen keskilinjan kulkija.
&#8211; Näihin kysymyksiin ei ole yhtä ainoaa mahdollista ratkaisua. Kyllä Suomi tulee toimeen hiukan vasemmistolaisemmalla veropolitiikalla tai hiukan oikeistolaisemmalla veropolitiikalla. Nämä eivät mielestäni ole suomalaisen yhteiskunnan kohtalonkysymyksiä.

Halla-aholta kysyttiin, milloin ja miten perussuomalaiset voi nousta pääministeripuolueeksi – Näin hän vastasi

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho vastaa jälleen kansalaisten lähettämiin kysymyksiin tulevana perjantaina. Lähetystä voit seurata Suomen Uutisten sivuilta ja puolueen somekanavista perjantaina 18. toukokuuta alkaen klo 14.

&#8211; Minulla on jemmassa vielä suuri määrä kysymyksiä viime kerralta, joten nyt ei kannata lähettää uusia, ellei sitten jotakin aivan uskomattoman merkityksellistä ole mielessä, sanoo kyselytunnin organisoija, poliittinen suunnittelija Riikka Purra.
Huhtikuussa järjestettyä ensimmäistä kyselytuntia varten kansalaiset lähettivät yli 700 kysymystä, joista vain pieneen osaan Halla-aho ehti vastata. Ensimmäisen kyselytunnin voit katsoa <a href="https://stage.sudev.fi/te-kysyitte-halla-aho-vastaa/">täältä</a>.
&#8211; Perjantaina puhumme varmasti vaaleista, ehkä sotesta, hallituksen repeilystä, talouspolitiikasta, ympäristöpolitiikasta ja tuomioistuimista eikä maahanmuuttoakaan tietenkään voi välttää. Ehkä pitää myös keventää hieman, ja kysyä lempiruoasta ja suosikkilaulajasta, Purra suunnittelee.
Lisää jatkoa kyselytunneille on tulossa heti ensi viikolla, kun Purran tenttiin astuu puolueen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Laura Huhtasaari.

Puheenjohtajan kyselytunnit jatkuvat perjantaina

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoo, että vaikka kaikilla suomalaisilla onkin yhteisiä piirteitä, pelkän etnisyyden tai kielen perusteella ei ole mahdollista määritellä sitä, kuka voi olla suomalainen.

Puheenjohtajan kyselytunnilla kansalaiset tiedustelivat Jussi Halla-aholta myös hänen käsityksiään etnisestä suomalaisuudesta ja siitä, kuka ylipäätään voi olla suomalainen.
Kannatatko ajatusta avoimesta suomalaisuudesta niin, että kuka tahansa, toimimalla tietyllä tavalla tai oleskelemalla tietyssä paikassa tai omaksumalla tietyt tavat, voi olla suomalainen? Vai ovatko syntyperä, historia tai sukujuuret oleellinen osa suomalaisuutta?
Riikka Purra haastattelee Jussi Halla-ahoa. 
&#8211; Myös perussuomalaisten sisällä on joskus käyty keskustelua siitä, miten suomalaisuus pitäisi määritellä. Toimittajatkin usein kysyvät, kuka voi olla suomalainen. Itse en mielelläni lähde mukaan tähän keskusteluun, koska poliittiset tavoitteemme eivät edellytä suomalaisuuden määrittelyä.
&#8211; Me vastustamme huonoa maahanmuuttopolitiikkaa. Sellaista joka vahingoittaa yhteiskuntaa tavalla tai toisella. Huono maahanmuuttopolitiikka on mahdollista korjata ilman minkäänlaista viittausta etnisyyteen.
&#8211; Vaikka suomalaiset eroavat toisistaan, meillä on kuitenkin yhteisiä piirteitä: suurin osa puhuu suomea, suurin osa on valkoihoisia ja niin edelleen mutta se, että suomalaiset olisivat suljettu ryhmä, ei oikein istu historialliseen todellisuuteen. Suomalaiset, kuten mikä tahansa kansa ovat tulos vuosisatojen ja –tuhansien sekoittumisesta ja ihmisten kohtaamisista.
&#8211; Kysymys kuuluu, ovatko jotkin historiassa tapahtuneet sekoittumiset huonompia kuin jotkin toiset: mihin vedämme rajan, jossa suomalaiset ovat tulleet valmiiksi, milloin tänne ei enää voisi tulla uusia etnisiä elementtejä? Tähän kysymykseen ei oikein ole vedenpitävää vastausta, kun kysymystä tarkemmin pohtii.
Ennen ei puhuttu vähemmistöryhmistä 

