Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

puurakentaminen

Purra avasi sahateollisuuskonferenssin: ”Sahateollisuus on Suomen talouden kulmakivi – puun käyttöä on lisättävä, ei vähennettävä”

Sahateollisuus varoittaa hakkuurajoituksista: ”Miljardien lasku ja tuhansien työpaikkojen menetys”

Perussuomalaisten kansanedustaja ja eduskunnan ympäristövaliokunnan jäsen Olli Immonen ihmettelee Suomessa vellovaa keskustelua ilmastonmuutokseen, metsien hakkuuseen ja hiilinielun kasvattamiseen liittyen.
Esimerkiksi Ilmastopaneeli IPCC:n toimijat ovat todenneet, että metsähakkuita tulisi voimallisesti rajoittaa Suomessa, jotta ilmastonlämpeneminen voitaisiin pitää 1,5 asteessa esiteolliseen aikaan verrattuna.

&#8211; Välittömästi IPCC:n ulostulon jälkeen vanhat puolueet lähtivät toistamaan julkisuudessa tätä samaa mantraa. Muut puolueet &#8211; perussuomalaisia lukuun ottamatta &#8211; ovat nyt siis vahvasti sitä mieltä, että metsiä ei saisi enää hakata entiseen tapaan, kansanedustaja Olli Immonen ihmettelee.
Esimerkiksi sosialidemokraatit totesivat: ”Me hakkaamme liian paljon suhteessa hiilinieluun. Suomeksi se tarkoittaa sitä, että puun käyttöä kertakäyttötuotteisiin ja polttoaineisiin pitää uudelleen harkita.”
&#8211; Poliittisten päättäjien pitäisi ottaa nyt järki käteen ja tarkastella asiaa puolueettomasti sekä ympäristöllisten että taloudellisten realiteettien valossa, Immonen sanoo.
Suomi on Euroopan metsäisin maa
Immonen muistuttaa, että Suomi on Euroopan metsäisin maa. Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomen pinta-alasta metsätalousmaata on 78 prosenttia. Metsämaata on arvioiden mukaan 20,1-22,1 miljoonaa hehtaaria eli neljä hehtaaria jokaista suomalaista kohti. Euroopan keskiarvo on 1,3 hehtaaria.
&#8211; Suomen ei tarvitse vähentää metsähakkuitaan. Suomessa metsien hakkuut ovat kestävällä tasolla. On myös syytä muistaa, että Suomessa metsien puuvaranto ja hiilivarasto ovat kasvaneet vuosikymmenten ajan.
&#8211; Oikein tehtyinä hakkuut ylläpitävät tai jopa kiihdyttävät metsien kasvua. Harvennushakkuissa metsästä otetaan pois kuolleet ja huonokasvuiset puut, jotta jäljelle jäävät puut voisivat jatkaa kasvuaan paremmissa oloissa. Suomessa metsäpolitiikkaa tulee tehdä vastuullisesti siten, ettemme vaaranna metsäteollisuutemme kilpailukykyä, Immonen painottaa.
Metsäteollisuus on Suomen talouden selkäranka
Luonnonvarakeskus on arvioinut Suomen metsätalouden vuotuiseksi liikevaihdoksi noin 20 miljardia euroa, ja sen osuus nettoviennistä on 27 prosenttia.
&#8211; Metsäteollisuus on Suomen talouden selkäranka. Tämä on syytä tiedostaa myös politiikkatoimia tehtäessä. Esimerkiksi puurakentaminen luo Suomelle ennenäkemättömiä uusia mahdollisuuksia. Puulla voidaan korvata uusiutumattomia raaka-aineita: rakentamisessa tulee suosia enemmän puuta, joka sitoo hiiltä. Puulla voidaan myös korvata fossiilisia polttoaineita, muovia ja tekstiilien keinokuituja, Immonen sanoo.
Immonen muistuttaa, että suomalaiset ovat suhtautuneet eri aikakausina metsään ja luonnonmaisemiin eri tavoin. Esi-isillemme metsät olivat pyhiä paikkoja. Kansallisromantiikan aikakaudella maalaustaide ja kaunokirjallisuus jättivät pysyvät jäljet suomalaisten metsä- ja luonnonmaisemakäsitykseen.
&#8211; Mielestäni Suomen metsäpolitiikassa on tähdättävä tilanteeseen, jossa metsien pyhyys ja maisemaestetiikka sekä vastuullinen metsänhoito ja metsätalouden harjoittaminen ovat tasapainossa. Parhaimmillaan metsät voivat palvella samaan aikaan tuotantopaikkana ihmistä sekä toimia kestävänä elinympäristönä ihmisille sekä eri kasvi- ja eläinlajeille.
Metsittämistä edistettävä globaalilla tasolla
Immosen mkaan metsien hiilinieluja voidaan lisätä metsittämällä puuttomia alueita sekä kasvattamalla nykymetsien hiilivarastoja oikein toteutettujen hakkuiden ja metsien hoidon avulla.
&#8211; On tärkeää panostaa sellaisten alueiden metsittämiseen, missä on ollut aiemmin metsää. Lisäksi voidaan tähdätä olemassa olevien metsien puuvarantojen kartuttamiseen metsien tihentämisen ja puuston järeytymisen keinoin.
&#8211; Julkinen valta voisi tukea metsien perustamista ja metsähoitotoimia, kun metsänomistajan toimenpiteistä saama hyöty on metsän pitkän kiertoajan takia liian kaukana. Metsänomistajille voitaisiin antaa tukea, jotta he kasvattaisivat puut järeämmiksi ja vanhemmiksi ja siten kasvattaisivat myös metsien hiilinielua. Tällöin metsäteollisuus saisi metsistä myös nykyistä enemmän arvokasta raaka-ainetta biotuoteteollisuuden tarpeisiin.
Immonen pitää tärkeänä, että metsittämiskysymys nostetaan esiin globaalilla tasolla.
&#8211; Suomen tulisi tukea metsittämistoimia globaalisti, erityisesti Afrikassa. Tämä olisi perusteltua myös sen vuoksi, että Afrikassa jatkuvasti yhä enemmän alueita muuttuu asuinkelvottomiksi, väestö lisääntyy ja muuttopaine kasvaa.
Sosiaalista vakautta kehitysmaihin
Suomessa globaalin metsittämiskysymyksen on nostanut näkyvästi esiin puurakentamisen emeritusprofessori Eero Paloheimo, joka ehdotti Suomen Uutisten haastattelussa Afrikan hiekka-aavikoiden, erityisesti Saharan, metsittämistä.
&#8211; Paloheimon esittämä ajatus on kunnianhimoinen, mutta erittäin kannatettava. Tätä viestiä Suomen päättäjien olisi perusteltua viedä eteenpäin kansainvälisissä pöydissä. Suomessa metsien hakkuut ovat kestävällä tasolla, mutta Paloheimon esittämällä toimenpiteellä tuettaisiin tehokkaasti muun maailman paikallista ekologista ja sosiaalista vakautta sekä työllisyyttä, Immonen sanoo.
&nbsp;

