Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

puoluepolitiikka

Eduskunnassa keskustellaan tänään perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtisen lakialoitteesta, jossa ehdotetaan hyvinvointialueiden niin sanotun demokratiarahan lopettamista. Käytännössä tämä tarkoittaa hyvinvointialueesta annetun lain 27 §:n 2 momentin kumoamista.

Kansanedustaja Rami Lehtisen mukaan eduskuntapuolueille maksetaan tänä vuonna yhteensä suoraa tukea 34,5 miljoonaa euroa.
&#8211; Sen tulisi riittää tässä taloustilanteessa kattamaan puolueiden tarpeet myös hyvinvointialueilla. Hyvinvointialueiden tarkoitus ei ole edistää puolueiden politiikkaa. Niinpä tämä demokratiaraha olisi hyvä vapauttaa hyvinvointialueille käytettäväksi palvelutuotantoon. Lakialoitteen tarkoituksena ei siis ole vähentää hyvinvointialueiden kokonaisrahoitusta, kertoo Lehtinen.
Miljoonien menokustannukset
Hyvinvointialueilla maksettavaa demokratiarahaa on tähän mennessä käytetty esimerkiksi valtuustoryhmien sihteerien palkkaamiseen, poliittiseen suunnittelijaan, puolueiden toimistotilojen vuokriin ja erilaisiin pyhäpäivien tervehdyksiin sanomalehdissä, sanoo Lehtinen.
&#8211; Ryhmärahalla on ostettu myös telttoja ja grillejä ja sillä on maksettu vaalityöstä tuttua pikkutilpehööriä kuten karkkeja, heijastimia, laastareita tai ilmapalloja, hän hämmästelee.
&#8211; Yksittäistä valtuutettua kohti maksetaan demokratiarahaa puolueille 1 790 eurosta 6 000 euroon saakka vuodessa. Se tarkoittaa hyvinvointialueille miljoonien eurojen menokustannuksia vuosittain, mikä on pois varsinaisesta toiminnasta.
&#8211; Jotain kertoo sekin, että osa poliittisista ryhmistä on myös palauttanut saamiaan rahoja, koska niille ei ole löydetty sopivaa käyttötarkoitusta.
Puolueilla jo riittävästi ”karkkirahaa”
Lehtinen myöntää ryhmärahojen olevan pieniä, jos ne suhteutetaan koko maan kaikkien hyvinvointialueiden rahoihin.
&#8211; Voidaan kuitenkin pohtia, onko tällaisten rahojen jako eettisesti oikein tai olisiko puolueilla jo riittävästi ”karkkirahoja” käytössään ilman demokratiarahaa?
&#8211; Lisäksi on syytä huomioida, että hyvinvointialueiden kokouspalkkiot ja muut korvaukset ovat varsin anteliaita. Hyvinvointialueilla käytetään aluevaltuustojen kokouspalkkioihinsa yhteensä yli 14 miljoonaa euroa. Lisäksi tulevat korvaukset matkakuluista ja ansionmenetyksistä.
Palkkiosummissa valtavasti alueellisia eroja
&#8211; Palkkiot vaihtelevat moninkertaisesti eri puolilla Suomea. Suurimmillaan kokouspalkkiot ovat 19 000 euroa, pienimmillään 4 000 euroa valtuutettua kohti vuodessa. Summassa on mukana aluevaltuuston, -hallituksen ja -lautakuntien kokouspalkkiot, Lehtinen jatkaa.
Hyvinvointialueesta annetun lain 27 §:n 2 momentin mukaan valtuustoryhmien toimintaedellytyksien parantamiseksi hyvinvointialue voi taloudellisesti tukea valtuustoryhmien sisäistä toimintaa, jolla valtuustoryhmät edistävät hyvinvointialueen asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Tukea myönnettäessä on yksilöitävä tuen käyttötarkoitus. Tuen määrä valtuustoryhmittäin on ilmoitettava hyvinvointialueen tilinpäätöksessä.
Käsittelyssä olevalla lakialoitteella ehdotetaan siis tämän lain momentin kumoamista ja siten koko demokratiarahan poistamista.
&nbsp;

Rami Lehtinen: Hyvinvointialueiden ”demokratiarahasta” tulee luopua

Vaikuttaminen on tärkeä yhteiskunnallinen asia. Alppilan lukiossa vieraillut apulaispormestari Paavo Arhinmäki antoi teemasta oppitunnin ilmeisesti omalla tyylillään. Lapsensa kertomusta kuunnelleella isällä kuppi meni nurin: ”Oman poliittisen agendan tuominen esille kuulostaa aika härskiltä”.

