Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

puolustusliitto

Eduskunnassa käsiteltiin tänään Nato-jäsenyyttä, jonka hakemista perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää ilmaisi puheensa aikana tukevansa. Mäenpää painotti yleisen asevelvollisuuden tärkeyttä maamme puolustamisen kannalta jatkossakin ja muistutti Suomen päättävän itse, sijoitetaanko tänne esimerkiksi Nato-joukkoja tai ydinaseita.

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää huomautti, että Nato-jäsenyyden merkitys ei ole vain sotilaallinen, vaan sillä on myös taloudellinen ulottuvuus. Jäsenyys auttaa Suomen myönteisen maakuvan säilymisessä, minkä johdosta maariski näyttää sijoittajille pienemmältä. Mäenpää liitti päätöksen historiaan lainaamalla entistä tasavallan presidenttiä:
&#8211; Tämän jääväämättömän epävarmuuden edessä olen laajasti asiaa arvioinut ja pohtinut, ja mieleeni tuli yksi sellainen vanha sitaatti, ja luen sen täältä: ”Perustavoitteemme on Suomen itsenäisyyden ja riippumattomuuden turvaaminen kaikissa olosuhteissa ja sen myötä huolenpito kansalaisten turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Tämä kulkee kaiken muun edellä.”
&#8211; Tämän puheen on täällä pitänyt joskus Urho Kekkonen, ja itse kun olen ollut hyvin sillä kannalla, että me pärjäämme liittoutumattomana ja käsittänyt sen riippumattomuutena, niin nyt kuitenkin asiaa pohdittuani olen tullut siihen tulokseen, että tuen jäsenyyden hakemista, ja tällä tavoin me olemme nyt ainakin riippumattomia Venäjästä.
Suomella jatkossakin reserviläisarmeija
Mäenpää painotti yleisen asevelvollisuuden tärkeyttä jatkossakin, vaikka Suomi todennäköisesti kuuluukin lähiaikoina puolustusliittoon.
&#8211; Vaikka Nato lisää Suomen turvallisuutta, perustuu jatkossakin kansallinen puolustuskykymme omaan asevelvollisuuteen perustuvaan reserviläisarmeijaan. Tällä hetkellä tämä ajatus käsittääkseni jaetaan lähes poikkeuksetta poliittisen kentän kaikilla laidoilla. Tästä pitää kuitenkin pitää kiinni myös jatkossa eikä lähteä hakemaan irtiottoja siinä vaiheessa, kun Nato-pidäkkeen ja lisäsuojan arkeen ollaan jo totuttu Suomessa. Odotan kaikilta puolueilta sitoutumista tähän, Mäenpää linjasi.
Suomalaisia sotilaita muihin Nato-maihin vain vapaaehtoisina
Mäenpää sanoi puheessaan, että sotilasvala velvoittaa ainoastaan Suomen puolustamiseen:
&#8211; Korostan sitä, että suomalaisten joukkojen lähettämisen muihin Nato-maihin on perustuttava vapaaehtoisiin sitoumuksiin. Halukkaita kyllä löytynee, niin ammattisotilaista kuin reservistä. Haluan korostaa, että ketään ei lähetetä muiden maiden kriiseihin pelkän suomalaisen sotilaan sotilasvalan perusteella.
Ydinaseista ja Nato-joukoista päätämme itse
Mäenpää selvensi myös, että Suomi päättää itse, sijoitetaanko sen alueelle Nato-joukkoja, -tukikohtia tai ydinaseita:
&#8211; Ydinaseet tosin ovat jo toisaalta omassa lainsäädännössämme kiellettyjä. Tässä jääväämättömän epävarmuuden tilanteessa on tärkeää, että tämä turvallisuuspoliittinen ratkaisu, Nato-option lunastaminen, on kauaskantoinen ratkaisu, joka tehdään laajan enemmistön turvin. Tiukoissa turvallisuuteemme vaikuttavissa päätöksissä päätökset tehdään hyvässä yhteistyössä.
Mäenpää lainasi vielä suomalaista jalkaväenkenraalia Adolf Ehrnroothia:
&#8211; ”Suomi on hyvä maa. Se on paras meille suomalaisille. Se on puolustamisen arvoinen maa, ja sen ainoa puolustaja on Suomen oma kansa.” Tämän tulee olla jatkossakin näin. Meidän pitää pitää omat puolustusvoimat kunnossa, turvata niihin ja ottaa tämä Nato sitten lisäsuojana tai lisäpidäkkeen antajana tähän meidän puolustusjärjestelmään.
&nbsp;

Mäenpää painottaa yleisen asevelvollisuuden merkitystä jatkossakin – ydinaseista ja Nato-joukoista Suomi päättää itse

Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa puhui Nato-jäsenyyden puolesta tänään pidetyssä historiallisessa täysistunnossa. Elomaa uskoo jäsenyyden puolustusliitossa takaavan Suomelle maksimaalisen turvallisuuden.

