Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

raakaöljy

Pakkasten ja poukkoilevan sähkön hinnan rankaisemalle suomalaiselle valoa pimeyteen tuo ainakin käynti bensa-asemalla. Polttoaineiden hinnat ovat nyt alempana kuin miesmuistiin. Se on paljolti kansalaisten perustarpeita ja hyvinvointia ajattelevan hallituksen ansiota.

Ysivitonen bensa maksoi torstaina <a href="https://www.polttoaine.net/">Polttoaine.netin</a> mukaan Jyväskylän Palokassa 1,624 euroa litralta. Halvinta dieseliä löytyi Hyvinkäänportista 1,694 eurolla. Valtiovarainministeri Riikka Purra oli löytänyt aiemmin viikolla menovettä vielä tätäkin edullisemmin.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Kylläpä on edullista pensaa. 
Espoon Kauklahden Nesteellä 1,614 euroa ysivitonen.
Brent-futuuri nyt $78,93 ja nousussa.
&mdash; Riikka Purra (@ir_rkp) <a href="https://twitter.com/ir_rkp/status/1742821076969595253?ref_src=twsrc%5Etfw">January 4, 2024</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Vuoden 2023 alkusyksystä Brent-raakaöljyn hinta on pudonnut 90 dollarista <a href="https://www.neste.fi/konserni/sijoittajat/markkinatietoa/raakaoljyn-hinta">perjantain</a> 76,54 dollariin barrelilta. Tämä selittää osaltaan jatkuvaa polttoaineiden hinnanlaskua.
Suomalaisen autoilijan asialla
Entiseen verrattuna halpa polttoaineen hinta on kuitenkin useamman tekijän summa. Bensan valmisteveron alennuksen osuus litrahintaan on vajat 5 senttiä ja jakeluvelvoitteen jäädyttämisen ennalleen 15 senttiä.
Hallituksen <a href="https://stage.sudev.fi/terveisia-hakaniemeen-nyt-on-painava-syy-lopettaa-lakkoilu-ja-menna-toihin/">toimien</a> yhteisvaikutus bensan hintaan on siten luokkaa 20 senttiä. Se on merkittävä kädenojennus suomalaiselle autoilijalle ja omien kustannuspaineidensa kanssa kamppailevalle <a href="https://stage.sudev.fi/hallituksen-esitys-alentaisi-bensan-hintaa-myonteisia-vaikutuksia-erityisesti-kuljetusalalle/">kuljetusalalle.</a>

Hallitus ojensi kätensä suomalaiselle autoilijalle – bensan hinta alempana kuin aikoihin

Dieselpolttoaineen hinta näyttää vakiintuvan bensaa kalliimmaksi. Ajoittain jopa ysikasi on dieseliä halvempaa. Dieselautoilija joutuu kaiken muun päälle pulittamaan käyttövoimaveroa satoja euroja vuodessa. Nykyhinnoilla kyse on rangaistusverosta.