Suomeen on aina tullut pieniä määriä ihmisiä pitkin historiaa. Halla-aho sanoo muistavansa hyvin ajan, jolloin hän itse kävi koulua, eikä monikulttuurisuutta tuolloin oltu vielä ”keksitty.”
&#8211; Siihen aikaan ei puhuttu vähemmistöryhmistä, paitsi näistä perinteisistä, mitä Suomessa silloin oli. Omassakin kokemus- ja kaveripiirissä oli ihmisiä, joiden toinen vanhempi oli jostain muualta ja nämä ihmiset erosivat ulkonäöltään siitä, mikä oli tyypillistä suomalaisille.
&#8211; Mutta tuolloin meillä oli niin vähän maahanmuuttajia, että ei tällaisiin asioihin kiinnitetty huomiota samalla tavalla kuin nykyään. Tuolloin erilaisuudet nähtiin yksilöiden ominaisuuksina eikä jonkinlaisina ryhmätunnusmerkkeinä. Valitettavasti olemme menneet toiseen suuntaan: nykyään tahdotaan nähdä ihmiset ennen kaikkea omien ryhmiensä edustajina.
Etninen määrittely ei ole johdonmukaista
Halla-aho sanoo, että jos palaamme kysymykseen miten suomalaisuus määritellään, niin täytyisi miettiä, ketkä kaikki suljettaisiin kategorisesti pois, mistä muuttanut ihminen tai hänen jälkeläisensä ei voisi enää muuttua suomalaiseksi.
&#8211; Pitäisin selvänä, että jos tänne muuttaa vaikka Venäjältä ihminen, asettuu asumaan, saa lapsia ja lapset asuvat suomenkielisessä ympäristössä, niin muutamassa sukupolvessa heitä on kielellisin tai muin perustein mahdotonta erottaa muista suomalaisista.
&#8211; Eivätkö nämä ihmiset sitten ole suomalaisia ja jos he ovat, niin onko tilanne erilainen verrattuna siihen, että jos ihminen muuttaa Afrikasta ja asettuu tänne ja saa lapsia jotka kasvavat suomenkielisessä ympäristössä? Tämän takia en oikein pidä etnisestä määrittelystä, kun siinä ei voida olla johdonmukaisia.
Halla-aho toteaa, ettei suomalaisuutta voi tyhjentävästi määritellä kielellisin perustein, koska Suomessa asuu myös ruotsinkielisiä, saamenkielisiä ja tataarinkielisiä.
&#8211; Kukaan ei varmaan kyseenalaista sitä, että nämä ihmiset ovat suomalaisia.
&#8221;Uskon avoimeen suomalaisuuteen&#8221;
Halla-aho pohtii, kuinka suomalaisuudessa saattaa lopulta olla kyse vain siitä, miten ihminen itse kokee itsensä.
&#8211; Jos Suomessa asuu henkilö, jolla on Suomen passi ja hän esimerkiksi jatkuvasti esittää kriittisiä arvioita suomalaisista, mutta ei koe itse olevansa kriittisten arvioiden kohteiden joukossa, eli hän omasta mielestään edustaa jotain muuta porukkaa, niin en minä sellaista ihmistä pidä suomalaisena. Suomalaisen pitää jakaa suomalaisuus hyvine ja huonoine puolineen muiden suomalaisten kanssa.
&#8211; Uskon avoimeen suomalaisuuteen, koska se on historiallinen todellisuus. Olemme muodostuneet aikana, jolloin ihmiset saattoivat muuttaa rajojen yli. Jos vaikka sulkisimme esimerkiksi tumman ihon pois suomalaisuudesta, niin yhtä hyvin voitaisiin kysyä, entäs ruskeasilmäiset tai tummatukkaiset? Kaikkihan ne ovat tulleet jostakin, ne ovat kaikki periytyviä ominaisuuksia.
Katso koko video <a href="https://stage.sudev.fi/te-kysyitte-halla-aho-vastaa/">täältä</a>.