&#8211; Arvoisa puhemies! Kannatan Suomen Nato-jäsenyyttä, aloitti Ritva &#8221;Kike&#8221; Elomaa puheenvuoronsa.
Elomaa vieraili edellissunnuntaina kaatuneitten muistopäivän kunniaksi kolmella sankarihaudalla laskemassa kunnan ja seurakunnan seppeleet. Lukuisat hautaristit toivat mieleen nuoret ja vanhemmatkin sankarivainajat sekä oman isän sotatapahtumat.
&#8211; Myös oma isäni (Arvo Sainio) taisteli Kannaksella Äänisellä, haavoittui kolme kertaa, ja uskon, että isäkin olisi ollut samaa mieltä kuin tytär tänä päivänä tästä Nato-asiasta, Elomaa sanoi tunteikkaasti.
&#8211; Silloin kaupunkeja pommitettiin, ihmiset menettivät kotinsa, perheitä hajosi lopullisesti ja siviiliuhreja tuli. Ei koskaan enää. Tästä on viime kädessä kyse Nato-päätöksessäkin. Tavoitellaan ratkaisua, joka takaa Suomen ja suomalaisten turvallisuuden parhaalla mahdollisella tavalla, Elomaa lausui.
Oikea valinta turvallisen elämän varmistamiseksi
Puheenvuorossa nousivat esille myös muuttunut turvallisuusympäristö ja Venäjän suunnalta kasvanut sotilaallinen uhka. Elomaan mielestä muuttunut tilanne pakotti Suomen toimimaan ripeästi.
&#8211; Kun näin voimakkaat ja uhkaavat itätuulet puhaltavat, ei Suomi voi olla mielestäni reagoimatta. Suomi on nyt matkalla kohti Nato-jäsenyyttä, koska puolustusliitto takaa meille maksimaalisen turvallisuuden. Nato-jäsenyys on mielestäni oikea valinta turvallisen elämän varmistamiseksi nykyisille ja tuleville sukupolville, Elomaa totesi.
Nato-kriitikkoja Elomaa muistutti siitä tosiasiasta, että kyseessä on nimenomaan puolustusliitto.
&#8211; Nato ole koskaan hyökännyt yhteenkään valtioon, hän sanoi.
Myös huoltovarmuutta on vahvistettava
Myös Nato-jäsenyysprosessin käynnistymisen myötä lisääntynyt hybridivaikuttamisen uhka ja huoltovarmuus nousivat esille puheessa.
&#8211; Mitä tahansa tulevaisuus tuo tullessaan, Suomen on vahvistettava huoltovarmuuttaan ja yhteiskunnan toimintakykyä, Elomaa muotoili.
Puheen päätteeksi Elomaa kiitteli presidenttiä ja valtionjohtoa Nato-asian hoitamisesta.
&#8211; Näin lopuksi kiitän tasavallan presidenttiä, valtiovaltaa ja avainministereitä ja tietysti koko eduskuntaa siitä, että asialle on laitettu vauhtia ja ripeyttä, mutta silti on menty hyvin syvälle asioihin. Ja ennen kaikkea on tärkeää, että meillä on valtaosa kansalaisista tämän asian takana, Elomaa päätti puheenvuoronsa.
&nbsp;

Elomaa: ”Nato ei ole koskaan hyökännyt yhteenkään valtioon”

Perussuomalaisten mielestä jäsenyys Natossa vähentäisi Suomen riippuvuutta EU:sta, sen mahtimaiden tahdosta ja sen tulevasta kehityksestä. &#8211; Puolustusliiton jäsenenä olisimme länsimaa ja pois Venäjän vaikutuspiiristä, tapahtuipa unionille mitä vain tulevaisuudessa. Siihenkin on viisasta varautua, sanoo kansanedustaja Jani Mäkelä.

Perussuomalaiset on turvallisuuspuolue. Jo vuoden 2015 eduskuntavaaliohjelman keskeinen pääotsikko kuului: ”Isänmaan turvallisuudesta ei tingitä”.
Sitä avattiin seuraavasti; ”Ukrainan kriisi on osoittanut, että turvallisuuspoliittinen tilanne voi nykymaailmassa muuttua hyvinkin nopeasti. Siksi on tärkeää, että Suomella on uskottava puolustus, joka pystyy takaamaan turvan kaikissa olosuhteissa.”.
&#8211; Tämä siis oli reaktio vuoden 2014 tilanteeseen ja Krimin valtaukseen. Linjasimme myös yleisemmin ja tarkemmin esimerkiksi vaativamme puolustusvoimille rahoitusta, Nato-jäsenyyden hyötyjen ja haittojen kiihkotonta selvittämistä ja jalkaväkimiinoja takaisin, perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron eduskunnassa pitänyt Jani Mäkelä aloitti.
&#8211; Ohjelmassamme myös sanottiin, että liittoutumattomuuden linjan muuttamiselle pitää olla painavat syyt. Totesimme, ettei EU anna turvatakuita tai sotilaallista turvallisuutta. Käytännössä kaikki EU-maat olivat jo perustaneet turvallisuusratkaisunsa natoon, ja ettei päällekkäisiä järjestelmiä ole järkevää rakentaa.
Puolustusliitto on paras vaihtoehto
Tätä johdonmukaista linjaa perussuomalaiset ovat noudattaneet sitä ennen ja sen jälkeen. Suomen ja suomalaisten turvallisuus on tärkein tavoite, liittoutuminen tai sen puute vain keino tavoitteen saavuttamiseen.
&#8211; Vaikka tilanne Ukrainassa jatkuikin kahdeksan vuotta, suomalaiset joutuivat silti täysin uudenlaiseen tilanteeseen Venäjän käynnistettyä suurhyökkäyksensä tämän vuoden helmikuussa.
&#8211; Jokainen on joutunut miettimään, mitä se merkitsee Suomelle. Vanhemmat olivat huolestuneita, miten turvaisivat parhaiten lapsensa. Miten estämme heitä joutumasta kokemaan saman, johon isovanhempiemme sukupolvi tahtomattaan joutui? Mäkelä kysyi.
Suomalaisten enemmistön tavoin myös perussuomalaiset päätyivät johtopäätökseen, että ne ”painavat syyt liittoutumattomuuden linjan muuttamiselle” ovat nyt olemassa.
&#8211; Puolustusliitto on paras vaihtoehto, joka meillä on suomalaisten turvallisuuden lisäämiseksi. Näemme lisäksi, että jäsenyys Natossa vähentäisi Suomen riippuvuutta EU:sta, sen mahtimaiden tahdosta ja sen tulevasta kehityksestä. Puolustusliiton jäsenenä olisimme länsimaa ja pois Venäjän vaikutuspiiristä, tapahtuipa unionille mitä vain tulevaisuudessa. Siihenkin on viisasta varautua.
Suomi ei ole sanelupolitiikan maa
Suomi ei ole Mäkelän mukaan sanelupolitiikan maa.
&#8211; Suurissa kansakuntaa koskettavissa kysymyksissä meillä on tapana tehdä päätökset yhdessä, yksimielisyyttä hakien ja kaikkia kuunnellen. Kun paha päivä koittaa, me kokoonnumme pohtimaan, miten tilanteesta selvitään eteenpäin. Tämä on se, mikä määrittelee meidät kansakuntana.
&#8211; Tämä on se, mistä kansanvallan ja demokratian voima lopulta lähtee. Toisiemme kuuntelu herkällä korvalla erottaa meidät niistä maista, joissa johtaja sanelee, mitä mieltä kansan on oltava. Haluamme puolustaa järjestelmäämme sanelupolitiikalta, Mäkelä sanoi.
&#8211; Suomalaiset pystyvät reagoimaan ympäristössämme tapahtuviin muutoksiin nopeasti, emmekä pelkää tehdä vaikeita päätöksiä paineen alla. Suomalaisia ei voi painostaa, vaan se kääntyy tekijäänsä vastaan. Olemme kärsivällisiä, mutta tarvittaessa päätämme ja toimimme nopeasti.
Oma puolustus tärkeää myös jatkossa
Perussuomalaisten mielestä faktat ovat selvät, kaikkia on kuultu, puolustusliitto on kansan ja eduskunnan ylivoimaisen enemmistön tahto.
&#8211; Siitä huolimatta tulee muistaa, että jäsenyys koskee myös niitä kansalaisiamme, jotka eivät hakemista kannattaneet. Heidän huolensa ovat aiheellisia, ja meidän on kunnioitettava kaikkien näkemyksiä, vaikka emme niitä itse jakaisikaan. Siksi muistutamme, että me emme tule luopumaan kansallisesta vahvasta asevelvollisuuteen ja moderniin teknologiaan nojaavasta aluepuolustuksestamme, vaan me tulemme vahvistamaan sitä.
&#8211; Me emme tule luopumaan rauhaan ja yhteistyöhön tähtäävästä ulkopolitiikastamme, vaan päinvastoin ilmaisemme rohkeammin arvoihimme pohjautuvia näkemyksiä, Mäkelä muistutti.
Puheenjohtaja Riikka Purra sanoi eilen lähetekeskustelussa, että perussuomalaiset kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä &#8221;kalliin isänmaamme suojaksi, ei ketään uhkaamaan&#8221;.
&#8211; Totean, että perussuomalaisten eduskuntaryhmä tukee käsittelyssä olevaa ulkoasiainvaliokunnan mietintöä ja siinä esitettyä johtopäätöstä, että Suomen tulee välittömästi hakea Pohjois-Atlantin liiton Naton jäsenyyttä.

