Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

puoluejohtajat

Suurella todennäköisyydellä Suomi on lähiaikoina käynnistämässä menettelyn, jota kutsutaan Nato-jäsenyyden hakemiseksi. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra huomautti tänään IS-tv:n puoluejohtajakeskustelussa, että sotilaallisten toimien ohella nykyajan konkreettisia turvallisuusuhkia ovat myös erilaiset hybridioperaatiot, kuten esimerkiksi valtiollisen toimijan vihamielisessä tarkoituksessa suorittama ihmisten työntäminen rajan yli.

Viime aikoina Nato-keskustelu on, jäsenyyden näyttäessä yhä todennäköisemmältä, vähitellen siirtynyt siihen vaiheeseen, millainen Nato-maa Suomi olisi ja mitä jäsenyys Suomelle maksaisi.
Nato tunnetusti on asettanut jäsenvaltioidensa puolustusmenojen kansalliseksi tavoitteeksi 2 % BKT:sta, minkä vaatimuksen Suomi täyttäisi erinomaisesti jo nyt.
IS-tv:n puoluejohtajien Nato-keskustelussa perussuomalaisten Riikka Purra totesi, että yleisesti ottaen Nato-kustannukset olisivat Suomen omia puolustusmenoja.
&#8211; Perussuomalaiset on jo vuosikausia kannattanut kansallisten puolustusmenojen korottamista. Ymmärtääkseni tällä on myös kansalaisten suunnalla erittäin vahva tuki, Purra sanoi.
Hän jatkoi, että verrattuna moneen muuhun ylikansalliseen tai hallitusten väliseen elimeen Naton hallinnolliset kustannukset ovat maltillisia.
&#8211; Puhutaan siis muutamista kymmenistä miljoonista, ja näillekin on omaa kansallista hyötyä.
Houkuttelisiko Suomi investointikohteena?
IS-tv:n keskusteluun <a href="https://www.is.fi/politiikka/">osallistuivat</a> myös vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson, vihreiden puheenjohtajan sijainen Iiris Suomela ja valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk). Puoluejohtajat keskustelivat myös Nato-jäsenyyden mahdollisista talouspoliittisista hyödyistä Suomelle.
Venäjän Ukrainassa aloittama sota on nostanut epäilyjä siitä, että Suomi alkaisi näyttäytyä kansainvälisten sijoittajien ja investointipäätösten tekijöiden silmissä epäedulliselta maalta ollessaan Naton ulkopuolella. Anderssonin mielestä mitään tällaisia merkkejä ei olisi näkyvissä, mutta mahdollinen Nato-jäsenyys saattaisi Anderssonin mukaan mahdollisesti lisätä sotilaallisia jännitteitä, jotka saattaisivat vaikuttaa yritysten liiketoimintaan, turismiin tai matkailualaan.
Saarikko oli eri linjoilla hallituskumppaninsa kanssa ja totesi, että jännitteet ovat kasvaneet jo nyt Suomesta riippumattomista syistä.
&#8211; Meillä ei ole toistaiseksi huolta. Mutta kyllä me myös tiedämme, että tätä Nato-päätöstä sijoittajat, luottoluokittajat ja investorit aivan varmasti miettivät.
Purran mukaan Suomen Nato-jäsenyydellä ei sen sijaan ole merkitystä niin sanotun maariskin kannalta.
&#8211; Näkisin, että kansainvälisten yritysten ja investoijien huoli Suomesta liittyy tulevaisuudessa ennemminkin siihen, onko meidän regulaatioympäristö johdonmukainen ja ennustettava, minkälainen meidän verotuksemme on, onko meillä työmarkkinoilla rauhallista ja miten ylipäätään Suomen talous kehittyy. Ei niinkään siihen, olemmeko Naton jäsenmaita vai emme, Purra sanoi.
