Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

puheenjohtajapaneeli

Purra: Mihin unohtui ilmastolaki Maaseudun Tulevaisuuden paneelista?

Riikka Purra Kuntaliiton puheenjohtajapaneelissa: ”Kuntien lakisääteisiä tehtäviä on kevennettävä”

Pääministeri Sanna Marinin hallitus julistaa mielellään toteuttavansa laajoja hankkeita, joiden toteutus kuitenkin kaatuu rahoitukseen. Esimerkiksi kelpaa kovalla kiireellä läpi runnottu soteuudistus, jonka rahoitusongelmat uhkaavat romuttaa uudistuksen jo ennen kuin se on alkanutkaan. SuomiAreenan puoluejohtajapaneelissa Sanna Marinilta ei kuultu ratkaisuehdotuksia soten rahoitukseen, sillä SDP:n puheenjohtaja ei ollut edes paikalla. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson sen sijaan tarjosi tuttua konstia rahoitukseen. Kaikki osaavat arvata, mistä on kyse. 


Vastuu sote-palvelujen ja pelastustoimen järjestämisestä siirtyy ensi vuonna kunnilta uusille hyvinvointialueille. Soten kustannuksiin on varattu 22 miljardia, joka katetaan pääosin valtion budjetista.
Perussuomalaiset on toistuvasti tuonut esille, että soteen varatut <a href="https://stage.sudev.fi/miten-sote-rahat-saadaan-riittamaan-purra-voidaan-tehda-erilaisia-tarkeysjarjestyksia-ja-arvovalintoja/">rahat eivät tule riittämään</a>, jolle hallituspuolueiden edustajat tyypillisesti viittaavat kintaalla. Tosiasiat olisi kuitenkin hyvä tunnustaa, sillä ongelmat eivät katoa mihinkään sillä, että ongelmien olemassaolo kielletään.
Perussuomalaisten lisäksi myös esimerkiksi Kuntaliitto lausui jo yli vuosi sitten, että soten <a href="https://www.kuntaliitto.fi/tiedotteet/2021/valmistelun-rahoitus-taysin-riittamaton-ja-kunnat-huomioimatta">alimitoitettu rahoitus</a> uhkaa jo käynnistymisvaiheessa välttämättömien ja kriittisten toimintojen jatkuvuutta.
Krooninen rahapula tiedossa etukäteen
SuomiAreenan eilisessä <a href="https://www.mtv.fi/sarja/suomiareena-10003189/suomiareena-puheenjohtajatentti-1616518">puoluejohtajapaneelissa</a> perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoi, että hallitus on taitava tekemään rakenteellisia uudistuksia, joille ei kuitenkaan varata riittävästi rahaa.
Purra huomautti, että ei ole selvää, voiko sote edes käynnistyä. Uusien hyvinvointialueiden tulisi aloittaa toimintansa ensi vuoden alussa. Kroonisen rahanpuutteen vuoksi on epäselvää, mitä oikein tulee tapahtumaan.
&#8211; Arvioiden mukaan soten rahoitusvajetta on ainakin miljardin verran, eräiden hyvinvointialueiden kohdalla vajetta on jopa lähemmäs sata miljoonaa euroa. ICT-hankkeet, palkankorotukset, palkkaharmonisaatio, hoitotakuu, hoitajamitoitus – nämä kaikki ovat hienoja asioita, joihin ei kuitenkaan näytä olevan rahaa, Purra sanoi.
Liike Nytin Harry Harkimo oli samoilla linjoilla ja kuvasi sotea ”suurimmaksi sotkuksi” mitä vähään aikaan on tehty, ja josta ei ole saatavissa hyötyä tavan kansalaiselle.
Harkimo komppasi Purraa ja totesi, että sotesta puuttuu vähintään miljardi euroa.
&#8211; Sote on nyt pelkkä hallinnollinen uudistus, joka ei tuo lisää hoitoa tai muutakaan hyvää. Jos nämä rahat, mitä nyt käytetään palkkaharmonisaatioon ja it-ratkaisuihin, olisikin käytetty hoitamiseen, olemassa olevaan systeemiin, niin tilanne olisi aivan toinen.
Kesäloma pelasti pääministerin talouskeskustelulta
Kuten tiedetään, pääministeri Sanna Marin ei mielellään osallistu keskusteluun taloudesta tai julkisten palvelujen rahoituksesta.
Tällä kertaa kesäloma pelasti pääministerin ikävältä debatilta, jossa olisi pitänyt esittää vastaus soten rahoitusongelmiin.
SuomiAreenassa hallitusta edusti opetusministeri Li Andersson. Hän johtaa myös hallituksessa olevaa vasemmistoliittoa, joka on äskettäin esittänyt jälleen Suomen <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/a43cbfb7-e6fb-4554-981b-c6e572104a4">kokonaisverotuksen kiristämistä</a>.
Anderssonilta kysyttiin, eikö vasemmistolla ole koskaan esittää mitään muuta keinoa asioiden korjaamiseen kuin lisätä veroa entisten verojen päälle. Tyypilliseen tapaansa Andersson väisti kysymyksen ja alkoi puhua väestön ikääntymisestä ja ”oikeudenmukaisuudesta”, mikä on vasemmiston kiertoilmaisu sille, että ahkerasti työtä tekeviä ihmisiä rankaistaan sitä enemmän, mitä enemmän he tekevät töitä.
Andersson luetteli pitkän litanian erilaisia soteen liittyviä ongelmia, ja selitti, että hyvinvointipalvelut ”maksavat”.
Purran ohella myös kokoomuksen Petteri Orpo moitti Anderssonia jälkiviisastelusta:
&#8211; Mitäs jos olisitte miettineet etukäteen, silloin kun teitte tämän mallin?