Perussuomalaiset: Nato-jäsenyys vähentäisi Suomen riippuvuutta EU:sta

Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Juuso kannattaa Suomen liittymistä Natoon. Juuso uskoo, että niin kauan kuin kukaan ei hyökkää Suomeen, ei Suomen turvallisuuden vahvistaminen ole uhka kenellekään.

Suomi oli pitkään sidottu entiseen Neuvostoliittoon ystävyys- ja avunantosopimuksella, joka päättyi vuonna 1992 Neuvostoliiton hajoamisen seurauksena. YYA-sopimus sitoi Suomen monella tapaa itään, ja Suomea pidettiin maailmalla yleisesti Neuvostoliiton vasallivaltiona.
&#8211; Mieleeni on jäänyt, että kun Helena Takalo voitti hiihdon MM-kultaa vuonna -78, niin jossakin kansainvälisessä julkaisussa uutisoitiin hänen kotimaakseen SovjetFinland, muistelee perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Juuso.
Suomi lähestynyt länttä jo pitkään
YYA-sopimuksen päätyttyä Suomi silloisen presidenttinsä Mauno Koiviston johdolla käänsi nopeasti katseensa länteen. Suomella oli tarve hakea liittolaisia siltä varalta, että Venäjä vielä joskus uhkaisi maata sotilaallisesti. Vuonna 1994 Suomi liittyikin Naton rauhankumppanuusohjelmaan ja vuonna 1995 Euroopan unioniin.
&#8211; Sen jälkeen Suomi on turvallisuuspolitiikassa lähentynyt länsimaita määrätietoisesti askel askeleelta. Seuraava askel länteen tehtiin vuonna 2014 Naton isäntämaasopimuksen muodossa, ja nyt olemme viimeistelemässä tavoitteemme hakemalla Nato-jäsenyyttä, Juuso kertoo.
Nato on puolustusliitto
Nato-sopimuksen viides artikla perustuu hallitusten väliseen luottamukseen siitä, että kukin maa auttaa toista hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Nato-sopimuksessa ei sovita millaista apua kukin maa antaa, vaan asia päätetään kansallisesti ja tapauskohtaisesti. Apu voi olla esimerkiksi humanitääristä, aseellista, taloudellista tai sotilaallista apua.
Juuso painottaa, että Nato on puolustusliitto. Suomi ei ole hyökkäämässä minnekään, eikä yhtään suomalaista sotilasta pakoteta sotimaan toiseen jäsenmaahan. Mikäli Suomi päättäisi lähettää sotilaita toisen jäsenmaan avuksi, tulisivat kysymykseen vain vapaaehtoisesti sinne lähtevät. Tämä koskee tietysti myös tilannetta, jossa Suomi pyytäisi muiden jäsenmaiden apua.
Kansallisesta puolustuksesta pidettävä huolta
Mikäli Venäjä hyökkäisi Suomeen, maa olisi alussa täysin oman puolustuksen varassa.
&#8211; Nato-maiden apuun tulo saattaisi kestää viikkoja tai jopa kuukausia. Suomen tulee siis jatkossakin turvata kansallinen puolustus yhtä hyvin jos ei paremmin kuin tähänkin asti, Juuso korostaa.
&#8211; Henkilökohtaisesti toivon, että Suomi sopisi Norjan ja Tanskan lailla siitä, että Suomen maaperällä ei säilytettäisi ydinaseita, hyökkäyssotaan kuuluvaa aseistusta eikä Suomessa olisi pysyviä Naton tukikohtia. Venäjä on naapurimaamme, ja meidän tulisi pyrkiä pitämään toimivat ja rauhanomaiset naapurussuhteet tulevaisuudessa, vaikka se juuri nyt tuntuukin vaikealta.
&#8211; Se, että Suomi vahvistaa turvallisuuttaan, ei ole uhka kenellekään niin kauan kuin kukaan ei hyökkää Suomeen. Sen vuoksi puollan Suomen jäsenyyttä Naton puolustusliitossa, Juuso sanoo.
&nbsp;

Juuso puoltaa Natoon liittymistä: Suomen turvallisuuden vahvistaminen ei ole uhka kenellekään

Hallituspuolueiden riveissä elää edelleen Nato-vastaisuutta, jossa puolustusliiton korvikkeeksi tarjotaan ulko- ja turvallisuuspoliittista mielikuvahöttöä, kuten kansanedustaja Erkki Tuomiojan hellimää Suomi-Ruotsi-sotilasliittoa.

