Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Raimo Vistbacka

Perussuomalaiset katkaisee suhteensa Raimo Vistbackan johtamaan tukisäätiöön. Osapuolet allekirjoittivat tänään kokonaissopimuksen, jonka seurauksena puolueen ja tukisäätiön välinen suhde purkautuu. Asiasta kertoi perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo.

Perussuomalaiset kertoo asian yksityiskohdista <a href="https://www.perussuomalaiset.fi/news/perussuomalaiset-katkaisee-suhteensa-tukisaatioon/">tiedotteessa</a>:
&#8221;Yrjönkadun toimiston omistus siirtyy puolueelle. Vuoteen 2022 voimassa ollut toimistoa koskeva määräaikainen vuokrasopimus purkautuu. Puolueen ja säätiön välinen velkasuhde päättyy.
Puolueen ja säätiön suhde katkaistaan säätiön sääntömuutoksella. Puolueen ja tukisäätiön välinen lähiyhteisösuhde katkaistaan.
Kokonaissopimuksessa on sovittu myös siitä, ettei säätiö voi antaa neljän seuraavan vuoden aikana tukea millekään rekisteröidylle puolueelle.&#8221;

Perussuomalaiset katkaisee suhteensa tukisäätiöön

Suomen Uutisten haastattelema pitkän linjan perussuomalainen piirivaikuttaja kertoo Raimo Vistbackan suunnitelmasta, jolla yritettiin saada perussuomalaisia piirejä ja paikallisyhdistyksiä Uusi vaihtoehto -ryhmän eli niin sanottujen “uuvattien” taakse. 

Piirivaikuttajan mukaan Vistbacka kuvitteli kesäkuun puolessavälissä perussuomalaisten puoluehallituksen olevan soinilaisten hallussa. 
Piirivaikuttaja kuvaa &#8221;kaikkein hurjimmaksi jutuksi&#8221; sitä, että Vistbackan mukaan tällaisessa tilanteessa loikanneesta UV-eduskuntaryhmästä olisi voitu tehdä PS:n virallinen eduskuntaryhmä. Samoin paikallisosastoja olisi voitu muuttaa pelkällä nimenmuutoksella Uusi vaihtoehto -ryhmää tukevaksi yhdistykseksi. 
&#8211; Vistbacka oli hirveän provosoitunut ja oli oikein tohkeissaan, piirivaikuttaja kuvaa keskustelua. 
&#8211; Hän oli siinä luulossa, että puoluehallitus on soinilainen &#8211; siis sitä mieltä, että suurin osa puoluehallituksesta on Soinin puolella, näiden loikkareiden puolella. Hän ajatteli, että jos puoluehallituksessa on enemmistö, niin eduskuntaryhmäasia voidaan hoitaa pelkällä nimenmuutoksella. Että tämä perussuomalainen eduskuntaryhmä, joka on nyt pienempi, muuttuukin toiseksi ryhmäksi, ja nämä uuvatit tulisivat perussuomalaiseksi ryhmäksi &#8211; koska se on isompi ryhmä.
&#8211; Vistbackalla oli myös sellainen visio, että jos paikallisyhdistysten syyskokouksissa yhdistyksessä on uuvattienemmistö, voidaan paikallisosasto muuttaa uuvattiyhdistykseksi.
Vistbackan oli tarkoitus myös pitää Sampo Terho puoluehallituksessa. Tältäkin osin suunnitelmat kariutuivat. 
&#8211; Tällaiset unelmat, siniset unelmat hänellä oli. 
<h4>Syytökset sinkoilevat</h4>
Kielenkäyttö on ollut todella kovaa. UV-ryhmään loikanneet kansanedustajat ovat toistuvasti syyttäneet Jussi Halla-ahon (ps.) valinneita puoluekokoukseen osallistuneita perussuomalaisia vallankaappaajiksi. Piirivaikuttaja oudoksuu loikkareiden syytöksiä. 

&#8211; He syyttävät meitä siitä, mitä he ovat itse tehneet. Se on jotenkin sellaista skitsofrenistä ajattelua. Vistbacka puhui, että kaapataan noin vaan noita yhdistyksiä, ja näitä piirejäkin voidaan kaapata. Heillä oli sininen unelma &#8211; käsitys siitä, että kuinka paljon sieltä perussuomalaisista lähtee sitä väkeä. 
&#8211; Nämä loikkarit ovat tehneet oman päätöksensä. Minä en ainakaan ole niin tyhmä, että lähden demokraattista äänestystä moittimaan, piirivaikuttaja summaa viitaten Jyväskylän puoluekokouksen henkilövalintoihin. 
Piirivaikuttajan mukaan Vistbacka harmitteli hirveästi sitä, että Timo Soini (uv.) oli mennyt liian nopeasti muuttamaan Lex Vennamon nimellä kulkevaa <a href="https://stage.sudev.fi/lex-soini-kumosi-lex-vennamon/">lakia</a>, jonka mukaan puolueensa jättävät kansanedustajat eivät voi viedä puoluetukea mukanaan. 
<h4>Selvittely jatkuu</h4>
Vistbackan valtaussuunnitelma meni mönkään, mutta asian selvittely jatkuu edelleen. 
Raimo Vistbacka ei ole noutanut hänelle lähetettyä selvityspyyntöä, jossa perussuomalaiset pyytävät häneltä selvitystä toiminnastaan. Kun kirjattu kirje ei mennyt perille, PS <a href="http://www.iltalehti.fi/politiikka/201708042200306625_pi.shtml">laittoi</a> haastemiehen asialle. Menettely on tavanomainen, mutta kaikki eivät siitä pitäneet. Ulkoministeri Soini totesi Ilkka-lehdessä julkaistussa <a href="http://timosoini.fi/2017/08/yleison-pyynnosta-avoin-kirje-raimo-vistbackalle/">kolumnissaan</a>, että selvityspyynnön lähettäminen haastemiehen välityksellä kertoo “julkeudesta ja arvostelukyvyn puutteesta”.
Vaikka Soini römyää edelleen, Vistbackan viime päivien lausunnot ovat olleet huomattavan paljon sovittelevampia. Hän esitti Ilta-Sanomien <a href="http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005311421.html?ref=rss">haastattelussa</a> toivovansa perussuomalaisten ja UV:n sopua.
&#8211; Toivon, että nämä tahot löytäisivät jollakin tavalla toisensa ja ryhmittyvät palaisivat yhteen, hän <a href="http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005311421.html?ref=rss">sanoi</a> Ilta-Sanomille.
Raimo Vistbacka on perussuomalaisten ensimmäinen puheenjohtaja ja ensimmäinen kansanedustaja.
Suomen Uutiset ei tavoittanut Raimo Vistbackaa kommentoimaan valtausasiaa.

Raimo Vistbacka puuhasi perussuomalaisten paikallisosastojen siirtoa “uuvattien” taakse – piirivaikuttaja kertoo mönkään menneestä operaatiosta

Perussuomalaisten Etelä-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Raimo Vistbacka toivoi <a href="http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005311421.html">Ilta-Sanomien</a> haastattelussa Uuden vaihtoehdon paluuta perussuomalaisten yhteyteen. Puheenjohtaja Jussi Halla-ahon mukaan asia ei ole hänen tai perussuomalaisten päätettävissä.