Halla-aholta kysyttiin, kuka ylipäätään voi olla suomalainen – näin hän vastasi

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho arvioi, että perussuomalaisten vaalivoitot vuosina 2011 ja 2015 olivat medialle järkytys, jota ei vieläkään ole annettu anteeksi.

Puheenjohtajan kyselytunnilla Jussi Halla-aholta kyseltiin, millaisena hän näkee perussuomalaisten aseman mediassa.
Onko perussuomalaisilla olemassa mediassa lasikatto? Voidaanko asialle tehdä mitään?
&#8211; Kysymykseen on syytä vastata kieli keskellä suuta, koska perussuomalaisista pyritään luomaan mielikuvaa, että me ”itkemme julkisuudessa, että emme saa julkisuutta.” Viimeisen parin kuukauden aikana on kuitenkin voitu huomata, kuinka esimerkiksi tiedustelulakien ja sote-lakien eduskuntakäsittelyn yhteydessä perussuomalaiset on johdonmukaisesti sivuutettu valtamedian uutisoinnissa.
Mediapimento on ollut havaittavissa erityisesti tv-lähetyksissä, joissa käytännössä kaikki muut puolueet ovat päässeet esittämään kantojaan.
&#8211; Toimittajat ovat tietenkin eri mieltä. Heidän mukaansa kaikki valinnat tehdään journalistisin ja objektiivisin perustein. Näkisin kuitenkin itse, että olemme viime aikoina olleet paitsioasemassa. Se on tosin poliittisesti ymmärrettävää, koska tiedämme että perussuomalaisten näkemykset eivät nauti suurta suosiota toimittajien keskuudessa.
Median rappio liittyy konsensusperiaatteeseen
Halla-aho kirjoitti äskettäin Facebookissa, kuinka Suomen poliittinen journalismi on rappiossa.
&#8211; Rappio liittyy suomalaisen yhteiskunnan pitkään konsensusperinteeseen. Tällainen keskusta-oikeiston tai keskusta-vasemmiston yhteensulautuminen on tapahtunut pitkän kehityksen seurauksena Länsi-Euroopassa. Yhteiskunnallinen kehitys toisen maailmansodan jälkeen on ollut sellaista, että suuret ideologiset jakolinjat, jotka olivat vielä sata vuotta sitten todellisia, ovat vähitellen kadonneet.
&#8211; Toisaalta, vaikka esimerkiksi maahanmuuton ongelmat ovat olleet olemassa jo 1970-luvulta lähtien, kehitys on ollut ”sammakon keittämistä vedessä” eli hidasta, joten median on ollut mahdollista olla kiinnittämättä asiaan huomiota ja puuttumatta, kunnes tilanne pääsi kärjistymään siihen pisteeseen, mihin se kärjistyi viime vuosina.
Pahin hymistely jäänyt sentään pois
Suomalaista mediaa voidaan hyvin tarkastella juuri maahanmuuttoteeman kautta. Vielä 10-15 vuotta sitten mediassa ei pahemmin käyty läpi maahanmuuttoasioita. Tilanne on kuitenkin hieman muuttunut viime vuosina.
&#8211; Kun olemme seuranneet kehitystä, meiltä jää usein näkemättä tapahtuneet muutokset, koska muutoksen näkemiseen pitää saada ja tarvitaan aina perspektiiviä. Pitää siis tarkasti katsoa mitä nyt tapahtuu ja verrata siihen, mitä tapahtui 10-15 vuotta sitten. Sanoisin, että kyllä keskustelu mediassa on hieman muuttunut. Ollaan vähitellen päästy pois sellaisesta hymistelystä, jota viime vuosikymmenellä tai vielä 1990-luvulla harrastettiin.
Perussuomalaisten vaalivoitot järkyttivät
Halla-aho arvioi, että perussuomalaisten vaalivoitot vuosina 2011 ja 2015 olivat medialle järkytys, jota ei vieläkään ole annettu anteeksi. Tilanne on osittain vaikuttanut perussuomalaisista uutisointiin ja uutisoinnin määrään.
&#8211; Poliittinen journalismi on näiden vaalien jälkeen ollut ”persuntorjuntaa”, mikä on osaltaan vienyt huomiota pois substanssikysymyksistä.
&#8211; Ruotsin mediassa ilmapiiri maahanmuuttokysymyksissä on ollut pahempi. Ruotsissa kuitenkin tapahtui voimakas muutos mediassa vuonna 2015. Siellä puhutaan nyt asioista, joista ei olisi voinut kuvitellakaan puhuttavan vielä 4-5 vuotta sitten. Meillä ei ole vielä tapahtunut tällaista. Se johtunee siitä, että tilanne ei ole vielä ollut riittävän huono, että olisi ollut pakko alkaa puhumaan.
&#8211; Toisaalta, näiden ongelmien esiin nostaminen journalismissa voitaisiin tulkita jonkinlaiseksi perussuomalaisten esittämien näkemysten legitimoimiseksi, ja sitä ei missään nimessä haluta tehdä. Eli joku voisi sanoa, että perussuomalaiset pelkällä olemassaolollaan tekee maahanmuuttojournalismin vaikeaksi.
Katso koko video <a href="https://stage.sudev.fi/te-kysyitte-halla-aho-vastaa/">täältä</a>.

