Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Raimo Rautiola

Perussuomalaisten puheenjohtajuutta tavoittelee viisi ehdokasta. Oululainen Raimo Rautiola ilmoitti tänään luopuvansa kisasta. Perussuomalaisten puheenjohtaja valitaan lauantaina 10.6. Jyväskylässä pidettävässä puoluekokouksessa.

Raimo Rautiola vetäytyy puheenjohtajakisasta

Elämme jännittäviä aikoja – noin viikon päästä perussuomalaiset saa uuden puheenjohtajan Jyväskylän puoluekokouksessa. Kukin ehdokas tarjoa omanlaisensa näkemyksen siitä, millainen on tulevaisuuden perussuomalainen puolue. Miten perussuomalaiset rakentavat linjaansa, mitä teemoja puolue korostaa, minkälaisen johtajuuden turvin? Kuka ehdokas onnistuu parhaiten vakuuttamaan? Kenen puheesta veistetään huomisen otsikot? Tule seuraamaan paneelia, jossa ei hissutella vaan puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä, taattuun perustyyliin.

Paikalla on viisi ehdokasta: Jussi Halla-aho, Leena Meri, Riku Nevanpää, Veera Ruoho ja Sampo Terho. Kisassa mukana oleva Raimo Rautiola ei päässyt paikalle.
Puheenjohtajaehdokkaiden kiertueen viimeinen etappi nähdään sunnuntaina 4.6.2017 Helsingissä, Kilta-salissa, osoitteessa Lapinrinne 1 (Kamppi), klo 14–15.30. Tilaisuus on yleisölle avoin. 
Suomen Uutiset lähetti tilaisuuden suorana verkkolähetyksenä.
** Lähetys on päättynyt. Jälkitallenne ohessa. **
<iframe loading="lazy" src="https://dreambroker.com/channel/dbiqeuet/iframe/u4dfotro" width="461" height="259" frameborder="0" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe>
Puheenjohtajapaneeli Helsingissä. 1 h 47 min. 
Paneelin vetäjinä toimivat poliittinen suunnittelija Riikka Purra ja työmies Matti Putkonen.
Twiitit tagilla #pspj
<a class="twitter-timeline" href="https://twitter.com/hashtag/pspj" data-widget-id="871270583144722432">#pspj Tweets</a> 
<script>!function(d,s,id){var js,fjs=d.getElementsByTagName(s)[0],p=/^http:/.test(d.location)?'http':'https';if(!d.getElementById(id)){js=d.createElement(s);js.id=id;js.src=p+"://platform.twitter.com/widgets.js";fjs.parentNode.insertBefore(js,fjs);}}(document,"script","twitter-wjs");</script>

PS-puheenjohtajakiertueen viimeinen etappi on sunnuntaina Helsingissä – tule paikan päälle tai seuraa tilaisuutta netissä

Sampo Terho uudistaisi kaiken: ohjelmat, organisaation visuaalisen ilmeen ja julkisen imagon. 