Vistbackan mukaan perussuomalaisilla ei ole mitään mahdollisuutta nousta Suomen suurimmaksi puolueeksi, ja yhtä vähän hän kertoo uskovansa Uuden vaihtoehdon mahdollisuuksiin menestyä ilman perussuomalaisia.
– Olen yrittänyt koko ajan pohtia ja keskustella eri tahojen kanssa, olisiko mahdollista saada aikaan jonkinlaista kompromissia, lihavaa tai laihaa, Vistbacka sanoi IS:lle.
– Toivon, että nämä tahot löytäisivät jollakin tavalla toisensa ja ryhmittyvät palaisivat yhteen.
Yle Radio ykkösen Ykkösaamussa vieraillut puheenjohtaja Halla-aho ei uskonut minkäänlaiseen sopuun perussuomalaisten ja Uuden vaihtoehdon välillä.
&#8211; Se ei ole minun käsissäni eikä perussuomalaisten käsissä, Halla-aho sanoi.
Halla-ahon mukaan eduskuntaryhmästä lähteneet ihmiset ovat tervetulleita keskustelemaan, jos haluavat harkita uudelleen, mutta yhteydenottoja ei ole kuulunut. Puheenjohtajan mukaan palaajien pitäisi muuttaa mieltään siitä, millaiseksi puolue on muuttunut puoluekokouksen jälkeen.
&#8211; Jos yksittäiset kansanedustajat haluavat keskustella mahdollisesta paluustaan, niin kuuntelemme mitä sanottavaa heillä on.
Tämä olisi epätodennäköistä, koska loikkareilla oli voimakas halu pitää kiinni ministerintehtävistä ja muista hillotolpista, Halla-aho arvioi.
&#8211; En usko että toisella ryhmällä on mitään poliittista tulevaisuutta, koska sen ainoa agenda on pitää eräät ihmiset kiinni viroissaan.
Perussuomalaisten perustajan Raimo Vistbackan erottamista käsitellään tänään puoluehallituksen kokouksessa. Halla-aho on lähettänyt Vistbackalle selvityspyynnön koskien <a href="https://www.aamulehti.fi/kotimaa/perussuomalaisten-perustaja-vistbacka-saatio-voi-rahoittaa-uutta-ryhmaa-200204997/">puheita</a>, joiden mukaan puolueen tukisäätiö voisi rahoittaa puolueen kilpailijaa Uutta vaihtoehtoa. Vistbacka on tukisäätiön puheenjohtaja.
Vistbacka on väittänyt median vääristelleen tätä lausuntoa, joka viittaisi siihen, että Vistbacka ei olisi enää lojaali Halla-ahon perussuomalaisille vaan jatkaisi soinilaisten tukemista. Vistbacka ei kuitenkaan ole vastannut selvityspyyntöön.

Halla-aho: loikkarien paluu puolueeseen ei ole perussuomalaisten käsissä

&#8211; Säätiön tarkoituksen muuttamiseen on aina suhtauduttava kriittisesti ja tiukasti, huomauttaa patentti- ja rekisterihallituksen tiimiesimies Jouko Koitto.
Perussuomalaisten tukisäätiön hallituksen puheenjohtaja Raimo Vistbackan mukaan säätiöllä ei ole kiinnostusta tukea enää jatkossa perussuomalaisia. Vistbacka ilmaisi asian Uutissuomalaisen haastattelussa.
Suivaantui Huhtasaaren puheesta
Vistbackan mukaan syynä on perussuomalaisten varapuheenjohtaja Laura Huhtasaaren maanantaina eduskunnassa pitämä puhe, joka oli Vistbackan mielestä törkeä.
&#8211; Toivotamme ministeri Sampo Terholle ja kumppaneille mukavaa hallitustaivalta Juha Sipilän ja Petteri Orpon peukalon alla. Muistakaa totella kiltisti, niin kiiltävä musta auto odottaa huomennakin, Huhtasaari sanoi eduskunnassa.
Loikkareilla ei rahaa eikä kannatusta
Vistbackan näkemys on helppo ymmärtää, sillä hän tukee perussuomalaisista loikannutta Uusi vaihtoehto/Sininen tulevaisuus -ryhmää. Loikkareilla ei ole taustallaan minkäänlaista puolueorganisaatiota.
<blockquote>Ylen tänään julkaisemassa kannatusarviossa perussuomalaisille mitattiin jo 0,7 prosentin gallup-nousu, kannatuksen ollessa nyt 9,7 prosenttia.</blockquote>
Pari vuotta sitten kumottiin niin sanottu Lex Vennamo. Lain kumoaminen vuoksi loikkarit eivät siten saa mukaansa suhteellista osuutta perussuomalaisten puoluetuesta. Loikkarien toimintaedellytykset ovat huonot eikä heillä ole rahaa.
Ylen tänään julkaisemassa kannatusarviossa perussuomalaisille mitattiin jo 0,7 prosentin gallup-nousu, kannatuksen ollessa nyt 9,7 prosenttia. Sen sijaan hallitusta tukevan Uusi vaihtoehto –ryhmän kannatus on eduskuntaryhmistä alhaisin, eli vain 2,3 prosenttia.
Säätiön tarkoitusta vaikea muuttaa
Vistbackan toiveista on hyvin pitkä matka siihen, että tukisäätiö tosiasiallisesti saattaisi lopettaa perussuomalaisten tukemisen, jolloin esimerkiksi loikkarien toiminnan edistäminen ehkä olisi mahdollista.
<blockquote>&#8221;On vaikea kuvitella perusteita, joiden vuoksi tukisäätiön tarkoitus olisi tällä hetkellä muokattavissa niin, ettei säätiö enää tukisi perussuomalaisia.&#8221;</blockquote>
Tämä edellyttäisi ensinnäkin säätiön hallituksen kolmen neljäsosan enemmistöllä kannattamaa päätöstä säätiön tarkoituksen muuttamisesta. Lisäksi muutos olisi hyväksytettävä patentti- ja rekisterihallituksessa (PRH).
&#8211; Säätiön tarkoituksen muuttamiseen on aina suhtauduttava kriittisesti ja tiukasti. On vaikea kuvitella perusteita, joiden vuoksi tukisäätiön tarkoitus olisi tällä hetkellä muokattavissa niin, ettei säätiö enää tukisi perussuomalaisia, PRH:n tiimiesimies Jouko Koitto sanoo.
&#8221;Miksi säätiö ei tukisi perussuomalaisia?&#8221;
Säätiölain mukaan säätiön tarkoituksen muuttaminen edellyttää tilannetta, jossa säätiön varojen käyttäminen sille määrättyyn tarkoitukseen on olosuhteiden muuttumisen vuoksi olennaisesti epätarkoituksenmukaista ja tarkoituksen muuttaminen on säätiön varojen tehokkaan ja tuloksellisen käytön edellytys.
Lisäksi edellytetään, ettei uusi tarkoitus olennaisesti poikkea alkuperäisestä tarkoituksesta.
<blockquote>&#8221;Tässä herää kysymys, miksi säätiö ei voisi enää tukea perussuomalaista puoluetta.&#8221;</blockquote>
&#8211; Perussuomalaisten tukisäätiön nykyisten sääntöjen mukaan säätiön tarkoitus on tukea nimeltä mainitun puolueen, siis perussuomalaisten toimintaa. Tässä herää kysymys, miksi säätiö ei voisi enää tukea perussuomalaista puoluetta.
&#8211; Onko siis nähtävissä, että olisi olemassa edellytykset säätiölain mukaiselle tarkoituksen muuttamiselle siten, että säätiö luopuisi tukemasta perussuomalaisia? Ei minun mielestäni. Perussuomalainen puolue jatkaa toimintaansa, eivätkä puolue itsessään tai puolueen säännöt ole muuttuneet millään tavalla, Koitto sanoo.
Säätiöt muuttavat tarkoitustaan erittäin harvoin
Säätiö on varallisuutta hallinnoiva oikeushenkilö. Lain mukaan säätiö tukee tai harjoittaa hyödyllistä tarkoitusta edistävää toimintaa. Tällainen hyödyllinen tarkoitus ei kuitenkaan voi olla yleisen liiketoiminnan harjoittaminen eikä taloudellisen edun tuottaminen säätiön lähipiiriin kuuluvalle henkilölle.
Koitto sanoo, että säätiön tarkoituksen muuttaminen on tehty tiukaksi harkitusti ja punnitusti.
&#8211; Erittäin harvoin tällaista ylipäätään tapahtuu, siis että säätiö lähtisi muuttamaan tarkoitustaan. Yleisellä tasolla voidaankin todeta, että tarkoituksen muuttaminen on mahdollista, mutta se on erittäin vaikeaa. Edellytyksenä siis ovat ensinnäkin lain mukaiset ennakkoehdot. Lisäksi tällainen muutos tulee perustella hyvin.
Mahdolliset säätiön sääntöjen tai tarkoituksen muutokset käsitellään PRH:ssa. Tällöin PRH selvittää, täyttyvätkö lain mukaiset edellytykset. Selvityksen perusteella PRH joko hyväksyy tai estää muutoksen. Muuttamista koskeva päätös on lopuksi myös rekisteröitävä.
Vistbacka esittänyt vaihtelevia lausuntoja
Perussuomalaisten tukisäätiö omistaa nykyisen perussuomalaisten puoluetoimiston Helsingin Yrjönkadulla. Säätiö sai puolueelta lainaa 1,7 miljoonaa euroa huoneiston hankintaan. Puolue maksaa säätiölle kuukausivuokraa, jolla säätiö vastaavasti lyhentää lainaa.
Säätiö on siten perussuomalaisista erillinen ja itsenäinen taho. Vistbackan ohella säätiön hallituksessa toimii myös puolueesta loikannut entinen puheenjohtaja Timo Soini.
<blockquote>Vielä viime viikolla tukisäätiö ei Vistbackan mukaan ollut avustamassa muita kuin perussuomalaisia, kuten säätiön säännöt edellyttävät.</blockquote>
Vistbacka on viime päivinä esittänyt vaihtelevia lausuntoja siitä, mihin tarkoitukseen säätiö tulisi jatkossa kanavoimaan varallisuuttaan. Vielä viime viikolla tukisäätiö ei Vistbackan mukaan ollut avustamassa muita kuin perussuomalaisia, kuten säätiön säännöt edellyttävät.
Vistbacka myös totesi Suomen uutisille, ettei jaettavaa varallisuutta edes ole, ja että säätiöllä on edelleen velkaa omistamastaan huoneistosta.
Myös Halla-aho tyrmäsi Vistbackan aikeet
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-ahon mukaan tilanne puoluetoimistona toimivan huoneiston käyttämisen suhteen on edelleen auki.
Halla-aho näkee mahdottomana, että perussuomalaisten tukisäätiö ryhtyisi jakamaan varojaan muille ryhmittymille.
&#8211; Säätiö on omien sääntöjensä mukaan perustettu tukemaan perussuomalaisen puolueen toimintaa. Kilpailevien poliittisten liikkeiden tukeminen ei kuulu sääntöjen tai yleisen maalaisjärjenkään puitteissa tämän säätiön tehtäviin, Halla-aho sanoi viime viikolla Ilta-Sanomille.