Sote uhkaa kaatua rahoituksen puutteeseen, vajetta lähes miljardi euroa – ”Hallitus on taitava tekemään uudistuksia, joille ei varata riittävästi rahaa”

Jussi Halla-aho esitti puoluejohtajien keskustelupaneelissa kuntien talousongelmiin ratkaisuja. Kunnille tai maakunnille voitaisiin ensinnäkin antaa enemmän alueellista päätösvaltaa toteuttaa palveluja. Halla-aho myös patisteli hallitusta ryhtymään edistämään työpaikkojen syntymistä. &#8211; Ilman työpaikkoja ei ole myöskään aktiivisia, työssäkäyviä ihmisiä, jotka veroillaan voivat rahoittaa kuntien palveluja, Halla-aho painotti.

Lähes kaikki eduskuntapuolueiden johtajat olivat tänään paikalla Kuntaliiton järjestämässä Kuntamarkkinoiden puheenjohtajapaneelissa. Paneelissa nähtiin sdp:n Sanna Marin, keskustan Annika Saarikko, vihreiden Maria Ohisalo, vasemmistoliiton Li Andersson, kokoomuksen Petteri Orpo, perussuomalaisten Jussi Halla-aho ja rkp:n Anna-Maja Henriksson.
Kuntien talous on ottanut osumaa koronasta johtuen ja monissa kunnissa on paineita nostaa kunnallisverotusta.
Suuria kaupunkeja rasittaa hallitsematon väestönkasvu
Halla-aho sanoi pitävänsä luonnollisena sitä, että valtio auttaisi kuntia taloudellisella tuella, jotta kunnat voivat selviytyä niille asetetuista tehtävistä.
&#8211; Olisi myös suotavaa, että valtio tässä tilanteessa pidättäytyisi toimenpiteistä, jotka lisäävät kuntien velvoitteita.
Halla-ahon mukaan kuntien rakenteellisten ongelmien ratkaisemiseen vaaditaan silti enemmänkin toimia. Perussuomalaisten puheenjohtaja muistutti, että Suomessa on 300 kuntaa ja kuntien ongelmat ovat usein joskus jopa päinvastaisia keskenään.
&#8211; Suurissa kaupungeissa ja pääkaupunkiseudulla kuntien ongelmana on nähdäkseni hallitsematon väestönkasvu, kun taas muualla Suomessa tilanne on usein päinvastainen. Tulevaisuudessa kunnat eivät tule selviytymään velvoitteistaan, jos velvoitteet pysyvät nykyisellä tasolla ja jos verotuspohja kutistuu, kuten se nyt tekee.
Hoitajamitoitus jää toteuttamatta
Paneelissa käytiin läpi eräitä hallituksen lupaamia ja budjettiriihessä mahdollisesti päätettäviä, kuntatalouteen liittyviä uusia toimenpiteitä.
Oppositiojohtajat Orpo ja Halla-aho olivat hyvin epäileväisiä hallituksen päättämän hoitajamitoituksen toteutumisesta. Sitova 0,7 vähimmäishoitajamitoitus tulee velvoittavaksi ympärivuorokautisessa vanhustenhoidossa.
- Siitä yksinkertaisesta syystä, että ei ole rahaa, eikä hoitajia, niin en usko, että tämä toteutuu, Orpo sanoi.
Halla-aho oli samoilla linjoilla.