Erot ehdokkaiden välillä eivät korostuneet perussuomalaisten puheenjohtajatentissä sunnuntaina Oulussa. Kulttuuriministeri Sampo Terhon ja europarlamentaarikko Jussi Halla-ahon välinen vastakkainasettelu koski lähinnä sitä, tuleeko puheenjohtajan olla kansanedustaja ja ministeri, vai voiko puoluetta johtaa myös Brysselistä käsin.
Median luoma kuva kahdesta poliittisista linjakysymyksistä keskenään aivan erilaisesta ehdokkaasta huvitti puheenjohtajapaneelia. Ehkä jyrkimmin maahanmuuttokriittinen ja Suomen eroa Euroopan unionista ajava Riku Nevanpää huvitti yleisöä toteamalla, että kun media on jauhanut kuinka näistä ääripäistä valitaan jompi kumpi, voisi puheenjohtajan valita siitä välistä.
Terho korosti useaan otteeseen, että hänen syynsä liittyä perussuomalaisiin oli maahanmuuttokriittisyys, ja että hänen agendallaan on kaiken aikaa ollut ja tulee olemaan kolme teemaa, joista kaksi muuta ovat eurokriittisyys ja pakkoruotsin vastustus.
Halla-ahon mukaan ministerin tehtävä syö niin paljon aikaa, että ei ole realistista vaatia, että puheenjohtaja voisi samanaikaisesti olla ministeri ja kiertää kenttää 365 päivää vuodessa.
“Johtopäätös on että ministerin työ ei ole kovin raskas, jos se mahdollistaa tämän.”
Europarlamentaarikon työn yhdistäminen puheenjohtajan tehtäviin ei Halla-ahon mukaan voi olla sen vaativampaa kuin ministerin tehtävien.
Halla-ahon mukaan Soinin jälkeisenä aikana puolueen yhtenä keskeisenä tavoitteena tulee olla toimintatapojen kehittäminen.
“Kärsimme edelleen pitkästä historiastamme pienenä puolueena. Pienet puolueet ovat usein henkilökeskeisiä ja keskusjohtoisia”, Halla-aho sanoi.
Halla-ahon mukaan puolue tulisi päivittää vastaamaan sitä tosiasiaa, että se on yhä toiseksi suurin eduskuntapuolue. Sen kokoisessa puolueessa arkiasioiden hoitaminen ei voi olla kiinni puheenjohtajan läsnäolosta, vaan tehtäviä olisi jaettava toimivalle puheenjohtajistolle, joille kullekin on annettu oma vastuualue.
Puheenjohtajapaneeli oli yksimielinen siitä, että jatkossa puheenjohtajaa tulisi voida vaihtaa parin kauden välein. Halla-ahon mukaan asioiden “pitää normalisoitua niin, että puheenjohtajan vaihto ei ole elämää suurempi kysymys”.
Puolue uudistuu Soinin kauden jälkeen dramaattisesti, valittiin puheenjohtajaksi terho, Halla-aho tai kuka tahansa muista ehdokkaista.
Halla-aho lisäisi puoluetoimiston keskusteluyhteyksiä piirien ja paikallistason kanssa. Europarlamentaarikon mukaan paikallistason riidat karkottavat hyviä ihmisiä puoluetoiminnasta, ja näihin riitoihin pitää puoluejohdolla olla toimiva mekanismi reagoida.
Lisäksi Halla-aho haluaisi toimiston käyttöön lisää pätevyyden perusteella valittuja eri alueiden asiantuntijoita, jotta eduskuntaryhmällä ja puolueella olisi kättä pitempää puolustaa tavoittaan.
Sampo Terho olisi valmis uudistamaan kaiken, “ohjelmat, organisaation, visuaalinen ilmeen ja imagon”.
Terho haluaisi ennen kaikkea päästä eroon perussuomalaisista syntyvästä mielikuvasta menneisyyteen tuijottavana puolueena.
Terhon mielestä perussuomalaiset ovat aina olleet nimenomaan tulevaisuuteen katsova puolue, koska perussuomalaisissa on katsottu, että vanhat puolueet eivät vastaa niihin kysymyksiin, jotka tulevaisuudessa ovat tärkeitä.
Riku Nevanpää olisi valmis vaikka uudelleensijoittamaan puoluetoimiston jonnekin kolmoskehän ulkopuolelle.
Brexitin seurauksena perussuomalaiset tulevat menettämään merkittävän kumppanin konservatiiviryhmä europarlamentissa supistuu merkittävästi. Puolueen entinen varapuheenjohtaja Sebastian Tynkkynen kysyi ehdokkailta, voisiko tämä tarkoittaa rohkeampaa yhteistyötä sellaisten aiemmin liian leimaaviksi koettujen puolueiden kuten Ranskan Kansallisen rintaman ja Itävallan tai Hollannin Vapauspuolueiden kanssa.
Halla-ahon mukaan kansainvälisessä yhteistyössä pitää olla tarkkana. “Jos ilmoitat olevasi jonkun yhteistyökumppani, olet osasyyllinen kaikkeen mitä ne tekevät kotimaissaan.”
Halla-ahon mukaan Ranskan Kansallinen rintama on mainituista puolueista maineen kannalta myrkyllisin. Perussuomalaisilla on sen kanssa sekä yhteisiä tavoitteita että poikkeavia kantoja.
Halla-ahon mukaan perussuomalaiset eivät kuitenkaan voi liikaa korostaa hygieniaseikkoja.
“Se hankaloittaa asioiden hoitamista. olisin valmis lisäämään yhteistyötä.”
Naisehdokkaiden Leena Meren ja Veera Ruohon mielestä keskusteluyhteys pitää voida säilyttää kaikkien puolueiden kanssa, mutta varsinaiset yhteistyökumppanit on valittava tarkemmin.
Suomen historiasta ehdokkaat löysivät esikuvallisia roolimalleja eri puolueista. Halla-aho nosti monen merkittävän henkilön joukosta sosiaalidemokraatti Väinö Tannerin. Raimo Rautiola uskoi, että jos perussuomalainen puolue vain olisi ollut olemassa, olisi kokoomuksen J. K. Paasikivi liittynyt siihen. Veera Ruohon esikuva oli sosiaalidemokraattien Miina Sillanpää.
Sampo Terhon kolme roolimallia ovat Paasikivi, joka tunnisti tosiasiat, edistyspuolueen Risto Ryti, joka uhrasi itsensä isänmaan hyväksi, sekä suomalaisen puolueen oppi-isä J.V. Snellman.
Paneelin jälkitallenne katsottavissa <a href="https://www.facebook.com/perussuomalaiset/videos/10154597909313342/?permPage=1">täältä</a> &gt;