Vistbacka uhoaa vetävänsä tukisäätiön pois perussuomalaisten taustalta – asiantuntijalta tyrmäys: ”On vaikea kuvitella perusteita”

Perussuomalaisten tukisäätiön asema puolueen lähiyhteisönä on toistaiseksi epäselvä. Säätiö omistaa perussuomalaisten puoluetoimistona toimivan huoneiston Helsingissä, josta säätiö on edelleen velkaa puolueelle.

Tukisäätiön hallituksen puheenjohtaja Raimo Vistbacka lausui tänään Ilta-Sanomille, kuinka säätiön omat säännöt ovat mahdollisesti muutettavissa säätiön hallituksen enemmistöpäätöksellä. Tällöin saattaisi jopa olla mahdollista kanavoida säätiön varoja perussuomalaisista loikanneiden kansanedustajien ryhmälle.
Perussuomalaisten tukisäätiö omistaa perussuomalaisten puoluetoimistona toimivan huoneiston Helsingin Yrjönkadulla. Säätiö sai puolueelta lainaa 1,7 miljoonaa euroa huoneiston hankintaan. Puolue taas maksaa säätiölle vuokraa, joilla tuloilla säätiö lyhentää kuukausittain lainaa puolueelle.
Säätiö on perussuomalaisista erillinen ja itsenäinen toimija, joten perussuomalaiset eivät voi vaikuttaa säätiön päätöksiin.
Tuki tarkoitettu perussuomalaisille
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho näkee mahdottomana, että säätiö avustaisi perussuomalaisten kanssa kilpailevia ryhmittymiä. Tukisäätiön nykyisten sääntöjen mukaan säätiön tarkoitus on tukea perussuomalaisten toimintaa.
Perussuomalaisten Pohjois-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Ahti Moilanen katsoo myös, että säätiön hallinnoima varallisuus kuuluu perussuomalaisille.
&#8211; Tukisäätiö avustakoon perussuomalaisia. Ei ole mitään perusteita, että säätiö lähtisi missään muodossa tukemaan muita ryhmiä, kuten vaikka loikanneita kansanedustajia, Moilanen sanoo.
Säätiö hiertänyt monia
Puolueen kautta säätiön itselleen veivaama varallisuus on ärsyttänyt monia puolueen jäseniä. Moilasen mielestä säätiö on kuitenkin lähtökohtaisesti hyvä järjestely.
&#8211; Ymmärrän sen, että taloushuoliin kannattaa varautua etukäteen. Jytkyn (2011) jälkeen puolueeseen on tullut paljon rahaa. Jos tulevaisuudessa kansanedustajien määrä muuttuisi, taloudellinen taustatuki on hyvä olla olemassa.
&#8221;Soini ei arvosta tavallisia puoluetyöntekijöitä&#8221;
Perussuomalaisten tukisäätiön hallituksessa on mukana myös perussuomalaisista loikannut entinen puheenjohtaja Timo Soini. Moilasen kunnioitus Soinia kohtaan on romahtanut.
&#8211; Soini ei arvosta tavallisia puoluetyöntekijöitä. Nyt se tuli selväksi. Soini heitti perustamansa puolueen menemään kuin märän rukkasen. En olisi koskaan uskonut tällaista näkeväni, Moilanen sanoo.
Yhteisessä linjassa pysytään
Hän arvelee, että puolueesta loikanneiden kansanedustajien poliittinen ura päättyy tämän eduskuntavaalikauden jälkeen.
&#8211; Äänestäjien tuomio tulee vuoden 2019 eduskuntavaaleissa, oli tämä loikkareilta sellainen temppu.
Perussuomalaisten tulevaisuuden Moilanen näkee hyvänä.
&#8211; Ei meillä ole isompaa hätää. Puolueella on valtakunnallinen organisaatio, johon kuuluu tuhansia puolueen jäseniä. Ainakin pohjoisessa kaikki paikallisosastot myös pysyvät mukana puolueen toiminnassa.
Vistbackan lausunnot pehmenivät
Suomen Uutiset tavoitti myös perussuomalaisten tukisäätiön hallituksen puheenjohtajan Raimo Vistbackan, jonka lausunnot olivat pehmenneet aikaisemmasta ja jonka mukaan tukisäätiöllä ei ainakaan toistaiseksi ole tarkoitusta jakaa säätiön varoja muille kuin perussuomalaisille.
&#8211; Mitään päätöksiä ei ole tehty. Edes jaettavaa varallisuutta ei tällä hetkellä ole. Säätiöllä on lainaa hieman yli miljoona euroa. Sääntöjen mukaan tässä mennään. Sääntöjen mukaan tarkoitus on tukea perussuomalaista puoluetta.
&nbsp;

PS-piirijohtaja Ahti Moilanen: Tukisäätiö avustakoon vain perussuomalaisia – ”Ei perusteita tukea loikanneita kansanedustajia”

Perussuomalaisten uusi puheenjohtaja Jussi Halla-aho katsoo, että eduskuntaryhmästä loikanneet ja uuden ryhmän muodostavat kansanedustajat eivät tule menestymään tulevissa vaaleissa. Historiallinen kokemus on että loikkarin ottaa ohraleipä, ja niin käy tässäkin tapauksessa, Halla-aho sanoi työmiehen tuumaustunnilla puoluetoistolla.