Immonen: Metsien hakkuut ovat Suomessa kestävällä tasolla – ”Poliittisten päättäjien pitäisi ottaa nyt järki käteen”

Perussuomalaisten kansanedustaja ja eduskunnan ympäristövaliokunnan jäsen Olli Immonen vaatii tänään jättämässään kirjallisessa kysymyksessä hallitukselta lisätoimia puurakentamisen edistämiseksi.

Immosen mukaan Suomella on kaikki mahdollisuudet toimia puurakentamisen suunnannäyttäjänä ja edelläkävijänä maailmassa. Lisäksi puurakentamiseen panostamalla Suomi loisi kaivattua elinvoimaisuutta talouteen; yritysten kasvua, uusien innovaatioiden syntyä, uusia vientimahdollisuuksia sekä niiden myötä työllisyyden kasvua.
&#8211; Puurakentamisen hyödyt niin kosteusongelmien ennaltaehkäisyssä kuin ympäristöystävällisyydessä ovat jo yleisesti tiedossa. Nyt on vain ryhdyttävä aktiivisiin toimenpiteisiin puurakentamisen edistämiseksi, Immonen sanoo.
Puu on ilmastoystävällinen valinta
Yhä useampi omakotitalo rakennetaan tänä päivänä puusta, kuten esimerkiksi hirrestä. Puu on järkevä rakennusmateriaali, jonka kyky siirtää kosteutta ennaltaehkäisee erilaisia sisäilmaongelmia.
Ilmaston kannalta uusiutuva puu on rakennusmateriaalina hyvin ilmastoystävällinen, sillä esimerkiksi hirsirakennusten hiilijalanjälki on pieni, ja puu sitoo hiiltä pitäen sitä poissa ilmakehästä myös hirsirakennuksen muodossa.
&#8211; Suomalaiset metsät ja korkea osaaminen mahdollistavat tuotantoprosessin toteuttamisen alusta loppuun Suomessa. Tällä mahdollistetaan myös uusien työpaikkojen syntyminen maaseudulle. Puurakentaminen on kotimaista tuotantoa parhaimmillaan, Immonen toteaa.
Ekologista asumista puhtaassa sisäilmassa
Puurakentamisen tulevaisuuden ohella Immonen on huolissaan perinnerakentamisen mahdollisuuksista, sillä luonnonmateriaalien käyttö ja massiivihirsi ovat nyt kasvava trendi, mutta osaajien eläköityessä ja säästöpaineiden keskellä perinnerakentamisen taidot voidaan helposti kadottaa, ellei laadukkaaseen koulutukseen satsata.
&#8211; Puurakentamisen edistämisellä on myönteinen rooli ekologisemman asumisen ja rakentamisen lisäämisessä sen sijaan, että tehdään sellaista ilmastopolitiikkaa, jolla ainoastaan kurjistetaan ja vaikeutetaan ihmisten arkea, Immonen sanoo.
&#8211; Puurakennusten kestävyys ja niiden tarjoama laadukas sisäilma ovat sekä ympäristön että ihmisten terveyden kannalta olennaisia ominaisuuksia.
Kiinnostus puurakentamiseen kasvaa
Kiinnostus puurakentamiseen on suurta niin muualla Euroopassa kuin Aasiassa. Yrityksiltä se vaatii investointeja ja kehityksessä mukana pysymistä, kuten jalostetumman puutavaran tuottamista.
&#8211; Yritystoiminnan laajentaminen, uudet innovaatiot ja kasvu vaativat myös erilaisia puurakentamisen ammattilaisia aina suunnittelijoista rakentajiin, mikä tulisi ottaa huomioon koulutustarjontaa ja opetussuunnitelmia laatiessa, Immonen painottaa.

Immonen: Suomessa tarvitaan lisäpanostuksia puurakentamiseen

puurakentaminen

Purra avasi sahateollisuuskonferenssin: ”Sahateollisuus on Suomen talouden kulmakivi – puun käyttöä on lisättävä, ei vähennettävä”

Sahateollisuus varoittaa hakkuurajoituksista: ”Miljardien lasku ja tuhansien työpaikkojen menetys”

Immonen: Metsien hakkuut ovat Suomessa kestävällä tasolla – ”Poliittisten päättäjien pitäisi ottaa nyt järki käteen”

Immonen: Suomessa tarvitaan lisäpanostuksia puurakentamiseen

Uusimmat

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025