Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Qasem Soleimani

Ruotsi karkottaa Pohjoismaiden suurimman shiiamoskeijan iranilaisimaamin – helsinkiläismoskeijan Bahmanpoureilla tiiviit yhteydet karkotettavaan imaamiin ja moskeijaan

Opiskelijat ihmettelivät, miten yliopisto voi kutsua monimuotoisuuskouluttajakseen henkilön, jonka veli on Iranin suurlähetystön rahoittaman moskeijan imaamina ja isä toiminut IRGC-terroristijoukkojen palveluksessa 1980-luvulla. Iranilaiset opiskelijat järjestivät aiheesta mielenilmauksen Oulun yliopistolla.

Suomen Uutiset on saanut iranilaisilta opiskelijoilta linkin farsinkieliseen Iranin Jame Jam TV:n IRIB1-kanavalla lähetettyyn ohjelmaan, jossa kouluttajan isä Majid Bahmanpour kertoo työskentelystään IRGC-terroristijoukoissa 1980-luvulla. Samassa ohjelmassa hän kertoo Suomen ensimmäisen shiia-keskuksen Iranin suurlähetystöstä saamasta rahoituksesta sekä rahoituksesta, joka on saatu suomalaiselle islamilaiselle kulttuurikeskukselle.
Ohjelmassa hän kertoo myös, että hänen poikansa, Resalat-keskuksen imaami Abbas Bahmanpour on mukana matkalla Iranissa hänen kanssaan. <a href="https://www.youtube.com/watch?app=desktop&amp;v=LCFhmTRGDVo&amp;feature=youtu.be&amp;fbclid=IwAR0qkAsG7GD_Nv4T_RfsxSiEtH89ljofOwxrBFQWziaIZuh101NUKQ4Ho_A">Ohjelma</a> on esitetty Iranin televisiossa yhdeksän vuotta sitten.
Suomen Uutiset sai kymmeniä yhteydenottoja Suomessa opiskelevilta iranilaisilta <a href="https://stage.sudev.fi/helsingin-mellunmaen-moskeija-ei-kommentoi-iranin-hallinnon-ihmisoikeusrikoksia-eika-muistotilaisuutta-jonka-se-jarjesti-terroristi-soleimanille-mielenosoittajat-vaativat-moskeijan-sulkemista/">Resalat-artikkelin</a> julkaisun jälkeen. Artikkelissa Mellunmäen moskeijan imaami ei kommentoinut moskeijan järjestämää terroristi Soleimanin muistotilaisuutta. Hän ei myöskään kommentoinut Iranin hallinnon ihmisoikeusrikoksia. Artikkeli kertoi myös, että moskeijassa käy Iranin Suomen suurlähetystön henkilökuntaa.
Iranilaiset opiskelijat kertoivat viesteissään, että Oulun yliopiston 14.2. järjestettävässä monimuotoisuuskoulutuksessa kouluttajana toimii Resalat-keskuksen imaamin sisar.
Hyvin harras muslimiperhe
Suomen Uutiset haastatteli yhdeksää mielenilmaukseen osallistunutta ja vetoomuksen Oulun yliopistolle tehnyttä iranilaista. Yksi haastatelluista on asunut 30 vuotta Suomessa.
Hän vahvistaa Suomen Uutisille olleensa läsnä Resalat-keskuksessa, kun Iranin suurlähetystön henkilökuntaa on ollut paikalla. Hän kertoo myös tunteneensa Bahmanpourin perheen jo 1990-luvulla. Hänen mukaansa perhe on ollut erittäin uskonnollinen ja lapset on kasvatettu hyvin hartaiksi muslimeiksi.
Vetoomus lähetettiin ennen mielenilmausta
Opiskelijat ovat kirjoittaneet yliopistolle vetoomuksen. Mukana on ollut Oulun yliopiston opiskelijoiden lisäksi myös muiden kaupunkien yliopisto-opiskelijoita ja suomalais-iranilaisia henkilöitä. He kaikki ovat mukana kansainvälisessä #WomanLifeFreedom-liikkeessä, joka vaatii väkivaltaisen hallinnon vaihtoa.
Yksi Oulun yliopistoon yhteyttä ottanut tutkijaopiskelija kertoo Suomen Uutisille, että hänen yliopistolle lähettämänsä vetoomus oli tulkittu yliopistolla uhkaavaksi. Sitä oli perusteltu opiskelijalle niin, että kouluttaja on saanut yliopiston mukaan paljon palautetta Iranin tilanteesta. Opiskelija oli säikähtänyt, sillä hänelle oli sanottu yliopiston taholta, että yliopisto ilmoittaa hänen nimensä viranomaisille.
Opiskelijoiden mukaan tilanne on käsittämätön, sillä he ovat haavoittuvassa asemassa ja pelkäävät Iranin hallinnon toimia.
Tutkijan työtä opiskelunsa ohella tekevä iranilainen kertoo myös, että useat opiskelijat pelkäävät joutuvansa takaisin Iraniin, sillä suurella osalla heistä ei ole pysyvää oleskelulupaa Suomessa. He joutuvat esimerkiksi asioimaan Iranin suurlähetystössä. Lähetystö on Iranin aluetta, ja siellä on esimerkiksi tutkittu Suomessa oleskelevien iranilaisten puhelimia ja tietokoneita. Kaikki kapinointi tai Iraniin kohdistuva kritiikki voidaan kostaa heidän sukulaisilleen Iranissa. Hän <a href="https://cpj.org/data/people/roohollah-zam/?fbclid=IwAR03n8kMj9ZxbEVxuf04bdD_piJIEAGACxR9wU0_xrJPCSykE_4KHxSCQWk">mainitsee</a> esimerkin iranilaistoimittajasta, joka kaapattiin ja teloitettiin.
Opiskelijat sanovat myös, että heillä ei ole maata, johon he voisivat palata. Suomalaiseen turvapaikanhakuprosessiin he eivät luota.
Iranin hallinto on tunnettu ulkomaanoperaatioistaan, joita ovat esimerkiksi salamurhat ja kaappaukset. Viimeksi Iran yritti salamurhata #WomanLifeFreedom-kansannousun keulakuvan New Yorkissa. Toimittaja <a href="https://stage.sudev.fi/iran-yritti-palkkamurhata-naisten-oikeuksien-keulakuvan-new-yorkissa-apulaisoikeusministerin-mukaan-iranin-uhka-on-vakava/">Masih Alinejad</a> on iranilainen maanpakolainen.