Uusi vaihtoehto -nimisen eduskuntaryhmän perusti 21 kansanedustajaa, joiden joukossa ovat kaikki perussuomalaiset ministerit. Halla-ahon mukaan loikkaajien motiivit ovat ilmeisiä: he haluavat jatkaa hallituksessa.
<iframe loading="lazy" src="https://www.youtube.com/embed/fNXVFOaTma4?ecver=2" width="460" height="259" frameborder="0" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe>
Tuumaustunti. 39 min 36 sek. 
&nbsp;
Halla-ahon mielestä on surullista, että juuri se joukko eduskuntaryhmässä, joka puheenjohtajakamppailussa kovasti puhui SMP:n kunniakkaasta historiasta pienen ihmisen puolustajana herättää kaikuja puolueen surullisimmasta hetkestä, kun ostetaan ministerinimityksillä ja muilla eduilla kansanedustajia muiden puolueiden palvelukseen.
Halla-ahon mukaan on täysin ilmeistä että Sipilän ja Orpon ratkaisu heittää perussuomalaiset ulos oli tosiasiassa jo tehty perussuomalaisten johtajavalintojen tuloksena.
&#8211; Perussuomalaisia on syytetty hallituksen ajamisesta kriisiin ja uhriutumisesta, mutta meidät heitettiin ulos hallituksesta, koska vaadimme hallitusohjelman noudattamista.
Maahanmuuttoakin enemmän Sipilää ja Orpoa kiinnosti Halla-ahon mukaan se, miten perussuomalaiset suhtautuvat eteen tuleviin uusiin integraatiohankkeisiin. Edessä on muun muassa Dublin-asetuksen muutos. Hallitus oli ohjelmassaan sitoutunut maahanmuuttajien niin sanotun taakanjaon vastustamiseen, mutta nyt sekään ei olisi riittänyt.
Halla-ahon mukaan Britannian lähdettyä unionista Ranskan Emmanuel Macron ja Saksan Angela Merkel ajavat yhä syvempää integraatiota, ja hallitus näyttäisi pyrkivän siihen, että Suomi on siinä eturintamassa.
<h4>Liittovaltiolle ei olisi saanut sanoa &#8221;ei&#8221;</h4>
Sipilälle ja Orpolle ei olisi riittänyt edes se, että perussuomalaiset olisivat hyväksyneet yhteisen ohjelman, vaan puolueen olisi kokonaan tullut pidättäytyä liittovaltiota kohti kulkevan politiikan julkisesta arvostelusta.
Maanantaiaamuna Halla-aho lähti keskusteluihin siitä lähtökohdasta, että puoluekokouksen ja kannatusmittausten viesti on ollut, että puolueelle tärkeitä linjauksia on ajettava entistä ponnekkaammin, ja että maahanmuuttopolitiikkaan ja eurooppapolitiikkaan liittyviä kirjauksia on kunnioitettava.
Halla-aho korosti Sipilälle, että puolue haluaa jatkaa hallituksessa, kuten eduskuntaryhmä oli toivonut. Sipilä soitti maanantaina iltapäivällä Halla-aholle, ja totesi että kumppanit ovat jo sietorajalla hallituksen nykyistenkin maahanmuuttopoliittisten linjausten kanssa.
Kansanedustajien marssi eduskuntaryhmään jättämään eroilmoituksensa tuli Halla-aholle yllätyksenä.
&#8211; Kampanjan aikana kaikki sitoutuivat kunnioittamaan demokraattista vaalitulosta, Halla-aho ihmettelee kapinallisten toimintaa.
<h4>Kaikilla mahdollisuus ajaa teemoja, jotka sydäntä lähellä</h4>
Halla-aholta kysyttiin, olisiko hän voinut pehmitellä hävinnyttä osapuolta, jotta puoluetta hajottavat voimat eivät olisi yltyneet näin repiviksi.
&#8211; Yritin tehdä parhaani linjapuheessa, Halla-aho vastasi.
Puheessaan Halla-aho korosti, että perussuomalaiset on edlleen niin sanotun pienen ihmisen asialla oleva puolue, ja vaikka jotkut näkevät että kansallismielisyys olisi ristiriidassa pienen ihmisen asioiden ajamisen kanssa, Halla-aholle ne ovat yksi ja sama asia.
Halla-aho kiisti, että olisi tehnyt virheitä viime päivien aikana.
&#8211; Mitä tulee hallituksen hajoamiseen ja loikkauksiin, suurin virhe oli että tulin valituksi puheenjohtajaksi.
Halla-aho korosti myös sitä että kaikilla on myös hänen johdossaan mahdollisuus ajaa niitä teemoja, jotka kullakin ovat lähellä sydäntä.
&#8211; En ole koskaan kyseenalaistanut, että muita kiinnostavat muut teemat.
Halla-aho ei usko, että kapinaliike olisi syntynyt vasta puoluekokouksen jälkeen.
&#8211; En usko että tässä mittakaavassa tällaisia loikkauksia voi tapahtua ilman että sitä on suunniteltu ja käyty keskusteluja muiden hallituspuolueiden kanssa.
<h4>Seteliselkärankaiset?</h4>
Uutta ryhmää ei voi pitää aivan samalla tavalla “seteliselkärankaisina” kuin SMP:stä Kekkosen poikkeuslakijupakan takia 1972 irtaantunutta ja Suomen Kansan Yhtenäisyyden Puolueen (SKYP) perustanutta joukkoa kansanedustajia. Tuolloin uusi ryhmä sai puoluetuet.
Lex Soiniksi kutsuttu, kaksi vuotta sitten säädetty laki taas määrää, että eduskuntaryhmän hajotessa puolueesta lähtevät kansanedustajat eivät voi viedä eduskuntapaikkojen perusteella määräytyviä puoluetukia mukanaan. Soini oli siis varautunut siihen mahdollisuuteen, että hänen johtamastaan puolueesta lähtee ryhmä kansanedustajia, mutta ei siihen, että hän joutuisi jättämään oman puolueensa.
Nyt Halla-ahon johtama puolue saa edelleen perussuomalaisten puoluetuet 2015 vaalien tuosten mukaan, kunnes uudet vaalit järjestetään. Näillä näkymin hallitus jatkaa samoilla ministereillä ja ohjelmalla, ja ylimääräiset eduskuntavaalit vältetään.
Perussuomalaisilla on kuitenkin myös tukisäätiö, jolla on merkittävästi varallisuutta, ja joka ei ole suoraan puolueen hallittavissa. Tukisäätiön puheenjohtajan Raimo Vistbackan <a href="http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/3547930/Vistbacka+Saatio+voi+rahoittaa+uutta+ryhmaa">mukaan</a> säätiö voi ryhtyä rahoittamaan uutta perussuomalaisista lähtenyttä eduskuntaryhmää.
Säätiö omistaa puoluetoimiston, jossa puolue on vuokralla. Halla-ahon mukaan ei ole mahdollista, että puolue ainakaan jatkossa tukisi säätiötä, joka rahoittaisi kilpailevaa puoluetta ja eduskuntaryhmää. Käytännön yksityiskohdat vuokrasopimuksen suhteen ovat kuitenkin yhä auki.