Purra huomautti, että Suomen kansalaisuuden ja Suomen passin arvoa alennetaan aivan muilla toimilla kuin siirtymällä kohti Natoa.
&#8211; Esimerkiksi sillä, että Suomen kansalaisuuden saa vain muutaman vuoden asumisen jälkeen, käytännössä nopeammin ja helpommin kuin muualla.
Venäjä tuntee Suomen lainsäädännön heikkoudet
Sotilaallisten toimien ohella konkreettisia turvallisuusuhkia ovat nykyisin myös erilaiset hybridioperaatiot, kuten esimerkiksi valtiollisen toimijan vihamielisessä tarkoituksessa suorittama ihmisten työntäminen rajan yli.
Perussuomalaiset ovat tyytymättömiä hallituksen valmiuslain <a href="https://stage.sudev.fi/hallitus-ei-aio-estaa-laajamittaista-maahantuloa-esittavat-valmiuslailla-suomalaisten-asuntoja-ja-ajoneuvoja-kayttoonotettavaksi/">rajaturvallisuutta</a> koskevien lainsäädäntömuutosten valmisteluun, sillä hallitus ei ole toistaiseksi tuonut eduskuntaan pykäliä, joilla siirtolaisase voitaisiin kokonaan pysäyttää rajalle.
Purra totesi, että laajamittainen maahantulo on ongelma ja uhka, johon Nato-jäsenyyskään ei auta.
&#8211; Suomella ei ole sen paremmin normaalilainsäädännössä kuin valmiuslaissakaan tulevan esityksen myötä sellaista pykälää, jolla tuhansien, kenties satojen tuhansien turvapaikanhakijoiden, vyöryttäminen Suomen rajoille voitaisiin estää, eli käytännössä olla ottamatta turvapaikkahakemuksia vastaan.
Venäjä on yrittänyt <a href="https://www.uusisuomi.fi/uutiset/maria-ohisaloa-muistutetaan-vuosista-2015-ja-2016-suomen-viranomaiset-ilmoittivat-rajan-olevan-suljettu/80c7e20e-3ef6-4e9a-bcb4-71f3896e25f3">samaa temppua</a> aiemminkin.
&#8211; Venäjä tuntee Suomen lainsäädännön heikkoudet. Toivon todella, että hallitus saa aikaiseksi tilanteen korjaavaa lainsäädäntöä, Purra sanoi.
Vihreiden Suomela viittasi kintaalla pakolaisaseen käyttöön osana Venäjän Suomeen kohdistuvia hybriditoimia siitäkin huolimatta, että uhka on jo aiemmin realisoitunut.
&#8211; En lähtisi liioittelemaan, uhkiin on varauduttu, Suomela vähätteli.
Saarikko sen sijaan myönsi, että Purra on oikeassa. Saarikko epäsuorasti myös myönsi, että tarvittavat lakimuutokset ovat osin tekemättä.
&#8211; Lainsäädännössä on korjaamisen tarpeita, ja nyt on edettävä erittäin ripeästi, Saarikko sanoi.
Miksi vasemmiston puoluejohto panttaa Nato-kantaansa?
Puoluejohtajien debatissa herätti huomiota, että hallitusta edustava Andersson ei vieläkään suostunut kertomaan omaa Nato-kantaansa. Anderssonilta kuultiin pitkiä ja polveilevia selityksiä näkemyksensä panttaamiselle.
&#8211; Mä olen ajatellut, että vastuullinen päättäjä nimenomaan paneutuu kaikkiin argumentteihin ja pohtii niiden perusteluja. Voin myös myöntää, että tilanne ei ole helppo puolueelleni. Ajattelen, että on tärkeämpää antaa ihmisille tilaa tehdä omat johtopäätökset ja kerron oman kantani kun sen aika on, Andersson muotoili
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmässä on tunnetusti jyrkkiä <a href="https://www.ts.fi/uutiset/5629284">Naton vastustajia</a>. Siitä huolimatta vasemmistoliitto teki viime viikolla puoluevaltuuston ja eduskuntaryhmän yhteiskokouksessa päätöksen jatkaa hallituksessa, vaikka Suomi päättäisi hakea Nato-jäsenyyttä.
&nbsp;