Suomen Nato-päätöksen loppumetreillä hallituksen sisällä on edelleen selvä Nato-oppositio, jonka edustajista eilisessä Ylen A-Talkissa olivat paikalla kansanedustajat Anna Kontula (vas) ja Erkki Tuomioja (sd).
Selkeä enemmistö kansanedustajista kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä. Tuomioja ei kuitenkaan kuulu heihin. Tuomiojassa on tosin ripaus opportunismia, sillä hän on kaikesta huolimatta väläytellyt mahdollisuutta äänestää eduskunnassa Naton puolesta.
Tuuliviiri-Tuomiojan mukaan hän olisi valmis uhrautumaan sen puolesta, että Nato-jäsenyydelle saataisiin eduskunnassa mahdollisimman laaja tuki, vaikka hän itse pitäisikin parempana oman puolustuksen vahvistamisen ohella puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa &#8211; aina kahdenväliseen sotilasliittoon saakka.
Tuomioja nojailee illuusioon
Anna Kontula vihjaili äskettäin, että hänellä olisi tiedossa, ettei Venäjä olisi lähiaikoina hyökkäämässä enää mihinkään. Kukaan ei tosin tiedä, mistä Kontulan tiedot Venäjän hyökkäyshalujen vähenemisestä on saatu.
Eilen Kontula, joka ei siis kannata Nato-jäsenyyttä väitti A-Talkissa, että Nato-jäsenyys kasvattaisi Suomen riskiä joutua osalliseksi ”hässäköihin” maailmalla.
Perussuomalaisten Jussi Halla-aho rauhoitteli kansanedustajakollegoitaan.
&#8211; Hässäköihin joutumisen riskiä kuulee usein, ja sen todisteeksi esitetään operaatioita, jotka eivät ole Nato-operaatioita. Kuten tiedetään, mikään Nato-maa ei ole joutunut sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi, ja Naton keskeinen tarkoitus onkin estää ennalta konflikteja.
Tuomiojan vaihtoehtoa Nato-jäsenyydelle, Ruotsi-liittoutumaa, Halla-aho pitää illuusiona eli hahmotusvirheenä.
&#8211; Jos Suomi haluaa vakauttaa omaa turvallisuuspoliittista asemaansa ja ylipäätään Euroopan turvallisuutta, niin sitä vaikutusta ei ole saatavissa muuten kuin liittymällä Naton jäseneksi, Halla-aho sanoi.
Tuomioja kuitenkin yritti ja vetosi EU-jäsenyyden tuomaan turvaan
&#8211; Eihän EU-maihinkaan ole nyt hyökätty, Tuomioja päästeli.
Venäjä katsoo jo nyt Suomen kuuluvan Natoon 
Venäjä laskee Suomen jo nyt kuuluvaksi sotilaallisesti länteen nykyisen Nato-yhteistyön ja EU-jäsenyyden vuoksi, eikä Suomi siten voisi pysyä Itämeren alueella mahdollisesti syntyvän sotilaallisen konfliktin ulkopuolella, vaikka ei olisikaan Naton jäsen.
Halla-aho huomautti, että Suomi on jo nyt mukana Nato-toiminnassa olematta kuitenkaan Naton täysjäsen.
&#8211; Sanoisin, että mahdollinen imagohaitta on jo realisoitunut ja otettu. Ainoa, mikä tällä hetkellä erottaa Suomen muista on se, että me emme ole kollektiivisen puolustuksen, kansankielellä turvatakuiden piirissä.

Tuomioja haikailee EU:ta puolustusapuun ja Ruotsia sotilasliittoon yhdessä Suomen kanssa – Halla-aho: ”Ei ole uskottavaa”

Norja aikoo kasvattaa maan pohjoisosissa panostuksia vastavakoiluun ja sabotaasintorjuntaan, kertoo Barents Observer. Ukrainan sodan synnyttämä uusi turvallisuuspoliittinen tilanne vaatii Norjan hallituksen mukaan toimia, sillä maan pohjoisrajalla ovat vastakkain Nato ja Venäjä.

Kirkkoniemi (Kirkenes) sijaitsee Varanginvuonon rannalla 8 kilometriä Venäjän rajalta. Takana aukeaa Kuolan niemimaa. Rajan läheisyydessä sijaitsevat sekä Murmansk että Venäjän Arktisen voimaryhmän tärkeimmät sotilastukikohdat.
Vielä taannoin Norjan rajavartiosto ja Venäjän rajaturvallisuudesta vastaava FSB pitivät yhteisiä meripelastusharjoituksia Barentsinmerellä, mutta Ukrainan sota on kiristänyt tunnelmia Naton ja Venäjän rajalla.
&#8211; Riski on kasvanut, Ukrainan tapahtumien seurauksena, <a href="https://thebarentsobserver.com/en/security/2022/04/russias-war-fuels-fear-saboteurs-espionage-and-influence-operations-northern-norway">sanoo</a> Norjan turvallisuuspalvelu PST:n johtaja Hans Sverre Sjøvold.
&#8211; Norja osallistuu Venäjän vastaisiin pakotteisiin ja täällä pidetään sotaharjoituksia. Venäjä haluaa tietää, mitä täällä tapahtuu.
Rahaa vakoilun ja hybridiuhkien torjuntaan
Norjan halitus ehdottaakin ylimääräistä 100 miljoonan kruunun (10,5 milj.€) panostusta mahdollisten turvallisuusuhkien torjumiseksi.
Rahat menevät pääasiassa vastavakoilun lisäresursseihin sekä erityypppisten hybriduhkien tunnistamiseen ja torjumiseen.
Kirkkoniemellä asuu monen maan kansalaisia, myös ukrainalaisia ja venäläisiä. Siksi viranomaiset varautuvat torjumaan muun muassa vihamielisen tahon levittämää väärää informaatiota, joka voisi lisätä vastakkainasettelua ja johtaa jopa konflikteihin alueella.