Khameinin IRGC-joukot kontrolloivat kaikkea
Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan geopoliittisiin konflikteihin erikoistunut tutkija Alan Salehzadeh sanoo Suomen Uutisille, että IRGC:n joukot toimivat suoraan Khameinin alaisuudessa.
&#8211; Melkein kaikki taloussektorit ovat heidän käsissään Iranissa. Koko vienti ja tuonti. Jos suomalaiset esimerkiksi menevät Iraniin, he joutuvat tekemään IRGC:n kanssa yhteistyötä suoraan sen alaisena. Joukot ovat Khameinin absoluuttisessa vallassa, hän tarkentaa.
Salehzadeh sanoo myös, että jotkut läntisissä maissa sijaitsevista moskeijoista kuuluvat Lähi-idän alueen islamilaisten valtioiden ulkopolitiikkaan.
&#8211; Moskeijoiden rahoitus ei ole mikään uusi asia Suomessa. Esimerkiksi Turkki ja muut valtiot pyrkivät rakentamaan moskeijoita ja niiden kautta saamaan jalansijan muslimien keskuudessa. Suomen historiasta löytyy esimerkki, jossa Turkki oli lähettänyt yhden imaamin Suomessa sijaitsevaan moskeijaan. Suomi karkotti hänet, koska hän hän ei toiminut pelkästään imaamina, vaan poliittisena vaikuttajana.
Oulun yliopisto vastaa
Onko Oulun yliopisto varmistanut 14.2. luennoivalta monimuotoisuuskouluttajalta, että hän tuomitsee Iranin naisiin, miehiin ja LGBT-vähemmistöihin kohdistuvat ihmisoikeusrikokset? Tukeeko hän #WomanLifeFreedom-liikettä?
&#8221;Olemme kutsuneet asiantuntija xxxxx puhumaan ”Monimuotoisuus ja inklusiivisuus yliopistoyhteisössä” -tilaisuuteen helmikuussa. Kyseessä on yliopiston sisäinen koulutustapahtuma opiskelijoille ja henkilöstölle. Tilaisuutemme tavoitteena on edistää monimuotoisuuteen, tasa-arvoisuuteen ja yhdenvertaisuuteen liittyvää osaamista yliopistolaisten eli henkilöstön ja opiskelijoiden keskuudessa. Tilaisuudessa ei ole kyse minkään ryhmittymän etujen ajamisesta tai eri uskontojen, etnisyyksien, kansallisuuksien tai poliittisten kiistojen ratkaisuista tai kannanotoista.
&#8221;Kutsuimme kouluttajaksi xxxx, koska hän on tunnustettu monimuotoisuuden, inklusiivisuuden ja yhdenvertaisuuden asiantuntija ja kouluttaja. Hän on muiden muassa yksi ”Monimuotoisuudesta menestystä – tietoa ja työkaluja työnantajalle” -oppaan (työ- ja elinkeinoministeriö) kirjoittajista.
&#8221;Kouluttaja on kertonut julkisesti esimerkiksi LinkedIn-päivityksessään joutuneensa systemaattisen häirinnän ja kiusaamisen kohteeksi Iranin tilanteen vuoksi. Hän on ilmoittanut asiasta viranomaisille. Hän myös kertoo, että hänen kantansa Iranin tilanteeseen on selkeä: Iranin hallituksen aiheuttamalle sorrolle ja pelolle on tultava loppu. Iranilaiset naiset ansaitsevat paljon enemmän hallitukseltaan ja maailmalta.&#8221;
Yliopisto ei ota kantaa sukulaisuussuhteisiin
Onko Oulun yliopisto tietoinen kutsumansa monimuotoisuuskouluttajan isän ja veljen suhteista Iranin hallintoon?
&#8221;Oulun yliopisto yhdessä muiden suomalaisyliopistojen kanssa tuomitsee kaiken väkivallan käytön Iranissa ja tuemme iranilaisten opiskelijoidemme ja henkilöstön pyrkimyksiä elää vapaassa ja demokraattisessa maassa, joka kunnioittaa ihmisoikeuksia.
&#8221;Tässä tilaisuudessa on kuitenkin aivan toinen aihe, tarkoitus on kouluttaa yhteisöä monimuotoisuudesta.
&#8221;Emme pysty ottamaan kantaa väitteisiin, joita on esitetty koskien xxxxx sukulaisia. Jos epäilee jossain asiassa rikosta, kannattaa ottaa yhteyttä poliisiin. Suomessa olisi kuitenkin syrjintää estää jotakuta toimimasta ammatissaan tai häiritä jonkun elinkeinoa sillä perusteella, että hänen sukulaisensa väitetään tehneen jotain.&#8221;
Tutkija: kouluttajan vastaus ei vaadi hallinnon vaihtoa
Lähi-idän tutkija Bijan Rezai Jahromi sanoo, että yliopiston kutsuman kouluttajan vastaus on suoraan islamilaisen tasavallan reformistien käsikirjasta. Siinä tuomitaan väkivaltaisuudet ja linkitetään ne naisten asemaan. Kyseessä on kuitenkin kaikkien iranilaisten vallankumous eri etnisistä ryhmistä, riippumatta sukupuolesta tai iästä.
&#8211; Kouluttaja ei myöskään ole vaatinut, että Iranin hallinto pitäisi vaihtaa, mikä herättää epäilykset hänen uskollisuudestaan islamilaiselle tasavallalle.
Yhteydenoton jälkeen opiskelijoille vastattiin
Opiskelijat kertovat Suomen Uutisille, että he ovat saaneet Oulun yliopistolta vastauksen viisi päivää sen jälkeen, kun Suomen Uutiset pyysi sieltä kommentteja. He kertovat, että vastauksessa tuomitaan Iranin ihmisoikeusloukkaukset ja neuvotaan ottamaan yhteyttä poliisiin, jos epäilee rikosta Suomessa.
Yliopisto selventää myös, Suomessa olisi syrjintää estää jotakuta toimimaan ammatissaan tai häiritä jonkun elinkeinoa sillä perusteella, että hänen sukulaisensa väitetään tehneen jotain.
&nbsp;

