Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

puunpoltto

OECD:n ilmastoraportti tekee selvääkin selvemmäksi sen, että Suomen hallituksen ilmastotavoitteet ovat niin kunnianhimoisia, että niiden saavuttamiseksi takan polttokin on ongelma.

13. joulukuuta julkaistu taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n ympäristöpolitiikan <a href="https://www.oecd.org/finland/oecd-environmental-performance-reviews-finland-2021-d73547b7-en.htm">arviointiraportti</a> perää Suomelta selkeitä käytännön toimia kunnianhimoisten ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi.
OECD pitää hyvänä Suomen kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ja pyrkimystä hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä. Raportin mukaan Suomi ei kuitenkaan nykyisillä toimillaan kykene saavuttamaan tavoitteitaan.
Maa- ja metsätalous OECD:n tarkkailussa
OECD:n mukaan eritoten maa- ja metsätalous kuormittavat Suomen luonnon monimuotoisuutta. Lisäksi tuotannon ja kulutuksen vastuullisuudessa on paljon tekemistä. Järjestön mukaan poliittisista linjauksista huolimatta tilanne ei ole parantunut. Jopa 48 prosenttia Suomen elinympäristöistä – erityisesti soista, metsistä ja ruohoalueista – luokiteltiin vuonna 2019 uhatuiksi. Suomen tulisi myös sopia selkeä aikataulu turpeenkäytön lopettamiselle.
Raportissaan OECD listaa käytännön toimia, joihin Suomi voisi heti ryhtyä. Suomen kansallisen ilmansuojeluohjelman 2030 kautta OECD suosittelee varojen ohjaamista erityisesti pienhiukkaspäästöjen torjumiseen. Tämä tarkoittaisi pienimuotoisen puunpolton ja katupölyn aiheuttamien päästöjen vähentämistä.
Nastarenkaatkin ilmastopahiksia
Vaikka Suomen ilmanlaatu on yksi OECD-maiden parhaista, järjestön mukaan pienimuotoinen puunpoltto aiheuttaa pienhiukkaspäästöistä jopa puolet. Se ehdottaa, että Suomi voisi myös harkita muutoksia esimerkiksi saunan kiukaita ja nastarenkaita koskevaan sääntelyyn.
OECD suosittaa Suomelle myös toimia jätehuollon ja kiertotalouden tehostamiseen. Kierrätyksen tueksi Suomessa voitaisiin esimerkiksi ottaa käyttöön järjestelmä, jossa jätteistä maksetaan niiden tyypin ja painon perusteella. Myös maatilojen kierrätystä tulisi tehostaa ja parantaa ravinneylijäämien hallintaa erityisesti Itämeren rannoilla esimerkiksi verotuksen kautta.
Yksityisautoilun vähentämiseksi OECD ehdottaa muutoksia kaupunkisuunnitteluun ja joukkoliikenteeseen. Myös säädökset pysäköintipaikkojen vähimmäismääristä ja työpaikkojen verovapaasta pysäköinnistä tulisi poistaa.
&nbsp;

Suomalaisten puukiukaat joutuivat tikunnokkaan OECD:n ilmastoraportissa

Eduskunnan ympäristövaliokunnassa on aloitettu käsittely Euroopan unionin NEC-päästökattodirektiivin toimeenpanoon liittyvästä hallituksen esityksestä. Esityksellä hallitus kaavailee puuttumista esimerkiksi puun pienpolttoon takoissa ja kiukaissa erityisesti kaupunkitaajamissa.