Norjan pohjoisrajalla ovat vastakkain Nato ja Venäjä – Ukrainan sota nostattaa huolta vakoilusta, sabotaasista ja vaikutusyrityksistä

Ruotsidemokraattien puoluehallitus antoi maanantaina puoluejohdolle valtuudet tukea Ruotsin mahdollista Nato-jäsenyyshakemusta. Ruotsin on puoluehallituksen mukaan syytä tehdä omat turvallisuusratkaisunsa ”käsikynkkää” Suomen kanssa.

Puoluejohtaja Jimmie Åkesson kertoi viikonloppuna muuttaneensa oman <a href="https://stage.sudev.fi/akesson-haluaa-ruotsin-natoon-suomen-perassa/">kantansa</a> myönteiseksi sotilasliiton jäsenyyteen.
-Emme muuta kantaamme hetken mielijohteesta ja olemme olleet yhteydessä suomalaiseen sisarpuolue Perussuomalaisiin, joka on tehnyt vastaavan ratkaisun, <a href="https://www.expressen.se/nyheter/sd-blixtinkallar-ledningen-till-mote-om-nato/">perusteli</a> ruotsidemokraattien ulkopoliittinen asiantuntija Aron Emilsson.
&nbsp;

Ruotsidemokraateilta vihreää valoa Natolle – jos Suomi hakee jäsenyyttä

PS-Nuoriso vaatii kansanedustaja Erkki Tuomiojan eroa ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtajuudesta.

Erkki Tuomioja väitti HBL:lle Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvistin ehdottaneen puolustusministeri Antti Kaikkoselle Suomen ja Ruotsin välistä puolustusliittoa vaihtoehdoksi Natolle puolustusministerien välisessä keskustelussa.
Hämmensikö Tuomioja tarkoituksella?
Myöhemmin Hultqvist ja Kaikkonen kiistivät Tuomiojan väitteen.
&#8211; On perusteltua kysyä, yrittääkö Tuomioja tahallaan ja tarkoituksella hämmentää Suomen ja Ruotsin turvallisuuspoliittisia ratkaisuja? Ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja ei voi kriisin aikana puhua ohi presidentin ja valtioneuvoston turpo-ratkaisuista. Tuomioja ei selkeästi kykene pitämään omia preferenssejään sivussa kansallisen edun sitä vaatiessa, joten demareiden on syytä siirtää mies sivuun vastuutehtävästä valiokunnassa, toteaa järjestön puheenjohtaja Miko Bergbom.
&#8221;Puolustusliittoon ei usko Erkkikään&#8221;
PS-Nuoriso katsoo, että Tuomioja joko valehteli tai hän on vuotanut arkaluonteista tietoa Suomen ja Ruotsin välisistä keskusteluista maiden turvallisuuspoliittisesta tilanteesta. Tilanteessa jossa Suomi selvästi pyrkii Naton jäseneksi, tällainen pyrkimys näyttäytyy viimeiseltä yritykseltä vesittää Suomen Nato-jäsenyys.
&#8211; Tässä tilanteessa Suomen ja Ruotsin väliseen puolustusliittoon ei usko Erkkikään. Suomen kannalta on hyvin ongelmallista, että keskeisessä asemassa oleva kansanedustaja laittaa liikkeelle oletetusti perättömän huhun Suomen ja Ruotsin mahdollisesta turvallisuusratkaisusta. Sopiikin kysyä, mikä tällaisen huhun tarkoituksena on? pohtii 3. varapuheenjohtaja Lauri Laitinen.

PS-Nuoriso vaatii: Viides kolonna sivuun – Erkki Tuomiojan erottava ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtajuudesta!

Puoluejohtaja Jimmie Åkessonin Nato-kanta on Ukrainan sodan myötä kääntynyt myönteiseksi sotilasliiton jäsenyydelle.

Ruotsi ei saa jäädä yksin turvallisuusratkaisuissaan. Jos Suomi päättää hakea Naton jäsenyyttä, Ruotsin on tehtävä sama ratkaisu.
Ukraina on jäänyt yksin
Ruotsidemokraattien puoluejohto ei ole tehnyt vielä päätöstä asiasta, mutta <a href="https://stage.sudev.fi/ruotsidemokraatit-kaantymassa-nato-jasenyyden-kannalle-tiukka-paikka-demareille/">ratkaisu</a> on odotettavissa pian. Jos puolue päättää myönteisestä kannasta, Ruotsin valtiopäivien enemmistö on Natoon liittymisen kannalla.
&#8211; Suomi on selkeästi tekemässä myönteisen Nato-päätöksen ja se vaikuttaisi tapahtuvan lähitulevaisuudessa. Tämä on yksi syy ja toinen on se, että Ukraina on jäänyt yksin. Siksi kantani on muuttunut, Åkesson <a href="https://www.svd.se/a/PoG8v5/jimmie-akesson-svanger-om-nato-nar-finland-gor-det">perustelee</a> Svenska Dagbladetissa.
&nbsp;

Åkesson haluaa Ruotsin Natoon Suomen perässä

Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista, seurauksista ja Suomeen kohdistuvista velvollisuuksista liikkuu paljon hajanaista ja osin virheellistä tietoa. Tässä artikkelissa tarkastellaan yleisimpiä Nato-jäsenyyteen liittyviä, Suomen velvollisuuksia koskevia epäselvyyksiä ja väärinkäsityksiä. Kokosimme lopuksi yhteen myös jäsenyyden merkittävimmät hyödyt Suomelle.