Khamenein hallintoa vastustavat iranilaiset opiskelijat vaativat Oulun yliopiston monimuotoisuuskoulutuksen perumista – taustalla kouluttajan isän ja veljen suhteet Iranin hallintoon

Joulukuussa 2022 Suomen Uutiset sai selville, että Helsingin Mellunmäessä sijaitsevassa Resalat-keskuksessa on pidetty muistotilaisuus, jossa on kunnioitettu Iranin Quds-joukkojen komentajan <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Qassem_Suleimani">Qasim Soleimanin</a> muistoa.

Quds-joukkojen tukemiin ryhmittymiin lukeutuvat esimerkiksi Hizbollah ja Hamas. Ilmoitus tilaisuudesta julkaistiin Resalatin nettisivuilla tammikuun 9. päivä 2020. Qasim Soleimani kuoli Yhdysvaltojen ilmaiskussa Irakin Bagdadissa 3.1.2020. Resalat-keskus on Suomen suurin shiiamuslimien moskeija.
Viha Soleimania kohtaan näkyy myös Iranissa islamilaista tasavaltaa vastustavissa mielenosoituksissa. 2.1.2023 <a href="https://twitter.com/memrireports/status/1611476324702363648?s=64&amp;t=8aU2mPOX67ufC6BXWVROpQ&amp;fbclid=IwAR3N-HbzSvYK0tKgz40LwYMMXPjMY_gf647Yz_uflJOSQmZXhzQjCZTLnRc">mielenosoittajat</a> polttivat Soleimanin kuvia. Hänellä on paikallisten keskuudessa myös useita pilkkanimiä. Häntä kutsutaan esimerkiksi kotletiksi.
Resalat ei kommentoi
Suomen Uutiset pyysi kommentteja Resalat-keskuksen imaami Abbas Bahmanpourilta.
Näin kysyimme:
1. Suomalaiset muslimiyhteisöt ovat olleet vaiti Iranin mielenosoituksista. Tuomitsetteko Iranin tekemät teloitukset ja ihmisoikeusrikokset? Tuetteko iranilaisia mielenosoittajia? Tuetteko EU:n Iranin vastaisia pakotteita?
2. Seurakuntanne sivuilla ilmoitettiin muistotilaisuudesta Qasim Soleimanille. Ilmoitus on julkaistu Resalatin sivuilla tammikuun 9. päivä 2020. Miksi tilaisuus on järjestetty?
3. Sivuiltanne löytyy myös maininta/yhteys Ahl al-Bayt -järjestöön. Onko tämä sama järjestö, jonka islamilaisen tasavallan valtionjohtaja Ali Khamein perusti 1990? Jos järjestö on sama, miksi sivuiltanne löytyy siihen yhteys?
Näin Bahmanpour vastasi:
&#8211; Kysyt esimerkiksi, miksi meidän sivuillamme mainitaan Ahl al-Bayt. Ahl al-Bayt on arabiaa ja tarkoittaa Talonväki. Sillä viitataan profeetta Muhammadin lähiperheeseen, joka on pyhä ja tärkeä shiiamuslimeille. Pienikin taustatutkimus shiialaisuuten olisi kertonut tämän. Onko tämä mielestäsi vastuullista journalismia?
Suojelupoliisi kommentoi niukasti
Suomen Uutiset kysyi suojelupoliisilta, onko se tietoinen Resalatissa Soleimanille pidetystä muistotilaisuudesta. Kysyimme myös yhteydestä Ahl al-Bayt -järjestöön. Halusimme tietää, onko se sama järjestö, jonka Khameinin perusti 1990.
Supon viestinnästä vastattiin näin:
&#8211; Selvittelimme asiaa täällä, ja valitettavasti joudumme vastaamaan niukasti. Me emme voi kommentoida tällaisia yksittäisiä toimijoita.
Supo: Suurlähetystöissä kymmeniä agentteja
Helsingin Sanomat julkaisi 8.1. artikkelin, jossa kysyttiin, miksi suomalaiset viranomaiset eivät ole kertoneet yhdestäkään kiinniotetusta vakoojasta vuosikausiin. Jutussa haastateltiin Supon vastatiedustelun päällikköä Pertti Haaksiluotoa.
Artikkelin mukaan ulkomaisten tiedustelupalveluiden työntekijöitä toimii Suomessa Supon mukaan ”kymmeniä”. He työskentelevät yleensä maidensa suurlähetystöissä diplomaattistatuksen turvin. He pyrkivät sekä itse hankkimaan tietoja että värväämään Suomesta agentteja.
Venäjältä apua kansannousun tukahduttamiseen
Syy siihen, miksi Iranin hallinnon tukeminen on erityisen raskauttavaa myös suomalaisesta näkökulmasta, on Ukraina. Iran on Ukrainan sodan osapuoli, koska se toimittaa aseita ja raketteja Venäjälle.
Suomen Teheranin lähetystön vt. päällikön Emmi Kullan mukaan Iran on vastavuoroisesti pyytänyt Venäjän apua mielenosoittajien taltuttamisessa. Häntä haastateltiin The Ulkopolitist -podcastissa 10.12.2022.
Helsingin poliisi: Mielenosoituksia on ollut kolme
Marraskuun 2022 lopussa Resalat-moskeijalla pidettiin ensimmäinen mielenosoitus, jossa vaadittiin sen sulkemista.
Helsingin poliisin mukaan mielenosoituksia on ollut kaiken kaikkiaan kolme marras- ja joulukuun aikana. Poliisi on ollut valvomassa niitä.
&#8211; Mielenosoituksista on tehty lainmukainen ilmoitus, ja se on koskenut Resalat-keskuksen sulkemista. Tapahtumissa on ollut huutelua ja vastakkainasettelua. Mielenosoitus on sujunut sääntöjen mukaisesti, Helsingin poliisin viestinnästä vastataan Suomen Uutisille.
Mielenosoittajat: Tutkikaa moskeijoiden taustat
Suomen Uutiset tapasi neljää mielenosoittajaa (kahta miestä ja kahta naista) Helsingin keskustassa 25.12. Kaksi heistä oli mukana tapaamisessa ja keskusteluissa, mutta he eivät halua antaa juttuun erillistä haastattelua.
Iranilais-suomalainen nainen kertoo, että moskeija ei ole vain rukoilupaikka, vaan se kuuluu Iranin hallinnon vaikutusalueeseen.
&#8211; Suomessa asumiseni aikana on käynyt selväksi, että moskeija ei ole vain rukoilua varten. Haluan sanoa suomalaisille, että älkää antako muslimien avata moskeijoita ennen kuin olette tehneet syvällisen ja pitkän tutkimuksen moskeijoiden taustoista.
Nainen kokee, että suomalainen media ei ole käsitellyt Iranin hallinnon ihmisoikeusrikoksia ja sen vaikuttamista oikein. Hän nostaa esimerkin joulukuisesta Iranin hallintoa vastustavasta mielenosoituksesta Helsingin keskustassa.