Bensiinin halvimmat <a href="https://www.polttoaine.net/">hinnat</a> torstaina: Ysivitonen Kouvolassa 1.928 euroa litralta, ysikasi Ylivieskassa 2.039 euroa. Diesel on jo jonkin aikaa ollut bensaa kalliimpaa ja nyt lähes tasoissa ysikasin kanssa eli halvin dieselpolttoaine Salossa 2.034 euroa.
Koko maan liikennepolttoaineiden keskihinnat: 2.070 bensa 95, 2.171 bensa 98 ja 2.166 diesel. Autoilija voi lohduttautua sillä, että diesel on vielä <a href="https://www.globalpetrolprices.com/diesel_prices/">kalliimpaa</a> Hong Kongissa ja Zimbabwessa.
Raakaöljy on halventunut merkittävästi loppukesän aikana ja se näkyy myös polttoainepumpulla. Venäjän hyökättyä Ukrainaan <a href="https://www.investing.com/commodities/brent-oil">Brent</a> öljy maksoi 120 dollaria barrelilta ja nyt 91 dollaria.
Dieselauto monelle ainoa mahdollinen
Polttoaineiden raju <a href="https://stage.sudev.fi/antikainen-pommi-tulossa-hallitus-aikoo-nostaa-polttoaineveroa/">hinnannousu</a> on kurittanut sekä suomalaisia kotitalouksia että kuljetusalaa. Dieselin hinta on vuodessa lähes tuplaantunut, mikä vaikuttaa henkilöautoilijan lisäksi dieseliä käyttävän kuljetusalan kustannuksiin ja sitä kautta jokaiseen kuluttajaan.
Dieselautojen käyttövoimavero on 5,5 senttiä per päivä jokaiselta alkavalta auton 100 kilogrammalta. Keskikokoisen dieselauton käyttövoimavero on siten 300–400 euroa vuodessa. Löpöä sillä saisi päivän hinnalla vuodessa lähes 200 litraa.
Suomessa on edelleen yli 700 000 dieselkäyttöisiä autoa eli yli neljännes koko henkilöautokannasta. Monet näistä autoista ovat käytössä maaseudulla, jossa dieselauto on usein hinnaltaankin ainoa mahdollinen kulkuneuvo, kun julkista liikennettä ei ole.

Diesel jo bensaa kalliimpaa – käyttövoimavero on nyt rangaistusvero

Fossiilisista polttoaineista piti pääsemän eroon pikavauhtia mutta toisin näyttää käyvän. Öljyn hinta on tapissa ja tuotantomäärät nousevat uuteen ennätykseen. Se tietää mahtavasti mammonaa öljy-yhtiöille ja öljyntuottajamaille.

Pandemian jälkeinen talouden piristyminen ja Ukrainan sota ovat saaneet raakaöljyn hinnan liitoon, monen muun välttämättömän raaka-aineen lisäksi. Raakaöljyn <a href="https://oilprice.com/Energy/Crude-Oil/OPEC-Misses-Production-Target-By-Whopping-27-Million-Bpd.html">hinta</a> on noussut yli 100 dollariin tynnyriltä (159 litraa) ja yhtä korkealla se on ollut viimeksi vajaat 10 vuotta sitten.
Öljyn hinnannousu on taannut tuottajamaille ja myös jalostajille mahtavat tulot. SVT:n <a href="https://www.svt.se/nyheter/oljejattarnas-supervinster-1-500-miljarder-pa-tre-manader">laskelmien</a> mukaan maailman 10 suurinta öljy-yhtiötä tekivät vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana voittoa ennen veroja 156 miljardia euroa.
Öljyntuotanto sivuaa ennätyksiä
Voitot revitään loppujen lopuksi tavallisen suomalaisenkin autoilijan ja öljylämmittäjän selkänahasta. Kapitaalilla mahdollistetaan muun muassa öljysheikkien piittaamaton ökyelämä ja venäläisten hyökkäyssodan jatkuminen Ukrainassa.
Ympäristöväkikin on huolissaan, sillä uusia öljylähteitä avataan ja maailman öljynkulutus kasvaa taas, pienen pandemianotkahduksen jälkeen. Öljyntuotanto saattaa kuluvana vuonna nousta kansainvälisen energiajärjestö IEA:n mukaan ennätystasolle eli yli 100 miljoonaan tynnyriin päivässä.

Sotatalous siivittää energiayhtiöt supertuloksiin: Maailman suurimmat öljy-yhtiöt tekivät yli 150 miljardia euroa voittoa kolmessa kuukaudessa

Polttonesteiden hinnat ovat ennätyslukemissa, eikä huippua ole välttämättä edes saavutettu. Valtiovarainvaliokunnan jäsen Vilhelm Junnila vaatii hallitukselta nopeita täsmätoimia tilanteen helpottamiseksi.