Halla-aho: Median harjoittama ”persuntorjunta” on vienyt huomiota pois asiakysymyksistä

&#8211; Seuraavalla kaudella europarlamentissa perussuomalaiset pyrkii kokoamaan mahdollisimman suuren ryhmän. Neuvotteluja käydään jo moneen suuntaan mutta keskustelut ovat vielä herkässä vaiheessa, perussuomalaisten europarlamentaarikko ja puheenjohtaja Jussi Halla-aho kertoo.
Europarlamenttivaalit ovat jälleen ensi vuonna. Puheenjohtajan kyselytunnilla kansalaiset halusivat tietää, millaisena Jussi Halla-aho näkee seuraavalla kaudella perussuomalaisten viiteryhmän europarlamentissa.
<iframe loading="lazy" width="460" height="258" src="https://www.youtube.com/embed/LTb9bjcunXw" frameborder="0" allow="autoplay; encrypted-media" allowfullscreen></iframe>
Minkälaisia yhteistyökumppaneita olette harkinneet? Onko neuvotteluja jo käynnissä? Miten PS:n ECR-ryhmälle käy?
&#8211; Tällä kaudella tilanne ei kansainvälisen yhteistyön suhteen ole ollut tyydyttävä. Ne puolueet, jotka ovat olleet lähellä perussuomalaisia, ovat jakautuneet useampaan ryhmään. Meidän omaa ryhmäämme ECR:ää on kutsuttu valtavirran oikeaksi laidaksi, eli olemme tavallaan ”hyväksyttyjen” ryhmien sisällä. Meistä oikealle taas on puolueita joita ei ole hyväksytty mihinkään muihin ryhmiin kuten kultainen aamunkoitto. Meistä vasemmalle on esimerkiksi Orbanin Fidesz-puolue.
Suuremmalla ryhmällä tavoitteita läpi
Halla-ahon mukaan perussuomalaisten kaltaisilla puolueilla on pyrkyä päästä mahdollisimman valtavirtaisiin ryhmiin.
&#8211; Se parantaa toimintaedellytyksiämme. Mitä suurempi ryhmä, sitä paremmat mahdollisuudet on saada asiallisia, merkityksellisiä valiokuntapaikkoja ja puheenjohtajuuksia niissä.
&#8211; Toisaalta poliittinen kehitys meidän ekologisessa lokerossamme ei ollut vielä vuonna 2014 sillä tasolla kuin se on nyt. Aiemmin kansallismieliset puolueet pitivät ”hajurakoa” toisiinsa, lähinnä kotimaisen paineen vuoksi. Esimerkiksi meidän oli vaikea tehdä yhteistyötä ruotsidemokraattien kanssa, koska ruotsidemokraatit oli huonossa maineessa omassa maassaan. Jollekin muulle, esimerkiksi brittien konservatiivipuolueelle oli tietyn kynnyksen takana tehdä yhteistyötä meidän kanssamme, koska meillä oli kotimaassamme huono maine.
&#8211; Tämä on kansainvälisen yhteistyön sisäänrakennettu ongelma: kun assosioidut johonkin ulkomaiseen puolueeseen, samalla assosioidut osasyylliseksi siihen, mitä se puolue kotimaassaan tekee, Halla-aho arvioi.
Yhteistyöhön samojen arvojen pohjalta