&#8211; Näiden asioiden kirjaaminen lakiin ei auta, jos käytössä ei ole resursseja.
Hallituksen rivit rakoilivat
Halla-aho esitti kuntien ongelmiin kaksi ratkaisua.
&#8211; Ensinnäkin kunnille tai maakunnille voitaisiin antaa enemmän alueellista päätösvaltaa siinä, mitä palveluja ne toteuttavat. Tai sitten on ryhdyttävä edistämään sitä, että työpaikkoja syntyy myös Ruuhka-Suomen ulkopuolelle, koska ilman työpaikkoja ei ole myöskään aktiivisia, työssäkäyviä ihmisiä, jotka veroillaan voivat rahoittaa kuntien palveluja.
Myös Orpo sanoi, että julkisen rahan jakamisen lisäksi tarvitaan päätöksiä, joilla syntyy uskoa ja toivoa tulevasta sekä edellytyksiä yritystoiminnalle ja kilpailukyvylle.
&#8211; Niillä syntyy kuntiin työpaikkoja, ja työpaikoista syntyy verotuloja. Loputtomasti ottamalla lainaa me emme pysty pyörittämään kuntiamme, ja se taas uhkaa vakavasti meidän hyvinvointipalveluitamme, Orpo sanoi.
Puoluejohtajilta kysyttiin, tulisiko kuntien tehtäviä karsia. Halla-aho, Orpo ja Henriksson kannattivat tehtävien karsimista. Yllättäen myös keskustan Saarikko oli samaa mieltä, vaikka hallitustoverit Ohisalo, Andersson ja Marin eivät karsisi kuntien tehtäviä.
Anderssonin mielestä karsimisen sijaan pitäisi ennemminkin uudistaa toimintatapoja. Marinin mukaan kunnissa ei ole mitään turhia tehtäviä. Marin nosti esille peruspalvelut, kuten terveydenhuollon, koulutuksen, päivähoidon ja vanhustenhoidon.
Ongelmana kuntien puuhastelu perustehtävien ulkopuolella
Halla-aho toi esille poliittisena ongelmana sen, että Suomessa usein voitetaan eduskuntavaalit lupaamalla palveluja, jotka sälytetään kuntien toteutettavaksi, mutta rahoitusta ei kunnille lisätä.
&#8211; Tästä kierteestä pitäisi päästä ulos. Asiaa voi lähestyä kuntalain tarkoituksesta, eli lain mukaan kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla.
Suurin osa kuntien menoista koostuu soteen, koulutukseen ja peruspalveluihin liittyvistä menoista. Halla-aho huomautti, että kunta voi kuitenkin halutessaan ottaa hoitaakseen muitakin tehtäviä.
&#8211; Varsinkin suurissa kaupungeissa ongelmana on se, että ne ottavat hoitaakseen muita kuin perustehtäviään. Ylimääräisiä tehtäviä pitäisi pikemminkin karsia, Halla-aho sanoi.
&#8211; Kun huomioidaan väestörakenne ja väestökehitys, niin suurimmalla osalla kunnista ei ole mahdollisuutta toteuttaa tehtäviään.
Halla-ahon mukaan olisi hyvä, jos alueilla olisi enemmän mahdollisuuksia päättää asioistaan siten, että alueella voitaisiin huomioida kyseisen alueen väestölliset ja maantieteelliset erityispiirteet
