Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

puuhake

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää jakaa presidentti Sauli Niinistön huolen Suomen talouskasvun pysähtyneisyydestä ja ylivelkaantumisesta. Keskeinen osa taloutta on energiamarkkinoiden jatkuva toimivuus myös poikkeustilanteissa. Asiasta toimenpidealoitteen tehnyt Mäenpää vaatii turpeen määrittelemistä uusiutuvaksi tai hitaasti uusiutuvaksi luonnonvaraksi.

Turve on ainoa kotimainen, huoltovarma, säävarma ja helposti varastoitava energiamuoto. Hallitusohjelman kirjauksen mukaan turve on tärkeä osa Suomen huoltovarmuutta. Siksi perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää on tehnyt toimenpidealoitteen turpeen määrittelemiseksi uusiutuvaksi tai hitaasti uusiutuvaksi biomassaksi vuotuisen kasvun osalta.
&#8211; Kansanedustuslaitoksessamme vedotaan usein tieteeseen ja tutkimukseen. Pidänkin outona sitä, että tämä asia on poikkeus. Eduskunnan suuressa valiokunnassa äänestettiin 5.12.2000 turpeen määrittelemisestä uusiutuvaksi energialähteeksi. Äänten mentyä tasan arpa ratkaisi. Fakta on se, että turve uusiutuu ja että turvetta muodostuu Suomessa huomattavasti enemmän kuin sitä vuosittain käytetään, Mäenpää kertoo.
Ylivoimainen energiahuollon turvaaja
Soita ja turvemaita on Suomessa yhteensä 9,3 miljoonaa hehtaaria eli kolmannes maapinta-alasta. Soista noin puolet on ojitettu metsätalouskäyttöön, noin 250 000 hehtaaria on viljelykäytössä ja aktiivisessa turvetuotannossa on noin 50 000 hehtaaria, siis alle prosentti. Nykyisestä suopinta-alasta on suojeltu 1,2 miljoonaa hehtaaria eli noin 13 prosenttia. Turve kattaa Suomen energiahuollosta noin 4 prosenttia.
Turve lisääntyy Suomessa eri lähteistä riippuen 45-100 miljoonaa kuutiometriä vuosittain, puu noin 103 miljoonaa kuutiota. Turvetta käytetään vuosittain noin 6 miljoonaa kuutiometriä ja puuta noin 85 miljoonaa. Yksi rekkakuorma palaturvetta sisältää energiaa keskimäärin noin 200 MWh. Sama määrä puuhaketta sisältää energiaa noin 120 MWh, joten kuljetuskustannukset puulle ovat korkeammat. Puun korjuussa menee polttoainetta ja konetunteja noin 3-4 kertaa enemmän turpeeseen verrattuna.
Metsänhoidollisesti puita harvennettaessa energiaa saadaan kerättyä 50-100 MWh hehtaarilta noin 20-30 vuoden välein. Turpeesta saadaan energiaa noin 300-1 300 MWh hehtaarilta joka vuosi noin 20-30 vuoden ajan. Turpeen poltosta syntyy myös vähemmän hiilidioksidipäästöjä kuin puun poltosta.
&#8211; Turpeen ominaisuudet ovat ylivoimaiset Suomen energiahuollon turvaajana. Polttoaineena se on kotimainen ja parantaa siten energiaomavaraisuuttamme. Lisäksi turve on hyvin varastoitavaa. Energiaturpeen tuotanto varmistaa turpeen saatavuuden myös muilla huoltovarmuuskriittisillä aloilla, kuten kasvintuotannossa ja maataloudessa, Mäenpää sanoo.
Hiipivä pandemia
Suomen ruoantuotannossa broilerit kasvavat turvepehkussa. Naudan- ja osittain myös sianlihantuotannossa turvetta käytetään makuualustana ja kuivikkeena. Maidontuotannossa kuiviketurve varmistaa utareterveyttä ja eläinten hyvinvointia. Kuiviketurve pitää eläimet puhtaina ja terveinä. Turpeen happamuus on ominaisuus, joka parantaa hygieenisyyttä ruoantuotannossa ja vähentää antibioottien käytön tarvetta.
&#8211; Turpeen käytön ansiosta suomalaisen broilerien jalkaterveys on Euroopan parasta, ja siten suomalaiset broilerin varpaat ovat vientituote Aasian markkinoille. Turpeen ansiosta Suomessa tuotettu broilerinliha on antibioottivapaata. Monissa muissa maissa eläimiä lääkitään antibiooteilla jatkuvasti ennaltaehkäisevästi.
&#8211; Edellä mainittuun liittyykin käsite antibioottiresistenssi, joka on maailmanlaajuinen ongelma. Sitä on kuvattu sanaparilla ”hiipivä pandemia”. On jopa arvioitu, että siihen voi kuolla tulevaisuudessa enemmän ihmisiä kuin syöpään. Antibioottiresistenssi tarkoittaa, että bakteeri kykenee vastustamaan antibioottia eli tulee sille vastustuskykyiseksi. Tästä seuraa, että kyseistä antibioottia ei voi enää käyttää tämän bakteerin aiheuttamien infektioiden hoidossa.
&#8211; Turve ehkäisee osaltaan antibioottiresistenssiä: sen antibakteerisuuden ansiosta antibiooteille ei ole tarvetta ja tuotantoeläimet pysyvät terveinä, Mäenpää huomauttaa.
Korvaavia vaihtoehtoja ei ole olemassa
Kasvuturpeessa kasvatetaan puuntaimet metsän uudistamiseen ja monet kasvissyöjien eväät, kuten lähes kaikki vihannekset, sekä koristekasvit. Kasvuturvetta viedään laivalasteittain myös ulkomaille, eli se on vientituote. Hollannissa tulppaaneita kasvatetaan suomalaisessa turpeessa.
&#8211; Osa päättäjistä katsoo, että turpeen käyttö ei ole ekologisesti kestävää ja että on pyrittävä löytämään sitä kestävämpiä korvaavia vaihtoehtoja. Näihin korvaaviin vaihtoehtoihin ei kuitenkaan voida siirtyä, ellei niitä ole olemassa.
&#8211; Turpeen käytön kannattavuus perustuu siihen, että tämä ketju toimii taloudellisesti järkevästi vain ja ainoastaan siten, että kaikki turve otetaan käyttöön. Pelkän kasvu- ja kuiviketurpeen tuotanto ja käyttö on taloudellisesti mahdotonta, toteaa Mäenpää.
&nbsp;