Jos Venäjä jälleen vyöryttää turvapaikanhakijoiden massoja rajalle, siihen ei auta Nato-jäsenyyskään – Purra: ”Toivon todella, että hallitus saa aikaiseksi tilanteen korjaavaa lainsäädäntöä”

Valtio jakoi medialle viime vuonna 7,5 miljoonaa euroa &#8211; ja jatkoa saattaa olla luvassa. Demariministeri Timo Harakka junttaa kulisseissa pysyvää valtiontukea mediayrityksille. Jokainen miettiköön tykönään, miten valtiontuki vaikuttaa tai on jo vaikuttanut valtamedian toimintaan.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom ilmoitti joulukuussa 2020 myöntäneensä kaikkiaan <a href="https://www.traficom.fi/fi/ajankohtaista/journalismin-edistamiseen-myonnetaan-koronatukea-75-miljoonaa-euroa">7,5 miljoonaa euroa</a> koronatukea medialle. Valtionavustuksen tarkoitukseksi kerrotaan koronaepidemiasta kärsineen journalistista sisältöä tuottavan median tukeminen, jonka tulot laskivat korona-aikana esimerkiksi mainosmyynnin romahtamisen vuoksi.
Avustusta myönnettiin 97 yritykselle, jotka ovat hakeneet tukea kohdennettavaksi yhteensä 236 tiedotusvälineelle.
SDP:ta edustava liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka sai jo ensimmäisenä koronakeväänä huhtikuussa 2020 idean journalismin tukemisesta julkisista varoista. Harakka perusteli rahanjakoa sillä, että mediatalot ovat ottaneet osumaa, sillä korona on ajanut mediatalot ahtaalle, vaikka luotettavan tiedonvälityksen merkitys on kriisiaikana korostunut.
Tiedotustilaisuudessa Harakka <a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000006489447.html">kiitteli vuolaasti mediaa</a> kansalaisten valtavaan tiedonjanoon vastaamisesta ja luonnehti median saaneen korona-aikana moukariniskuja.
Valtio myönsi tukea 236 tiedotusvälineelle
Tiedot valtiontukea saaneista mediayrityksistä sekä tukisummat ovat luettavissa Traficomin sivuilta. Rahat on myönnetty tukea hakeneille yrityksille viime vuoden aikana.
Suurimpien tuensaajien joukossa ovat Kaleva365 Oy, joka sai 714 000 euroa, eli eniten kaikista. Maksimissaan tukea saattoi saada 800 000 euroa yritystä tai konsernia kohti.
Maakuntalehti Ilkka-Pohjalaista, kahta kaupunkilehteä sekä viittä paikallislehteä julkaiseva I-Mediat Oy sai 370 739 euroa. Hämeen Sanomat Oy:lle myönnettiin 273 776 euroa.
Huomattavan tukisumman sai myös TS-yhtymään kuuluva, Turun Sanomia kustantava Turun Sanomat Oy, kaikkiaan 388 596 euroa.
Tuensaajien joukossa on myös isoja valtakunnallisia mediataloja. Suomen suurin kaupallinen tv-yhtiö, viihdeohjelmia, urheilua sekä uutis- ja ajankohtaisohjelmia tuottava MTV Oy sai 445 036 euroa, jolla ”maikkari” nousee huomattavimpien tuensaajien joukkoon.
Myös A-lehdet Oy on yksi Traficomin suurimpien tukien saajia, sillä yhtiölle myönnettiin koronatukea 431 388 euroa. Yhtiö tunnetaan ehkä parhaiten yleisaikakauslehti Avun sekä naistenlehti Eevan kustantajana. A-lehdet kustantaa myös esimerkiksi sisustus-, ruoka- ja harrastemedioita.
Harakka vihjailee pysyvästä tuesta
Traficomin jakamat tukimiljoonat olivat – ainakin toistaiseksi &#8211; kertaluonteinen avustus. Tuet menivät maksuun viime vuoden aikana. Ministeri Harakka on kuitenkin toistuvasti pitänyt esillä median tukemista valtion varoista.
Harakan johtama liikenne- ja viestintäministeriö asetti jo kesällä 2020 mediatukityöryhmän pohtimaan erilaisia ratkaisuja journalismin tukemiseksi. Työryhmän selvityksessä ehdotetaan uutismedian toiminnan tukemista <a href="https://www.lvm.fi/-/tyoryhma-ehdottaa-malleja-journalismin-tukemiseksi-1265225">pysyvillä tukimuodoilla</a>.
Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitus ei vielä ole tuonut julkisuuteen esitystä mediatuesta, mutta ministeri Harakka on itse vihjaillut aiheesta useita kertoja eri yhteyksissä. Median toimintaedellytyksien <a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161931/VN_2019_31.pdf?sequence=1&amp;isAllowed=y">tukeminen on kirjattu</a> Marinin hallitusohjelmaan.
Lokakuussa Harakka sanoi Journalisti-lehden haastattelussa, että vaikka menokehyksistä <a href="https://journalisti.fi/artikkelit/2021/10/ylen-entinen-toimittaja-timo-harakka-on-nyt-ministeri-joka-rajaa-ylea-ja-tinkii-mediakritiikista/">ei vielä löytyisi</a> tilaa mediatuelle, se ei tarkoita sitä, että tuki olisi unohdettu. Harakka itse asiassa vihjaa, että pysyvämpää tukea medialle valmistellaan jo nyt.
&#8211; Mediatuki valmistellaan siihen pisteeseen, että heti kun löytyy rahoitus, se voidaan ottaa nopeasti käyttöön, Harakka lupaa.
Harakan vakuuttelut ovat tietysti hunajan makuisia yt-neuvottelujen ja kiristyvien tulostavoitteiden kanssa tuskailevalle mediaväelle. Yllätys ei ole sekään, että median ammattilehti Journalisti pitää median tukemista <a href="https://journalistiliitto.fi/fi/journalistiliitto-mediatuki-valttamaton-tiedonvalitykselle/">välttämättömänä</a>.
Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat
Harakka on väläytellyt medialle palkkakustannuksiin tai freetyön ostamiseen varattua valtiontukea, jolloin tuen jakamisen perusteista päättäisi kuitenkin erityinen <a href="https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/4c5ecfe4-d8c7-4124-a2df-f73952bb7ae3">tukilautakunta</a>. Tukea voisi käyttää palkkakustannuksiin tai freetyön ostamiseen.
Mutta onko järkevää tukea mediaa valtion varoista? Vanha totuus on, että kenen leipää syöt, sen lauluja laulat.
Median sanotaan olevan neljäs valtiomahti. Montesquieun vallanjako-opin mukaisesti vallankäytön elementtien tulisi demokraattisessa hallinnossa olla <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Vallanjako-oppi#cite_note-1">itsenäisiä ja riippumattomia</a> toisistaan. Tällöin jokaisella vallankäytön elementillä on oma tehtävänsä, eikä elementtien välillä ole sidonnaisuussuhteita.
Median tekeminen riippuvaiseksi valtion tuesta olisi omiaan hämärtämään vallankäytön elementtien itsenäisyyttä.
Ajatuspaja Liberan entinen sisältöjohtaja Tere Sammallahti kirjoittaa, että erillisiin tukiin ei journalismin tai mediatalojen kohdalla ole Suomessa mitään tarvetta. Sammallahti nostaa esille, että valtion rahoittama journalismi ei ole riippumatonta.
&#8211; Maailmanhistoriassa lienee riittävästi esimerkkejä siitä, mitä journalismin laadulle tapahtuu, kun se tulee riippuvaiseksi poliitikkojen päähänpistoista. Siksi ajatus journalismin laadun parantamisesta se julkisiin tulonsiirtoihin sitomalla on <a href="https://www.libera.fi/2020/04/29/valtion-mediatuki-uhkaa-median-riippumattomuutta/">täysin absurdi</a>, Sammallahti kirjoittaa.
Myös eräillä valtamedian johtopaikoilla on havahduttu siihen, että itsenäisen median kytkeminen valtiontukiin ei ole hyvä ajatus riippumattoman tiedonvälityksen kannalta.
Iltalehden päätoimittaja Perttu Kauppinen kirjoittaa osuvasti siitä, että mikäli tiedotusvälineiden pitäisi miettiä toimintaansa siltä kannalta, oikeuttaako se mahdollisesti <a href="https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/a/bf652e90-59f8-4cc5-9778-553437c207f9,">valtion tukeen</a>, olisi se uutisvälityksen riippumattomuuden kannalta haitallista.
Valtiontuki on jo vaikuttanut mediasisältöihin?
Jokainen voi itse arvioida, miten liikenne- ja viestintävirasto Traficomin jakamat miljoonat ovat vaikuttaneet mediasisältöjen aihevalintoihin tai tukea saaneiden tiedotusvälineiden tapaan käsitellä asioita – vai ovatko vaikuttaneet mitenkään.
Parin viime viikon aikana eri media-alustoilla, varsinkin televisiossa on nähty useita aluevaaleihin liittyviä puoluejohtajien yhteishaastatteluja eli ”tenttejä”.
Tiistai-iltana MTV Uutisten aluevaalitentissä puoluepomojen tenttaamiseen ei tosin juuri päästy. Sen sijaan lähetysaika kului enimmäkseen muutaman puoluepomon esittämiin monologeihin ja aluevaaliohjelmista opeteltuun pinnalliseen mainostamiseen. Maikkarin aluevaalitentti pyöri enimmäkseen pääministeri Sanna Marinin yksinpuhelun ja mainospuheiden ympärillä, minkä MTV <a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/polloraadin-analyysi-mtv-uutisten-aluevaalitentti-pyori-paaministeri-marinin-ymparilla-suosikki-loytyi-kuitenkin-pienpuolueesta/8335518#gs.n40yz2">myöntää</a> itsekin. Toiseksi eniten lähetysaikaa MTV:n tentissä sai Marinin hallituskumppani, keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko.
Pääministeri poseeraa naistenlehtien kansissa
Pääministeri Marin esiintyy mielellään aikakauslehtien haastatteluissa, jolloin kysymyksiä esittää ystävällismielinen toimittaja eikä opposition hankalia uteleva kansanedustaja.
Erityisen mielellään Marin esiintyy 431 388 euroa viime vuonna Traficomin <a href="https://www.apu.fi/artikkelit/paaministeri-sanna-marin-avun-erikoishaastattelu">tukea saaneen</a> A-lehtien kustantaman Apu-lehden henkilöhaastatteluissa, joissa usein mainitaan Marinin kuuluvan maailman vaikutusvaltaisimpien naisten joukkoon.
Apu-lehden jutuissa Marin saa sopivasti raottaa yksityiselämäänsä sekä kertoa pääministerin tehtävään liittyvästä paineesta ja haasteista. Tietysti niin, ettei ikäviin kysymyksiin, kuten valtion velanottoon, tarvitse vastata. Apu on myös muistanut kertoa Marinin olevan historiallisen <a href="https://www.apu.fi/artikkelit/poikkeustilajohtaja-paaministeri-sanna-marin-johtaa-suomea-historiallisessa-kriisitilanteessa">kriisitilanteen poikkeustilajohtaja</a>.
Apu-lehden pääkirjoituksissa Marinin bilettämiseen yökerhossa, vaikka sitten koronalle altistuneena, suhtaudutaan lempeän ymmärtävästi. Whataboutismin hengessä <a href="https://www.apu.fi/artikkelit/sanna-marinin-baari-ilta-olisi-saanut-jaada-avun-paakirjoitus">Apu muistuttaa</a>, että kyllä pääministeri Alexander Stubb (kok) myös aikoinaan ärsytti ihmisiä.
Oma lukunsa on Uuninpankkopoika-nimimerkillä Avun alustalla blogia julkaiseva SDP:n kunnallispoliitikko Sakari Timonen, joka polttoaineveron korotuksesta lähtien selittelee jokaisen Marinin hallituksen veronmaksajaa köyhdyttävän ja kurjistavan päätöksen parhain päin.
&nbsp;