Ärtynyt isä kuvaa tapahtumain kulkua näin:
Torstaina 29. helmikuuta lukiossa piti alkaman matematiikan tunti. Oppilas meni tunnille mutta sitten ilmoitettiinkin, että ohjelmassa seuraa ohjelman muutos ja kaikkien on mentävä juhlasaliin. Opinahjon vieraaksi on saapunut aikoinaan itsekin kyseistä koulua käynyt puhuja, ”ilmeisesti jonkun opettajan tuttu”.
Hallitus haukuttiin
Tärkeä vieras oli Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestari Paavo Arhinmäki ja hänen puheensa aiheena ”vaikuttaminen”.
&#8211; Jälkikasvu sanoi, että käynti koululla oli aivan turha. Arhinmäki oli ensin kertonut 15 minuuttia itsestään. Sen jälkeen hän oli haukkunut nykyisen hallituksen linjaukset sekä tekemiset, eritoten kokoomuksen ja perussuomalaisten tavan tuoda asioita esille, isä kertoo.
&#8211; Sitten Arhinmäki oli selittänyt, kuinka politiikka oli ennen sovittelevaa ja keskustelevaa, mutta sen jälkeen, kun perussuomalaiset tulivat mukaan, politiikka on ollut hirveän riitaisaa.
Härskiä touhua
&#8211; Tällaisella aiheella tämä luento oli sitten mennyt. Veronmaksajien rahoilla maksettu pakollinen koulutus, isä kummastelee.
&#8211; Ymmärtäisin, jos vaikuttamisesta mennään puhumaan yleisellä tasolla: mitä on vaikuttaminen ja millä tavalla asioihin vaikutetaan. Mutta oman poliittisen agendan tuominen esille kuulostaa hiukan härskiltä minun mielestäni.
&#8211; Tämä on vähän niin kuin Venäjällä tämä vasemmiston ajatusmaailma.

Koulu perui matikantunnin, sen sijaan oli juhlasalissa tarjolla persuja ja kokoomusta sättivä Paavo Arhinmäki

Perussuomalaiset vaati leikkauksia ja puoluekorruption lopettamista Kuntaliitossa. Esitys hävisi liiton hallituksessa äänin 13-2. Vanhat puolueet betonoivat rakenteet kustannuksista ja sote-uudistuksen edellyttämistä muutoksista välittämättä. Perussuomalaisten kansanedustaja Toimi Kankaanniemi tuomitsee jyrkästi Kuntaliiton rämettyneen puoluepoliittisen mandaattijärjestelmän.