Suomi kääntää kevään aikana ulko- ja turvallisuuspolitiikkaansa uuteen asentoon. Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuun lopussa muutti yhdessä hetkessä Suomen ja koko Euroopan turvallisuuspoliittiset linjaukset ja yleiseurooppalaisen turvallisuusjärjestyksen.
Ulkoministeriö aloitti maaliskuun alkupuolella uuden ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon valmistelun, jossa käsitellään Suomeen kohdistuvia ulkoisia uhkia, ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan kohdistuvia muutos- ja uudistustarpeita, huoltovarmuusasioita, puolustuspolitiikkaa sekä myös Suomen mahdollista Nato-jäsenyyttä. Selonteon odotetaan valmistuvan ja saapuvan eduskuntaan lähiaikoina, mahdollisesti jo ennen pääsiäistä huhtikuun puolivälissä, jonka jälkeen selontekoa käsitellään eduskunnan valiokunnissa.
Selonteossa ei oteta suoraan kantaa Nato-jäsenyyteen, mutta tarkoituksena on tarjota kansanedustajille kaikki tarvittavat tiedot, mitä päätöksen tekeminen Nato-jäsenyydestä edellyttää.
Enemmistö kannattaa jo Natoa
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on saanut aikaan historiallisen muutoksen, sillä useiden viimeaikaisten mielipidekyselyjen perusteella voidaan katsoa, että kansalaisten enemmistö kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä. Jo helmikuun lopussa Ylen kyselyssä 53 prosenttia suomalaisista <a href="https://yle.fi/uutiset/3-12336530">kannatti</a> liittymistä Natoon. Muutaman viikon takaisessa Helsingin Sanomien <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008701838.html">kyselyssä</a> 54 prosenttia kannatti Natoa, vain 21 prosentin vastustaessa.
Eduskuntaan luovutettiin maaliskuussa ei yksi, vaan peräti kaksi <a href="https://yle.fi/uutiset/3-12340979">kansalaisaloitetta</a>, joissa molemmissa Suomea kiritetään liittymään Natoon.
Myös kansanedustajat ovat vähitellen siirtymässä Nato-jäsenyyden kannalle. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä linjasi osaltaan <a href="https://stage.sudev.fi/perussuomalaisten-eduskuntaryhma-kannattaa-nato-jasenyyden-edistamista/">kantansa</a>, jonka mukaan eduskuntaryhmä kannattaa Nato-jäsenyyden edistämistä.
Nato on puolustusliitto, jonka tärkeimpänä tehtävänä on varmistaa kaikkien jäsenmaidensa turvallisuus poliittisin ja viime kädessä sotilaallisin keinoin.
Vuonna 1949 allekirjoitetun Naton peruskirjan eli Pohjois-Atlantin sopimuksen ytimessä on YK:n peruskirjan 51 artiklan oikeus yhteiseen puolustautumiseen. Perustamisestaan asti Nato on myös ollut – ja on tänäkin päivänä &#8211; arvoyhteisö, joka sitoo yhteen länsimaiden demokraattiset kansallisvaltiot Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Koska Nato-jäsenyys merkitsisi Suomen turvallisuuspolitiikan perustavanlaatuista muutosta, jäsenyyden vaikutuksista, seurauksista ja Suomeen kohdistuvista velvollisuuksista liikkuu paljon epämääräistä ja osin virheellistä tietoa. Tässä artikkelissa tarkastellaan yleisimpiä Nato-jäsenyyteen liittyviä ennakkoluuloja.
Lähteenä on käytetty pääosin ulkoasiainministeriön <a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79159/IP1601374_UM_Nato-arvioFI_13371.pdf">arvioraporttia</a> Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista sekä Suomen Atlantti-Seuran <a href="ttp://atlanttiseura.fi/WP/wp-content/uploads/2014/06/mika_nato_on.pdf">selvitystä</a> Naton roolista ja tehtävistä.
Vaatiiko jäsenyys kansanäänestystä?
Natoon liittyminen on monivaiheinen prosessi, jonka eri vaiheissa tulisivat noudatettavaksi myös Suomen perustuslain 8 luvun säännökset kansainvälisistä suhteista. Perustuslain 94 §:n mukaan eduskunta hyväksyy valtiosopimukset.
Mahdollisen päätöksen Suomen Nato-jäsenyyden hakemisesta tekisi ulkopoliittinen johto, eli tasavallan presidentti hallituksen esityksen pohjalta. Tätä vaihetta ennen hallitus antaisi asiasta selonteon eduskunnalle, ja eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaa tiedotettaisiin ajantasaisesti prosessin ja neuvotteluiden etenemisestä.
Yksi kansalaiskeskusteluissa usein esiintynyt väite on, että Nato-jäsenyys vaatisi kansanäänestystä, mutta onko väite totta?
On totta, että Nato edellyttää uusilta hakijamailtaan kansallista tukea jäsenyydelle. Tuen mittaaminen on kuitenkin tulkinnallinen kysymys, jota voidaan lähestyä eri tavoilla. Ensinnäkin on huomattava, että Suomi on edustuksellinen demokratia, jossa valtiovalta perustuslain 2 §:n mukaan kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.
Näin ollen eduskunta voi hallituksen esityksestä tehdä päätöksen Nato-jäsenyyden hyväksymisestä, siinä vaiheessa kun jäsenyysneuvottelut Naton kanssa on saatu päätökseen. Kansan tuki toteutuu siis kansan valitsemilleen edustajille antamalla mandaatilla, jolloin kansanedustajilla on kansanvaltaan palautuva toimivalta hyväksyä neuvoteltu Nato-jäsenyys Suomen osalta.
Suomen valtiosääntö ei mahdollista sitovia kansanäänestyksiä. Suomen perustuslain 53 §:n mukaan on kuitenkin mahdollista järjestää neuvoa-antava kansanäänestys, jonka järjestämisestä päätettäisiin erillisellä lailla. Toisaalta, vaikka kansanäänestys olisi luonteeltaan neuvoa-antava, sen poliittinen sitovuus olisi vahva. Eduskunta voisi vaihtoehtoisesti siis myös säätää lain neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä Nato-jäsenyyden neuvottelutuloksen hyväksymisestä.
Kansanäänestysten järjestäminen Natoon liittymisen yhteydessä on historiallisestikin harvinaista. Naton 28 jäsenmaasta vain kolmessa, Unkarissa, Sloveniassa ja Espanjassa, on järjestetty kansanäänestys liittymisestä. Espanjassa äänestys toteutui jälkikäteen, sillä kansanäänestys järjestettiin vuonna 1986, vaikka Espanja oli liittynyt Natoon jo 1982.
Nykyisessä tilanteessa kansan tuesta ei liene epäselvyyttä, sillä mielipidekyselyt osoittavat vahvasti kansan haluavan edistää jäsenyyttä. Lisäksi eduskunnassa on kaksi jäsenyyteen patistelevaa kansalaisaloitetta sekä eduskunnan enemmistö alkaa kääntyä jäsenyyden kannalle.
Sijoitettaisiinko Suomeen ydinaseita?
Ydinaseita ei ole maailmassa käytetty sodassa vuoden 1945 jälkeen. Naton pelote rakentuu kuitenkin edelleen viime kädessä ydinaseiden varaan. Ydinaseilla Nato pystyy vastaamaan Venäjän sotavalmiuden kohottamistoimiin etenkin tilanteessa, jossa Venäjä on Ukrainan sodan aikana yhä enemmän korostanut omien ydinaseidensa merkitystä ja mahtia – osin jopa peitellysti uhkaillen.
Naton kova ydin on Naton perustamissopimuksen mukainen artikla 5, jonka mukaan hyökkäys mitä tahansa jäsenmaata vastaan tulkitaan hyökkäykseksi kaikkiin jäsenmaihin, eli artikla määrittää jäsenvaltioille velvoitteen puolustaa muita jäsenvaltioita. Artikla 5:n pelote toimii, sillä yhteenkään Naton jäsenmaahan ei ole koskaan hyökätty.
Ydinasevaltioita Natossa tällä hetkellä ovat Yhdysvaltojen lisäksi Iso-Britannia ja Ranska. Ulkomaisten sotilastukikohtien tai ydinaseiden sijoittaminen Suomeen ei kuitenkaan olisi käytännön edellytys tai edes vaatimus Naton 5 artiklan mukaisille turvatakuille.