Mäenpää vaatii turpeen määrittelyä uusiutuvaksi luonnonvaraksi: ”Turvetta muodostuu Suomessa huomattavasti enemmän kuin sitä vuosittain käytetään”

Suomi ei ole saanut sanomaansa metsäasioissa riittävän selvästi esille. Kansanedustaja Minna Reijosen mukaan Suomen kanta äänestyksissä on usein ollut hyvin ailahtelevainen.

Äänestyksissä Suomella on ollut usein erilaisia suuntauksia, jotka eivät ole yhdessä puolustaneet meille niin tärkeää metsätaloutta. Jos Suomen edustajien ääni EU-parlamentissa olisi yhtenäisempi, todennäköisesti saisimme Suomen kannan uskottavimmin esille metsäasioissa. Palautteen mukaan Suomelta puuttuu uskottavuus.
&#8211; Johtuuko se siitä, että pienen Suomen maamme edustajilla EU:ssa on niin monta merkittävästi erilaista kantaa metsään liittyvissä asioissa? Minna Reijonen.
Puuta ja turvetta tarvitaan
Reijonen ihmettelee, että EU näkee jatkossa puut uusiutumattomana, ja pitää päätöksiä todella erikoisina.
&#8211; Sopii miettiä, että mitä nämä linjaukset tekevät esimerkiksi puuhakkeen käytölle Suomessa.
&#8211; Ollaanko todellakin hyväksymässä samaa kohtaloa puulle kuin turpeelle on jo tehty? Turpeentuotantoa on jo ajettu alas enemmän kuin olisi tarvetta ja se heikentää mm. huoltovarmuuttamme. Turve on kantojen ohella ainoa kotimainen polttoaine, joka kestää useamman vuoden varastointia ja soveltuu hyvin turvaamaan suomalaisen polttoaineen huoltovarmuutta. Myös puuta tarvitaan tulevaisuudessakin niin jatkojalostukseen kuin energianlähteeksikin.
”Kylmä ja vilu tulee”
Reijonen huomauttaa, että fossiilisten polttoaineiden käytön vähentyminen ja energiantuotannon siirtyminen hyödyntämään uusiutuvia energialähteitä luo haasteita Suomen huoltovarmuudelle.
Turve on arvokas suomalainen luonnonvara, jota voidaan käyttää moniin tarkoituksiin. Energiaturve on korvannut ennen kaikkea hiiltä. Turve mahdollistaa seospoltossa muiden vaikeammin hyödynnettävien polttoaineiden, kuten metsähakkeen ja peltobiomassojen käyttöä.
&#8211; Nyt jos kotimainen puutavara laitetaan samaan koriin turpeen kanssa ja tuotantoa ja käyttöä hankaloitetaan lainsäädännöllä ja verotuksella riittävästi, niin kylmä ja vilu kyllä tulee.
&#8211; Kylmä ja vilu talvipakkasella erottaa Suomen lämpimämmistä EU-maista. Energiakriisi on tosiasia. Millaiset vaikutusarviot EU:ssa on tehty Suomen osalta pitkällä aikavälillä? Miten tämä puuasioiden äänestys vaikuttaa Suomeen ja Suomen talouteen kymmenen tai 20 vuoden kuluessa? Reijonen kysyy.

Reijonen: Perussuomalaiset arvostavat puuta ja turvetta – ”Metsäasioiden EU-linjaukset syövät Suomen uskottavuutta”

puuhake

Mäenpää vaatii turpeen määrittelyä uusiutuvaksi luonnonvaraksi: ”Turvetta muodostuu Suomessa huomattavasti enemmän kuin sitä vuosittain käytetään”

Reijonen: Perussuomalaiset arvostavat puuta ja turvetta – ”Metsäasioiden EU-linjaukset syövät Suomen uskottavuutta”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025