Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

puuhastelu

Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) viime viikolla julkaiseman raportin mukaan rahapelituotoista myönnettyjen avustusten läpinäkyvyyttä, valvontaa ja tuloksellisuuden edellytyksiä tulee kehittää. Raportti kuvaa, kuinka avustukset kohdentuvat varsin vakiintuneelle saajajoukolle, kuinka valvonta on osin puutteellista ja kuinka vaikuttavuus ei ole riittävästi ohjannut tukien saamisen arviointia.

Veikkausvaroilla rahoitettuja avustuksia arvostellut perussuomalaisten kansanedustaja Mari Rantanen kokee raportin oikeuttavan perussuomalaisten kritiikin.
&#8211; VTV:n raportti vahvistaa sen, mistä perussuomalaiset ovat puhuneet vuosikaudet. Avustusrahat tulevat samoille järjestöille kuin Manulle illallinen ja hankehumppa pyörii. Avustusten tarve tulee arvioida uudelleen ja rahojen käyttö on otettava tarkempaan syyniin, erityisesti nykyisessä taloustilanteessa.
Poliittisten toimijoiden suojatyöpaikkoja
Valtionavustuslaki määrittelee avunsaamisen yleiset edellytykset, kuten sen, että tarkoituksen tulee olla yhteiskunnallisesti hyväksyttyä, ja että avustuksen antamisen on oltava perusteltua tavoitteiden kannalta.
&#8211; Avustuksien ehdoksi on asetettava jokin selkeä tavoite tai tulos, johon pyritään. On esimerkiksi varsin erikoista, että valtio, jossa on yleinen asepalvelus, rahoittaa Aseistakieltäytyjäliittoa. Nykytilanteessa olisi syytä arvioida uudelleen myös esimerkiksi Vantaan Venäläisen klubin lähes 770 000 euron valtionavustus. Monissa järjestöissä on kyse myös poliittisten toimijoiden suojatyöpaikoista, eikä avustusjärjestelmä nykyisellään ole kovin terveellä pohjalla, Rantanen kertoo.
Maahanmuuttajat puuhastelevat järjestökentällä
Osassa järjestötoimintaa myös valvonta on vaikeaa. Esimerkiksi Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA myöntää, että ”vain alle puolessa arvioiduista avustuskohteista toiminnan tulokset perustuvat kerättyyn tietoon” ja näissäkin yhteys toiminnan varsinaisiin tavoitteisiin jää usein todentamatta.
&#8211; Hyvänä esimerkkinä voidaan pitää lukuisia vähemmistöryhmien kotoutumiseen pyrkivien järjestöjen valtionavustuksia. Rahasummat ovat vuosien varrella kasvaneet, mutta kotoutumisen vaikuttavuus ei voi perustua siihen, että maahanmuuttajat puuhastelevat järjestökentällä. Valtiolla tulisi olla selkeät mittarit tuloista ja työllisyydestä, kielenosaamisesta sekä nuhteettomuudesta. Jos tulokset eivät parane, ei rahaakaan kannata käyttää, Rantanen perustelee.
Järjestörahoja suojellaan leikkauksilla
Jatkossa Veikkauksen edunsaajajärjestöille jaetut voittovarat tuloutetaan valtion kassaan ilman korvamerkintää avustusten saajista ja järjestöjen rahoitus tulee tavanomaisen budjettivalmistelun piiriin. Edunsaajien nykyinen tulotaso on turvattu kolmen vuoden siirtymäkaudella.
&#8211; Tässä talous- ja velkaantumistilanteessa on järjetöntä suojella järjestörahoja leikkauksilta. Päinvastoin, juuri nyt koko järjestökenttä tulisi asettaa riippumattoman selvityksen alle ja karsia kaikki, millä ei ole yhteyttä lakisääteisiin tai yleishyödyllisiin palveluihin, Rantanen vaatii.