Ydinaseiden sijoittaminen Suomeen voidaan estää jo jäsenyysneuvotteluissa, koska Suomella on neuvotteluissa mahdollisuus tehdä yksilöllisiä puolustuksellisia valintoja. Yksi vaihtoehto olisi pysytellä vain siinä, mitä täysjäsenyyden saavuttaminen ehdottomasti vaatii ja jättää kaikki muu ylimääräinen pois.
Toisin sanoen, Suomen maanpuolustuksen perusperiaatteet säilyisivät sellaisina kuin Suomi itse haluaa, ja niistä päätettäisiin yhä kansallisesti. Nato ei edes voi velvoittaa jäsenmaitaan esimerkiksi sijoittamaan maaperälleen ydinaseita. Suomen pitäisi kuitenkin päättää, liittyisikö se Naton ydinasepolitiikan suunnittelusta vastaavaan Nuclear Planning Groupiin (NPG). Tällä hetkellä siihen kuuluu 27 yhteensä 28 jäsenmaasta.
Suomen asemaa voi hyvin verrata Suomen naapurimaa Norjaan, joka on yksi Naton perustajamaista. Norja on itse kansallisella päätöksellään kieltänyt sekä ydinaseiden että ulkomaisien tukikohtien perustamisen valtioalueelleen.
Lisäksi Norjan malliin kuuluu Ruijan alueen niin sanottu ei-provokatiivinen puolustus, mikä tarkoittaa tiukasti rajoitettua Naton joukkojen sotilaallista läsnäoloa ja rajoitettua toimintaa Norjan Venäjää lähinnä olevalla pohjoisella alueella.
Norjan-mallin mukaisen ratkaisun voidaan hyvin arvioida soveltuvan myös Suomelle. Toisaalta Natolla tuskin olisi edes halua tai tarvetta sijoittaa Suomeen ydinaseita tai pysyviä joukkoja rauhan aikana.
Joutuuko Suomi sotimaan maailmalle?
Naton perustamissopimuksen ensimmäinen artikla osoittaa puolustusliiton perusvelvoitteen: sopimuksen osapuolet yhdistävät voimansa yhteisen puolustuksen sekä rauhan ja turvallisuuden säilyttämisen puolesta.
Naton 5 artiklassa todetaan, että hyökkäyksen kohteeksi joutunutta autetaan yksin tai yhdessä toisten sopimuspuolten kanssa ja puolustuksellisiin toimiin voi kuulua myös aseellisen voiman käyttö. Natolla ei siten ole omia joukkoja, vaan Naton voima rakentuu jäsenvaltioiden joukoista.
Luonteeltaan Nato on ”kaikki yhden, yksi kaikkien puolesta” -periaatteelle rakentuva liittouma, jonka perusvelvoite kuitenkin on rauhan ja turvallisuuden ylläpitäminen. Se, mitä Nato puolestaan ei ole, on sotakoneisto, joka voitaisiin keskusjohtoisesti lähettää tehtäviin jonkin muun kuin 5 artiklan velvoittamana. Nato on hallitustenvälinen organisaatio, jolla ei ole omaa, ylikansallista päätösvaltaa.
Nato-organisaatioon tosin kuuluu jäsenvaltioiden joukoista koostetut, kriisinhallintatehtäviin tarkoitetut nopean toiminnan NRF-joukot, joihin osallistuminen edellyttää kuitenkin jäsenvaltion kansallista päätöstä.
Naton 5 artiklan mukaiset velvoitteet koskevat luonnollisesti myös Suomea tilanteessa, jossa 5 artiklaa jouduttaisiin soveltamaan. Toisin sanoen, 5 artiklan soveltamistilanteessa Suomella olisi velvollisuus osoittaa osa omista puolustusvoimistaan jonkun toisen Nato-maan puolustamiseen. Käytännössä Suomen puolustuksellisen roolin merkitys riippuisi kuitenkin myös siitä, kuinka etäällä Suomesta hyökkäyksen kohteeksi joutunut toinen Nato-jäsenmaa olisi.
Muussa kuin 5 artiklan mukaisessa tilanteessa Suomi ei siis Nato-jäsenenä joutuisi sotimaan maailmalle. Kuitenkin, Nato-joukkopooliin omasta tahdostaan hakeutunut suomalainen ammattisotilas saattaisi myös joutua tehtävään Suomen ulkopuolelle.
Onko Suomella edes varaa liittyä?
Nato ei ole suurten yhteisten menoerien organisaatio, mutta Natolla on kuitenkin oma hallintojärjestelmänsä ja budjetti, jonka ylläpitämiseen myös Suomella olisi jäsenenä velvollisuus osallistua. Naton yhteinen budjetti sisältää siviili- ja sotilasbudjettien lisäksi erillisen investointiohjelman, jolla rahoitetaan yhteisiä infrastruktuurihankkeita.
Naton vuosittaiset infrastruktuuriin liittyvät menot ovat noin 5,2 miljardia euroa vuodessa. Kun tarkastellaan Suomen BKT:tä suhteessa Naton kokonaismenoihin, Suomen osuuden tulisi olla hieman yli 1 %, mikä tarkoittaisi vuositasolla 50-70 miljoonaa euron kuluja. Summa tarkentuisi liittymisprosessin yhteydessä. Näiden pakollisten kustannusten lisäksi Nato-jäsenyydestä Suomelle tulisi vielä tapauskohtaisesti kertyviä kustannuksia niiden erityisten tehtävien osalta, joihin Suomi kansallisesti päättäisi osallistua.
Yhteisten kustannusten lisäksi Nato tunnetusti on asettanut jäsenvaltioiden puolustusmenojen kansalliseksi tavoitteeksi 2 % BKT:sta, mihin osuuteen kaikki nykyiset jäsenvaltiot eivät yllä. Suomi sen sijaan täyttäisi vaatimuksen erinomaisesti jo nyt: Suomen puolustusmenot ovat Euroopan kärkitasoa ollen jo tänä vuonna 5,1 miljardia euroa eli 1,96 prosenttia BKT:sta. Naton tavoittelema kahden prosentin vaatimus BKT:sta tulee lähivuosina täyttymään kirkkaasti, koska puolustusvoimille on äskettäin osoitettu liki kahden miljardin euron lisärahoitus, joka jakautuu useammalle vuodelle.
Mitä Suomi hyötyisi jäsenyydestä?
Tässä artikkelissa on edellä tarkasteltu yleisimpiä Suomen Nato-velvollisuuteen kohdistuvia epäselvyyksiä ja myyttejä. Esitetään siis lopuksi myös kokoavasti, mitä konkreettisia hyötyjä Nato-jäsenyydestä olisi Suomelle.
Nato-jäsenyyden merkittävimmäksi vaikutukseksi voidaan katsoa Suomen puolustuskyvyn ennaltaehkäisevän kynnyksen huomattava vahvistuminen. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on <a href="https://www.kaleva.fi/presidentti-niinisto-ylelle-nato-jasenyyden-suurin/4468743">äskettäin</a> konkretisoinut ennaltaehkäisevää vaikutusta näin:
– Tahtoo sanoa suomeksi, että Venäjä ei lähde kokeilemaan sitä. Minusta se on selvästi suurin tekijä.
Niinistö arvioi Nato-jäsenyyden vahvistavan myös Suomen imagoa maailmalla. Yhtä selvää on, että Nato-jäsenyys pienentäisi maariskiä, vahvistaisi taloudellista paineensietokykyä ja samalla Suomesta tulisi entistä houkuttelevampi kohdemaa kansainvälisille investoinneille. Kyselyn mukaan 79 prosenttia taloustieteilijöistä katsoo, että Suomen liittymisellä Natoon olisi enemmän <a href="https://alfatvuutiset.fi/ekonomistit-nato-jasenyys-vahvistaisi-taloutta-maariski-pienenee/">myönteisiä</a> kuin kielteisiä vaikutuksia kansantalouteen.
Nato-jäsenyydestä olisi myös se hyöty, että Suomi saisi – 5 artiklan turvatakuiden ohella – myös kaikki ne muut hyödyt, mitä Naton täysjäsenyydestä seuraa. Naton rauhankumppanina Suomi on käytännössä jo nyt niin lähellä Natoa kuin on mahdollista olla olematta Naton jäsen.
Nato-jäsenenä Suomelle avautuisi mahdollisuudet parempaan tiedonsaantiin ja Suomi hyväksyttäisiin lopullisesti osaksi liittokunnan yhteisiä poliittisia päämääriä.
Jäsenvaltiona Suomi osallistuisi myös täysivaltaisesti kaikkeen Nato-liittokunnan suunnitteluun, valmisteluun ja päätöksentekoon. Tällöin Suomi voisi merkittävällä tavalla enemmän vaikuttaa myös omaa ulkoturvallisuuttaan koskettaviin kysymyksiin. Edellä sanotun voi myös tiivistää näin: Suomi integroituisi lopullisesti läntiseen arvoyhteisöön.