&#8211; Olimme vastustamassa islamilaista hallintoa eduskuntatalon edessä. Meillä oli kylttejä, joissa luki: “No more Ayatollah no deal with mullah” , “Shut down Iranian embassy”, “Say her name Mahsa Amini”, &#8221;Say his name Mohsen Shekari” ja &#8221;Down with dictator&#8221;. Yle lähetti valokuvaajan paikalle. Se kuvitti kuvallamme jutun, jossa kerrottiin <a href="https://yle.fi/a/74-20008439">pakkopalautuksista</a>. Minusta se näytti siltä, että Yle haluaa viestiä, että kun näette iranilaisia osoittamassa mieltään, he joko vastustavat pakkopalautuksia tai vaativat oleskelulupia, hän sanoo.
Nainen on asunut Suomessa kymmenen vuotta. Koulutukseltaan hän luonnontieteiden maisteri.
Moskeijassa käy Iranin suurlähetystön henkilökunta
Mielenosoituksen järjestäjiin kuuluva suomalais-iranilainen Arvin Adriyan on ammatiltaan kirjailija ja käynyt läpi iranilaisen teokraattisen koulujärjestelmän, kuten muutkin Suomen Uutisten tapaamat mielenosoittajat. Hän avaa mielenosoituksen taustoja.
&#8211; Resalat-keskus on Iranin islamilaisen tasavallan (IRI) ”aula”. IRI on 43-vuotisen historiansa aikana terrorisoinut oppositiota Iranin ulkopuolella. Siksi monet iranilaiset poliittiset ja kulttuuriaktivistit pelkäävät henkensä puolesta. IRI:n voimat ulottuvat myös Suomeen.
Hänen mukaansa Iranin suurlähetystön henkilökunnalla on tiiviit suhteet Resalat-keskukseen.
&#8211; Resalat-keskuksen imaami Abbas Bahmanpour ja hänen isänsä Majid Bahmanpour sekä Forouzandeh Vadiati (Iranin suurlähettiläs) ovat yhteydessä toisiinsa sekä suoraan Iranin islamistiseen hallintoon.
Hän esittää myös linkit Iranin hallinnon uutistoimistoon, joka kertoo uutisia <a href="http://www.ghatreh.com/news/nn58729883/%D8%A8%D8%B1%DA%AF%D8%B2%D8%A7%D8%B1%DB%8C-%D9%85%D8%B1%D8%A7%D8%B3%D9%85-%D8%B1%D9%88%D8%B2-%D9%82%D8%AF%D8%B3-%D9%81%D9%86%D9%84%D8%A7%D9%86%D8%AF">Resalat Islamic Communityn</a> järjestämästä <a href="https://iqna.ir/fa/news/1079748/%D8%A8%D8%B1%DA%AF%D8%B2%D8%A7%D8%B1%DB%8C-%D9%85%D8%B1%D8%A7%D8%B3%D9%85-%DA%AF%D8%B1%D8%A7%D9%85%D9%8A%D8%AF%D8%A7%D8%B4%D8%AA-%D8%B1%D9%88%D8%B2-%D9%82%D8%AF%D8%B3-%D8%AF%D8%B1-%D9%81%D9%86%D9%84%D8%A7%D9%86%D8%AF-">Qods Day -tapahtumasta</a>.
&#8211; Nämä osoittavat myös Resalat-keskuksen ja Iranin islamilaisen tasavallan välisen suhteen.
Hän sanoo, että Resalat-keskus on osa <a href="https://en.wikishia.net/view/Ahl_al-Bayt_(a)_World_Assembly">&#8221;The Ahl al-Bayt World Assemblyä”</a>.
&#8211; Tämä kokoonpano on valtionjohtaja Khamenein valvonnassa.
Adriyan linkkaa aineiston, joka osoittaa yhteydet The Ahl al-Bayt World Assemblyyn. Toimituksella on hallussa linkit, joilla Adriyan perustelee yhteyden järjestöön.
Saksalainen moskeija paljastui Iranin hallinnon työtilaksi
Spiegel-lehti paljasti viime lokakuussa, että Hampurin islamilainen keskus (IZH) on toiminut iranilaisen hallinnon kannattajien <a href="https://www.spiegel.de/international/germany/the-long-arm-of-the-mullahs-hamburg-mosque-reportedly-a-hotbed-for-iranian-propaganda-a-ec529b4e-3ffb-4a5c-85e5-d2fccf4bd853?fbclid=IwAR15SE-G2rOYamRDGZnBpNGh6KcDcLOHzwNx-JGJrDc_wxfNvjSzAuSDmx0">tukikohtana</a>. Spiegelin mukaan Hampurin islamilaista keskusta pidetään Iranin hallinnon tärkeimpänä vakoilukoneistona Saksassa. Sitä on myös käytetty Iranin hallinnon propagandan levittämisessä ympäri Eurooppaa.
Artikkeli kertoo Frankfurtin yliopiston Global Islam -tutkimuskeskuksen (FFGI:n) johtaja Susanne Schröterin lausumasta vetoomuksesta, jossa perätään toimia moskeijaa kohtaan. Saksan liittovaltion perustuslain <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Federal_Office_for_the_Protection_of_the_Constitution">suojelu- ja terrorismintorjuntavirastolla</a> on ollut jo vuosia todisteita siitä, että keskus ei ole vain antisemitistinen, antidemokraattinen ja naisvihainen, vaan todisteita on myös siitä, että sillä on siteitä terroristi-Hizbollahin joukkoihin.
Spiegel kertoo myös, että saksalais-iranilaiset ovat osoittaneet mieltään Iranin hallintoa vastaan useissa Saksan kaupungeissa. Iranilaisyhteisön nettisivuilla vaaditaan Euroopan unionia – ja erityisesti Saksan hallitusta – &#8221;seuraamaan ja asettamaan oikeuden eteen Saksassa Iranin hallinnon puolesta toimivia agentteja ja uskonnollisia instituutioita&#8221;. Iranin hallintoa vastustavat mielenosoittajat kertovat myös Spiegelille, että heitä on varjostettu Iranin hallinnon toimesta.
“Uskonnollinen oppineisto ei ole pääosin aidosti vapaa toimija”
Suomen Uutiset pyysi kommenttia Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professorilta Hannu Juusolalta. Kysyimme, miksi islamilainen maailma on ollut varsin hiljaa Iranin tekemien ihmisoikeusrikosten suhteen. Mainitsimme kommenttipyynnössä myös sen, että esimerkiksi Suomessa vain tataariyhteisön <a href="https://stage.sudev.fi/suomen-islam-seurakunnan-entinen-johtaja-suomen-uutisille-paahuivin-kaytto-on-selkea-kannanotto-integroitumista-vastaan-miksi-enemmiston-pitaisi-sopeutua-vahemmistoon/">Atik Ali</a> on näkyvästi tuominnut Iranin ihmisoikeusrikokset.
Professori Juusolan mukaan Iranissa monet uskonoppineet (sekä shiialaiset että sunnalaiset) ovat tuominneet väkivallan, vaikka se johtaa helposti rangaistuksiin myös heitä kohtaan. Osa uskonoppineista, esimerkiksi niistä, jotka tukisivatkin esimerkiksi hunnuttautumista, vastustavat sen pakottamista valtion toimesta. Hän sanoo, että Iranissa on kahtalaisia ääniä myös uskonoppineiden keskuudessa.
&#8211; En ole ehtinyt seurata, minkälaisia kantoja esimerkiksi arabimaailmassa uskonoppineet ovat ottaneet. Hiljaisuus johtuu ilman muuta siitä, että samankaltaiset oikeuksien puutteet ovat tyypillisiä monessa muussakin maassa ja pelko kansannousujen leviämisestä on ilmeinen. Uskonnollinen oppineisto ei pääosin ole valtiosta aidosti itsenäinen vapaa toimija, mikä rajoittaa kritiikkiä silloinkin, kun henkilö olisi muuten halukas sitä esittämään, hän sanoo.