Puheenjohtajaehdokkaat valmiita uudistamaan puoluetta reippaasti

Perussuomalaisten <a href="https://stage.sudev.fi/tagi/puheenjohtajavaali/">puheenjohtajakiertue</a> jatkuu tänään Oulussa. Jussi Halla-aho, Leena Meri, Riku Nevanpää, Raimo Rautiola, Veera Ruoho ja Sampo Terho ovat läsnä yleisölle avoimessa tilaisuudessa Valkea-kauppakeskuksessa järjestettävässä paneelissa. Ovet aukeavat kello 14, ja kello 15 alkaen ehdokkaat ottavat mittaa toisistaan paneelikeskustelussa. 

Paneelin vetäjinä toimivat Kalevan päätoimittaja Kyösti Karvonen, poliittinen suunnittelija Riikka Purra ja työmies Matti Putkonen.
Tilaisuus on päättynyt. Tilaisuuden jälkitallenne katsottavissa <a href="https://www.facebook.com/perussuomalaiset/videos/10154597909313342/?permPage=1">täältä</a> &gt;
Tilaisuuteen voi osallistua myös paikan päältä. Ennen paneelia, klo 14 alkaen, on tiloissa kahvitarjoilu, ja ehdokkaat ovat paikalla ja vapaasti haastateltavissa. Tilaisuus on avoin kaikille, ja se järjestetään Valkea-kauppakeskuksen Sokos Hotel Arinan kongressitiloissa, Isokatu 25 (4. kerros).

Puheenjohtajakisa jatkuu tänään Oulussa – katso tilaisuus suorana lähetyksenä

PJ-KISA | Perussuomalaisten puheenjohtajaehdokkaat ottivat lauantaina toisistaan mittaa paneelikeskustelussa. Turussa järjestetyssä toisessa puheenjohtajapaneelissa olivat mukana kaikki ehdokkaat: Jussi Halla-aho, Leena Meri, Riku Nevanpää, Raimo Rautiola, Veera Ruoho ja Sampo Terho. Ehdokkaiden näkemyserot olivat maltillisia, joskin henkilökohtaiset painotukset vilahtivat välillä näkyviin. 

