Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

raha

Kehitysyhteistyössä avustusten perillemeno on arkinen ongelma. Tämä koskee myös rahallisia avustuksia erityisesti maihin, joissa ei ole toimivaa pankkijärjestelmää. Vaihtoehtoinen maksujärjestelmä on toki olemassa, mutta sen käytössä on riskinsä. Rahat voivat jopa kadota ja järjestelmää käytetään myös rahanpesuun sekä terrorismin rahoittamiseen.

Keväällä vuonna 2022 Ruotsin kehitysyhteistyöorganisaatio Sida teki päätöksen, jonka mukaan tukia voidaan maksaa myös niin sanottujen vaihtoehtoisten maksujärjestelmien kautta.
Ratkaisu <a href="https://www.dn.se/sverige/trots-varningar-svenskt-bistand-betalas-ut-via-kritiserat-natverk/">johtuu</a> yksinkertaisesti siitä syystä, että maksut esimerkiksi Afganistaniin, Sudaniin tai vaikkapa Myanmariin eivät onnistu normaaleina pankkisiirtoina.
Vaihtoehtoisen maksujärjestelmän <a href="https://corporatefinanceinstitute.com/resources/wealth-management/hawala/">nimi</a> on hawala, jossa rahat liikkuvat ”luotettavien välikäsien” kautta. Hawala perustuu käteiseen rahaan ja siksi valuuttojen <a href="https://www.sakerhetspolisen.se/ovriga-sidor/nyheter/nyheter/2023-05-22-hog-risk-for-terrorfinansiering-genom-hawala.html">liikkeiden</a> jäljittäminen on hankalaa.
Luottamusta ei voi rikkoa
Rahanlähettäjä luovuttaa transaktiossa käteissumman meklarille, joka antaa vastineeksi koodin. Tämän jälkeen lähetyksen vastaanottaja voi omassa maassaan hakea vastaavan summan paikalliselta välittäjältä. Hawala perustuu siis teoriassa täydelliseen luottamukseen.
Järjestelmä on yleisesti käytössä muslimimaissa, joissa se saattaa olla ainoa toimiva maksujärjestelmä.
Vaikka valtio olisi romahtanut, sisällissota käynnissä ja kaikki tyynni järjestäytyneen yhteiskunnan tunnusmerkit kateissa.
Sisäinen tarkastus paljasti ongelmat
Viime vuonna Ruotsin talousrikoksia tutkiva viranomainen Ekobrottsmyndigheten julkaisi yhdessä poliisin ja turvallisuuspoliisi Säpon kanssa yhteisen <a href="https://www.fi.se/sv/publicerat/nyheter/2023/penningtvatt-ny-riskbedomning-beskriver-stora-risker-med-hawala/">raportin</a> hawalasta. Järjestelmää käytetään viranomaisten mukaan “rahanpesuun ja terrorismin rahoittamiseen”.
Riskiluokituksen neliportaisella asteikolla hawala on tasolla neljä ja sen käyttö onkin useissa maissa kielletty.
Dagens Nyheterin selvityksen mukaan Sidan sisäisessä tarkastuksessa viranomaiset ovat kiinnittäneet huomiota vaihtoehtoisten maksujärjestelmien jatkuvaan käyttöön. Menettely vaikeuttaa rahan likkeiden seuraamista ja voi täten heikentää <a href="https://kuriren.nu/bli-prenumerant/artikel/r1xe8npj/nk-bd-0kr-dp_week">luottamusta</a> Sidan toimintaan.
Rahaa on siirtojen yhteydessä tiettävästi myös kadonnut selvittämättömällä tavalla.
Applikaatio hawalan rinnalle
Tammikuun hyisessä aamussa pieni kuorma-auto pysähtyy ja purkaa kuormansa kerrostalon eteen Helsingin Ruskeasuolla. Siihen tiukan tiukan linjan kellarimoskeijan ja afrikkalaisperäisen uskonlahkon toimitilojen väliin.
Kuljettajaa ohimennen puhutettaessa tämä kertoo auttavansa äitiään sekä kahta siskoaan Somaliassa. Ahkerasti työtä tekemällä hän voi tukea perhettään ja säästää kuulemma vielä omaa asuntoakin varten.
Rahat siirtyvät Suomesta ”silmänräpäyksessä” perille. Ne eivät liiku enää hawalan kautta, vaan käytössä on korvaava puhelinsovellus. Alin mielestä uudistus ikiaikaiseen järjestelyyn on merkittävä:
&#8211; Raha on vain lupaus, sitä ei ole oikeasti olemassa.

Hawala-maksujärjestelmän kautta rahoitetaan terrorismia ja pestään rahaa – sekä toimitetaan avustuksia kehittyviin maihin

Kolme ihmistä on kuollut jengien välienselvittelyissä keskiviikkoillan ja torstaiaamun välillä Uppsalassa sekä Tukholmassa. Tukholmassa ammuttiin kaksi ja Uppsalassa räjähdyksessä kuoli yksi. Pelkästään <a href="https://www.aftonbladet.se/nyheter/a/wAGKg1/dodligaste-manaden-hittills-elva-personer-skjutna-till-dods">luoteihin</a> on syyskuussa kuollut 11 ihmistä.