Vieläkö ihmettelet, miksi Saarikko ja Marin saavat runsaasti puheaikaa vaalitenteissä? – Näin paljon hallitus jakoi medialle mieluisaa tukirahaa viime vuonna

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra havainnollisti Ylen puoluejohtajien vaalikeskustelussa eilen, miten kehitysapumiljardeja voitaisiin vaihtoehtoisesti hyödyntää sotessa, mikäli Suomessa olisi kykyä laittaa menot tärkeysjärjestykseen. &#8211; Jos ottaisimme kehitysavusta vaikka yhden miljardin, niin sillä yhdellä miljardilla saisi palkattua vuodeksi 20 000 soteammattilaista. Nämä ovat arvovalintoja, Purra sanoi ja muistutti, että kehitysapumenot rahoitetaan velkarahalla. Tämä ei miellyttänyt Ylen juontajaa eikä muita puoluejohtajia.

Ylen eilisessä puoluejohtajien aluevaalitentissä nousi esille sote-uudistuksen rahoituksesta puhumisen vaikeus &#8211; tai paremminkin puoluejohtajien (perussuomalaisia lukuun ottamatta) täydellinen kyvyttömyys puhua siitä, mistä rahat uudistukseen otetaan ja mistä säästetään.
Kuten kaikissa puoluejohtajien tv-tenteissä on tähän mennessä kuultu, jokainen haluaa uusille hyvinvointialueille lisää ja parempia palveluja, lähipalveluja, kaikkea hyvää kaikille ja kansalaisten terveyshuoliin puuttumisen ja hoidon mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tämä on itsestäänselvyys, sillä kukapa ei haluaisi. Kyse on kuitenkin samalla myös siitä, millä tämä kaikki rahoitetaan.
Raha, rahan riittävyys, mistä rahat otetaan ja mistä voidaan säästää ovat keskeisiä sote-uudistukseen liittyviä kysymyksiä.
Pelkästään nykyisellä tasolla hyvinvointialueiden sotemenot ovat noin 20 miljardia vuodessa rahoituksen tullessa valtiolta. Kuitenkin väestön ikääntymisen ja palveluiden kehittymisen myötä sote-menot ovat kasvussa. Menojen on myös arvioitu valtakunnallisesti kasvavan jopa miljardilla eurolla vuodessa nykyisestä runsaan 20 miljardin tasosta.
Kun kysytään leikkauksista, moni ei halua vastata
Ylen juontaja kysyi puoluejohtajilta, mistä sotepalveluista tulevilla hyvinvointialueilla voitaisiin karsia. Selvyyden vuoksi korostettakoon, että keneltäkään ei siis kysytty, mihin sotetoimintoihin tulisi panostaa lisää vaan kysymys koski palvelujen karsimista.
Eduskunnassa on totuttu siihen, että ministereiltä ei saa vastauksia kysymyksiin, jos kysymykset menevät <a href="https://stage.sudev.fi/kiuru-tarjoilee-tajunnanvirtaa-marin-ja-ohisalo-puhelevat-puuta-heinaa-ministereilta-ei-saa-enaa-kysymyksiin-vastauksia-puhekouluttajakin-ihmettelee-vaikea-saada-selvaa-mika-on/,">mukavuusalueen ulkopuolelle,</a> ja sama tyyli jatkui eilen.
Keskustan Annika Saarikko alkoi ohi kysymyksen aiheen luetella esimerkkejä siitä, miten eräissä kunnissa on tehty yhteistyötä terveydenhuollossa.
&#8211; Esimerkki on hyvä, mutta mistä olisitte valmis karsimaan? Ylen juontaja kysyi.
Saarikko jatkoi esimerkkiensä luettelemista aivan kuin ei olisi kuullutkaan, mitä häneltä kysyttiin. Kokoomuksen Petteri Orpolta ei myöskään saatu vastausta siihen, mistä kokoomus karsisi. Orpo totesi luottavansa talouskasvuun.
Vasemmiston Li Andersson ja SDP:n Sanna Marin ohittivat myös kysymyksen ja puhuivat ”peruspalveluihin satsaamisesta”. Vihreiden Iiris Suomela päästeli moneen kertaan kuultuja tarinoitaan mielenterveyspalveluihin panostamisesta, vaikka kysymys ei siihen liittynytkään.
Laittomasti maassa olevien palveluja ei pidä laajentaa
Muutamalta puoluejohtajalta saatiin vastauksia. Perussuomalaisten Riikka Purra pohjusti omaa vastaustaan toteamalla, että sosiaali- ja terveydenhuolto ja pelastustoimi ovat aliresursoituja jo nyt, joten rahaa ei voida ottaa pois hyvinvointialueilta.
Purra totesi ensin, että järkevämmällä tekemisellä voidaan toimintoja kuitenkin tehostaa, jolloin samalla rahalla autetaan enemmän ihmisiä.