“Historiallinen kokemus on, että loikkarin ottaa ohraleipä, ja niin käy tässäkin tapauksessa”

Oululaisen Veli-Pekka Kortelaisen perusteettomien syytösten katsottiin loukanneen ex-ministeri Raimo Vistbackan (ps.) kunniaa. Vuonna 2014 esitetyt väitteet johtivat esitutkintaan.

Pohjanmaan syyttäjäviraston syyttäjä teki asiassa sovittelualoitteen. Sekä Vistbacka että Kortelainen myöntyivät sovitteluun. Osana sovitteluratkaisua Kortelainen maksaa korvauksia sekä pyytää väitteitään julkisesti anteeksi. Kortelaisen viesti kokonaisuudessaan alla.
JULKINEN ANTEEKSIPYYNTÖ RAIMO VISTBACKALTA
Pyydän anteeksi sitä, että toissa elokuussa 2014, Perussuomalaiset-puolueen FaceBook-ryhmässä kirjoitin, että Raimo Vistbacka olisi syyllistynyt Perussuomalaiset rp:n piirien ja puolueen tukisäätiön varojen väärinkäyttöön ja kavalluksiin, sekä vielä erikseen syyllistynyt isoon ”kupruun”, jonka tilkkeeksi olisi muka vaadittu puoluetoimiston remontin kalliista hinnasta sivuun otettu suuri rahasumma. Lisäksi pyydän anteeksi, että kutsuin tuossa yhteydessä Vistbackaa ”mafiosoksi” ja ”kummisedäksi”.
Kaikki nämä jutut olivat perusteettomia ja ilkeämielisiä huhuja, joita olin kuullut ja joiden levittämiseen julkisesti tuolloin syyllistyin. Pahoittelen tästä toiminnasta Raimo Vistbackalle ja Perussuomalaiset rp:lle aiheuttamaani vahinkoa, harmia ja haittaa.
Asia on ollut esitutkinnassa ja Pohjanmaan syyttäjäviraston syyttäjä on tehnyt sovittelualoitteen Etelä-Pohjanmaan sovittelutoimistoon Alajärvellä 13.8.2014 tekemästäni kunnianloukkauksesta. Niin minä kuin Vistbackakin suostuimme sovitteluun.
Sovittelun lopputuloksena suostuin julkiseen anteeksipyyntöön kunnianloukkauksesta, johon julkisesti tuolloin syyllistyin sekä kohtuulliseen korvaukseen aiheuttamastani mielipahasta, haitasta ja harmista.
Oulussa 25.1.2015 
 Veli-Pekka Kortelainen

Perusteettomat säätiöväitteet katsottiin kunnianloukkaukseksi, Kortelainen pyytää Vistbackalta anteeksi

Miljardileikkausten sovittaminen käytännön elämään on alkanut hallitusneuvotteluissa Smolnassa. Hallitusneuvotteluiden johtaja Juha Sipilä (kesk.) kertoi tiistaiaamuna, että talousryhmä on päässyt sopuun säästölistasta, jonka koko on neljä miljardia ja viisi miljoonaa euroa. Sipilän mukaan sopu saavutettiin maanantaina iltakymmeneltä.
Tämä säästö koskee valtiontaloutta.
Lista on nyt lähtenyt eri työryhmien arvioitavaksi. Myös eduskuntaryhmät ovat koolla tänään iltapäivällä ja todennäköisesti ottavat kantaa säästöjen suuruuteen.
Helsingin Sanomien mukaan perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini sanoi ennen ryhmäkokouksen alkua, että neljän miljardin leikkauksen aikaansaaminen näyttää aika vaikealta.
Soinin mukaan pohjapaperista ei kerrota ryhmille yksityiskohtia, vaan vain suuruusluokat ja painopistealueet.
Vistbacka: leikkaus ja tarpeet ristiriidassa
Sisäisen turvallisuuden ryhmässä istuva Raimo Vistbacka luonnehti neuvotteluiden tulevia hankaluuksia yleisellä tasolla jo maanantaina Suomen Uutisille.
Veteraanikansanedustaja sanoi, että sisäisen turvallisuuden ryhmä pyrkii etsimään neuvotteluissaan säästöjä – niin kuin koko hallitus.
Mutta samaan aikaan ryhmän käsissä polttaa tuore, maaliskuussa kirjoitettu parlamentaarisen selvitystyöryhmän yksimielinen lausunto, jossa vaaditaan sisäiseen turvallisuuteen tarkoitettujen määrärahojen tuntuvaa korottamista. Tämä asettaa neuvottelijat vaikean ja ehkä odottamattoman tilanteen eteen.
Sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon resurssitarpeita selvittänyt parlamentaarinen työryhmä esitti 6.3. oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonille (rkp.) sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon kokonaisuuden määrärahojen palauttamista viime vuoden kevään kehyspäätösten tasolle, mikä tarkoittaisi määrärahojen nousua 75 miljoonalla.
Samalla työryhmä esitti, että harmaan talouden torjuntaan myönnetty 20 miljoonan euron määräraha, jolla on palkattu tutkijoita ja tuomareita, myönnettäisiin jatkossakin vuosittain. Määrärahalla on toivottu saatavan eräiden arvioiden mukaan jopa 400 miljoonan euron tulot valtiolle vuosittain.