VTV löysi ongelmia järjestöavustusten myöntämisessä – Rantanen: ”Avustusrahat tulevat samoille järjestöille kuin Manulle illallinen ja hankehumppa pyörii”

Suomessa on tuhansia järjestöjä ja organisaatioita, jotka ovat lähes yksinomaan julkisen rahoituksen varassa. Kaikki ilmoittavat työskentelevänsä hyvien päämäärien eteen, vaikka monen toiminta on lipsunut aggressiivisen lobbauksen ja politikoinnin puolelle &#8211; ja väärinkäytöksiä ja rikosepäilyjäkin on nähty. Yhdistystoiminnassa liikkuu löysää rahaa, joka houkuttaa siipiveikkoja ja hämärämiehiä. Taloustieteen professori Matti Virén herättelee keskustelua siitä, pitääkö valtion vuodesta toiseen alistua yhdistysten ja muiden epävirallisten yhteisöjen lypsettäväksi.

Julkiset menot kasvoivat voimakkaasti 1960-1980-luvuilla, jolloin rakennettiin perustaa pohjoismaiselle hyvinvointivaltiolle. Valtion takaamien hyvinvointipalvelujen rinnalle on samalla noussut ei-virallisten yhteisöjen ja organisaatioiden jatkuvasti paisuva kenttä, jonka toimintaa valtio ja kunnat rahoittavat. Yhdistysten toiminta on kuitenkin monelle epäselvää.
Turun yliopiston taloustieteen emeritusprofessori, ajatuspaja Suomen Perustan hallituksen puheenjohtaja Matti Virén ihmettelee, mihin Suomessa tarvitaan tuhansia järjestöjä ja organisaatioita, jotka ovat yksinomaan julkisten avustusten varassa.
Ei pidä ryhtyä valtion ja kuntien kerjäläisiksi
Tyypillisesti yhdistykset ilmoittavat mielellään laajan kirjon erilaisia hyviksi katsomiaan tarkoituksia, joiden puolesta ne toimivat, mutta on kyseenalaista, pitääkö valtion ulkoistaa hyvinvointivaltion toimintaan liittyviä tehtäviä ulkopuolisille tahoille.
&#8211; Yhteisöt sanovat tekevänsä hyvää, millä perusteella ne saavat tiettyjä rälssioikeuksia. Itse en kuitenkaan näe asianmukaisena järjestelynä sitä, että hyvinvointiyhteiskunnan toimintoja järjestämään on valtion lisäksi siirretty joukko muita toimijoita, Virén sanoo.
Kansalaisjärjestötoiminta on perinteisesti ollut vapaaehtoista, pyyteetöntä ja pääosin palkatonta toimintaa hyvien asioiden eteen. Nykyistä järjestökenttää Virén kutsuu kerjäämisen ammattilaisiksi, ja toteaa, että on tullut aika siivota ”harmaa vyöhyke” valtion ja vapaan kansalaistoiminnan välillä.
&#8211; Jos ”yleishyödylliset yhteisöt” eivät kykene itse hankkimaan keskuudestaan edes puolta rahoistaan, älkäätkö ne ryhtykö pysyviksi valtion ja kuntien kerjäläisiksi. Kansalaistoiminnan tarkoituksena ja ainoana toimintamuotona ei saisi olla rahan hankkiminen valtiolta, Virén sanoo.
Julkisia rahoituskanavia on useita
Moni suomalainen järjestö toimii pakolais-, siirtolais-, maahanmuutto-, monikulttuuri- ja kotouttamistoiminnan alueella, jolloin yleensä <a href="https://stage.sudev.fi/helppoa-rahaa-maahanmuutto-ja-monikulttuuriyhdistyksille-jaettiin-veikkausvoittovaroista-55-miljoonaa-euroa/">helppoa rahaa</a> on tiedossa. Julkisia rahoituskanavia on useita, ja valveutuneimmat järjestötoimijat osaavat hyödyntää kaikkia.