&#8211; Me emme halua, että laittomasti maassa olevien sosiaali- ja terveyspalveluja laajennetaan. Tällä hetkellähän hallitus on laillistamassa laittomasti maassa olevien mahdollisuuksia, tämä ei meidän mielestämme ole hyvä asia.
Perussuomalaisten linja on se, että suomalainen sosiaaliturva on tarkoitettu ensisijaisesti suomalaisille. Purra toi tämän esille.
&#8211; Lisäksi valtakunnallisesti me tavoittelemme kansalaisuusperusteista sosiaaliturvaa. Korostamme, että rajalliset resurssimme pitää olla tarkoitettu suomalaisille. Yksi oleellisimmista kysymyksistä, joihin kaikkien pitäisi ottaa kantaa on se, kenelle meidän hyvinvointijärjestelmämme on tarkoitettu ja mitä kaikkea veronmaksaja voi kustantaa, Purra sanoi.
Liike Nytin Harry Harkimo totesi, että jokaisessa kunnassa ei tarvitse olla lääkäriä, kunhan vain huolehditaan siitä, että ihmiset pääsevät hoitoon ja lääkäri on tavoitettavissa lyhyen ajomatkan päässä.
Menot tärkeysjärjestykseen
Hyvinvointialueiden rahoitus siis tulee valtion kassasta. Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan sotemenot tulevat kasvamaan noin 7 miljardia vuoteen 2030 mennessä, joten aluepäättäjät joutuvat miettimään tarkasti, mihin rahat riittävät.
Purra totesi, että valtakunnan tasolla tehtävät, rahan kohdentamiseen liittyvät päätökset ovat olennaisia, eli kuinka paljon sote-järjestelmä saa maksaa, ja minkälaisia palveluita tuotetaan.
&#8211; Mikäli tämä tehdään budjetin sisällä, rahaa pitää poistaa jostain muualta. Tästä päästään tärkeysjärjestykseen.
&#8211; Tiedämme, että ulkomailla on monenlaisia kohteita, joita suomalainen veronmaksaja voi kustantaa, vaikkapa kehitysapu johon menee melkein 1,3 miljardia vuodessa, Purra sanoi.
Ylen toimittaja keskeytti vastauksen, ja totesi, että kehitysapu ei liity sote-palvelujen tehostamiseen, vaikka tosiasiassa palvelut maksetaan samoista valtion varoista kuten kehitysapu.
On poliittinen päätös ohjata 1,3 miljardia euroa vuodessa kehitysapuun, vaikka ne samat rahat olisivat käytettävissä myös suomalaisten sotepalveluihin.
&#8211; Tämä (kehitysapumiljardit) kertoo nimenomaan siitä, millaisia arvovalintoja me voimme tehdä asioiden välillä, Purra vastasi. Hän lisäsi, että käytettävissä olevien varojen puitteissa sotessa tarvitaan parempaa johtamista, ja käytännön työtä tukemaan digipalveluja ja liikkuvia palveluja.
Kehitysapuun hupenee 3 miljoonaa euroa joka päivä
Ylen ohjelmissa ei ilmeisesti vieläkään saisi puhua julkisten menojen leikkauksista, jos leikkaukset koskevat kehitysapua tai haittamaahanmuuttoa.
Hieman samankaltaiseen tilanteeseen joutui aiemmin myös perussuomalaisten edellinen puheenjohtaja Jussi Halla-aho, joka viime keväänä Ylen A-Talkissa esitti lakiuudistusta, jonka mukaan kehitysapua <a href="https://stage.sudev.fi/perussuomalaisten-mielesta-yritystoiminnan-ja-tyon-tekemisen-pitaa-olla-kannattavaa-veronkevennyksilla-yritysten-kilpailukyky-ja-palkansaajien-ostovoima-kuntoon-ei-kelpaa-demareille-ja-kepu/">voitaisiin jatkossa maksaa vain ylijäämästä</a>, jolloin syntyisi 1 200 miljoonan euron säästöt vuodessa. Tuolloin keskustelu tukahdutettiin heti.
Kehitysapuun hupenee jopa kolme miljoonaa euroa vuoden <a href="https://stage.sudev.fi/valtiovarainministerin-mukaan-jaettavaa-ei-ole-suomi-kylvaa-kehitysapuun-lahes-3-miljoonaa-euroa-joka-paiva/">jokaisena päivänä</a>.
Purra havainnollistikin, miten kehitysapumiljardeja voitaisiin vaihtoehtoisesti hyödyntää sotessa, jos vain Suomessa olisi kykyä laittaa menot tärkeysjärjestykseen.
&#8211; Jos ottaisimme kehitysavusta – joka rahoitetaan velaksi – vaikka yhden miljardin, niin sillä yhdellä miljardilla saisi palkattua yhdeksi vuodeksi 20 000 sote-ammattilaista. Nämä ovat arvovalintoja. Meidän mielestämme rahaa ei pidä laittaa maailmanparantamiseen silloin, kun oma järjestelmämme kärsii resurssivajeesta, Purra sanoi.
Vähemmän yllättäen Ylen juontaja ja muut puoluejohtajat eivät halunneet keskustella kehitysapumiljardien kohdistamisesta soteen.
&nbsp;