Veteraanitoimittajan uutuuskirja avaa shiiojen toimintatapoja
Lähi-idän erikoistoimittaja ja kirjailija Liisa Liimatainen käsittelee viime syyskuussa julkaistussa kirjassaan shiiojen koulukuntia ja niiden <a href="https://suomenkuvalehti.fi/kulttuuri/arvio-riikinkukko-ja-kameli-selittaa-irania-saudi-arabiaa-ja-islamin-radikaalisuuntauksia/">vaikutusalueita</a>.
“Shiialaisuudelle on tyypillistä, että sen edustajat valitsevat itselleen suurajatollahien joukosta oman marja&#8217;aan (uskonnollinen seurattava henkilö), jonka oppien tulkintaa he noudattavat. Shiiat rahoittavat sen oppineen hawzaa (imaamien koulutuspaikkaa), jota he seuraavat. Koska seuraajat rahoittavat perinteisesti omia pappejaan, shiiojen papiston uskottiin olevan poliittisesti itsenäinen. Iranin islamilaisen valtion ja muiden shiialaisten poliittisten liikkeiden myötä shiialaisen papiston itsenäisyyden katsotaan kärsineen uusista poliittisista sidonnaisuuksista.”
Hallinnolla sekä radikaaleja että maltillisia tukijoita
Suomen Uutiset kysyi Lähi-idän tutkija Bijan Rezat Jahromilta, minkälaisia Iranin hallinnon tukijat ovat ja mitkä ryhmät ovat tyypillisimpiä esimerkiksi Suomessa ja Iranin ulkopuolella.
&#8211; Iranissa on radikaaleja ja maltillisia tukijoita, mutta aina kun maltilliset pääsevät hallitusvastuuseen, heistä tulee radikaaleja. Islamilaisen tasavallan valtionjohtaja Khamenei on tästä hyvä esimerkki. Presidenttinä hän esitti liberaalia pappia, mutta on nyt erittäin aggressiivinen ja radikaali, joka tulkitsee shariaa ankarimmalla tavalla.
Tutkijan mukaan ulkomailla toimii islamilaisen tasavallan kannattajia, ja yleensä he ovat maltillisia ja edustavat #Iranlobby-liikettä.
&#8211; He saavat resursseja islamilaisesta tasavallasta. Heidän tulkinnassaan demokratia on maraton ja islamilainen tasavalta on menossa siihen suuntaan. Lisäksi he väittävät, että jos islamilainen tasavalta kaatuisi, Iranista tulisi samankaltainen valtio kuin Syyriasta.
Resalatin nuorisojärjestö tavoittelee teokratiaa
Myös Jahromi sanoo, että Mellunmäen Resalat-keskuksen imaamilla Abbas Bahmanpourilla on tiiviit suhteet Helsingin Kulosaaressa sijaitsevaan Iranin suurlähetystöön.
&#8211; Moskeijassa toimii myös nuorisojärjestö Nuoret Mahdit. Järjestön tavoite on perustaa Suomeen teokratia. Mutta se tulee tehdä demokraattisia prosesseja käyttäen.
Hänen mukaansa viime syksynä alkaneiden mielenosoitusten aikana hallinnon tukijat ovat järjestäneet maailmalla ja myös Suomessa mielenosoituksia, joiden tavoitteena on reformoida islamilainen tasavalta, vaikka iranilaiset haluavat kaataa islamilaisen tasavallan.
&#8211; Reformistit kannattavat entistä pääministeriä Musawia. Ongelma on se, että hänen kaudellaan 5 000 poliittista vankia murhattiin syksyn 1988 aikana. Lisäksi vuoden 2009 vihreän liikkeen aikana Musawi oli uskollinen islamilaiselle tasavallalle eikä kansanjoukoille.
Mihin Iranin vaikutusvalta perustuu?
Jahromi sanoo, että Iranin valtiosäännön mukaan sen perustuslaillinen tehtävä on perustaa maailmanlaajuinen islamilainen tasavalta, jonka johtajana toimii islamilaisen tasavallan uskonnollinen johtaja.
&#8211; Iranilla on vaikutusvaltaa Lähi-idässä Afganistanista Libanoniin saakka. Lisäksi Hizbollah-järjestöllä, jonka islamilainen tasavalta perusti Libanoniin vuonna 1982, on laajat verkostot esimerkiksi Etelä-Amerikassa. Tästä esimerkkinä voi mainita pommi-iskun juutalaisyhteisöä vastaan vuonna 1994 Argentiinassa. Sitä pidetään maan historian verisimpänä.
Islamilainen tasavalta mukana huumekaupassa
Jahromi muistuttaa, että Iranin hallinto on mukana myös huumekaupassa.
&#8211; Iran hallitsee Afganistanissa heroiinin tuotantoa ja Syyriassa amfetamiinin valmistusta. Se on myös mukana Etelä-Amerikan kokaiinimarkkioilla. Näillä rikollisjoukkojen suhteilla Iran tekee myös murhia. Se esimerkiksi yritti tappaa Saudi-Arabian USA:n suurlähettilään presidentti Barack Obaman kaudella.
Jahromi kertoo, että Interpolin pidätysmääräyksen alainen Ahmad Vahidi toimii tällä hetkellä Iranissa sisäministerinä.
&#8211; Hän on yksi edellä mainitsemani Argentiinan pommi-iskun terroristeista. Buenosairesilaisessa juutalaisessa kulttuurikeskuksessa tapahtuneessa iskussa vuonna 1994 kuoli 85 ihmistä ja haavoittui 300.
Jahromi tarkentaa vielä Iranin hallinnon attentaatteja eli poliittisia murhia.
&#8211; Professori <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Abbas_Milani">Abbas Milanin</a> mukaan lännessä islamilainen tasavalta on tehnyt yli 100 attentaattia perustamisensa jälkeen. Iranin maanpaossa kuolleen presidentti Abolhassan Banisadrin mukaan attentaateista vastasivat hänen kaudellaan Khamenei, Akbar Hashem Rafsanjani ja turvallisuusministeri, joka on aina myös pappi.
Salamurhaajat palkitaan
Jahromi muistuttaa myös, että entinen shaahin pääministeri Shapour Bakhtiar murhattiin asunnollaan vuonna 1991 Pariisissa, koska hän oli liian vaikutusvaltainen.
&#8211; Bakhtiar oli valtiotieteiden ja oikeustieteiden tohtori Sorbonnen yliopistosta, ja opiskeluaikanaan hän taisteli natsien invaasiota vastaan Ranskassa. Kun hänet surmattiin, Ranska kuitenkin luovutti hänen murhaajansa Iraniin, jossa hänet kukitettiin lentokentällä. Lisäksi murhaajalle luovutettiin teosta palkinnoksi oma hotelli.
Jahromi sanoo, että Suomessa islamilainen tasavalta tekee lähinnä pakolaisvakoilua, mutta se ei ole käyttänyt väkivaltaa.
&#8211; Iranilainen yhteisö on kuitenkin kasvamassa Suomessa ja siihen pitää herätä.
&nbsp;