Samaan aikaan kun järjestöt imuroivat tileilleen rahaa, joka on alkujaan kerätty joko veronmaksajilta tai rahapelihäviöistä, monen järjestön toiminta näyttäisi – ainakin julkisten ulostulojen perusteella – irtautuneen hyvin etäälle siitä tarkoituksesta, minkä puolesta ne ilmoittavat toimivan, ja on tapahtunut siirtymää lähelle poliittista toimintaa.
Tarkastelkaamme ilmiötä vaikka Plan Suomen toiminnan kautta.
Plan Suomi <a href="https://www.google.fi/url?sa=t&amp;rct=j&amp;q=&amp;esrc=s&amp;source=web&amp;cd=&amp;cad=rja&amp;uact=8&amp;ved=2ahUKEwjFlbGJs9f4AhXytYsKHYsiC_wQFnoECAMQAQ&amp;url=https%3A%2F%2Fplan.fi%2F&amp;usg=AOvVaw1S8MwbnKB4ZCCriBPLnQ0g">ilmoittaa olevansa</a> ”lastenoikeusjärjestö, joka parantaa erityisesti heikoimmassa asemassa olevien tyttöjen elämää ja suojelua.”
Muutama viikko sitten Plan Suomi <a href="https://stage.sudev.fi/plan-suomi-vaatii-etta-naisia-pitaa-nyt-alkaa-kutsua-menstruoiviksi-ihmisiksi-twitter-kayttajilta-topakka-kurinpalautus/">käskytti</a> sosiaalisen median kanavillaan kaikelle kansalle, että jatkossa naisia ei pidä enää kutsua naisiksi, vaan sen sijaan ”menstruoiviksi ihmisiksi”. Seurauksena kuitenkin rekyyli iski somessa, ja Plan Suomelle annettiin topakka kurinpalautus, sillä määräilyn voi helposti nähdä tökerönä ja naisen arvoa alentavana.
Rahaa valuu veronmaksajilta ja ongelmapelaajilta
Plan Suomi on lähes yksinomaan ulkopuolisten avustusten varassa toimiva organisaatio. Enimmäkseen järjestölle kanavoituvat rahat ovat alun perin veronmaksajilta tai ongelmapelaajilta.
Ulkoministeriö (UM) rahoittaa järjestöä vuodessa 6,5 miljoonalla eurolla. Lisäksi järjestön tilille kilahti tänä vuonna sosiaali- ja terveysministeriön STEA-avustuksia 204 000 euroa.
Kaiken kaikkiaan eri tahoilta kerjäämällä Plan <a href="https://plan.fi/tutustu-planiin/taloutemme/">sai viime vuonna kasaan</a> yhteensä 24,4 miljoonan euron potin. UM:n ja STEA:n lisäksi rahoittajia ovat esimerkiksi EU, opetushallitus, aluehallintovirasto, Suomen Kulttuurirahasto sekä eräät yritykset.
Muhkeiden avustusvarojen turvin Plan Suomen päämajaan on haalittu <a href="https://plan.fi/yhteystiedot/henkilosto/">runsas joukko</a> palkollisia erilaisissa ”tehtävissä” nimikkeillä, kuten pääsihteeri, it-päällikkö, HR-päällikkö, talousjohtaja, ohjelmapäällikkö, humanitaarisen työn ohjelmapäällikkö, ohjelmajohtaja, ilmastotyön asiantuntija, gender and inclusion specialist, globaalikasvatuksen asiantuntija, globaalikasvatuksen ohjelmapäällikkö ja niin edelleen. Palkkakuiteista selviää, että myös koordinaattoreille maksetaan.
Veronmaksajien rahoilla parempaakin käyttöä