Tukholmassa <a href="https://www.svt.se/nyheter/lokalt/stockholm/skottlossning-i-fruangen--1xvtil">ammuttiin</a> urheilukentällä 18-vuotias nuorukainen, jolla tiettävästi oli yhteys Rawa Majidin eli Kurdiketun Foxtrot-jengiin. Tukholman eteläpuolella Jordbrossa kaksi ihmistä <a href="https://www.expressen.se/nyheter/bilkrock-kopplas-till-skjutningen-i-jordbro/">haavoittui</a> aamuyöllä ammuskelussa. Heistä toinen, &#8221;yli 20-vuotias&#8221; kuoli saamiinsa vammoihin.
Uppsalassa <a href="https://www.expressen.se/tv/nyheter/sprangning-i-storvreta-vaknade-av-att-allt-skakade-folk-skrek/">omakotialueella</a> koettiin kauhunhetkiä torstai-iltana, kun pommi räjähti tappaen 25-vuotiaan naisen. Räjähdyksen voimasta kertoo se, että kaksi taloa tuhoutui ja kolme muuta sai vaurioita. Kuollut oli median mukaan jälleen kerran täysin sivullinen.
Nyt räjähdyksessä tuhoutunutta taloa oli tiettävästi tulitettu jo aiemmin loppukesästä.
Väkivallan kohteet sattumanvaraisia
Poliisi pitää nykyistä väkivalta-aaltoa erityisen huolestuttavana siksi, ettei tekijöillä ole minkäänlaista suhdetta uhreihinsa, eivätkä siten tunne näitä vaikkapa ulkonäöltä.
&#8211; Heidän (jengien, toim huom.) tiedustelutyö on heikkoa, <a href="https://www.svd.se/a/69Arbr/polisen-gangen-gor-ett-bedrovligt-daligt-underrattelsearbete">kommentoi</a> Svenska Dagbladetin haastattelema, nimettömänä pitäytyvä poliisi.
Poliisia nykyinen väkivallan räjähdysmäinen kasvu ei ole sinänsä yllättänyt. Johtuen yhtäältä siitä, etteivät jengiläiset enää anna ihmishengelle arvoa ja toisaalta siksi, että jengien johtajat asustavat ja johtavat toimia kaukana ulkomailla, poissa tapahtumien keskipisteestä.
&#8211; Tällaisessa kuviossa yhteisyys jää kovin ohueksi. Kyse ei ole ystävyydestä vaan valtataistelusta ja rahasta, ne ratkaisevat.
”Kaikkia ei voi vahtia”
Tiedottaja Magnus Jansson Klarin <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/efter-kvallens-skjutning-dodligaste-manaden-pa-fyra-ar">sanoo</a> SVT:ssä, että poliisi työskentelee tauotta tutkiakseen ja estääkseen väkivallantekoja sekä niiden katastrofaalisia seurauksia. Monet murhaiskujen kohteista ovat nyt rikollisverkostojen läheisiä. Poliisin resurssit eivät kuitenkaan riitä kaikkialle.
&#8211; Läheisiä on todella paljon. Tiedämme joidenkin häipyneen maan alle ja muuttaneen muualle.
&#8211; Kaikkia on mahdotonta vahtia.

Kolme kuollutta 12 tunnissa – tappotahti kiihtyy Ruotsissa

Suomen Pankki on tehnyt lainsäädäntöaloitteen käteispalvelujen riittävän tason turvaamiseksi. Aloite koskee kaikkia käteisen käytön kannalta olennaisia palveluja. Siinä on huomioitu käteisen saatavuus, sen hyväksyttävyys maksuvälineenä ja mahdollisuus tallentaa käteistä. Nykyinen sääntely ei Suomen Pankin mukaan riittävällä tavalla turvaa kaikkien käteispalvelujen toteutumista.

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää jätti helmikuun loppupuolella eduskunnassa toimenpidealoitteen ”käteisen rahan turvaamiseksi Suomessa jatkossakin kattavasti käypänä maksuvälineenä”.
Tuolloin Mäenpää vaatii hallitusta ryhtymään asiassa toimenpiteisiin erityisesti huoltovarmuuden ja heikoimmassa asemassa olevien suomalaisten tarpeiden vuoksi. Facebook-päivityksessään kansanedustaja kiinnittää huomiota oman aloitteensa ja Suomen Pankin ehdotuksen sanamuotojen samankaltaisuuksiin. Päivityksen saatetekstissä Mäenpää korostaa, että onnistumisia tuntee joskus politiikassa myös oppositiossa.
Sota korostaa käteisen merkitystä entisestään
Suomen Pankki liittää <a href="https://eur03.safelinks.protection.outlook.com/?url=https%3A%2F%2Fwww.suomenpankki.fi%2Ffi%2Fmedia-ja-julkaisut%2Fuutiset%2F2022%2Fsuomen-pankki-esittaa-kateispalveluille-uutta-saantelya%2F&amp;data=04%7C01%7C%7C7e469c729cd04a49db2008da00fa1a50%7C852af8e638fc4d39b76c7d725c400bf4%7C0%7C0%7C637823371472745799%7CUnknown%7CTWFpbGZsb3d8eyJWIjoiMC4wLjAwMDAiLCJQIjoiV2luMzIiLCJBTiI6Ik1haWwiLCJXVCI6Mn0%3D%7C3000&amp;sdata=Jq61bCCGTDvCxdbVmjhbdXxKDgK%2Bzs3rionm8MJOQXQ%3D&amp;reserved=0">perusteluissaan</a> aloitteensa ajankohtaisiin tapahtumiin Euroopassa:
&#8211; Käteinen on tärkeä maksutapa myös kriisivarautumisen kannalta. Käteistä voi käyttää maksutapana myös silloin, kun sähköiset maksutavat eivät syystä tai toisesta toimi.
Tätä myös Mäenpää korosti <a href="https://stage.sudev.fi/maenpaa-kateinen-raha-turvattava-suomessa-jatkossakin-kaypana-maksuvalineena/">toimenpidealoitetta</a> jättäessään:
&#8211; Asiantuntijat ovat painottaneet, että keskeistä on säilyttää riittävä käteisen huolto- ja käyttöverkosto normaaliaikoina, koska ilman sitä käteinen ei ole vaihtoehto myöskään kriisiaikoina. Mikäli verkosto päästetään liian heikoksi, sitä on vaikea palauttaa ennalleen muun maksamisen häiriötilanteessa.
Asian jatkokäsittely riippuu nyt Marinin hallituksesta. Suomen Pankin johtokunnan jäsen kertoi prosessista perjantaina:
&#8211; Me Suomen Pankissa katsomme, että Suomessa tarvitaan sääntelyä varmistamaan käteisen asema yleisesti hyväksyttynä maksuvälineenä, ja olemme siksi tänään jättäneet asiasta lainsäädäntöesityksen valtionvarainministeriölle.