Kulttuuriministeri Sampo Terhon mukaan valtio joutuu joskus maksamaan yritystukia kompensoidakseen yrityksille byrokratian aiheuttamia kilpailukykyhaittoja. Tällöin tietysti viisain ratkaisu olisi karsia huonoa sääntelyä.
Vain yksi elinkeinoelämän sektori ansaitsee puheenjohtajaehdokkaiden mielestä nykyiset tukensa. “Maataloutta tulee tukea, koska se on huoltovarmuuskysymys”, kiteytti Terho paneelin yleisen mielipiteen.
Puheenjohtajakandidaatit pitivät varsinkin tuulivoiman tukia esimerkkinä haitallisista, kilpailua vääristävistä tuista, joista tulisi luopua. “Yritystuet eivät kuulu terveeseen markkinatalouteen”, Halla-aho sanoi.
Erityisen kriittisesti yritysten tukemiseen suhtautui Satakunnan perussuomalaisten hallituksen jäsen Riku Nevanpää, jonka mielestä tukia pitäisi jopa periä takaisin. &#8221;Nokiaa on tuettu niin, ettei siinä ole mitään järkeä.”
<iframe loading="lazy" src="https://dreambroker.com/channel/dbiqeuet/iframe/s7cx2o3r" width="460" height="259" frameborder="0" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe> 
Tilaisuuden jälkitallenne. Paneelin vetäjinä toimivat Aamuset-lehden päätoimittaja Lasse Virtanen, poliittinen suunnittelija Riikka Purra ja työmies Matti Putkonen. Pituus: 2 tuntia 13 minuuttia. 
Pirstaleisen tukijärjestelmän korvaaminen jonkinlaisella kansalaispalkalla voisi olla yksi vaihtoehto nykyiselle tukijärjestelmälle, joka usein rankaisee pienipalkkaisen työn vastaanottamisesta, ehdotti perussuomalaisten puheenjohtajaksi pyrkivä Jussi Halla-aho.
Europarlamentaarikon mielestä nykyinen järjestelmämme tunnistaa ainoastaan kokopäivätyön ja täyden työttömyyden, vaikka yhteiskunnan pitäisi tarjota ihmisille edellytykset tehdä töitä miellummin jonkin verran kuin ei ollenkaan. Halla-aho suhtautuu kuitenkin myönteisesti siihen, että tukien saajat myös velvoitetaan johonkin.
<h4>Työllisyydestä</h4>
Työllisyyden parantamiskeinoista ehdokkaat eivät olleet täysin samaa mieltä. Suomessa erityisesti 55-64-vuotiaat miehet työllistyvät huonosti. Tämän ryhmän työllisyysaste on Ruotsissa 77 prosenttia, kun se Suomessa on parikymmentä prosenttiyksikköä huonompi.
Oulun perussuomalaisten hallituksen jäsen Raimo Rautiola kritisoi ahneita yritysjohtajia, jotka nappaavat optioita ja osinkoja.
“Kohtuullisuutta ei enää ole mitä menneinä vuosikymmeninä”, Rautiola sanoi. Hänen mukaansa aiemmin 55-vuotiaille, koko elämänsä firmalle antaneelle työntekijälle annettiin vähän löysempi tehtävä, jonka ansiosta monet pystyivät jatkamaan 65-vuotiaaksi työelämässä.
Kansanedustaja Veera Ruohon mukaan varsinkin naiset kokevat työelämässä ikärasismia: usein palkataan nuori kokematon nainen ja sivuutetaan vuosikymmenien saatossa hankittu valtava kokemus ja työmoraali.
Sampo Terholle jäi hallituksen puolustajan rooli. Terhon mukaan työllisyysaste on saatu nousemaan, pitkäaikaistyöttömyys laskuun ja talouskasvu käyntiin, ja jatkossakin kannusteita työllistää ja purkaa yrittäjyyden esteitä tulee jatkaa ja paikallista sopimista lisätä.
Itsekin aikanaan työttömäksi joutunut Terho kertoi tietävänsä, miltä työttömyys tuntuu, kun yhteiskunnan palvelut ovat heikot. “Tiedän miltä tuntuu kun sata kertaa lähettää työhakemuksen.”
<h4>Korruptiosta</h4>