&#8221;Emme hyväksy kieltämistä&#8221;
Ympäristöministeriö mukaan puun pienpolttoon liittyvät toimet tulevat olemaan kansallisen ilmansuojeluohjelman keskiössä. Perussuomalaisten kansanedustajat ja ympäristövaliokunnan jäsenet Olli Immonen ja Rami Lehto eivät esitystä sellaisenaan hyväksy.
&#8211; Emme tule hyväksymään esimerkiksi puun pienpolton kieltämistä, kuten esimerkiksi Isossa-Britanniassa on osittain tehty. Kieltojen sijaan pienhiukkaspäästöjen vähentämiseen voitaisiin puuttua esimerkiksi uutta teknologiaa hyödyntämällä. Tämä ei saa kuitenkaan johtaa kuluttajan näkökulmasta liian kalliisiin investointeihin, Immonen ja Lehto toteavat.
EU ja hallitus haluavat holhota
Immonen huomauttaa, että suomalaiset ovat historiallisesti metsäläiskansaa, ja puunpoltto on kuulunut merkittävänä osana suomalaiseen elämänmuotoon.
&#8211; Luonnonläheisyys puunpolttoineen kuuluu suomalaiskansalliseen identiteettiin.
&#8211; Puun pienipoltto kodeissa, mökeillä ja nuotioissa tulee sallia jatkossakin. Puunpoltto ja tuli eksoottisena elementtinä ovat myös matkailun näkökulmasta suuri vetovoimatekijä. EU:n ja hallituksen liian pitkälle viedystä holhouksesta uhkaisi tässä mielessä koitua suuri rahallinen menetys suomalaiselle kansantaloudelle, Lehto toteaa.
Ympäristöministeriö vastaa
Ympäristöministeriön viestintäasiantuntija Annukka Lyra vastaa Immosen ja Lehdon kannanottoon seuraavasti:
Eduskunnan ympäristövaliokunnan jäsenet Olli Immonen ja Rami Lehto olivat huolissaan hallituksen aikeista kieltää puun pienpoltto (SU 3.10.2018). Näin ei olla tekemässä, vaan jatkossakin Suomessa tullaan nauttimaan takkojen, kiukaiden ja nuotioiden lämmöstä. Puun pienpolton aiheuttamia terveyshaittoja sen sijaan halutaan vähentää.
Ilmansaasteisiin menehtyy vuosittain ennenaikaisesti noin 2 000 suomalaista. Eniten terveyshaittoja aiheuttava ilmansaaste ovat pienhiukkaset, joiden suurin lähde tällä hetkellä on puun pienpoltto. Pienpolton suhteellinen osuus tulee kasvamaan vuoteen 2030 mennessä, koska muiden päästölähteiden eli tieliikenteen, työkoneiden, teollisuuden ja energiantuotannon päästöt vähenevät lainsäädännön keinoin. Puun pienpolttoa eivät tällä hetkellä koske mitkään määräykset.
Ilmansaasteiden aiheuttamien haittojen vähentäminen tapahtuu eri keinoja käyttämällä. Niitä tullaan sisällyttämään valmistelussa olevaan ilmansuojeluohjelmaan. Keskeisinä keinoina nähdään tietoisuuden lisääminen hyvistä menetelmistä sekä teknologian kehittäminen, kuten Olli Immonen ja Rami Lehtokin nostivat esiin. Yhteistyö laitevalmistajien kanssa on jo aloitettu. Kuluttaja pääsee pitkälle päästöjen vähentämisessä käyttämällä puhtaita ja kuivia puita hyvin toimivassa pesässä.
Ilmansuojeluohjelma vastaa EU:n päästökattodirektiiviin, jonka tavoitteena on vähentää ilmansaasteista aiheutuvia terveyshaittoja EU:n alueella 48 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi jäsenmaiden tulee vähentää ilmaan joutuvia pienhiukkasten, rikkidioksidin, typen oksidien, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ja ammoniakin päästöjä. Suomen päästövähennysvelvoitteet ovat pienemmät kuin useimpien muiden maiden, koska Suomi on jo tehnyt paljon päästöjen vähentämiseksi, ja koska Suomi on harvaan asuttu maa ja siten haitoille altistuvia ihmisiä on vähemmän kuin muissa Euroopan maissa. Ilmansaastepitoisuuksille ei kuitenkaan ole turvallista alarajaa.
Artikkeliin lisätty ympäristöministeriön vastaus 8.10. 2018 klo 11.10.

Immonen ja Lehto: Hallitus uhkaa puuttua puun pienpolttoon takoissa ja kiukaissa – ”Holhous huipussaan”

puunpoltto

Suomalaisten puukiukaat joutuivat tikunnokkaan OECD:n ilmastoraportissa

Immonen ja Lehto: Hallitus uhkaa puuttua puun pienpolttoon takoissa ja kiukaissa – ”Holhous huipussaan”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025