Suomen Pankki haluaa turvata riittävät käteispalvelut – Mäenpää vaatii hallitukselta pikaisia toimia

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ja kokoomuksen meppi Petri Sarvamaa keskustelivat eilen EU-politiikasta ja unionin tulonsiirroista Alfa-TV:lla. Sarvamaa perusteli tukipaketteja yhteisellä edulla. Purra kyseenalaisti, miksi Suomen pitäisi tukipakettien kautta maksaa rahaa vauraammille maille, jotka eivät tee yhtä säntillistä politiikkaa.

Kansanedustaja Harry Harkimon (liik) isännöimässä Hjallis-Lisää Rahaa -puheohjelmassa Riikka Purra sai esittää ensin tiivistetysti perussuomalaisten EU-politiikan linjan.
&#8211; Perussuomalaisilla ei ole ongelmaa sen kanssa, että EU:ssa tehdään yhteistyötä kaupan alalla ja että meillä on yhteismarkkina-alue, toimitaan siis eräänlaisena kaupan liittona, joka samalla tuo Eurooppaan vakautta ja rauhaa.
&#8211; Nykyinen EU kuitenkin etenee syvälle integraatiopolulla ja tunkeutuu monissa asioissa suvereenien kansallisvaltioiden alueelle. Suunta on selvä: elpymispaketti, tulevat ilmastopaketit, metsäasiat, mahdollinen sosiaalirahasto ja niin edelleen. Integraatio etenee ja samalla budjettimääräämisvalta omiin asioihimme vähenee. Tämä ei perussuomalaisten mielestä ole Suomen edun mukaista. Me emme voi kannattaa tällaista kehityskulkua, Purra sanoi.
Hän totesi, että Suomi voisi edes joskus pyrkiä ajamaan voimakkaammin omaa intressiään unionissa.
&#8211; Sitäkään Suomi ei tee. Tosin näin pienellä valtiolla ei ehkä muutenkaan olisi paljoa sanottavaa Ranskan, Saksan ja muiden suurten valtioiden keskellä. Joskus voisimme silti edes yrittää.
Bryssel ei uhkaile nettomaksajia
Purran mukaan Suomen olisi täysin mahdollista myös kieltäytyä tukipaketeista, sillä Bryssel ei lähtisi uhkailemaan nettomaksajia EU:sta erottamisella.
&#8211; Voisimme joskus kokeilla, mitä siitä seuraa, että uskaltaisimme sanoa ei. Jos Suomi haluaisi ajaa EU:ssa omaa intressiään, yksin ei tarvitsisi olla. Meillä on mahdollista löytää liittolaisia, tietysti asiakohtaisesti.
Elvytyspaketin jälkeen EU:ssa puuhataan seuraavaksi niin sanottua sosiaalista ilmastorahastoa, jossa jäsenmailta kerättäisiin reilut 72 miljardia euroa jaettavaksi eri maiden kesken. Suomelle järjestely tarkoittaisi sitä, että Suomi maksaisi 840 miljoonaa euroa muiden maiden ilmastotoimien vaikutusten kuittaamiseen.
Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitus on ilmoittanut suhtautuvansa rahastoon ”erittäin kriittisesti”
&#8211; Saa nähdä, miten kriittisyys kääntyy varsinaiseksi kannan muodostukseksi, kun tulee aika päättää asioista, Purra sanoi.
Hän huomautti, että vastaavalla tavalla kuin 750 miljardin euron koronaelvytyspaketissa ei ollut kyse koronasta, ilmastopaketissakaan ei ole kyse ilmastosta.
&#8211; EU keksii erilaisia perusteluja sille, että näitä paketteja, tulonsiirtoja ja yhteistä velkaa veroja ja niin edelleen voidaan edistää. Ilmasto on nyt politiikassa yksi totuus ja sen siivellä on hyvä edistää federalismia, kuten näyttää tapahtuvan. Tietenkin toivon, että Suomen hallitus uskaltaa sanoa ei. Se kuitenkin vaatii sen, että uskalletaan sanoa.
Maltillisempi ilmastokunnianhimo olisi paikallaan
Juontaja ja kansanedustajakollega Harkimo kysyi Purralta, kuinka kauan tämä uskoo EU-rahapolitiikan systeemin, jossa uutta rahaa työnnetään jatkuvasti markkinoille, kestävän.
Purra vastasi, että järjestelmä pysyy kasassa niin kauan kuin korot ovat alhaalla, ikään kuin velkaakaan ei tarvitsisi koskaan maksaa.
&#8211; Markkinoille pumpataan niin paljon rahaa, että eri tahot pysyvät tyytyväisinä ja markkinat toimivat. Tietysti raha kelpaa eri toimijoille, kuten firmoille, mutta ei se sitä tarkoita, että ilmastopolitiikka tällaisenaan olisi kaikkien intressi, puhumattakaan siitä, ettei se kurjistaisi tavallista suomalaista.
&#8211; Kuitenkin siinä vaiheessa, kun järjestelmä törmää siihen, mihin se väistämättä jossain vaiheessa törmää, esimerkiksi korkojen nousuun, niin sitten olemme suurissa ongelmissa.
Perussuomalaiset esittää Suomen kunnianhimoisten ilmastotoimien maltillistamista siten, että hiilineutraaliustavoitetta siirrettäisiin vuoteen 2050 eli samalle tasolle EU:n ja Suomen oleellisten kilpailijamaiden, kuten Ruotsin ja Saksan kanssa.