Varsinkin dieseliä tankkaavien kansalaisten oikeustaju on nyt koetuksella, kun ns. dieselveroa maksavien pitää lisäksi maksaa paikoitellen bensaa korkeampia litrahintoja. Lisäksi monet kuljetusyrittäjät kamppailevat kohonneiden pumppuhintojen kanssa.
&#8211; Ennätyskorkeat polttoainehinnat ovat myrkkyä pitkien etäisyyksien Suomessa ja erityisesti kuljetusalalle. Dieselin korkea hinta pakottaa yritykset laittamaan lapun luukulle tai nostamaan rahtimaksuja, jonka vaikutus lopulta näkyy jokaisen kansalaisen kukkarossa tuotteiden kohonneina hintoina, Vilhelm Junnila muistuttaa.
Diesel alenisi välittömästi 30 senttiä litralta
Kohonnut raakaöljyn hinta ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan ovat vain osatekijöitä polttoaineiden hinnannousussa, sillä myös valtion toimilla on ollut osansa. Pelkästään biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen nosto 19,5 prosenttiin korotti dieselin litrahintaa kymmenellä sentillä. Lisäksi parafiinisen dieselin verotusta on kiristetty.
&#8211; Biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen poistaminen määräajaksi toisi helpotusta kansalaisten ja kuljetusalan ahdinkoon välittömästi eikä vähentäisi valtion verotuloja. Arvioiden mukaan tämä alentaisi dieselin pumppuhintaa välittömästi 30 senttiä litralta, Junnila toteaa.
Perussuomalaiset ovat myös vaatineet tilanteen helpottamiseksi muun muassa polttoaineverojen alentamista Ruotsin mallin mukaan sekä ehdottanut polttoaineiden arvonlisäveron leikkausta, mutta hallitus ei ole vielä tähän mennessä herännyt autoilijoiden hätään.
&nbsp;

Junnila vaatii jakeluvelvoitteen poistamista välittömästi: Polttoaineiden hinnat kohtuuttomia

Kiristynyt kansainvälispoliittinen tilanne on tuonut jälleen keskiöön energiakysymykset, eritoten omavaraisuuden. EU:n tavoitteena on lopettaa turpeen käyttö kokonaan. Turvealan yrittäjien ahdinkoa huolestuneena seurannut europarlamentaarikko Laura Huhtasaari tiedustelee EU-komissiolta, onko muuttunut maailmanpoliittinen tilanne ollenkaan vaikuttanut sen turvepolitiikkaan.

Turpeen osuus Suomen kokonaispäästöistä on 12 prosenttia, kun sen osuus energiantuotannosta on 4 prosenttia. Suomen raakaöljystä kaksi kolmasosaa, kivihiilestä noin puolet ja maakaasusta noin kaksi kolmasosaa tuotiin vuonna 2020 Venäjältä.
– Olen huolella seurannut keskustelua siitä, kuinka turveyrittäjien ahdinko kasvaa, vaikka tarvitsisimme jokaisen omavaraisen energiamuodon. Nyt ei ole aika ajaa yhtään omaa energiantuotantomuotoa alas, toteaa europarlamentaarikko Laura Huhtasaari.
Energiantuotanto kansallisiin käsiin
Huhtasaaren kirjallisessa kysymyksessä tiedustellaan, onko EU-komissiolla suunnitelmissa antaa edes tilapäisiä helpotuksia turpeen käytölle osana jäsenmaiden energiapalettia ja epävarmaa poliittista tilannetta, vai onko EU-komission kanta turpeen käyttöön edelleen ennallaan.
Huhtasaari on aina korostanut, että niin energiantuotannon kuin myös maa- ja metsätalouspolitiikan tulisi olla täysin kansallisissa käsissä.
– Mielestäni nyt olisi aika lykätä kaikkia sellaisia uudistuksia, jotka voivat heikentää omavaraisuuttamme. Kun olemmekin yhtäkkiä kriisissä, huomataan, että perussuomalaisten väkevästi kansallista etua korostava sanoma onkin ajankohtaisempi kuin koskaan, päättää Huhtasaari.
&nbsp;

Huhtasaari: Aikooko EU-komissio antaa edes tilapäisiä helpotuksia turpeen käytölle?