Helsingin Mellunmäen moskeija ei kommentoi Iranin hallinnon ihmisoikeusrikoksia eikä muistotilaisuutta, jonka se järjesti terroristi Soleimanille – mielenosoittajat vaativat moskeijan sulkemista

Saksan vasemmistopuolue Linke on saanut huomiota erään sen jäsenen puhuttua puolueen strategiakokouksessa kaikkein rikkaimpien ampumisesta. Tagesspiegel-lehden kolumnisti kirjoittaa, että ihmisten ampuminen tuntuu olevan vasemmistolaisilla veressä ja pohtii, mikä olisi ollut median reaktio, jos oikeistopuolueen strategiakokouksessa olisi keskusteltu maahanmuuttajien ampumisesta. Suomessa vasemmistoliiton toiminnanjohtaja joutui äskettäin eroamaan tappouhkauksia levittäneestä Twitter-tilistä syntyneen kohun takia. 
Vasemmistopuolue Linke piti äskettäin strategiakokouksen, jossa keskusteltiin siitä, miten puolue voisi tehdä Saksasta paremman maan. Berliiniläinen vasemmistolainen Sandra L. ehdotti kokouksessa, että ensin pitää tehdä vallankumous ja sen jälkeen pitää ampua yksi prosentti saksalaisista kaikkein rikkaimmasta päästä.
Puolueen puheenjohtaja Bernd Riexinger puuttui tässä vaiheessa puheeseen, mutta sen sijaan, että olisi tuominnut väkivaltapuheet, Riexinger päätti lieventää niitä toteamalla, että pakkotöihin määrääminen riittää.
&#8211; Emme me ammu niitä, me panemme heidät hyödylliseen työhön, vasemmistopuolueen puheenjohtaja Riexinger lausui strategiakokouksessa.
Tarkottaisi 800 000 teloitusta
Riexingerin kepeää vastausta ampumispuheisiin on kritisoitu sekä muiden puolueiden taholta että myös vasemmistopuolueen sisältä. Tagesspiegel-lehden kolumnisti Harald Martenstein on kuitenkin pettynyt median reaktion laimeuteen. Martenstein <a href="https://www.tagesspiegel.de/politik/martenstein-zu-einer-ueberspitzten-aeusserung-das-erschiessen-liegt-wohl-in-der-dna-der-linksradikalen/25620736.html">kirjoittaa</a>, että kokouksen osallistujat taputtivat ehdotukselle, mutta nyt ampumis- ja pakkotyöpuheet yritetään heittää leikiksi.
Kolumnisti Martenstein huomauttaa, että Saksan väestön rikkaimman prosentin ampuminen tarkoittaisi noin 800 000 teloitusta. Vasemmistopuolueessa on niin vähän jäseniä, että hänen laskujensa mukaan jokainen vasemmistolainen joutuisi omakätisesti teloittamaan 13 kapitalistia. Kaikkein rikkaimpien joukossa on myös monia vasemmistolaiseksi itsensä julistaneita.
Rajavartijoiden voimankäyttöoikeuksista kohu 2016
Vaihtoehto Saksalle (AfD) -puolueen tuolloinen puheenjohtaja Frauke Petry aiheutti melkoisen mediakohun vuonna 2016, kun häneltä kysyttiin haastattelussa, miten saksalaisten rajavartijoiden pitäisi reagoida, jos Saksa sulkee rajansa ja siirtolaiset yrittävät silti päästä maahan. Kysymys on jälleen ajankohtainen ainakin Kreikan rajalla.
Petry vastasi, että laiton rajanylitys pitää estää, tarvittaessa vaikka ampuma-aseita käyttämällä. Frauke Petry vetosi siihen, että lain mukaan poliisilla ja rajavartijoilla on tarvittaessa voimankäyttöoikeus. Tästä syntyi valtava mediakohu, joka uutisoitiin <a href="https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000001137979.html">jopa Suomessa</a>.
AfD:n puheenjohtajan lausumaan verrattuna vasemmistolaisten ampumispuheista noussut kohu on minimaalinen, kolumnisti Martenstein toteaa. Jos joku AfD:n jäsen ehdottaisi puoluekokouksessa maahanmuuttajien ampumista ja nykyinen puheenjohtaja Tino Chrupalla ehdottaisi pakkotyöleirejä ampumisten sijaan, media ei antaisi kuitata näitä puheita leikinlaskuksi tai ironiaksi.
Vasemmisto: Merkel on avunantaja murhaan
Samoihin aikoihin kun vasemmiston strategiakokouksessa keskusteltiin rikkaiden ampumisesta, kahdeksan vasemmistolaista poliitikkoa teki liittokansleri Angela Merkelistä <a href="http://french.presstv.com/Detail/2020/02/28/619687/German-MP-Merkel-govt-Soleimani-assassination">rikosilmoituksen</a> avunannosta murhaan. Heidän mielestään Merkel oli syyllistynyt rikokseen, koska Saksa tuki iranilaisen kenraali Qasem Soleimanin surmaamiseksi tehtyä ohjusiskua. Väite Saksan tuesta ohjusiskulle perustuu siihen, että Yhdysvaltain ilmavoimien Saksassa sijaitseva Ramsteinin lentotukikohta on yksi niistä keskuksista, joista Lähi-idässä toimivia lennokkeja ohjataan.
Merkel on siis vasemmiston mielestä osallinen murhaan, mutta puolueen omissa tappopuheissa ei ole mitään vikaa. Ainakaan toistaiseksi vasemmistopuolue Linken suunnalta ei ole kuulunut kunnollista anteeksipyyntöä ampumispuheista. Kolumnisti Harald Martenstein tulkitsee tämän siten, että puolueen jäsenten mielestä linja on suunnilleen oikea. Martenstein arvelee, että ihmisten ampuminen on vasemmistolaisilla &#8221;geeneissä&#8221;.
&#8211; En tiedä yhtään kommunistista valtiota, jossa poliittisia vastustajia ei olisi likvidoitu, Martenstein kirjoittaa.
&#8211; Toisin kuin oikeistoradikalismi, vasemmistoradikalismi on yhteiskunnallisesti hyväksyttyä, Martenstein jatkaa. Kun vasemmistolaiset kertovat kantansa, sitä ei vastusteta.
Tappopuheita myös Suomessa
Myös Suomessa vasemmisto on herättänyt huomiota puheillaan ihmisten ampumisesta. Äskettäin kävi ilmi, että vasemmistoliiton läntisen alueen toiminnanjohtaja Misha Dellingerin Twitter-tili <a href="https://stage.sudev.fi/vasemmistoliiton-toiminnanjohtajan-tili-yllyttaa-tappamaan-puoluesihteeri-lakaisee-asian-maton-alle-tallaisia-tuhoamiskehotuksia-verkkoon-ladattiin/">yllytti tappamaan</a> vasemmiston poliittisia vastustajia ja kehotti muutenkin väkivaltaan. Viesteissä kannustettiin tappamaan myös esimerkiksi sellaiset ihmiset, jotka eivät usko ilmastonmuutokseen.
Kohu johti siihen, että Misha Dellinger kiisti itse kirjoittaneensa tappoviestit, mutta erosi silti tehtävästään vasemmistoliiton läntisen alueen toiminnanjohtajana. Puolueen puheenjohtaja Li Andersson väittää, että ei ollut tietoinen Dellingerin vihatilin levittämistä tappouhkauksista. Suomen Uutisten <a href="https://stage.sudev.fi/li-anderssonin-ministerinjakkara-horjuu-vaittaa-ettei-tiennyt-dellingerin-tappamistwiiteista-mutta-se-tuskin-pitaa-paikkaansa/">läpikäymien</a> Twitter-viestien valossa näyttää kuitenkin siltä, että ministeri Andersson on ollut tietoinen siitä, että anonyymin vihatilin käyttäjä on nimenomaan Dellinger.