&#8211; Unionin tasolla olisi mahdollista vaikuttaa näihin asioihin esimerkiksi lisäämällä päästöoikeuksia markkinoille ja tekemällä sellaista politiikkaa, että kivihiilestä ja fossiilisista polttoaineista ei pyrittäisi eroon niin nopeasti, koska se ei ole mahdollista
Ilmastopolitiikka on ristiriitaista
Purra huomautti, että ilmastopolitiikkaan sisältyy myös paljon ristiriitaisuuksia. Hän nosti esimerkiksi hallituksen, erityisesti vihreiden nuivan suhtautumisen kotimaiseen maatalouteen ja ruuantuotantoon.
&#8211; Se tarkoittaa sitä, että kun ilmastotoimia aletaan kiihkeästi tekemään suomalaisen ruuan hinta nousee. Siitä sitten seuraa se, että me syömme ulkomaista ruokaa, jota rahdataan tänne laivoilla ja lentokoneilla. Se ei ole järkevää ilmaston kannalta eikä myöskään suomalaisen maatalouden ja huoltovarmuuden kanssa.
Suomessa vihreän politiikan kustannukset ovat useita miljardeja. Purran mukaan miljardit olisivat paremmassa hyötykäytössä siten, että tavallisen kansalaisen asumisen, liikkumisen ja ruuan hintojen nousun korotuksia hillittäisiin.
&#8211; Esimerkiksi niin, että polttoaineen hintaan kohdistuvia veroja maltillistettaisiin, tietysti puhumattakaan vaikkapa kotitalouksien sähköverosta niin, että maksutaakka ei olisi näin korkea.
Kansalaiset näyttäisivätkin olevan kyllästyneitä vihreän politiikan alati paisuvista kustannuksista. Polttoaineveron kohtuullistamista esittävä kansalaisaloite on juuri saanut vaadittavat 50 000 nimeä kasaan ennätysajassa, ja aloite siirtyy eduskunnan käsiteltäväksi.
Miksi Suomi joutuu maksamaan vauraammille maille?
Hjalliksen ohjelman loppupuolella ohjelmassa oli mukana myös kokoomuksen meppi Petri Sarvamaa, joka puolusteli EU-tulonsiirtoja ja tukipaketteja unionin ”yhteisellä vahvuudella”. Sarvamaa esitti näkemyksenään, että EU-politiikassa olisi laajaa tukea niin sanotulle vihreälle siirtymälle, joka ei kuitenkaan olisi samalla siirtymää kohti liittovaltiota.
&#8211; No mistä se sitten johtuu, että säntillistä ilmastopolitiikkaa tekevä Suomi joutuisi jälleen uudessa paketissa maksamaan rahaa vauraammille maille, jotka eivät tee yhtä säntillistä politiikkaa? Purra kysyi.
Sarvamaa vastasi, että unionin perusidea on toimia yhdessä.
&#8211; Tulonsiirroissa on pitkälti kyse siitä, että unionin jäsenet olisivat yhdessä mahdollisimman vahvoja. Unioni on jo nostanut uusia jäsenvaltioita, kuten Unkarin ja Puolan taloudellisesti jaloilleen, ne ovat tulleet huikeasti eteenpäin ja elintaso on noussut. Yhdessä olemme kaikki vahvempia.
EU ei ole taloudellinen menestystarina
Ohjelman juontaja Harkimo huomautti Sarvamaalle, että monista voi tuntua väärältä laittaa rahaa Italiaan ja Espanjaan, missä verojenmaksukulttuuri on tyystin erilainen kuin Suomessa. Esimerkiksi Italian verotus on Suomea selvästi matalammalla tasolla. Italia on myös EU:n johtava veronkiertomaa.
&#8211; Suomessa jokainen maksaa veronsa. Siellä (Italiassa ja Espanjassa) kuitit ovat miten sattuu, ja veroja kerätäänkin ihan eri tavalla. Ei tunnu oikealta, että sinne laitetaan rahaa, Harkimo sanoi.
Sarvamaa myönsi, että on tärkeää pystyä näyttämään, että ”hommassa on jotain tolkkua”.
&#8211; Se ei kestä, että jos me vaan pumpataan ja kaadetaan rahaa, jonka joku sitten käyttää miten sattuu. Jos rahoja käytetään johonkin, joka ei tuota mitään eurooppalaiseen talouteen ja hyvinvointiin, niin silloin rahat on käytetty huonosti.
Purra huomautti, että EU:n ja eurojärjestelmän ongelmat johtuvat pitkälti siitä, että jäsenvaltiot ovat keskenään hyvin erilaisia.
&#8211; Varmasti Unkarin ja Puolan taloudellinen tilanne on parantunut ja maat menneet eteenpäin. Mutta missä määrin tämä on Suomen vastuulla niin, että meidän pitää maksaa siitä? Tai missä määrin meidän vastuullamme on maksaa esimerkiksi Ranskaan sähkölaskuja, Italian heikkoa taloudenpitoa tai kyvyttömyyttä kerätä veroja?
&#8211; EU ei ole taloudellinen menestystarina. Myös Suomessa on jo yleistä huomauttaa siitä, että euro ei ole ollut Suomen edun mukainen, verrattuna esimerkiksi Ruotsiin, jossa oma valuutta joustaa. Meillä vastauksena taas on korkea työttömyys ja kitulias talouskasvu.