Huoli ilmaston tilasta on johtanut ahdistukseen, jonka perimmäinen syy lienee suurimmalla osalle tuskissaan huokailevistakin epäselvä. Kyse ei ole ilmaston, vaan yhteiskunnan ongelmasta. Mediakin tienaa sillä.

Glasgow’n ilmastohuippukokous päättyy tyhjän aameneen. Paljon on puhuttu maapallon viimeisistä hetkistä, mutta konkreettiset teot loistavat poissaolollaan. Kivihiilen käyttö kiihtyy ja raakaöljyn hinta raapii taivaita. Huonolta siis näyttää.
Eräs synkimmistä kokoukseen osallistujista on ollut Greta Thunberg. Hän on lievästi sanottuna skeptinen sen suhteen, että maailman johtajat ja suuryritysten lobbarit saavat vaadittavia ilmastotoimia aikaiseksi. Thunbergin mukaan kokous on yhtä tekopyhyyttä ja valhetta.
Thunbergin jatkuvat negatiiviset avaukset ovat saaneet jopa demarien nuorisoliiton puheenjohtajan suivaantumaan. Lisa Nåbo <a href="https://www.dn.se/sverige/ssu-kritik-mot-thunberg-kommer-aldrig-racka-att-bar-stalla-krav/">ojentaa</a> Thunbergia Dagens Nyheterin haastattelussa:
&#8211; Olet Greta sanonut, että nuoren tärkein tehtävä on ryhtyä aktivistiksi. En ole kanssasi samaa mieltä. Kaikki ilmastokriisin ratkaisemiseksi tarvittavat ratkaisut ovat poliittisia. Tärkeintä nuorelle on tulla mukaan politiikkaan ja pitää huolta siitä, että siellä tehdään oikeat ratkaisut.
Media elää yhteisistä kokemuksista
Perinteistä massamediaa, kirjallisuutta ja elokuvia seuraamalla jokainen tulee vakuuttuneeksi siitä, että lopunajat ovat pian käsillä. Myös tieteelliset julkaisut paukuttavat ilmastonmuutoksen vakavuutta. Kysymys on pohjimmiltaan paljon muustakin ja sekin on ihan inhimillistä.
Professori Pierre Rosanvallonin mukaan mediaan ja demokratiaan kuuluvat vastademokraattinen toiminta ja poliittisuuden työstäminen sekä läheisyyden ja läsnäolon legimiteetti. Media rakentaa sosiaalisen mielikuvituksen avulla kuviteltua yhteisöllisyyttä:”Keitä me olemme ja minne olemme menossa.&#8221;
Perinteinen media ja sosiaaliset alustat siis elävät yhdistämällä ihmisiä ja myymällä nämä mainostajille.
&#8221;Meistä tulee sankareita&#8221;
Kerta toisensa jälkeen Glasgow’n ilmastokokouksessa on hoettu, että ”meidän” pitää pelastaa ilmasto. Luonto, eläin- ja kasvilajit ja jopa planeetta. ”Pointti on se, että kaikissa tapauksissa meistä tulee sankareita”, <a href="https://www.aftonbladet.se/kultur/a/MLdvOK/det-finns-inget-vi-som-kan-radda-klimatet">kirjoittaa</a> kulttuuritoimittaja Sven Anders Johansson Aftobladetissa.
&#8211; Niin kauan kuin luulet voivasi pelastaa ilmaston, ajattelet -toisin kuin luonto &#8211; hallitsevasi sitä. Tämä on jotenkin vinoutunutta, Johansson kirjoittaa.
&nbsp;

Ilmastoahdistus ei enää toimi: Greta Thunberg -ilmiö kyseenalaistetaan jo Ruotsinkin mediassa

Polttoaineiden hinnat jatkavat vääjäämättä nousuaan. Muutaman viikon sisällä bensa voi maksaa yli kaksi euroa litralta Etelä-Suomessakin. Perussuomalaiset vaativat hallitukselta toimia polttoaineiden ja sähkön hinnan alentamiseksi. Se ei käy hallituksen pirtaan.