Kuntaliiton hallituksen kokouksessa 27.10.2022 päätettiin jatkaa kahden varatoimitusjohtajan palvelussuhdetta vuoden 2025 kesäkuun loppuun. Nykyisten varatoimitusjohtajien määräaika olisi päättynyt tämän vuoden lopussa.
Kokouksessa kansanedustaja Toimi Kankaanniemi esitti Suonenjoen kaupunginhallituksen ensimmäisen varapuheenjohtajan Pia Pentikäisen (ps.) kannattamana, että palvelussuhteita olisi jatkettu vuoden 2023 loppuun asti. Vuoden aikana olisi valmisteltu uudistus, jonka mukaan liitto olisi siirtynyt yhden toimitusjohtajan ja yhden varatoimitusjohtajan malliin vuoden 2024 alusta alkaen.
Kuntaliiton ylin johto kohtuuttoman raskas
Perusteluina perussuomalaiset jäsenet totesivat, että Kuntaliitolta poistuvat ensi vuoden vaihteessa kunnilta hyvinvointialueille siirtyvät sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävät. Liitto irtisanoo käytyjen yt-muutosneuvottelujen tuloksen mukaisesti näistä tehtävistä vastaavan henkilöstönsä, noin 50 henkeä. Myös kunnilta perittävä jäsenmaksu alenee 30 %.
&#8211; On kohtuutonta, että ylin johto, toimitusjohtaja ja kaksi varatoimitusjohtajaa jatkaa, kun tehtävät, alaiset ja tulot vähenevät merkittävästi. Vastaavan kokoisissa muissa organisaatioissa ylin johto on sekä määrältään että palkkatasoltaan selvästi kevyempi kuin Kuntaliitossa, joka toimii kuntien verovaroin, toteaa Kankaanniemi.
Johdon palkkaus parempi kuin pääministerillä
Kuntaliiton johdon palkkataso on korkeampi kuin pääministerillä ja ministereillä.
&#8211; Katsoimme, että ensi vuonna kunnissa eletään sote-uudistuksen siirtymäaikaa ja keväällä on eduskuntavaalit ja niiden jälkeen hallitusneuvottelut, joten on perusteita jatkaa varatoimitusjohtajien työsuhdetta vielä ensi vuosi, mutta ei pitempään. Yli kaksi ja puoli vuotta on kohtuuttoman pitkä aika, toteaa Pia Pentikäinen.
&#8221;Tällaisesta korruptiosta pitää luopua&#8221;
Kuntaliiton toimitusjohtaja on perinteisesti kokoomuksen paikka. Varatoimitusjohtajat ovat keskustan ja SDP:n mandaatteja. Kankaanniemi tuomitsee voimakkaasti tällaisen rämettyneen puoluepoliittisen mandaattijärjestelmän.
&#8211; Parhaat hakijat eivät edes hae Kuntaliiton johtopaikkoja, kun ne on etukäteen osoitettu tietyn puolueen jäsenkirjan omaavalle. Tällaisesta korruptiosta pitää luopua, jyrisee Kankaanniemi.
&#8211; Kun perussuomalaiset on kolmen suurimman puolueen joukossa, paikka kuuluisi meille. Emme kuitenkaan hyväksy koko ummehtunutta järjestelmää. Meille riittää se, että Kuntaliiton valtuuskunnassa ja hallituksessa ovat poliitikot päättämässä vaaleissa saaduilla mandaateilla. Palkkajohtajien tulee olla asiantuntijoita ja edustaa tasapuolisesti koko kuntakenttää.
Lasku lankeaa veronmaksajille
Perussuomalaisten esitys kaatui, joten Kuntaliitto jatkaa toimitusjohtajan, kahden varatoimitusjohtajan ja ruotsinkielisen johtajan organisaatiolla ainakin 30.6.2025 saakka eli yli seuraavien kuntavaalien. Kokoomus, keskusta, SDP ja RKP saavat pitää johtajan paikkansa, vaikka liiton muu henkilöstö ja tehtävät vähenevät. Lasku lankeaa kuntien kautta veronmaksajille.
Suomen Kuntaliitto on kuntien edunvalvonta- ja asiantuntijaorganisaatio, joka juridisesti on rekisteröity yhdistys. Sen jäseninä ovat kaikki Suomen 300 kuntaa.
Kuntaliiton ylin päättävä elin on 75-jäseninen valtuuskunta, jonka kunnat valitsevat neljäksi vuodeksi kuntavaalien voimasuhteiden mukaan. Perussuomalaisilla on nykyisessä valtuuskunnassa 11 edustajaa.
Valtuuskunnan valitsemassa hallituksessa on 15 jäsentä ja yhtä monta varajäsentä. Perussuomalaisista jäseninä ovat Jyväskylän kaupunginvaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja Toimi Kankaanniemi ja Suonenjoen kaupunginhallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja Pia Pentikäinen.
&nbsp;

Kankaanniemi: Kuntaliitto jatkaa puoluekorruptiota perussuomalaisten vastustuksesta huolimatta

puoluepolitiikka

Rami Lehtinen: Hyvinvointialueiden ”demokratiarahasta” tulee luopua

Koulu perui matikantunnin, sen sijaan oli juhlasalissa tarjolla persuja ja kokoomusta sättivä Paavo Arhinmäki

Kankaanniemi: Kuntaliitto jatkaa puoluekorruptiota perussuomalaisten vastustuksesta huolimatta

Uusimmat

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025