Ulostulojensa perusteella Plan Suomi on täysillä mukana tiedostavassa <a href="https://plan.fi/kannanotot/plan-vaatii-suomea-myontamaan-vastuunsa-riittamattomista-ilmastotoimista/">woke-hurmoksessa</a>. Sen lisäksi, että Plan vaatii naisia kutsuttavan jatkossa menstruoiviksi ihmisiksi, vaatimukset koskevat myös” vastuun tunnustamista riittämättömistä ilmastotoimista”.
Jos et ole vielä ehtinyt vaatia <a href="https://plan.fi/artikkelit/plan-international-vaatii-kuukautisille-omaa-emojia/">kuukautisille omaa emojia</a>, niin Plan Suomi on tehnyt myös sen sinun puolestasi.
Professori Virén vihjaa sarkastiseen tyyliin, että kenties veronmaksajilta kerätyillä rahoilla olisi parempaakin käyttöä kuin tukea Plan Suomen kulttuurinmuokkausprojekteja.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Kiva uutinen. Budjettialijäämän umpeenkurominen on sittenkin helppo juttu. Joka päivä joku Turhake -järjestö kertoo, mihin verovaroja EI pitäisi käyttää.
&mdash; Matti Viren (@viren_matti) <a href="https://twitter.com/viren_matti/status/1537358860889071617?ref_src=twsrc%5Etfw">June 16, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
&nbsp;
SPR käyttää palkkoihin 48 miljoonaa euroa vuodessa
Julkista rahaa heruu miljoonia euroja <a href="https://stage.sudev.fi/somali-ja-monikulttuuriyhdistyksille-yli-miljoona-euroa-stea-rahaa-suomalaisuuden-liitolle-ei-heru-euroakaan-valtiolta/">somalien kulttuuriyhdistyksille</a>, siinä missä valtio suhtautuu nihkeästi suomalaisen kulttuurin tukemiseen.
Hyvin tavallista näyttää olevan, että <a href="https://stage.sudev.fi/kaarnavenemiehille-taas-jattipotti-hautomotoimintaan-lapioitu-jo-yli-miljoona-euroa-stea-avustuksia/">mitä älyttömämpiä projekteja</a> keksit yhdistyksesi nimissä, sitä helpompi on hankkeelle saada julkinen maksaja.
Suomen Punaisen Ristin (SPR) verkossa julkaistun markkinointipuheen mukaan SPR muun muassa auttaa onnettomuuksien ja kriisien sattuessa Suomessa ja maailmalla.
&#8211; Kannustamme ihmisiä pitämään huolta toisistaan ja turvallisuudestaan sekä asettumaan heikomman puolelle, verkkosivulla lukee, tarkoituksena tietenkin vedota myötätuntoon ja auttamisen haluun.
Yksityisten lahjoittajien lisäksi SPR:lle kanavoituu muhkeita julkisia avustuksia, suurelta osin UM:n ja STEA:n kautta. Uusimman SPR:n vuosikertomuksen mukaan STEA-rahoituksen osuus oli lähes <a href="https://www.punainenristi.fi/globalassets/6.-tyomme--paasivu/jarjestotoiminta/jarjestotoimintaan-liittyvat-julkaisut/vuosikertomukset/spr_vuosikertomus_2021_fin.pdf">4,5 miljoonaa euroa</a>. UM:n kautta SPR:lle kanavoitui peräti 21,8 miljoonaa euroa.
Rahoittajien joukossa on muitakin ministeriöitä ja varoja tulee myös EU:lta. Kaiken kaikkiaan SPR:n julkinen rahoitus viime vuonna oli 33,4 miljoonaa euroa. SPR saa varoja myös lahjoituksina ja sijoitustoiminnasta.
SPR:n tilinpäätöksen mukaan tuotot olivat viime vuonna huimat 110 018 547 euroa. Summasta kuitenkin hupeni henkilökunnan elatukseen eli palkkoihin ja palkkojen sivukuluihin runsaat 48 miljoonaa euroa.