Suomalaisen yhteiskunnan korruptiosta ehdokkaat olivat yhtä mieltä: sitä on, vaikka se ei näy. Kansanedustaja Leena Meren mukaan ihminen ei aina huomaa itsekään, onko hän esteellinen. Suoranaista lahjontaa on helppo valvoa, mutta varsinkin kuntapolitiikassa kaikki tuntevat toisensa, ja myös tuttavan tuttavia saattaa suosia.
Halla-ahon mukaan “suomalainen korruptio ei tartu Transparency Internationalin mittareihin”. Halla-ahon mukaan kunnallismafian ongelmana on, että samat ihmiset hankinnoista ja palveluiden tuottamisesta. Esimerkiksi kunnanhallituksen puheenjohtaja voi päättää pakolaisten sijoittamisesta kuntaan samalla kun hänen yrityksensä myy palveluita turvapaikkabyrokratialle.
<h4>Hallitusyhteistyöstä</h4>
Arvioissa Sipilän hallituksen onnistumisesta ehdokkaiden välille löytyi hieman eroja. Veera Ruoho puolusti hallitusta, joka on saanut hillittyä velkaantumista ja kohennettua työllisyyttä. Myös Leena Meri katsoi, että saavutuksia ei ole osattu viestiä oikein, eivätkä kannattajat välttämättä tiedä, mitä perussuomalaiset edes tavoittelivat.
“Moottoripyörävero ei ollut alunperin meidän mutta sitä on kaadettu meidän niskaan.”
Riku Nevanpää suhtautui erittäin kriittisesti turvapaikanhakijakriisin hoitoon syksyllä 2015. Nevanpää olisi käännyttänyt Torniosta tulijat Dublin-asetuksen nojalla takaisin Ruotsiin.
Halla-ahon mukaan lähtökohtainen ongelma oli, että ministerisalkut eivät ole olleet järkeviä, kun ajatellaan, miksi perussuomalaisia äänestetään. Sisäministerin salkku olisi Halla-ahon mukaan ollut paljon arvokkaampi kuin ulko- tai puolustusministeriö, kun ulko- ja puolustuspolitiikasta vallitsee suomalaisten kesken konsensus.
Myönteisimmin hallituksen kaksi ensimmäistä vuotta näki Sampo Terho. “Paras hallitus miesmuistiin. Perussuomalaisin hallitus mitä on ikinä ollut.”
Vienti vetää, luottamus talouteen on palannut, talouskasvu on tullut takaisin, sote etenee, pienituloisten verotus kevenee, Terho suitsutti Sipilän hallituksen saavutuksia. Maahanmuuttopolitiikassa on tehty enemmän kuin koskaan, ja yhtä käänteentekevä muutos on Terhon mukaan tapahtunut EU-politiikassa, jossa on tehty selvä irtiotto liittovaltiokehityksessä.
<h4>Ikääntyvä Suomi</h4>
Suomen pitkän aikavälin ongelma on väestökehitys. Kantasuomalaiset eivät lisäänny tarpeeksi, samalla kun maahanmuuttajilla suurperheet ovat tavallisia.
Terhon mukaan aihe on vakava, koska ilman lapsia ei ole tulevaisuutta. “Mitä valtiovalta voi tehdä, on pulmallisempaa. Asia on yksityinen.”
Terhon mukaan yhteiskunta voi lähinnä luoda olosuhteet missä on toivoa, turvallisuutta ja tulevaisuudenuskoa.
Halla-ahon mukaan asiaa lähestytään liikaa tukien ja julkisen vallan toimenpiteiden näkökulmasta, kun ongelma on kulttuurissa. Hedonismi ja teini-ikä jatkuu monilla 30-vuotiaaksi asti. “Siihen on vaikea puuttua tukitoimenpitein.”
Tuet kuitenkin vaikuttavat maahanmuuttajien mahdollisuuksiin. Halla-ahon mukaan maahanmuttajaäidit voivat tehdä lasten tekemisestä elinkeinon itselleen.
“Se ehkäisee sekä heidän että heidän lastensa integroitumista.”
Tviitit tagilla #pspj
<a class="twitter-timeline" href="https://twitter.com/hashtag/pspj" data-widget-id="862947321469960192">#pspj Tweets</a> 
<script>!function(d,s,id){var js,fjs=d.getElementsByTagName(s)[0],p=/^http:/.test(d.location)?'http':'https';if(!d.getElementById(id)){js=d.createElement(s);js.id=id;js.src=p+"://platform.twitter.com/widgets.js";fjs.parentNode.insertBefore(js,fjs);}}(document,"script","twitter-wjs");</script>