Kokoomus perustelee EU-tulonsiirtoja ”yhteisellä vahvuudella” –  Purra: ”Miksi Suomen pitäisi maksaa Ranskaan sähkölaskuja ja Italian kyvyttömyyttä kerätä veroja”

Yhdysvallat on Eurooppaa pidemmällä elvytyksen tiellä. Yhdysvallat on toteuttamassa 1 900 miljardin dollarin elvytyspakettia ja toinen 3 000 miljardin paketti on valmisteilla. Suunnitteilla on myös perustulon toteuttaminen, terveydenhuoltouudistus, vihreä New Deal ja monia muita huikean kalliita uudistuksia. Kaiken tämän rahoittamiseksi hallitus myy valtavan määrän velkakirjoja &#8211; eli lainaa rahaa markkinoilta samaan aikaan kun niiden ostamisesta on tullut kannattamatonta.

Rahojen tallettaminen ja korkoinstrumentteihin sijoittaminen on korkojen alhaisuuden vuoksi vailla mieltä. Liittovaltiolle aiheutuu päänvaivaa, kun sijoittajat ryhtyvät karsastamaan sen velkakirjoja hallituksen eläessä yli varojensa.
Pahimmillaan sijoittajat päättävät myydä nykyisiäkin Yhdysvaltojen velkakirjoja samaan aikaan kun hallitus haluaisi myydä heille uusia velkakirjoja. Markkinoille tulvisi valtava määrä velkakirjoja, kun ostajia ei juuri ole.
Velkakirjojen myynti markkinoille aiheuttaa joko korkojen nousun tai sitten on painettava lisää rahaa, jolla keskuspankki ostaa valtion velkakirjoja. Korot nousevat, jos valtion velkakirjoja myydään markkinoille, joissa ei ole riittävästi kysyntää. Tällöin velkakirjojen hinta laskee ja sijoittajien saama tuotto nousee.
Velkakirjat menevät kaupaksi
Esimekkinä: valtio lupaa maksaa velkakirjan haltijalle tuhat dollaria kymmenen vuoden kuluttua ja valtio huutokauppaa miljardi kappaletta näitä velkakirjoja. Velkakirjat kyllä menevät kaupaksi, mutta mitä enemmän niitä lasketaan liikkeelle, sitä vähemmän niistä maksetaan. Näin sijoittajan saama korko velkakirjasta kasvaa, ja tätä sijoittajan saamaa keskimääräistä vuotuista tuottoa kutsutaan Yhdysvaltojen liittovaltion 10 vuoden koroksi. Pankit eivät lainaa rahaa edullisemmin ehdoin asuntovelalliselle kuin valtiolle, näin ollen valtiolainojen korkojen nousu heijastuu myös kuluttajien ottamiin lainoihin ja lyhyempiin korkoihin.
Hallitus voi myydä velkakirjansa myös sen omalle keskuspankille. Tällöin keskuspankki laittaa painokoneen käyntiin ja maksaa valtiolle velkakirjoista tuoreella painetulla rahalla, jonka valtio voi sitten käyttää omiin tarpeisiinsa. Tällöin valtion ei tarvitse lisätä vapailla markkinoilla olevien omien velkakirjojensa määrää, mutta markkinoilla olevan rahan määrä kasvaa ja aiheuttaa painetta valuutan arvon laskuun ja inflaatioon.
Verotus nousee vauhdilla
On ilmeistä, että hallituksen valinta tulee kohdistumaan jälkimmäiseen vaihtoehtoon. Jo viime vuonna keskuspankki oli suurin yksittäinen Yhdysvaltojen liittovaltion velkakirjojen ostaja.
Yhdysvallat tulee nostamaan veroja rahoittaakseen valtavaa rahan tarvettaan – eivätkä korotukset ole pieniä. On todennäköistä, että Yhdysvallat toteuttaa lähivuosina myös merkittävän varallisuus- ja yritysverouudistuksen.
Kaikkien näiden uudistusten seurauksena Yhdysvallat menettää asemaansa maana, johon kannattaa investoida ja rakentaa liiketoimintaa, joten sijoittajien ja liikemiesten rahoja ohjautuu kiihtyvästi pois Yhdysvalloista. Hallitus tuskin istuu käsiensä päällä ja antaa rahan virrata Yhdysvalloista, vaan odotettavissa on kontrolloivia lainsäädäntötoimia.
Johtaa kasvavaan inflaatioon
Edellä esitetyt <a href="https://www.youtube.com/watch?v=-wPKUoLjKLo&amp;feature=youtu.be">ajatukset</a> on esittänyt Ray Dalio. Dalio on perustanut yhden maailman suurimmista investointiyhtiöistä ja käärinyt itselleen siinä sivussa henkilökohtaisen 20 miljardin dollarin omaisuuden. Dalio näkee, että negatiivisia seurauksia rahan painamisesta on nähtävissä jo tänä vuonna.
Kun rahaa painetaan markkinoille, se kiihdyttää valuutan arvon laskua ja luo korkotason nousupaineita. Tämä johtaa kasvavaan inflaatioon. Inflaatio kasvaa jopa talouden heikentyessä, ja tätä kutsutaan stagflaatioksi. Työttömyys yhdistettynä korkotason nousuun aiheuttaisi vakavaa päänvaivaa monille.
Koko artikkeli on luettavissa <a href="https://www.bridgewater.com/">täältä</a>.