Miljardileikkausten vaikea sovitus käytäntöön on alkanut

Hallitusneuvotteluissa neuvotellaan vihdoin suurista rahoista. Taloustyöryhmä sekä strategiset työryhmät miettivät parhaillaan, millaisista osista yhteensä 10 miljardin euron suuruinen sopeutusvaje koostuu ja millä keinoilla siitä selvitään. Tämä tarkoittaa vääntöä sen välillä, kuinka suuri osa sopeutuksesta hoituu toimintatapojen uudistuksilla ja kuinka suuri osuus säästöillä.
Jos talouskasvu lähtee käyntiin, voidaan osa keinoista hoitaa ehdollisina – eli leikkaustarve vähenisi.
&#8211; Mutta suunnitelmat tehdään siltä pohjalta, että ulkoisia apuja ei tulisi, hallitusneuvotteluiden vetäjä Juha Sipilä (kesk.) kertoi.
Keskiviikkona keinopaletti selvillä
&#8211; Viikon puolivälissä, noin keskiviikkona, pyrimme päätöksiin siitä, millaisista koreista tämä 10 miljardin euron pitkän aikavälin sopeutustarve koostuu. Kuinka suuri osuus koostuu pitkän aikavälin uudistuksista, mikä lyhyemmän aikavälin uudistuksista ja mikä osuus säästöistä, Sipilä kertoi.
Hän kertoi, että päätökset tehdään niin yksityiskohtaisesti, että niiden pohjalta voidaan tehdä ensi vuoden budjetti. Budjettiriiheen ei jätetä näitä asioita väännettäväksi.
Sipilä kertoi työryhmien edistymisestä yksin. Työryhmien puheenjohtajat ja Alexander Stubb (kok.) eivät osallistuneet tiedotustilaisuuteen, Timo Soini (ps.) ei perhesyiden takia ollut perjantaina kokouspaikalla, mutta hänenkin kanssaan sanoi Sipilä viestitelleensä.Viikonloppuna pidetään kokoustaukoa.
Uudenlaisella tekemisellä juustohöylän sijaan
Sipilä kertoi, että tavoitteena on saada mahdollisimman suuri osuus hoidettua uudenlaisella tekemisellä: juustohöylän sijasta rohkeilla uudistuksilla ja ahaa-elämyksillä.
&#8211; Sellaista viestiä olen koettanut työryhmiin viedä ja siihen rohkaista. Joitakin hyviäkin ideoita on noussut esiin, Sipilä kertoi menemättä tarkemmin yksityiskohtiin.
Hän sanoi käyneensä useassa ryhmässä paikan päällä. Hyvinvointiryhmässä keskusteltiin sillä hetkellä omaishoidosta.
Suurimpien leikkausten aikataulua mietitään
Neuvotteluissa keskustellaan vielä siitä, millä aikataululla kuuden miljardin euron säästöt ratkaistaan – eli 4+2 miljardia.
&#8211; Päätökset tehdään kuitenkin nyt, hän sanoi.
Sipilän lukuja voi tulkita kahdellakin tavalla. Hän on sanonut, että parin miljardin euron säästöistä täytyy päättää alkupainotteisesti, kuten vaaleissakin oli puhe, loppujen aikataulua voidaan harkita.
Toinen tulkinta 4+2:lle on tämä: neljä miljardia valtiolta, kaksi kunnilta. Neljän miljardin euron kestävyysvaje tulee tähän lisäksi. Ainakin se pitäisi selvittää rakenteellisilla uudistuksilla.
Sipilä sanoi myös olevansa valmis jatkamaan rakenneuudistusneuvotteluita jossakin vaiheessa, mutta nämä ratkaisut tehdään kuitenkin hallituksen käytössä olevilla keinoilla.
&#8211; Mitään neuvotteluita ei ole käynnissä. En ole kuitenkaan hylännyt ajatusta, Sipilä sanoi tuottavuushyppyyn tähtäävistä neuvotteluista.
Suuri joukko perussuomalaisia osaajia mukana
Hallitusneuvotteluissa on nyt melkoinen joukko perussuomalaista osaamista. Kestävän julkisen talouden ryhmässä istuvat Sampo Terho, Jari Lindström, Maria Lohela, Kaj Turunen ja Juha Halttunen, joka on eduskuntaryhmän talouspoliittinen asiantuntija. He istuvat myös verotusta koskevassa alatyöryhmässä.
Rakenneuudistuksia pohtiva työryhmä miettii jättiläisasioita: sote-uudistusta, valtion- ja aluehallintoa ja kuntien tehtäviä.
Siellä istuvat puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo, eduskuntasihteeri Antti Valpas sekä sote-asioissa Toimi Kankaanniemi ja Hanna Mäntylä, joka on puolueen sote-ekspertti.
&#8211; Olemme edistyneet erittäin rakentavassa hengessä, Slunga-Poutsalo sanoi Smolnan käytävällä.
Mäntylä johtaa myös hyvinvointia käsittelevää strategista työryhmää. Siihen kuuluvat myös Juho Eerola ja sihteerinä eduskuntasihteeri Maria Aalto.
Työ ja työllisyys –työryhmässä istuvat eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jari Lindström, työmies Matti Putkonen ja Lindströmin avustaja Leena Riekkola.
Koulutus ja osaaminen –ryhmässä istuvat Kimmo Kivelä, tutkija ja tohtori Sakari Puisto ja Soinin uskottu mies Jussi Jusula.
Biotalous-ryhmää johtaa Pirkko Mattila. Martti Mölsä istuu ryhmässä jäsenenä ja eduskuntaryhmän asiantuntija, metsäakateemikko Iiro Silvander toimii sihteerinä.
Toimintatapojen ja johtamisen uudistusta, digitalisaatiota, normien purkua ja kokeiluja pohtivaan ryhmään osallistuvat Ville Vähämäki, Vesa-Matti Saarakkala ja eduskuntaryhmän pääsihteeri Toni Kokko.
Sisäistä turvallisuutta pohtivaa ryhmää johtaa veteraanipoliisikansanedustaja Raimo Vistbacka, jäsenenä poliisikansanedustaja Reijo Hongisto ja sihteerinä oikeustieteen emeritusprofessori Erkki Havansi.

Hallitusneuvotteluissa väännetään nyt suurista rahoista, valmista toivotaan keskiviikoksi

Hallitusneuvottelut ovat edenneet ripeästi ja tuloksia on saatu aikaan odotettua nopeammin. Maahanmuutto- ja EU-työryhmä ovat saaneet työnsä hilkkua vaille valmiiksi ja ulko- ja turvallisuuspoliittinen ryhmäkin on loppusuoralla. Talousneuvottelut alkavat huomenna.
Maahanmuuttoryhmään osallistunut veteraanipoliitikko Raimo Vistbacka kehui nopeaa neuvottelutulosta.
&#8211; Toiminta oli yhteistyöhakuista, eikä kukaan joutunut menettämään oikeastaan mitään. Saimme tuloksen aikaan kivuttomasti. Kaikki olivat tyytyväisiä ja kaikkien eduskuntaryhmät hyväksyivät lopputuloksen, Vistbacka kertoi tiedotustilaisuuden jälkeen.
&#8221;Kukaan ei tule pettymään&#8221;
Kun yhteisymmärrys saavutettiin näin jouhevasti, tulevatko asiaa tiukimmin odotuksin seuranneet kenties pettymään?
&#8211; Minun mielestäni eivät tule. Tavoitteet on saatu läpi. Ainahan niissä on yhteensovittamisia toisten ryhmien kanssa, mutta pääperiaatteet ovat kohdallaan, Visbacka kertoi.
Löytääkö oppositio paperista kuitenkin kauhistelun aihetta?
&#8211; Ainahan he löytävät, 24 vuoden kokemuksella tiedän, että on aivan sama minkälaisen paperin heille työntää.
Paperit julkistetaan keskiviikkona
Niin maahanmuutto- ja EU-politiikan kuin ulko- ja turvallisuuspolitiikankin sopimukset julkaistaan keskiviikkona tiedotustilaisuudessa kello 15.30, samoin hallituksen strategia.
Myös puheenjohtajat kehuivat työryhmien työtä.
&#8211; Olen tyytyväinen kaikkien kolmen ryhmän tuloksiin ja toimintatapaan. Puheenjohtajat ovat tehneet hyvää työtä. Välitulokset on nähty ja me hyväksyimme ne, Juha Sipilä (kesk.) kiitteli.
&#8211; Hyviä papereita, Alexander Stubb (kok.) kehui.
EU-politiikasta kovin vääntö
Timo Soini arvioi eduskuntaryhmän kokouksen jälkeen, että kovimmat väännöt käydään EU-poliittisessa ryhmässä. Ryhmän toimintaan osallistunut Toimi Kankaanniemi sanoi tiedotustilaisuuden jälkeen, että ryhmän työ on ihan pientä tarkistelua vaille valmis, mutta siihen ei päästy helposti.
&#8211; Kyllä meillä oli ankaraa vääntöä. Ne ovat meille niin tiukkoja periaatteen kysymyksiä &#8211; ja ihan Suomen edun valvominen on tiukka paikka. Ei ollut helppoa, mutta tehtiin töitä monta tuntia.
Kahdeksan ryhmää 
aloittaa työnsä
Keskiviikkona työnsä aloittavat strategisten valintojen alle sijoittuva ryhmä, talousryhmä, sisäisen turvallisuuden ryhmä ja reformiryhmä.
Strategisia painopistealueita on valittu viisi. Ensimmäinen liittyy hyvinvointiin, toinen työllisyyteen, kolmas koulutukseen ja osaamiseen, neljäs puhtaisiin ratkaisuihin ja biotalouteen ja viides toimintatapoihin: digitalisaatioon, sääntelyn ja normien purkamiseen ja kokeiluihin.
Soini: Hyvin on edetty
Soini kehui asioiden sujuneen hyvin, ja työryhmät alkavat olla jo aikalailla valmiita.
&#8211; Siinä on jokaisella ollut puheenjohtaja. Jokainen on saanut ryhmänsä toimimaan. Visio alkaa olla selkeä ja ryhmitykseen haetaan taas uutta voimaa, Soini kertoi.
Stubb sanoi prosessin etenevän systemaattisesti ja varsinkin isossa kuvassa on edetty. Visiotyössä ja kolmessa ryhmässä on edistytty.
&#8211; Systemaattisesti etenemme kohti maalia. Olen erittäin tyytyväinen, Stubb kiitteli.
Naisiakin löytyy 
tiukkoihin paikkoihin
Puheenjohtajilta kysyttiin hallituksen sukupuolijakaumasta. Sipilä sanoi, ettei päätöstä ole tehty, mutta painotti, että tasa-arvoa hyvä pitää lähtökohtana.
Stubb sanoi kokoomuksella olevan hyviä asiantuntijoita ja asiantuntemuksen olevan peruste valinnoille sukupuolen sijaan.
Soini aikoi odotella ensin, mitä salkkuja kukin ryhmä saa.
&#8211; Perussuomalaisten linja on, että parhaat valitaan ja kyvykkäimmät nostetaan kovimpiin paikkoihin. Niihin löytyy sekä miehiä että naisia, Soini linjasi.
&nbsp;