Puheenjohtajakiertueella taitettiin peistä korruptiosta, työllisyydestä, yritystuista, työttömyydestä ja hallituskauden saavutuksista

Ranska sai uuden presidentin &#8211; kiihtyykö EU:n liittovaltiokehitys? Seuraako Suomi ajopuuna? Miten avoimet työpaikat ja työttömät saadaan kohtaamaan? Yritystuet lohkaisivat viime vuoden valtion budjetista 3.63 miljardia euroa. Ovatko kaikki tarpeellisia? Miten rakenteelliset korruptiojärjestelmät puretaan?

Näihin ja muihin tärkeisiin asioihin pureudutaa perussuomalaisten puheenjohtajakiertueen toisessa paneelissa lauantaina Turussa. Tule paikan päälle tai seuraa mittelöä netin välityksellä. Tilaisuus lähetetään suorana verkkolähetyksenä. Edellisellä viikolla keskustelua seurasi yli 10 000 katselijaa. Paneelissa ovat mukana kaikki perussuomalaisten puheenjohtajaehdokkaat: Jussi Halla-aho, Leena Meri, Riku Nevanpää, Raimo Rautiola, Veera Ruoho ja Sampo Terho.
Tilaisuuden jälkitallenne: 
<iframe loading="lazy" src="https://dreambroker.com/channel/dbiqeuet/iframe/s7cx2o3r" width="461" height="259" frameborder="0" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe>
Kiertue jatkuu lauantaina 13.5.2017 Turussa osoitteessa Alvarium, Puutarhakatu 8 B. Paneeli alkaa klo 14, jota ennen on kahvitarjoilu alkaen klo 13. Paneelin vetäjinä toimivat Aamuset-lehden päätoimittaja Lasse Virtanen, poliittinen suunnittelija Riikka Purra ja työmies Matti Putkonen.
Tviitit tagilla #pspj
<a class="twitter-timeline" href="https://twitter.com/hashtag/pspj" data-widget-id="862947321469960192">#pspj Tweets</a> 
<script>!function(d,s,id){var js,fjs=d.getElementsByTagName(s)[0],p=/^http:/.test(d.location)?'http':'https';if(!d.getElementById(id)){js=d.createElement(s);js.id=id;js.src=p+"://platform.twitter.com/widgets.js";fjs.parentNode.insertBefore(js,fjs);}}(document,"script","twitter-wjs");</script>

PS:n puheenjohtajakiertue jatkuu – lauantain mittelö käydään Turussa

Ensimmäistä kertaa Perussuomalaisten historiassa on edessä tiukka puheenjohtajavaali kun Timo Soini luopuu paikastaan Jyväskylän puoluekokouksessa kesäkuussa. Spekulaatiot uudesta puheenjohtajasta laukkaavat villinä. Puolue uudistuu uuden puheenjohtajan myötä. Kuka hän on? Tule paikan päälle Tampereelle ottamaan selvää tai katso tilaisuutta suorana verkossa.