Plan Suomen tavoin SPR on auttamistyön kyljessä tehnyt politikointia jo vuosikaudet, muun muassa lähtemällä mukaan sosiaalisen median <a href="https://stage.sudev.fi/punaisesta-ristista-tuli-presidentinvaalien-sensuristi/">ilmianto- ja kyttäyshankkeeseen</a> ja osallistumalla <a href="https://stage.sudev.fi/spr-perustanut-laittomasti-maassa-oleskeleville-yomajoja-pyytaa-kerrostalonaapureita-salaamaan-asian-ville-tavio-vastenmielista-touhua/">laittomasti maassa olevien</a> piilotteluun. Äskettäin on käynyt ilmi epäily SPR:n piirissä tehdystä <a href="https://stage.sudev.fi/sprn-vastaanottotoiminnassa-epaillaan-torkeaa-kavallusta/">törkeästä kavalluksest</a>a. Hyväntekeväisyystoiminnassa pyörii isoja rahoja, jotka aina houkuttavat siipiveikkoja ja hämärämiehiä.
Ideologisia puuhakerhoja karsittava pois
Perussuomalaiset pitää esillä järjestöjen ja yhdistysten leväperäistä rahoitusta. Kansanedustaja Mari Rantanen huomautti jo aiemmin, että rahanjako järjestöille on ollut vuosikausia <a href="https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/marirantanen1/jarjestoavustukset-syyniin/">holtitonta ja huonosti valvottua</a> sekä vaikuttavuusarvioinneiltaan onnetonta.
Kansanedustaja Lulu Ranne linjaa, että jatkossa järjestöjen rahoitusta tuleekin karsia.
&#8211; Meidän tulee priorisoida toimintaa, joka selvästi lisää hyvinvointia ja on taloudellisesti kestävää, kuten esimerkiksi lasten ja nuorten liikunnan tukemista, mutta erilaisia ystävyysjärjestöjä ja ideologisia puuhakerhoja on karsittava kovalla kädellä.
Ranne katsoo, että verorahojen käyttö on monelta osin holtitonta. Ranne vaatii myös toimintaan lisää avoimuutta ja läpinäkyvyyttä.
&#8211; Kansalaisilla tulee olla maksimaalinen oikeus ja mahdollisuus tarkastaa ja valvoa verovarojen käyttöä.
Yhdistysten rahoitusvastuuta Ranne siirtäisi enemmän yhdistyksille itselleen.
&#8211; Julkiset rahat pitää kohdistaa suomalaisten välttämättömiin palveluihin eikä mihinkään puuhasteluun, höpöhankkeisiin, kaikenlaisen turhan pyörittämiseen tai kavereiden palkkaamiseen. Tästä seuraa, että ei-välttämättömän yhdistystoiminnan rahoituksen on tultava vapaaehtoisilta lahjoittajilta, Ranne sanoo.
Julkista rahaa vain välttämättömyyksiin
Hän esittää, että yhdistysten rahoitustarpeita pohdittaessa tulisi aina ensinnä selvittää, että mikäli rahaa tarvitsevaa yhdistystä ei olisi, järjestäisikö valtio tai kunta vastaavaa toimintaa ja missä määrin, samalla huomioiden julkisten menojen välttämättömän priorisointitarpeen.
&#8211; Jos ei järjestäisi, sitten yhdistyksellekään ei anneta julkista rahaa. Jos valtio vastaavaa toimintaa järjestäisi mutta suppeampana, yhdistyksen rahoitus sitten sen mukaan, mikäli kyse on toiminnasta, joka on suomalaisten hyvälle arjelle välttämätöntä.