Rahaa painetaan – riski inflaatiosta ja korkojen noususta kasvaa

Perussuomalainen kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Jari Ronkainen on julkaissut blogikirjoituksen, jossa hän ottaa kantaa Maaseudun Tulevaisuuden eiliseen uutiseen siitä, että Puolustusvoimien muonahankinnasta vastaava Leijona Catering tuottaa Ruotsissa keitettyjä ja kuorittuja kananmunia.

&#8211; Tuntuu aivan hullulta, että munat seilaavat Suomen ja Ruotsin välillä, ja että ne kypsennetään ja kuoritaan rajan toisella puolella. Miten ihmeessä tällainen järjestely voi olla kustannustehokasta tai järkevää edes ympäristönäkökulmasta? Jari Ronkainen kirjoittaa.
Painottuu liiaksi hintaan
Ronkainen kritisoi hankintalainsäädännön sopivuutta huoltovarmuutta koskeviin hankintoihin.
&#8211; On selvää, että hankintalainsäädäntö painottuu liiaksi hintaan. Rahan ei pitäisi aina ratkaista, vaan hankintoja tulisi tarkastella kokonaisvaltaisemmin. Vaakakupissa tulisi painaa myös huoltovarmuusnäkökulma. Leijona Cateringin pitäisi pystyä ruokkia puolustusvoimat myös kriisitilanteissa. Silloin ei välttämättä saada kuorittuja munia Ruotsista tai näkkileipää Saksasta, Ronkainen perustelee.
Ulkomailta vain täydennykset
Ronkainen näkee, että kotimaisuuden tulisi olla lähtökohtana hankinnoissa.
&#8211; Mikäli Leijona Catering jatkossakin huolehtii Puolustusvoimien ruokahuollosta niin rauhan kuin kriisinkin aikana ja sitä kautta osaltaan myös tärkeästä huoltovarmuudesta, niin olisi syytä harkita uudelleen kriteereitä, joilla hankintoja tehdään. Kotimaisuuden tulisi olla kaikessa lähtökohtana ja ulkomailta hankitaan vain tarvittavat täydennykset. Vaikuttaa siltä, että Leijona Cateringiin tarvittaisiin lisää leijonaa ja vähemmän tre kronoria, Ronkainen päättää.

Ronkainen Puolustusvoimien ruotsalaisista kananmunista: ”Kotimaisuuden pitäisi olla lähtökohtana”

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen, jossa ehdotetaan säädettäväksi uusi laki sähköajoneuvojen latauspisteistä ja latauspistevalmiuksista rakennuksissa. Talousvaliokunnan perussuomalaiset jäsenet Sakari Puisto, Minna Reijonen ja Veikko Vallin jättivät valiokunnassa eriävän mielipiteen muutosehdotuksineen.

Ehdotetulla lailla pantaisiin osaltaan täytäntöön muutettu rakennusten energiatehokkuutta koskeva direktiivi. Direktiivi annettiin osana Euroopan unionin puhtaan energian pakettia, jonka tavoitteena on mm. hillitä ilmastonmuutosta.
&#8211; Hallituksen esityksessä Suomi toimeenpanisi direktiivin kunnianhimoisemmin kuin direktiivin perustaso edellyttää. Liian suuri kunnianhimo johtaa kuitenkin jo valmiiksi korkean kustannustason maan kallistumiseen entisestään, minkä voi nähdä taloudellista kilpailukykyämme rapauttavaksi uhaksi. Lisäksi ei ole ollenkaan sanottua, että vaadituille latauspaikoille tulisi olemaan käyttöä ei-asuinrakennuksissa, Sakari Puisto, Minna Reijonen ja Veikko Vallin huomauttavat.
Rahaa palaa turhaan
Edustajien mukaan työpaikkojen latauspaikat ovat jo nyt tyhjillään, koska verottaja määritteli työpaikkalatauksen verotusarvoksi 360 euroa vuodessa (30 €/kk). Se teki latauksesta kannattamatonta, koska kotona voi ladata autoonsa sähköä edullisemmin, ja täysin ilmaisia latauspaikkoja on lisäksi siellä täällä.
Kärsijöinä vanhemmat peruskorjausta tekevät asunto-osakeyhtiöt ja pk-yritykset
&#8211; Suomen ilmasto-olosuhteet sekä sisäiset ja ulkoiset etäisyydet tekevät jo valmiiksi vastuullisesti hoidetun ilmastopolitiikan kiristämisen kalliiksi suomalaisille. Esityksen toimeenpanoon käytetyt varat olisivat myös pois muista kohteista, millä saattaa olla esimerkiksi rakennusalalla ympäristön kannalta jopa kielteisiä vaikutuksia, kun rahaa laitetaan muiden energiatehokkuutta parantavien investointien sijaan tarpeettomiin latauspaikkoihin, kolmikko kritisoi.
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä korostaa, että pääasiallisina kärsijöinä olisivat etenkin laajempaa rakennusluvallista peruskorjausta tekevät vanhemmat asunto-osakeyhtiöt sekä pk-yritykset, joita hallituksen tiukat velvoitteet koskisivat juuri sähköautojen latauspisteiden ja niiden rakentamisen osalta.
Sähköautoistuminen vielä alkuvaiheessa
Perussuomalaiset luottavat kysynnän ohjaavaan voimaan. Jos latauspaikka on keino erottua myönteisesti kilpailijoista ja tarjota kuluttajalle hyötyä, latauspisteitä on syytä rakentaa sinne, missä niille on tarvetta. Näin on jo tapahtunutkin, minkä osoittavat maahamme ilmestyneet lukuisat kaupalliset latauspaikat. Myös taloyhtiöt ovat asentaneet latauspaikkoja jo nyt paljon. Lainsäädännön tulisi korkeintaan velvoittaa latauspistemahdollisuuden, eli putkituksen, asentaminen pysäköintipaikoille.
&#8211; Sähköautoistuminen on vielä alkuvaiheessa. Käytetty teknologia ja sen soveltamiseen liittyvä osaaminen tulevat vielä halpenemaan ja kehittymään laadullisesti. Pakotettuja etupainotteisia investointeja pitäisikin siis välttää, Puisto, Reijonen ja Vallin toteavat.
Pakkoinvestointien sijaan kolmikko kannattaa infravalmiuden rakentamista parkkipaikoille. Lisäksi edustajat ehdottavat, että latauspisteiden ja latauspistevalmiuden asentaminen ei koskisi mikroyritysten ohella myöskään pienten ja keskisuurten yritysten omistuksessa ja käytössä olevia rakennuksia.