Saksan vasemmisto pohti strategiakokouksessaan rikkaiden ampumista: ”Pakkotyöleiri riittää!”

<div class="">Irakilaisen NRT Arabian toimittaja Hussam al Kaab kommentoi maansa mielenosoituksia, Iranin valtaa ja pakkopalautuksia Suomen Uutisille: Emme halua rikollisia takaisin. Najafilainen toimittaja on “kapinoinut” omien sanojensa mukaan kaikin voimin jo vuodesta 2011 maansa korruptiota ja Iranin kasvavaa valtaa vastaan.</div>

<div>
Lokakuun alussa Bagdadista alkaneiden, koko maailman tietoisuuteen tulleiden mielenosoitusten jälkeen hän on valmis puhumaan julkisesti.
Irak on yksi maailman vaarallisimmista maista toimittajille. <a href="https://rsf.org/en/iraq">Toimittajat ilman rajoja</a> -järjestön mukaan journalistit ovat toisinajattelijoiden kanssa sieppausten ja väkivaltatilastojen kärjessä. Saman järjestön <a href="https://rsf.org/en/news/covering-corruption-exposes-journalists-arrest-iraq?">uutisen</a> mukaan Kaab joutui oikeuteen ja painostuksen kohteeksi vuonna 2018 tutkittuaan korruptiota (The Baghdad Post).
<h4>Laaja tietovuoto Iranin vallasta paljastui tällä viikolla</h4>
Tuore uutinen Iranin käyttämästä väkevästä vallasta Irakissa saatiin tällä viikolla, kun <a href="https://www.nytimes.com/interactive/2019/11/18/world/middleeast/iran-iraq-spy-cables.html">The New York Times</a> ja <a href="https://theintercept.com/series/iran-cables/">The Intercept</a> paljastivat tiiviin kytköksen Irakin sotilasjohdon ja Iranin välillä. Uutinen perustuu Iranin tiedustelupalvelun 700 sivuiseen tietovuotoon, jonka mukaan Iranin vaikutusvalta on määrätietoisesti pyrkinyt vaikuttamaan Irakin politiikkaan. Taustalla on esimerkiksi iranilainen kenraali Qasem Soleimani (henkilökuva <a href="https://www.newyorker.com/magazine/2013/09/30/the-shadow-commander">New Yorkerissa</a>), joka suhmuroi ympäri Lähi-itää. Hänellä on muiden muassa tiiviitä kytköksiä Syyrian presidentti Bashar al-Assadiin.
<h4>Kaab kertoi Suomen Uutisille pelätystä najafilaisvaikuttajasta, Hussein Al-Taeen isästä keväällä</h4>
Suomen Uutiset haastatteli Kaabia jo huhtikuussa 2019, kun uutiset kansanedustaja Hussein Al-Taen Facebook-kirjoituksista nousivat otsikoihin – myös Najafissa. Tuolloin tehtyä haastattelua ei voitu julkaista Kaabin oman turvallisuuden vuoksi, sillä hän oli juuri ollut pidätettynä ja oli hyvin peloissaan.
Al-Taeen isä, Asaad Abu Gilel al-Taee oli Najafin kuvernöörinä vuosina 2005–2009 ja hänen Iran-yhteyksistään on puhuttu myös Suomessa. Niistä on kirjoittanut kansalaisaktiivi Anter Yasa (esimerkiksi otsikolla <a href="https://www.anteryasa.fi/hussein-al-taee-ryysyista-rikkauksiin-ja-politiikan-huipulle/">Hussein-al-Taee: Ryysyistä rikkauksiin ja politiikan huipulle</a>).
Kaab vahvisti tuolloin Suomen Uutisille, että Gilel al-Taee on korruptoitunut ja pelätty vallankäyttäjä, jonka suhteet iranilaismielisiin ovat yleisesti tiedossa.
<h4>Mitä irakilaiset haluavat nyt mielenosoituksillaan?</h4>
Kaab puhuu intellektuellista mielenosoituksesta, jolla vastustetaan korruptoituneita poliitikkoja sekä iraninilaisia sotilasjoukkoja.
– Iranin valta on ollut tehnyt pahaa maallemme. Iran on tukenut rikollisia, jotka ovat ryöstäneet korruption avulla irakilaisten varoja jo vuodesta 2003.
Yhdysvallat hajotti Irakin valtion vuonna 2003 ja rakensi sen uudelleen. Maahan lähetettiin tuolloin kymmeniä tuhansia sotilaita.
Viime vuosina Yhdysvallat on auttanut Irakia lsisin vallan kaatamisessa. Uutistoimisto AFP:n mukaan presidentti Donald Trumpin hallintoa hiertävät Irakin pääministeri Abdul-Mahdin hyvät suhteet Iraniin.
Kaab sanoo, että Amerikka on ojentanut Iranille vallan kultatarjottimella.
– Amerikan olisi pitänyt jäädä ja jatkaa irakilaisten tukemista tiiviimmin ja rakentaa maatamme diktaattori Saddam Husseinin jälkeen.
Onko Amerikka siis paha vai hyvä. Kenen apua toivotte?
– Haluaisimme Amerikan tukea, ilman, että se käyttäisi maatamme taistelukenttänä. Amerikan on selvitettävä omat sotkunsa. Olemme kuitenkin yhteistyökykysiä ja toivomme saavamme Amerikan tukea, kaikesta tapahtuneesta huolimatta.
<h4>Kiistanalainen perustuslaki ja tulisiko sen muuttua?</h4>
Irakiin perustuslain (vuodelta 2005) artiklan 14 mukaan kaikki irakilaiset ovat samanarvoisia lain edessä. 