Raakaöljyn hinta on vuodenvaiheesta lähes kaksinkertaistunut ja se maksaa nyt runsaat 80 dollaria tynnyriltä (159 litraa). Raaka-aineen hintakehitys näkyy tietysti lopputuotteessa eli bensiinin ja dieselin pumppuhinnoissa. Bensan hinnassa tosin <a href="https://www.aut.fi/tieliikenne/liikenteen_verotus/polttonesteiden_verotus">veron</a> osuus on karkeasti ottaen 65–70 prosenttia ja dieselissäkin 55 prosenttia.
Bensiini oli <a href="https://www.polttoaine.net/index.php?cmd=20kalleinta">polttoaine.net</a> -palvelun mukaan eilen kalleinta tietty Lapissa Utsjoella, jossa 95E10 maksoi 1,970 euroa litralta. Huomattavaa kuitenkin on, että lähelle Lapin lukemia päästiin myös Kuopiossa, Turussa ja jopa Raaseporissakin.
Diesel maksoi eilen Utsjoella 1,850 euroa litra. Päälle pitäisi vielä laskea käyttövoimavero, jota bensiinillä liikkuvista autoista ei makseta. Yli 1,70 euron hintoja pyydettiin vielä Oulun tienoilla sekä Savossa ja lähelle sitä oltiin Riihimäelläkin.
PS vaatii alennuksia polttoaineiden ja sähkön hintoihin
Perussuomalaisten kansanedustaja Veikko Vallin <a href="https://stage.sudev.fi/ps-vaati-polttoaineiden-ja-sahkon-hinnanalennuksia-ei-kay-hallitukselle/">huomautti</a> keskiviikkona eduskunnan kyselytunnilla liikenneministeri Timo Harakalle siitä, että tämä oli sanonut keväällä bensan maksavan saman verran sekä hallituskauden alussa, että lopussa. Toisin on käynyt ja se pakottaa tavallisen kansalaisen valintojen eteen:
&#8211; Tämä on kaikki pois muusta ja ihmisten ruokapöydästä. Arvoisa hallitus, mitä te aiotte tehdä tälle tilanteelle? Perussuomalaiset esittää pikaisia toimia polttoaineiden ja sähkön hintojen laskemiseksi. Sopiiko se teille? Vallin kysyi.
Perussuomalaisten esitykseen hintojen alentamisesta ministeri Harakka ei vastannut.

Bensa maksaa pian yli 2 euroa koko maassa – hintarallille ei näy loppua

Pandemian hiipuminen ja talouden elpyminen lisäävät polttoaineiden kulutusta ja nostavat siten raakaöljyn hintaa. Polttoaineiden pumppuhinnat nousevat myös punavihreän hallituksen ilmastopäätöksillä.