Hallitusneuvottelut etuajassa, maahanmuuttolinjaus saatiin valmiiksi

Hallitusneuvottelut ovat alkaneet maanantaina hyvässä hengessä valtioneuvoston juhlatiloissa Helsingin Smolnassa. Ensin ratkaistaan hallituksen strateginen linjaus. Sen yhteydessä etsitään yhteiset linjaukset ulko- ja turvallisuus-, Eurooppa- ja maahanmuuttopolitiikan linjauksiin. Näillä jokaisella osa-alueella on omat työryhmänsä. Strategiatyöryhmä, maahanmuutto- ja EU-poliittiset ryhmät aloittivat jo aamupäivällä, ulko- ja turvallisuuspoliittinen ryhmä aloittaa myöhemmin päivällä.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini suhtautui neuvotteluiden alkuun kello kymmeneltä myönteisesti.
&#8211; Eiköhän me tästä selvitä, Britanniassa on annettu vihjeitä, miten asiat pitää hoitaa. Kova savotta on edessä, Soini sanoi Smolnaan saapuessaan.
Puolilta päivin oli jo edetty
Puolenpäivän aikaan nähtiin Smolnan käytävillä jo perussuomalaisia kasvoja, kun neuvottelijat pistäytyivät ruokatauolla.
&#8211; Hyvin on alkanut, on rakennettu yhteistä tilannekuvaa ja hyvässä hengessä mennään, Sampo Terho sanoi.
Myös Toimi Kankaanniemi, eduskuntaryhmän talousasiantuntija Juha Halttunen ja puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo vilahtivat käytävällä.
Maahanmuutosta päästiin eteenpäin
Käytävälle tulee Juho Eerola. Olette varmaan maahanmuuttoneuvotteluissa?
&#8211; Sitä juuri käsitellään. Oikein hyvissä tunnelmissa edetään – kyllä me siellä pärjätään: hyvä siitä tulee, Eerola vakuutti.
Puolueen omaa ministerikokemusta neuvotteluissa
Sitten tuli vastaan puolueen emerituskansanedustaja Raimo Vistbacka.
&#8211; Kyllä, hallitusneuvotteluihin kutsuttiin, maahanmuuttoasiaa käsittelemään. Yleiskeskustelu on käyty. Saa nähdä, saammeko paketin valmiiksi ehkä keskiviikkoiltapäivään mennessä. Hallitustunnustelija Juha Sipilä (kesk.) päättää, julkaistaanko sitä, Vistbacka aprikoi.
Neuvotteluista saadaan enemmän tietoa viimeistään tiedotustilaisuudessa kello 16.30. Tarvittaessa on luvattu tiedottaa muulloinkin, jos yllättävää ja päälle painavaa tiedotettavaa ilmenee.

Hallitusneuvottelut alkoivat hyvässä hengessä

Tasavallan presidentti julisti valtiopäivät alkaneiksi Finlandia-talossa keskiviikkona. Arvokkaaseen tilaisuuteen osallistui kansanedustajien lisäksi joukko muitakin arvokkaita vieraita, joukossaan pitkäaikainen kansanedustaja Raimo Vistbacka (ps.).
&#8211; Totta kai tulin mielihyvin, kun tänne kutsuttiin ja puolueemme menestyi näin loistavasti toiseksi parhaimmin, Vistbacka aloitti.
Mutta uskoiko hän aikoinaan, että tällainen päivä vielä koittaa, että perussuomalaiset nousevat valtiopäiville toiseksi suurimpana puolueena?
&#8211; En ikinä olisi uskonut, kun kahdeksan vuotta edustin perussuomalaisia eduskunnassa yksin, että joskus olisimme toiseksi suurin puolue, Vistbacka päivitteli.
Hän istui eduskunnassa yhtä soittoa 24 vuotta vuodesta 1987 alkaen ja jättäytyi pois neljä vuotta sitten.
<img decoding="async" class="alignleft size-full wp-image-21597" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2015/04/soini_sipila_stubb2ronirekomaa9319708.jpg" alt="soini_sipila_stubb2ronirekomaa9319708" width="100%" srcset="https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2015/04/soini_sipila_stubb2ronirekomaa9319708.jpg 640w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2015/04/soini_sipila_stubb2ronirekomaa9319708-300x150.jpg 300w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2015/04/soini_sipila_stubb2ronirekomaa9319708-100x50.jpg 100w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2015/04/soini_sipila_stubb2ronirekomaa9319708-60x30.jpg 60w" sizes="(max-width: 640px) 100vw, 640px" /> 
 