Perustuslaki on kuitenkin ristiriitainen, sillä toisen artiklan mukaan islamin määräysten kanssa ristiriidassa olevaa lakia ei voida säätää.
Pitäisikö tämän muuttua? Pitäisikö uskonnon vallan poistua?
– Uskonnon pitäisi olla erillään laista. Uskontoa harjoitetaan jumalaa varten ja maan on oltava kaikkia varten, hän sanoo.
<h4>Naisten ja homoseksuaalien oikeudet</h4>
Tarkoittaako Kaab siis, että naisilla ja esimerkiksi homoseksuaaleilla tulisi olla oikeus elää tasavertaisina kansalaisina. Esimerkiksi Irak on maailman häntäpäässä naisten oikeuksien toteutumisessa, kuten <a href="https://stage.sudev.fi/irak-lohduton-yhteiskunta-naiselle-aviomiehella-oikeus-rangaista-vaimoaan-raiskaus-avioliitossa-rikos/">Suomen Uutiset</a> raportoi tämän vuoden huhtikuussa.
– Homoseksuaalien ja naisten oikeuksien kohdalla ongelma on enemmänkin yhteiskunnallisissa rakenteissa. Itäinen yhteiskuntamme torjuu nämä oikeudet. Homoseksuaalisuutta on toki, mutta se pysyy salassa.
Pyydän Alkaabia vielä tarkentamaan, tukeeko hän itse seksuaalivähemmistöjen ja naisten oikeuksia.
– Kunnioitan vapautta kaikille ja jokaisella on oikeus toimia kuten omasta mielestään parhaaksi näkee. Itse en kuitenkaan pidä homoseksuaaleista, hän vastaa.
<h4>Onko Irakissa kuultu Suomen palautuskatkosta ja mitä ajatuksia pakkopalauttaminen herättää?</h4>
Tällä viikolla Suomessa on keskusteltu tiiviisti Irakista saapuneiden turvapaikanhakijoiden palautuksista. Taustalla on Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen päätös, jossa katsottiin, että Suomi on syyllistynyt Euroopan ihmisoikeussopimuksen rikkomiseen. (<a href="https://yle.fi/uutiset/3-11068247">Yle</a>)
Uutisen jälkeen palautukset keskeytettiin Poliisihallituksen ja Helsingin poliisilaitoksen päätöksellä, <a href="https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/764d2612-bd44-4a20-9b4d-5a4d69e82741">Iltalehti</a> kertoo. 
Keskeytys on tilapäinen ja se koskee vain turvapaikkaprosessissa tehtyjä maastapoistamispäätöksiä. Palautukset rikoksesta tuomittujen kohdalla jatkuvat normaalisti.
Onko uutinen kuultu jo Irakissa ja mitä mieltä Kaab tilanteesta?
– En ole kuullut mitään. Ovatko nämä siis henkilöitä, jotka eivät ole saaneet oleskelulupaa, hän kysyy.
Selvennän asian ja tarkennan myös, että Irakiin palauttaminen on ollut jo muutenkin hankalaa, koska palautussopimusta Suomen ja Irakin välillä ei ole saatu aikaiseksi. Rikollisia, kuten esimerkiksi raiskaajia ja henkirikoksiin syyllistyneitä kuitenkin palautetaan, kuten aiemminkin.
Jatkan kysymällä, mitä mieltä hän on pakkopalautuksista ja miksi luulet, että irakilaiset eivät halua palata takaisin?
– Miksikö eivät halua palata, no koska maamme on sekasorron tilassa. Emme ole vapaita, koska meitä sorretaan joka suunnalta. Toisaalta olen myös sitä mieltä, että rohkeat ihmiset eivät pakene, kun maa tarvitsee heitä. Mutta murhaajia ja rikollisia emme kaipaa tänne, vaan heidät tulisi rankaista lain mukaan Euroopan maissa, sillä meillä on täällä jo tarpeeksi rikollisuutta, hän sanoo ja jatkaa:
&#8211; Vuosia sitten haaveilin itsekin lähdöstä Eurooppaan ja siellä koittavasta vapaudesta sekä ajatuksesta elää ilman uhkia murhista ja jengiväkivallasta. En voi kutenkaan lähteä, sillä maani tarvitsee minua, hän päättää.
Lähteet: Wikipedia, <a href="https://theintercept.com/2019/11/18/iran-iraq-spy-cables/">The Intercept</a>, AFP
</div>

Irakilainen toimittaja Suomen Uutisille: Emme halua Euroopan karkottamia rikollisia takaisin

Qasem Soleimani

Ruotsi karkottaa Pohjoismaiden suurimman shiiamoskeijan iranilaisimaamin – helsinkiläismoskeijan Bahmanpoureilla tiiviit yhteydet karkotettavaan imaamiin ja moskeijaan

Khamenein hallintoa vastustavat iranilaiset opiskelijat vaativat Oulun yliopiston monimuotoisuuskoulutuksen perumista – taustalla kouluttajan isän ja veljen suhteet Iranin hallintoon

Helsingin Mellunmäen moskeija ei kommentoi Iranin hallinnon ihmisoikeusrikoksia eikä muistotilaisuutta, jonka se järjesti terroristi Soleimanille – mielenosoittajat vaativat moskeijan sulkemista

Saksan vasemmisto pohti strategiakokouksessaan rikkaiden ampumista: ”Pakkotyöleiri riittää!”

Irakilainen toimittaja Suomen Uutisille: Emme halua Euroopan karkottamia rikollisia takaisin

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025