Maanantaina, jolloin bensan hinta oli laskenut viikonlopusta, ysivitonen maksoi <a href="https://www.polttoaine.net/index.php?cmd=20kalleinta">polttoaine.net</a> -palvelun mukaan Inarissa 1,870 € litralta ja Helsingin Oulunkylässäkin 1,709 € per litra. Diesel maksoi kalleimmillaan 1,750 €/litra.
Veroja bensiinin hinnassa on 75 prosenttia ja dieselin hinnassa 55 prosenttia. Polttoaineveroa nostettiin viimeksi elokuussa. Parafiinisen dieselin veroetu poistuu kolmen vuoden aikana.
Hinnat nousussa jo vuoden ajan
Polttoaineiden hinnat ovat <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11832680">nousseet</a> vuoden ajan siksi, että vielä viime toukokuussa raakaöljyn brent-laadun hinta ryömi 14 dollarissa tynnyriltä. Halvin näkemäni dieselin hinta löytyi tuolloin Porvoosta: 106,9 €/litra.
Tänään brent-raakaöljyn hinta huitelee 60 eurossa tynnyriltä. Raakaöljyn <a href="https://www.neste.fi/konserni/sijoittajat/markkinatietoa/raakaoljyn-hinta">hintakäyrä</a> on laskenut hieman viimeisen parin viikon aikana, mutta noussee taas Yhdysvaltain ennustettujen huimien talouden kasvulukujen myötä.
Hintaa voi todella nopeasti nostaa myös joku maailman lukuisista potentiaalisista kriiseistä, varsinkin jos tilanne äityy sotilaalliseksi yhteenotoksi. Ukrainassa tämä on mahdollista jo 21.4.
Hallitus päättää fossiilittoman liikenteen tiekartasta
Suomessa myydään maailman viidenneksi kalleinta bensaa ja kuudenneksi kalleinta dieseliä. <a href="https://fi.globalpetrolprices.com/gasoline_prices/">Globalpetrolprices.com</a> -sivuston mukaan Suomea kalliimpaa polttoainetta löytyy muun muassa Hong Kongista, Norjasta ja Keski-Afrikan tasavallasta.
Perussuomalaisten nuorten<a href="https://stage.sudev.fi/bensakapina-aloite-jyraa-hillittomalla-vauhdilla-jo-aloituspaivana-16000-allekirjoittajaa-vaatii-autoilijoiden-kyykyttamisen-lopettamista/"> Bensakapina</a>-kansalaisaloite onkin ymmärrettävistä syistä saanut tähän mennessä jo lähes 95 000 <a href="https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/8200">kannatusilmoitusta</a>.
Fossiilittoman liikenteen tiekartasta saatiin 349 <a href="https://www.lvm.fi/-/korjattu-tiedote-fossiilittoman-liikenteen-tiekartta-kerasi-349-lausuntoa-1264260">lausuntoa</a> määräaikaan mennessä maaliskuun lopulla. Kyseessä on siis suunnitelma kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä. Polttoaineiden tulevaisuuden hintaan Suomessa saataneen pian <a href="https://stage.sudev.fi/paastokauppa-ja-fossiiliton-liikenne-ennustavat-taloudellista-katastrofia-autoilijalle/">lisävalaistusta</a>, sillä valtioneuvosto tehnee tiekartasta periaatepäätöksen vielä tämän kevään eli lähiviikkojen aikana.
Kompensointia ja oikeudenmukaisuutta?
Tiekartan lausunnoissa korostettiin sitä, että yhtäältä liikenteen kasvavat kulut on kompensoitava yrityksille ja toisaalta yksilötasolla on pidettävä huolta alueellisesta oikeudenmukaisuudesta. Periaatepäätös on kiintoisaa kuultavaa, sillä tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä ja poistaa ne kokonaan vuoteen 2045 mennessä. Lienee selvää, että varsinaiset toimet jäävät syksyn budjettiriiheen.
Ehkä kuulemme kuitenkin jotakin vaikkapa jakeluvelvoitteesta, joka määrittää, kuinka suuri osa polttoaineesta täytyy olla peräisin uusiutuvista lähteistä. Jakeluvelvoitteen roimaa kasvattamista perusteltiin vielä alkuvuonna Nesteen jalostamalaajennuksen saamiselle Porvooseen. No, jalostamo meni Rotterdamiin. Ehkä jakeluvelvoitekin laimenee kyseisen ratkaisun myötä?
&nbsp;

Kallein bensa maksaa Suomessa jo lähes 1,90 € litralta – kesällä reippaasti kalliimpaa

Koronaviruksen aiheuttama dominoefekti on edennyt jo maapallon pohjoiskolkkaan. Arktisen raakaöljyn hinta on pudonnut runsaassa kuukaudessa 60 prosenttia ja pohjoisen miljardihankkeita öljyn ja kaasun hyödyntämiseksi peruutetaan urakalla. Energiaprojektien alasajosta kertoo Barents Observer.