Perussuomalaisten puheenjohtajakiertue käynnistyy 6.5.2017 kello 14 Tampereella puheenjohtajapaneelilla. Paneelissa ovat mukana kaikki perussuomalaisten puheenjohtajaehdokkaat: Jussi Halla-aho, Leena Meri, Riku Nevanpää, Raimo Rautiola, Veera Ruoho ja Sampo Terho. 
Suomen Uutiset lähetti tilaisuuden ja paneelin suorana verkkolähetyksenä. Jälkitallenne:
<iframe loading="lazy" src="https://dreambroker.com/channel/dbiqeuet/iframe/s3qsd2ui" width="461" height="259" frameborder="0" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe>
Myös yleisö ja media pääsevät tenttaamaan puheenjohtajaehdokkaita.
Paneeli järjestetään Sokos Hotel Tornin Paja Kongressissa, Ukko Pekka -salissa. Osoite: Ratapihankatu 43, 33100 Tampere. Ovet avautuvat tuntia ennen tilaisuuden alkua.
Perussuomalaiset järjestävät kiertueen aikana neljä yhteistä puheenjohtajapaneelia eri puolella Suomea. Tämän lisäksi PS-nuoret yhden paneelin. Tampereen jälkeen kiertue jatkuu seuraavasti: 13.5. Turku, 20.5. Lappeenranta, 28.5. Oulu sekä 4.6. Helsinki.

Puheenjohtajakiertue lähtee liikkeelle Tampereelta – katso tilaisuus suorana verkkolähetyksenä

Ensimmäistä kertaa Perussuomalaisten historiassa on edessä tiukka puheenjohtajavaali kun Timo Soini luopuu paikastaan Jyväskylän puoluekokouksessa kesäkuussa. Spekulaatio uudesta puheenjohtajasta on jo nyt saanut kotimaisen ja osin ulkomaisenkin median liekkeihin. Puolue uudistuu uuden puheenjohtajan myötä. Kuka hän on? Tule paikan päälle ottamaan selvää.

Perussuomalaiset järjestää neljä yhteistä puheenjohtajapaneelia eri puolella Suomea. Tämän lisäksi PS-nuoret yhden paneelin.
Kiertue käynnistyy 6.5.2017 kello 14 Tampereella. Paneelissa ovat mukana kaikki perussuomalaisten puheenjohtajaehdokkaat: Jussi Halla-aho, Leena Meri, Riku Nevanpää, Raimo Rautiola, Veera Ruoho ja Sampo Terho. 
Myös yleisö ja media pääsevät tenttaamaan puheenjohtajaehdokkaita.
Paneeli järjestetään Sokos Hotel Tornin Paja Kongressissa, Ukko Pekka -salissa. Osoite: Ratapihankatu 43, 33100 Tampere. Ovet avautuvat tuntia ennen tilaisuuden alkua.
Tilaisuus lähetetään suorana verkkolähetyksenä. <a href="https://stage.sudev.fi/puheenjohtajakiertue-lahtee-liikkeelle-tampereelta-katso-tilaisuus-suorana-verkkolahetyksena/">Linkki täällä</a>.
Tampereen jälkeen kiertue jatkuu seuraavasti: 13.5. Turku, 20.5. Lappeenranta, 28.5. Oulu sekä 4.6. Helsinki.

Raimo Rautiola

Raimo Rautiola vetäytyy puheenjohtajakisasta

PS-puheenjohtajakiertueen viimeinen etappi on sunnuntaina Helsingissä – tule paikan päälle tai seuraa tilaisuutta netissä

Puheenjohtajaehdokkaat valmiita uudistamaan puoluetta reippaasti

Puheenjohtajakisa jatkuu tänään Oulussa – katso tilaisuus suorana lähetyksenä

Puheenjohtajakiertueella taitettiin peistä korruptiosta, työllisyydestä, yritystuista, työttömyydestä ja hallituskauden saavutuksista

PS:n puheenjohtajakiertue jatkuu – lauantain mittelö käydään Turussa

Puheenjohtajakiertue lähtee liikkeelle Tampereelta – katso tilaisuus suorana verkkolähetyksenä

Perussuomalaisten puheenjohtajakiertue käynnistyy

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025