Ylen ohjelmissa ei edelleenkään saa puhua menoleikkauksista – jos ne koskevat kehitysapua tai haittamaahanmuuttoa

Julkisen vallan tehtävä on puolustaa Suomen ja meidän suomalaisten etua. Tämä on ainoa järkevä peruste sille, että valtio nimeltään Suomi on ylipäätään olemassa, muistuttaa perussuomalaisten työmies Matti Putkonen.
&#8211; Tämä suomalainen arvopohja särkyi lauantaina 5. syyskuuta 2015. Tuona lauantaisena aamuna Ykkösaamun haastattelussa pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ilmoitti luovuttavansa oman kotinsa vuodenvaihteesta lähtien turvapaikanhakijoille. Samalla hän halusi omalla esimerkillään rohkaista jokaista suomalaista avaamaan kotinsa turvapaikanhakijoille, työmies Matti Putkonen ihmettelee.
&#8211; Sipilä toivoi synnyttävänsä asian tiimoilta kansanliikkeen. Hänen tavoitteenaan oli kansanliike, joka vapaaehtoisesti ottaisi hoitaakseen turvapaikanhakijoiden sijoittamisen Suomeen. Sipilä korosti haluaan toimellaan osoittaa vastuunkantoa ja sitä, että monikulttuurinen Suomi on hänen tavoitteensa.
Avoin kutsu islamilaisiin maihin
Putkonen huomauttaa, että kokoomuksen, SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton puheenjohtajat yksissä tuumin kannattivat Sipilän avausta.
&#8211; Nämä suomalaisten puoluejohtajien viestit tulkittiin islamilaisissa maissa kutsuksi. Viestiä levitettiin Facebook-sivustojen kautta miljoonille lukijoille. Nimenomaan tämä oli se, joka pani alulle kansainvaelluksen halki koko Euroopan kohti Suomea. Tosiasiat on tunnustettava. Faktat on kerrottava juuri sellaisina kuin ne ovat tapahtuneet.
&#8211; Tämä Sipilän ja hänen puoluejohtajakumppaneidensa uusi arvopohja on romauttanut suomalaisen hyvinvoinnin rahoituksen perustan. Kovalla työllä suomalaisen hyvinvoinnin rakentaneille ei löydy kunnollisia ja turvallisia hoitopaikkoja taikka kotihoitoa. Rajan yli tulleille 30 000 raavaalle nuorelle miehelle taataan sitä vastoin hotellitasoinen majoitus täyshoidolla ilmaisten terveyspalveluiden kera, Putkonen moittii.
Suomalaiset ajettu ahtaalle
Putkosen mukaan &#8221;kahden lompakon politiikka&#8221; on johtanut siihen, että tavallinen suomalainen joutuu koko ajan pelkäämään työpaikkansa puolesta ja murehtimaan, riittävätkö rahat arjen pyörittämiseen.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunti 18.3.2019" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/EQkO3QO6cKs?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&#8211; Samaan aikaan poliitikot käyttävät verotuloja surutta mitä ihmeellisimpiin tarkoituksiin, Putkonen jyrähtää.
&#8211; Me perussuomalaiset emme kannata kovaa politiikkaa ilkeyttämme. Kannatamme kovaa politiikkaa siksi, että muuten meillä Suomessa ei ole edellytyksiä tehdä pehmeää politiikkaa siellä, missä sitä kaikkein kipeimmin tarvitaan.
Irakista ja Somaliasta tulevat maksavat eniten
Suomen Perustan juuri valmistuneen tutkimuksen mukaan Somaliasta Suomeen muuttavan 20-24-vuotiaan henkilön kustannukset Suomen julkiselle taloudelle ovat kaiken kaikkiaan 951 000 euroa. Jos huomioidaan somalialaisen henkilön lapset, nousee summa 1 343 000 euroon.
Irakista Suomeen muuttavan elinkaarikustannukset julkiselle taloudelle ovat 690 000 euroa, ja lasten vaikutukset huomioiden 844 000 euroa.

Putkonen: Sipilä ja kumppanit ovat vastuussa maahanmuuton jättikustannuksista – ”Verotuloja käytetään surutta mitä ihmeellisimpiin tarkoituksiin”

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho nousi Ilta-Sanomien eilisessä verkkokyselyssä selkeäksi voittajaksi &#8211; siitäkin huolimatta, että Halla-aholle annetut tuhannet äänet nollattiin eikä välillä Halla-ahoa ollut edes mahdollista äänestää.