Halla-ahon mukaan tilanne europarlamentissa on viime aikoina muuttunut merkittävästi. Lähinnä siirtolaiskriisin vuoksi ja myös, koska perussuomalaisten kaltaiset puolueet ovat kehittyneet.
&#8211; Olemme tutustuneet parlamentissa toisiimme paremmin ja niin edelleen. Oma toiveeni on että seuraavien eurovaalien jälkeen, kun parlamentissa tapahtuu suuria muutoksia brittien lähdön vuoksi, niin pyrimme löytämään liittolaisia pienimmän yhteisen nimittäjän periaatteella. Niin että pyrkisimme tekemään yhteistyötä mahdollisimman monen sellaisen puolueen kanssa, jotka jakavat kanssamme keskeiset poliittiset tavoitteet ja päämäärät, sen sijaan että etsimme näistä puolueista virheitä tai muuta, johon emme halua samaistua.
&#8211; Esimerkiksi suhtautuminen Venäjä-politiikkaan on tekijä, joka on jakanut voimakkaasti kansallismielisiä puolueita Euroopassa. Voidaan toisaalta kysyä, onko tämä keskeisin kysymys meidän kaltaisillemme puolueille. Sanoisin, että ei ole.
Neuvotteluja moneen suuntaan
Perussuomalaisten läheisin yhteistyökumppani on ollut Tanskan kansanpuolue.
&#8211; Neuvotteluja jatkosta käydään moneen suuntaan. Yhteinen toiveemme on, että skandinaaviset puolueet olisivat seuraavalla kaudella samassa ryhmässä, mukaan lukien ruotsidemokraatit. Mikä sitten nimeltään onkin se ryhmä, jossa seuraavalla kaudella olemme.
&#8211; On joitain muitakin puolueita, joiden koen olevan melko lähellä perussuomalaisia, kuten Itävallan vapauspuolue. Keskustelut ovat kuitenkin herkässä vaiheessa eikä vielä voi sanoa mitään, kun asioita ei ole lyöty lukkoon. Pöytä on siis muuten puhdas, mutta pyrimme kokoamaan mahdollisimman suuren ryhmän itsellemme.
Europarlamentaarikolla enemmän vaikutusvaltaa kuin kansanedustajalla
Halla-aho arvioi, että yksittäisen europarlamentaarikon mahdollisuudet vaikuttaa asioihin ovat suuremmat kuin yksittäisen kansanedustajan Suomen eduskunnassa. Tämä liittyy osin erilaiseen poliittiseen kulttuuriin.
&#8211; Europarlamentissa ei ole jäykkää hallitus-oppositio -asetelmaa, toisin kuin kansallisissa parlamenteissa tyypillisesti on. Parlamentti kokonaisuutena kokee olevansa ”oppositiossa” suhteessa komissioon, joka tekee lainsäädäntöesityksiä ja suhteessa neuvostoon, joka edustaa jäsenmaiden hallituksia. Lähtöasetelma on siis erilainen.
&#8211; Toinen keskeinen syy, miksi vaikutusmahdollisuudet ovat paremmat on se, että lainsäädäntötyö parlamentissa on paljon vähemmän virkamiesvetoista kuin Suomen eduskunnassa. Edustajat joutuvat konkreettisesti itse esimerkiksi laatimaan valiokuntien mietinnöt ja lausunnot.
Katso koko video <a href="https://stage.sudev.fi/te-kysyitte-halla-aho-vastaa/">täältä</a>.
&nbsp;