&#8211; Alueet voisivat sitten hyödyntää omia vahvuuksiaan ja kompensoida omia heikkouksiaan. Eli että Suomen sisällä siirryttäisiin kohti federatiivisempaa mallia.
Oppivelvollisuuden laajentaminen väärä ratkaisu
Toisin kuin Halla-aho, hallitusta edustavat Andersson, Marin ja Ohisalo haluaisivat jopa lisätä kuntien tehtäviä, mikä tietäisi lisää verorasitusta kuntalaisille.
Andersson puolusti kuntien rasitukseksi tulevaa oppivelvollisuuden laajentamista, eli hallituksen lupaamaa maksutonta toisen asteen koulutusta. Kuntaliiton arvion mukaan oppivelvollisuuden laajentamisen hintalappu kuitenkin on lähes 160 miljoonaa euroa. Suurin erä on oppimateriaalit, joiden kustannus on noin 94 miljoonaa euroa.
Halla-aho totesi, että kaikki jakavat hallituksen tavoitteen siitä, että mahdollisimman monella olisi toisen asteen koulutus. Halla-ahon mukaan oppivelvollisuuden laajentaminen ei kuitenkaan osu todellisiin ongelmiin.
&#8211; Investoiminen väärään paikkaan johtaa helposti siihen, että tarpeellisiakaan resursointeja ei toisella asteella pystytä tekemään Tälläkään hetkellä kenkä ei purista siitä, että nuoret eivät hakeutuisi toisen asteen koulutukseen vaan siitä, että koulutuksessa ei pysytä. Tämä on yleensä seurausta jo peruskoulun aikana syntyneistä ja kasautuneista ongelmista.
&#8211; Koulupudokkuusongelma linkittyy kaupungeissa myös heikkotasoiseen maahanmuuttoon, jolle hallitus ei halua tehdä mitään. Kuten olemme lehdistä saaneet lukea: Pääkaupunkiseudulla yli puolet toimeentulotukiasiakkaista on ulkomaalaisia, koko maassa jo kolmannes. Ongelma on valitettavasti periytyvä ja ylisukupolvinen, Halla-aho totesi.

Ministerit Andersson, Marin ja Ohisalo tahtovat kunnille uusia tehtäviä ja kuntalaisille verorasitusta  – Halla-aho keskittyisi olennaiseen: ”Kuntien ylimääräisiä tehtäviä pitäisi pikemminkin karsia”

puheenjohtajapaneeli

Purra: Mihin unohtui ilmastolaki Maaseudun Tulevaisuuden paneelista?

Riikka Purra Kuntaliiton puheenjohtajapaneelissa: ”Kuntien lakisääteisiä tehtäviä on kevennettävä”

Sote uhkaa kaatua rahoituksen puutteeseen, vajetta lähes miljardi euroa – ”Hallitus on taitava tekemään uudistuksia, joille ei varata riittävästi rahaa”

Ministerit Andersson, Marin ja Ohisalo tahtovat kunnille uusia tehtäviä ja kuntalaisille verorasitusta – Halla-aho keskittyisi olennaiseen: ”Kuntien ylimääräisiä tehtäviä pitäisi pikemminkin karsia”

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025