Suomalaisista järjestöistä tuli julkisen rahan kerjäämisen ammattilaisia – ”Kansalaistoiminnan tarkoituksena ja ainoana toimintamuotona ei saisi olla rahan hankkiminen valtiolta”

Pohjoismaiden neuvoston varapresidentti, perussuomalaisten kansanedustaja Lulu Ranne osallistui Ahvenanmaalla neuvoston puheenjohtajistokokoukseen. Ranne ruoti tänä vuonna 70-vuotta täyttävän Pohjoismaiden neuvoston roolia ja tulevaisuutta realistisesti. Maailma muuttuu ja neuvoston pitää vastata muutoksiin.

&#8211; Pohjoismainen yhteistyö on nyt ajankohtaisempaa kuin koskaan. Korona erotti meitä ja vaikeutti yhteistyötä erityisesti erilaisten rajoitusten vuoksi. Venäjän hirvittävä hyökkäys, energia-, talous- ja ruokakriisi sekä Nato-prosessi taas yhdistävät meitä historiallisella tavalla, Lulu Ranne aloitti.
Pohjoismainen yhteistyö jää EU:n jalkoihin
Maailman turvallisuustilanteen raju heikentyminen sekä kansalaisten ja yritysten arjen vaikeutuminen velvoittavat Ranteen mukaan Pohjoismaita yhdistämään voimansa ennen näkemättömällä tavalla.
&#8211; Pohjoismaiden neuvoston kahvikerhoilun ja halailun aika on nyt ohi. Neuvoston on uudistuttava, toimintaa on tehostettava ja meidän on lopetettava vanhentuneiden tapojen ja byrokratian taakse piiloutuminen. Neuvoston on otettava johtajan rooli pohjoismaisen yhteistyön vahvistamisessa.
Pohjoismaiden hallitukset eivät valitettavasti näytä Ranteen mukaan vieläkään ymmärtävän pohjoismaisen yhteistyön merkitystä. Pohjoismainen yhteistyö on kansainvälisissä poliittisissa kuvioissa &#8221;divarisarjaa, vaikka se pitäisi nostaa mestareiden liigaan&#8221;. Se jää edelleen EU:n jalkoihin, vaikka pohjoismaisen yhteistyön mahdollisuudet ovat valtavat. Aina ei tarvitse mennä merta edemmäs kalaan. Ei kansalaisten eikä yritysten.
Hampaattoman puuhastelun aika on ohi
Ranteen mukaan nyt on se hetki kun Pohjoismaiden neuvoston on käärittävä hihat ja otettava johtajan rooli pohjoismaisen yhteistyön vahvistamisessa. Tämä ei vaadi uusia mandaatteja, byrokratiaa tai himmeleitä vaan todellista johtajuutta ja tahtoa. Yhteistyön esteiden raivaamista, toimintaa, tuloksia ja viestintää.
&#8211; Meiltä löytyy osaamista nostaa Pohjoismaiden neuvoston toiminta täysin uudelle tasolle, mutta löytyykö uudistumiselle halua ja rohkeutta? Niitä on löydettävä yhteistyössä.
&#8211; Tarvitsemme parasta mahdollista pohjoismaista yhteistyötä, vähemmän saamattomuutta, hampaatonta puuhastelua ja byrokratiaa. Nykymeno ei voi jatkua. Tarvitsemme toimintaa, joka tuo on lisäarvoa Pohjolan kansalaisille. Pohjoismaiden neuvoston on johdettava pohjoismaista yhteistyötä turvallisuus kärkenä. Oltava turvallisuuden edelläkävijä, rakentaja, ylläpitäjä ja puolustaja, Ranne painotti.

Ranne: Pohjoismaiden neuvoston kahvikerhoilun ja halailun aika on ohi – ”Toimintaa on tehostettava ja lopetettava byrokratian taakse piiloutuminen”

puuhastelu

VTV löysi ongelmia järjestöavustusten myöntämisessä – Rantanen: ”Avustusrahat tulevat samoille järjestöille kuin Manulle illallinen ja hankehumppa pyörii”

Suomalaisista järjestöistä tuli julkisen rahan kerjäämisen ammattilaisia – ”Kansalaistoiminnan tarkoituksena ja ainoana toimintamuotona ei saisi olla rahan hankkiminen valtiolta”

Ranne: Pohjoismaiden neuvoston kahvikerhoilun ja halailun aika on ohi – ”Toimintaa on tehostettava ja lopetettava byrokratian taakse piiloutuminen”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025