Halla-aho: Tavoitteena on saada skandinaaviset puolueet europarlamentissa samaan ryhmään – ”Ruotsidemokraatit mukaan”

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho vastaa kansalaisten kysymyksiin puheenjohtajan kyselytunnilla. Haastattelijana toimii perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Riikka Purra.

Kansalaiset saivat lähettää kysymyksiä perussuomalaisten puheenjohtajalle ja niitähän riitti: Halla-aho sai vastattavakseen yli 1 000 kysymystä.
<iframe loading="lazy" src="https://www.youtube.com/embed/f1Yn7MSef4U" width="460" height="258" frameborder="0" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe>
Oheisella videolla Halla-aho vastaa kysymyksiin mediasta (kohdassa 00:00:51), kansainvälisistä suhteista, diplomatiasta ja EU:sta (00:08:15), europarlamentista (00:15:01), Kiinasta ja muista suurvalloista (00:24:06), sosiaaliturvasta ja työttömyydestä (00:26:42), maahanmuutosta (00:32:57), suomalaisuudesta etnisyytenä (00:57:00) sekä tulevista vaaleista (00:57:00).

puheenjohtajan kyselytunti

Halla-aho: ”Toivoisin, että ympäristöasioissa ihmiset poseeraisivat ja julistaisivat vähemmän ja sen sijaan omalla toiminnallaan tekisivät oman osuutensa”

Halla-aho suhtautuu huumeisiin hyvin kielteisesti: ”Ei pidä madaltaa kynnystä ryhtyä käyttämään päihdyttäviä aineita”

Halla-aholta tiukka ”ei” työvoiman saatavuusharkinnan poistamiselle: Johtaisi orjatyöhön – ”Kyse ei ole korkean osaamisprofiilin maahanmuuttajista”

Halla-aho: Julkisen talouden pitää elää suu säkkiä myöten – ”Emme voi paikata jatkuvaa budjettialijäämää velanotolla”

Halla-aho pitää Antti Rinteen (sd.) lupausta nigerialaishuijauksena: ”Demarit eivät tule korottamaan kenenkään eläkkeitä”

Halla-aho kyselytunti nyt katsottavissa – ”Minkälaista on olla puheenjohtaja? Kuinka ympäristötietoinen olet? Mitä mieltä huumemyönteisyydestä?”

Halla-aholta kysyttiin, milloin ja miten perussuomalaiset voi nousta pääministeripuolueeksi – Näin hän vastasi

Puheenjohtajan kyselytunnit jatkuvat perjantaina

Halla-aholta kysyttiin, kuka ylipäätään voi olla suomalainen – näin hän vastasi

Halla-aho: Median harjoittama ”persuntorjunta” on vienyt huomiota pois asiakysymyksistä

Halla-aho: Tavoitteena on saada skandinaaviset puolueet europarlamentissa samaan ryhmään – ”Ruotsidemokraatit mukaan”

Te kysyitte – Halla-aho vastaa

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025