Norjalainen jättiyhtiö Equinor (ent. Statoil) <a href="https://thebarentsobserver.com/en/arctic/2020/03/crisis-coming-arctic-oil">vetää</a> henkilöstöä pois tuotantolautoilta ja leikkaa kustannuksensa minimiin. Samalla yhtiö peruuttaa viiden miljardin dollarin osakkeiden takaisinosto-ohjelman. Uudet hankkeet ovat vaikeuksissa ja Barentsinmerelle suunnitellun Johan Castberg -öljykentän hyödyntäminen myöhästyy ainakin vuodella.
Kaikesta leikataan
AkerBP-yhtiöllä on vastaavia ongelmia ja uudet hankkeet myöhästyvät, niitä siirretään tai ne perutaan. Öljynetsinnän resurssit puolitetaan ja kokonaisinvestoinneista leikataan neljännes. Stangnestindin öljykentän avaamista aivan Venäjän kainalossa Barentsinmerellä siirretään. Hanke on tarkoitus toteuttaa yhdessä venäläisen Lukoilin kanssa.
Venäjälle arktisten alueiden hyödyntäminen on ollut aivan suurvaltapolitiikan ytimessä. Raakaöljyn hinnanromahdus ja maan talousvaikeudet yleisemminkin asettavat pohjoisten jättihankkeiden eteen kookkaan kysymysmerkin. Pohjoisen Brent-raakaöljyn <a href="https://oilprice.com/">barrelihinta</a> on OilPrice-sivuston mukaan heilunut viime päivinä 25-30 dollarin välillä.
Venäjän hankkeet vaarassa
Venäjän presidentti Vladimir Putin allekirjoitti asiakirjan arktisen alueen uusista hyödyntämismalleista 5. maaliskuuta. Pääministeri Mihail Mishustin hyväksyi puolestaan 18. maaliskuuta järjestelyn, jolla pohjoisia energiahankkeita tuupataan eteenpäin 20 prosentin valtiontuella.
Lainsäädäntö on pohjana öljyn, maakaasun ja muiden luonnonvarojen massiiviselle hyödyntämiselle strategisesti tärkeällä arktisella alueella. Venäjän hallituksen arvion mukaan veroetuudet johtavat jopa 15 biljoonan ruplan (216 miljardin euron) uusiin investointeihin seuraavan 15 vuoden aikana. Venäjän suurhankkeet ovat Barents Observerin mukaan nyt vaarassa.
&nbsp;

raakaöljy

Hallitus ojensi kätensä suomalaiselle autoilijalle – bensan hinta alempana kuin aikoihin

Diesel jo bensaa kalliimpaa – käyttövoimavero on nyt rangaistusvero

Sotatalous siivittää energiayhtiöt supertuloksiin: Maailman suurimmat öljy-yhtiöt tekivät yli 150 miljardia euroa voittoa kolmessa kuukaudessa

Junnila vaatii jakeluvelvoitteen poistamista välittömästi: Polttoaineiden hinnat kohtuuttomia

Huhtasaari: Aikooko EU-komissio antaa edes tilapäisiä helpotuksia turpeen käytölle?

Ilmastoahdistus ei enää toimi: Greta Thunberg -ilmiö kyseenalaistetaan jo Ruotsinkin mediassa

Bensa maksaa pian yli 2 euroa koko maassa – hintarallille ei näy loppua

Kallein bensa maksaa Suomessa jo lähes 1,90 € litralta – kesällä reippaasti kalliimpaa

Kilpajuoksu arktisen alueen energiasta kaatumassa koronaan – miljardihankkeita peruutetaan

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025