Talousvaliokunnan PS-ryhmä kritisoi hallituksen esitystä sähköautojen latauspisteistä: Kallista eikä kovin tarkoituksenmukaista

Rahahuoltoon on syytä kiinnittää nykyistä parempaa huomiota, kehottaa kansanedustaja ja talousvaliokunnan jäsen Sakari Puisto. Vaikka asiaa ei normaalioloissa tule välttämättä miettineeksi, rahahuollon toimivuus on kriittinen huoltovarmuustekijä silloin, kun asiat ovat pahasti pielessä.

Ratkaisuksi Sakari Puisto ehdottaa varamaksujärjestelmää. Tällaisesta järjestelmästä olisi hyötyä myös muulloin kuin kriisiaikoina.
– Nyt tulisi pikimmiten selvittää digitaalisten alustojen käyttöönotto käteisen ja muiden maksuvälineiden oheen. Naapurimaamme Ruotsi on ollut edelläkävijä, Puisto kuvailee.
Ruotsin keskuspankki on parhaillaan aloittamassa oman digitaalisen kruunun, e-kronan, testauksen. Sitä voidaan käyttää maksuvälineenä, esimerkiksi matkapuhelinsovelluksen muodossa, talletusten ja tilisiirtojen tekemiseen.
Käteinenkin turvattava
Käytännössä se on keskuspankin oma luomus, joka toimii liikepankkien tilinsiirtojärjestelmästä riippumatta. Vaikka koko muu maksujärjestelmä olisi jäissä, lohkoketjuun perustuva rinnakkainen järjestelmä mitä luultavimmin pysyy toiminnassa ja turvassa.
Myös Baltian maissa, etenkin Virossa ja Liettuassa, on muodostunut vahvoja lohkoketjuteknologian keskittymiä yritysten ja julkisen hallinnon myötävaikutuksessa.
&#8211; Kävimme ulkoasiainvaliokunnan kanssa Virossa loppuvuodesta, ja meille esiteltiin e-Estonia-hanketta. Se on puolestaan kokonainen digitaalinen palvelujärjestelmä, joka on rakennettu pienellä rahalla. Hajautettu järjestelmä sisältää erilaisia julkisia palveluita ja rekistereitä, ja on suunniteltu kestämään kyberhyökkäyksiä.
&#8211; Samalla käteisen varmuus pitää turvata. Otto-automaatithan siirtyivät juuri nekin ruotsalaisomisteiselle yritykselle, kansanedustaja muistuttaa.