Ilta-Sanomat julkaisi eilen verkkosivullaan jutun, joka perustui yhdeksälle puoluejohtajalle esitettyyn kysymykseen siitä, mitä liikenteen päästöjen vähentämiseksi tulisi tehdä.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho esitti vastauksena, että talouden globalisaatiota ja tavaroiden vapaata liikkumista olisi ryhdyttävä purkamaan määräämällä tuontituotteille yleinen ilmastovero sekä lisäksi ylimääräinen sakkovero pahimpien saastuttajien tuontituotteille.
Jutun lopussa oli lukijoille suunnattu Ota kantaa -kysely, jossa lukijoilta <a href="https://www.is.fi/autot/art-2000005857676.html">kysyttiin</a> kenen puoluejohtajan ajatukset ovat järkevimpiä. Halla-aho nousi heti kyselyssä ylivoimaiseen johtoon, kunnes jotain yllättävää tapahtui.
Yli 9 000 lukijaääntä &#8221;katosi&#8221;
Siinä vaiheessa, kun kyselyssä oli annettu 9 135 lukijaääntä, kyselystä kävi ilmi, että Halla-ahon näkemyksiä piti järkevimpänä lähes 80 prosenttia vastanneista. Kukaan toinen puoluepomo ei ollut lähelläkään, kakkossijalla oli valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) mitättömällä seitsemän prosentin ääniosuudella.
Sitten kysely katosi verkosta.
Kysely palautettiin hetken kuluttua, mutta tällä kertaa mahdollisuus äänestää Halla-ahoa oli jätetty pois. Uudessa tilanteessa, jossa ääniä oli annettu 1 994, ykköseksi olikin noussut Orpo 32 prosentin osuudella, eikä Halla-aho siis edes ollut mukana.
Kun uusia lukijaääniä oli kyselyssä annettu reilut 2 000 kappaletta, Halla-ahonkin nimi palasi kyselyyn, mutta Ilta-Sanomat jätti mainitsematta, että aiemmin Halla-aholle annetut tuhannet lukijaäänet oli nollattu samalla.
”Luuleeko IS ihmisten olevan ääliöitä?”
Ilta-Sanomien sivulle ilmestyi eilen koottuja selityksiä. Ilta-Sanomat oli myös aiemmin kirjoittanut Halla-ahon nimen virheellisesti.
Juttua muokattu klo 16.26. Alkuperäisessä jutussa oli Ota kantaa -kysely, joka jäi pois jutusta teknisen virheen vuoksi. Kysely on lisätty uudelleen juttuun. Lisäksi korjattu Halla-ahon nimen kirjoitusasu.
Myös Halla-aho itse ihmetteli verkkokyselysekoilua.
&#8211; Olen yhä hämmentyneempi. Nyt äänestys on palautettu. Päivitystietojen mukaan nimeni kirjoitusasu on korjattu. Sitä ei mainita, että korjauksen yhteydessä aiemmin saamani äänet poistettiin. Tässä väkisinkin ihmettelee, että luuleeko Ilta-Sanomat ihmisten olevan aivan ääliöitä, vai onko tässä tarkoituskin pelata sikaa ja näyttää lukijoille, että &#8221;yes we CAN&#8221;, perussuomalaisten johtaja kirjoitti Facebookissa.
Halla-aho ykkönen sekoilusta huolimatta
Tällä hetkellä kysely näyttäisi jälleen toimivan jutun yhteydessä. Keskiviikkona iltapäivällä lukijaääniä oli annettu lähes 43 000 kappaletta. Kyselyn perusteella Halla-ahon näkemyksiä ilmastopolitiikasta pitää järkevimpänä yli puolet vastaajista, eli 53 prosenttia.
Halla-aho on siis noussut kyselyn selkeäksi voittajaksi siitäkin huolimatta, että Halla-aholle annetut useat tuhannet äänet nollattiin eikä välillä Halla-ahoa ollut edes mahdollista äänestää.
Sosiaalisessa mediassa monet ovat ihmetelleet Ilta-Sanomien menettelyä. Suomen Uutiset ei pyynnöstään huolimatta saanut Ilta-Sanomilta vastauksia verkkokyselysekoiluun liittyen.
Päätoimittaja selitteli Twitterissä
Päätoimittaja Ulla Appelsin tosin esitti Twitterissä, että kysely jouduttiin poistamaan järjestelmään tulleen ongelman takia ja sitten avaamaan uudelleen.
&#8211; Sen kummemmasta ei ole kyse, Appelsin kirjoitti. Halla-aho ihmetteli vastauksessaan, minkä vuoksi samassa yhteydessä hänen lähes 80 prosentin ääniosuutensa poistettiin.
Lopputuloksen kannalta sekoilulla ei lopulta ollut merkitystä – kaikista puoluejohtajista juuri Halla-ahon ajatuksia pitää järkevimpänä reilusti yli 50 prosenttia kyselyyn vastaajista.

puoluejohtajat

Jos Venäjä jälleen vyöryttää turvapaikanhakijoiden massoja rajalle, siihen ei auta Nato-jäsenyyskään – Purra: ”Toivon todella, että hallitus saa aikaiseksi tilanteen korjaavaa lainsäädäntöä”

Vieläkö ihmettelet, miksi Saarikko ja Marin saavat runsaasti puheaikaa vaalitenteissä? – Näin paljon hallitus jakoi medialle mieluisaa tukirahaa viime vuonna

Ylen ohjelmissa ei edelleenkään saa puhua menoleikkauksista – jos ne koskevat kehitysapua tai haittamaahanmuuttoa

Putkonen: Sipilä ja kumppanit ovat vastuussa maahanmuuton jättikustannuksista – ”Verotuloja käytetään surutta mitä ihmeellisimpiin tarkoituksiin”

Ilta-Sanomat sekoili verkkokyselyssään: Tulokset poistettiin ja laskuri nollattiin heti, kun Halla-aho nousi äänestyksessä ylivoimaiseen johtoon

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025