puolustusliitto

Mäenpää painottaa yleisen asevelvollisuuden merkitystä jatkossakin – ydinaseista ja Nato-joukoista Suomi päättää itse

Elomaa: ”Nato ei ole koskaan hyökännyt yhteenkään valtioon”

Perussuomalaiset: Nato-jäsenyys vähentäisi Suomen riippuvuutta EU:sta

Juuso puoltaa Natoon liittymistä: Suomen turvallisuuden vahvistaminen ei ole uhka kenellekään

Tuomioja haikailee EU:ta puolustusapuun ja Ruotsia sotilasliittoon yhdessä Suomen kanssa – Halla-aho: ”Ei ole uskottavaa”

Norjan pohjoisrajalla ovat vastakkain Nato ja Venäjä – Ukrainan sota nostattaa huolta vakoilusta, sabotaasista ja vaikutusyrityksistä

Ruotsidemokraateilta vihreää valoa Natolle – jos Suomi hakee jäsenyyttä

PS-Nuoriso vaatii: Viides kolonna sivuun – Erkki Tuomiojan erottava ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtajuudesta!

Åkesson haluaa Ruotsin Natoon Suomen perässä

Suomen Uutiset selvitti: Mitä velvollisuuksia Nato-jäsenyydestä todella seuraisi Suomelle – ja mitä Suomi hyötyisi

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025