Puisto: Rahahuolto on kriittinen huoltovarmuustekijä

Pudasjärvellä kohistaan jälleen vastaanottokeskuksen ympärillä. Maahanmuuttovirasto haluaa lakkauttaa vastaanottokeskuksen, koska turvapaikanhakijoiden määrä on romahtanut eikä tarvetta kyseiselle keskukselle enää ole.
Kulisseissa keskusta pyrkii kuitenkin aluepolitiikan varjolla säilyttämään vastaanottokeskuksen rahan kiilto silmissä.
&#8211; Keskustalainen johto Pudasjärvellä ei kuuntele asukkaitaan. Vuosi sitten tehtiin jopa puoluerajat ylittävä kuntalaisaloite, jossa vaadittiin vastaanottokeskuksen lakkauttamista. Nyt Migriltä on tullut vahva viesti keskuksen tarpeettomuudesta, mutta keskusta tekee kaikkensa pitääkseen valtiolta saamansa vuokratulot ja työpaikat Pudasjärvellä, lukuisia huolestuneita yhteydenottoja saanut perussuomalainen kansanedustaja Jenna Simula paheksuu.
Keskusta huolissaan valikoiduista työpaikoista
Vastaanottokeskus työllistää yhteensä 12 henkilöä. Simula ihmettelee, mikseivät keskustalaiset ole huolissaan turvealan työpaikkojen katoamisesta ja käytä energiaansa esimerkiksi niiden työpaikkojen turvaamiseksi alan muuttuessa nopeasti. Turvealan hiipuminen kun tulee näkymään oletettavasti myös Pudasjärvellä
&#8211; Turvealalta häviää arvioiden mukaan lähes 2000 työpaikkaa seuraavan viiden vuoden aikana. Näiden työpaikkojen kohtalo ei tunnu keskustaa kiinnostavan, vaan silmissä heijastelee helpon rahan kiilto, Simula sanoo.
Turvapaikanhakijoilla tehty rahaa
Vastaanottokeskuksen lakkauttaminen poistaisi Simulan mukaan turvapaikanhakijoista aiheutuvat ongelmat ja turvallisuusriskit, ja pakottaisi Pudasjärven päättäjät etsimään aidosti työllistäviä toimia ja elinvoimatekijöitä.
&#8211; Nyt on menty pitkään sieltä mistä aita on matalin – tehty rahaa turvapaikanhakijoilla. Lisäksi erilaisilla maahanmuuttajiin liittyvillä valtion ja EU-tasoisilla hankkeilla on pumpattu vielä lisää rahaa Pudasjärvelle, Simula huomauttaa.
Sopii vihervasemmiston arvoille
Simula peräänkuuluttaa aitoa dialogia keskustaenemmistöisen kaupunginhallituksen ja Pudasjärven asukkaiden välillä. Asiasta saamiensa viestien perusteella keskustan härski yritys ei saa kannatusta kuntalaisten keskuudessa.
&#8211; Aluepolitiikan varjolla keskusta pyrkii pitämään turvapaikkabisneksen Pudasjärvellä kynsin ja hampain. Tämä tietysti sopii vihervasemmistolaisen hallituksen arvoille, Simula summaa.

Keskusta yrittää säilyttää lakkautettavan vastaanottokeskuksen – Simula: ”Härski temppu aluepolitiikan varjolla”

Antti Rinteen (sd.) johtama viiden puolueen punavihreä hallitus julkaisi maanantaina hallitusohjelmansa, johon kirjattiin, että Suomi laatii kokonaisvaltaisen Afrikka-strategian.

Perussuomalaisten kansanedustaja Sebastian Tynkkynen hämmästelee hallituksen visiota.
&#8211; Hallitusneuvotteluissa puolueet saivat tehtäväkseen ensiksi visioida työryhmissä tulevaisuutta ilman talouden raameja. Nyt kävi niin, että työryhmä ei koskaan palannut takaisin oikeaan maailmaan vaan kirjasi tosissaan, että 5,5 miljoonan asukkaan Suomi ottaa kehitysyhteistyön maantieteelliseksi painopisteekseen 1,2 miljardin asukkaan Afrikan.
Omatkin asiat pitäisi saada kuntoon
190-sivuisessa hallitusohjelmassa mainitaan myös, että “Suomi laajentaa poliittista ja taloudellista kanssakäymistään Afrikan maiden kanssa.”
&#8211; Hallitus voi kokea maapallon pohjoispuolella sijaitsevan minivaltion olevan luonnollinen kumppani maanosan kanssa, mutta siitä huolimatta rohkenisin väittää, että jo yhden maan vakauttamisessa olisi tarpeeksi hommaa &#8211; sen lisäksi, että Suomen pitäisi saada omatkin asiansa kuntoon.
Löysää rahaa korruptoituneille hallinnoille
Tynkkynen toivoo, että hallitus harkitsee Suomen mahdollisuuksia kehitysyhteistyössä ja sen kokoluokan uudelleen.
&#8211; Voi kun tämä olisi edes huono vitsi, mutta taitaa olla kyse puhtaasta suuruudenhulluudesta. Yksi asia on kuitenkin selvää: Suomen kehityspolitiikka on täysin levällään.
&#8211; Kun kohdennusta ei ole tehty, tulosten seuraamisesta tulee vaikeaa ja löysää rahaa tulee päätymään taas väärille korruptoituneille hallinnoille, Tynkkynen toteaa.

raha

Hawala-maksujärjestelmän kautta rahoitetaan terrorismia ja pestään rahaa – sekä toimitetaan avustuksia kehittyviin maihin

Kolme kuollutta 12 tunnissa – tappotahti kiihtyy Ruotsissa

Suomen Pankki haluaa turvata riittävät käteispalvelut – Mäenpää vaatii hallitukselta pikaisia toimia

Kokoomus perustelee EU-tulonsiirtoja ”yhteisellä vahvuudella” – Purra: ”Miksi Suomen pitäisi maksaa Ranskaan sähkölaskuja ja Italian kyvyttömyyttä kerätä veroja”

Rahaa painetaan – riski inflaatiosta ja korkojen noususta kasvaa

Ronkainen Puolustusvoimien ruotsalaisista kananmunista: ”Kotimaisuuden pitäisi olla lähtökohtana”

Talousvaliokunnan PS-ryhmä kritisoi hallituksen esitystä sähköautojen latauspisteistä: Kallista eikä kovin tarkoituksenmukaista

Puisto: Rahahuolto on kriittinen huoltovarmuustekijä

Keskusta yrittää säilyttää lakkautettavan vastaanottokeskuksen – Simula: ”Härski temppu aluepolitiikan varjolla”

Tynkkynen: Rinne otti kehitysapupolitiikan painopisteeksi kokonaisen mantereen – “Voi kun tämä olisi vitsi”

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025