Kokoomuksen, perussuomalaisten ja keskustan puheenjohtajat Alexander Stubb, Timo Soini ja Juha Sipilä Finlandia-talolla Helsingissä.
&#8211; Se riitti &#8211; mutta työ ei mennyt hukkaan! Jos emme olisi Timo Soinin kanssa jaksaneet sinnitellä, meillä ei olisi 38 kansanedustajaa tänä päivänä, Vistbacka tuumaili.
Hän sanoi odottavansa jännityksellä, millaiseen ratkaisuun hallitustunnustelija Juha Sipilä (kesk.) lopulta päätyy. Mutta hän uskoo perussuomalaisilla olevan hyvät mahdollisuudet osallistua hallitusohjelman rakentamiseen: puheenjohtaja Soini toi jo vaalitenteissä esiin siihen sopivat rakennuspuut. Mainittavia riidanaiheita ei ole.
Soini: Oli hyvät puheenvuorot
Soini kehui avajaisten kahvitilaisuudessa tasavallan presidentin ja Sipilän puheenvuoroja, joissa luonnehdittiin seuraavan vaalikauden haasteita ja tavoitteita melko samanlaisin sanankääntein, vastuuta ja kansallista yksimielisyyttä korostaen.
&#8211; Oli hyvät puheenvuorot molemmilla, Soini sanoi.
Hän korosti myös, kuinka hienoa on olla juhlavassa tilanteessa ja henkilökohtaisestikin suuri kunnia olla avajaisissa puhemiehistön jäsenenä. Alkaneita hallitusneuvotteluita hän luonnehti lyhyesti, mutta myönteisesti. Eduskuntaryhmä alkaa miettiä vastauksia Sipilän kysymyksiin ja istuu vaikka yöhön asti, jos on tarvis.
&#8211; Tuttua, selkeää perussuomalaista tekstiä tulee, Soini myhäili.
Yhteinen ratkaisu löytyy
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jari Lindström sanoi eduskuntaryhmän työvaliokunnan kokoontuvan vielä torstaina kello 9, minkä jälkeen on eduskuntaryhmän kokous vielä kello 10, mutta se ei enää muuta saavutettua tekstiä, vaan se tulee tiedoksi. Teksti luovutetaan hallitustunnustelija Sipilälle kello 14, minkä jälkeen teksti tulee julkiseksi. 
Lindströmin mukaan Sipilän 15 kysymykseen vastataan hyvässä hengessä.
&#8211; Me neuvottelemme kaikista asioista ja löydämme yhteisen ratkaisun, hän vakuutti.
Loistavat fiilikset
Lindström juhlisti toisten voittoisien valtiopäivien avaamista hienoissa fiiliksissä.
&#8211; Hienot on fiilikset. Töitä on paljon ja juoksemista riittää, mutta pää kylmänä mennään ja mielenkiintoista on ollut. Aiemmin en ollut valitsemassa valiokuntapaikkojakaan, nyt valvoimme valintaa yhdessä Osmo Kokon kanssa, Lindström kertoi.
Vaalipäivää hän muisteli lämmöllä: fiilikset olivat uskomattomat! Ennakkoäänten perusteella hän laski menevänsä läpi ja piti seitsemää tuhatta hyvänä tuloksena &#8211; mutta kun ääniä kertyi lähes 10 000, joista 8000 kotikaupungista. Puolue voitti Kaakkois-Suomen vaalit kirkkaasti ja neljä meni läpi.
&#8211; SDP ei ollut varsinaisesti vihollinen, mutta niin kävi, että SDP hävisi! Jukka Kärnä ja Jouni Backman putosivat. Se oli melkoinen voitto, Lindström iloitsi.
Ville Vähämäki (ps.) nousi toiselle kaudelle Oulusta, joka oli kovin vaalipiiri, kun vastassa oli kempeleläinen keskustan puheenjohtaja. Mutta perussuomalaiset pitivät Oulun seudulla kolme paikkaa, vain kajaanilainen Pentti Kettunen putosi.
&#8211; Tulos oli hyvä. Kilpailu oli kovempaa kuin missään muualla, Sipiläkin sai yli 30 000 ääntä. Kolmeen paikkaan pitää olla tyytyväinen, Vähämäki arvioi.
Seuraavissa vaaleissa takaisin neljään paikkaan
Hän sanoi kuitenkin huomanneensa jo ennen vaaleja, että kysyntä oli kova. Ehdokkaat tekivät tosi hyvän vaalityön: lista oli tasainen ja monet ehdokkaat saivat yli 2000, jopa yli 3000 ääntä. Istuvat edustajat saivat kuitenkin eniten ääniä ja uusivat paikkansa.
&#8211; Jos kunnallisvaalit menevät vielä hyvin, niin nousemme todennäköisesti vielä neljään paikkaan, Vähämäki povasi.
Muhoslaisella Pirkko Mattilalla (ps.) oli kovasti pohdittavaa ennen vaaleja, mutta vaalipäivänä alkoi taas hymyilyttää.
&#8211; Ei ollut kokemusta vaaleista istuvana kansanedustajana ja oli haasteellinen tilanne, kun samassa piirissä oli Juha Sipilä. Mutta kampanja onnistui valtakunnallisesti. Jatkojytky onnistui ja itsekin sain 6577 ääntä, niin että tosi tyytyväinen olen. Tehdystä työstä tuli kiitos, hallintovaliokuntaa viime kaudella johtanut Mattila iloitsee.
&#8211; Loppu hyvin kaikki hyvin: olemme yhä Oulun vaalipiirin toiseksi suurin puolue, Mattila myhäili.
Turunen tipautti SDP:n Backmanin
Kaj Turunen teki Savonlinnassa suurtyön syrjäyttämällä samalta paikkakunnalta Jouni Backmanin (sd.), jota pidettiin varmana läpimenijänä samoin kuin imatralaista Jukka Kärnää (sd.). SDP:n miehet tipahtivat koko Itä-Suomesta.
&#8211; Kaakkois-Suomessa vaalityömme kesti koko neljä vuotta. Se hyvä työ palkittiin nyt, Turunen iloitsi.
Hän kehui vielä, että Jani Mäkelä (ps.) nousi Reijo Tossavaisen (ps.) tilalle niin, ettei yhtään paikkaa menetetty. Päinvastoin jopa viideskin paikka näytti mahdolliselta.
Perussuomalaiset sieppasivat mahtavan äänisaaliin nimenomaan teollisuuspaikkakunnilla, joita SDP ennen hallitsi. Kuusankosken Voikkaalla perussuomalaiset saivat kaksi kertaa enemmän ääniä kuin demarit.
&#8211; Suna Kymäläinen (sd.) meni läpi perussuomalaisella ohjelmalla, kuten vastustamalla tonttien myymistä ulkomaalaisille. Myös Kärnä yritti ennen vaaleja esittämällä Imatralaisen ilmoituksessa verovapaata tonnia, joka on suoraan perussuomalaisilta, Turunen naurahtaa. Backmanin ongelma oli, ettei hän vain saanut tarpeeksi ääniä: Savonlinnasta hän sai noin 2000 ääntä, kun Turunen sai lähes 3600. Myös Itä-Suomen naisehdokkaat söivät Backmanin tulosta.
&#8211; Demareilla tuli hätä siirtyä perussuomalaisten linjalle &#8211; Suna onnistui, Kärnä ei, Turunen päätteli.

Vistbacka iloitsi Finlandia-talossa: 24 vuoden työ ei mennyt hukkaan

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini haastaa puolueen pitkäaikaisen konkarin Raimo Vistbackan osallistumaan eurovaaliehdokaaksi. Vistbackan valtiopäiväneuvosjuhlissa Alajärvellä puhunut Soini palautti kuulijoiden mieleen päivänsankarin pitkän uran saavutuksia ja täräytti sitten:
&#8211; Yhden haasteen heitän, kun päivin ja öin mietin puolueen tulevaisuutta. Entäs yksi kausi Euroopan Parlamentissa? Läpimeno olisi todennäköistä.
Vistbackasta saataisiin &#8221;pätevä sorateiden Suomen edustaja Brysseliin&#8221;, joka puolustaisi Suomen maaseutua ja kestävää alue- ja rakennepolitiikkaa sekä itsenäisyyden asiaa.
Raimo Vistbacka on tehnyt perussuomalaissa pitkän päivätyön. Hän on puolueen pisimpään toiminut kansanedustaja sekä Holkerin hallituksen liikenneministeri. Vistbacka on koulutukseltaan oikeustieteen kandidaatti ja arvonimeltään varatuomari. Hän toimi Alajärven nimismiehenä vuosina 1982–1996. Tasavallan presidentti <a href="https://stage.sudev.fi/?p=1278">myönsi</a> helmikuussa Vistbackalle valtiopäiväneuvoksen arvonimen.
Perussuomalaiset tavoittelee eurovaaleissa suurimman puolueen paikkaa. Eurovaalien ennakkoäänestys alkaa 28.5.2014
Soinin Alajärvellä pitämä kokonaisuudessaan alla.
&#8221;Raimo Vistbackan saama valtiopäiväneuvoksen arvonimi on sekä tunnustus hänelle itselleen että edustamalleen kansanpuolueelle, Perussuomalaisille ja sen edeltäjälle SMP:lle. Perussuomalaiset tunnetaan kansan syvien rivien keskuudessa äänitorvena, poliittisena kotina ja auttajana. Sellaisena sillä on sijansa Suomessa, arvostettuna yhtenä puolueena suomalaisessa demokratiassa. Viha on tuhoava voima, se ei kuulu perussuomalaisuuteen.
Raimo Vistbackan perussuomalaisuuden eteen tekemä työ on korvaamatonta. Ilman hänen panostaan puolue ei olisi jaksanut vaikeiden korpitaivalvuosien yli. Puolueen menestys rakentuu pohjalle, jonka luomisessa Raimo Vistbacka on ollut keskeisesti mukana. Nyt on oksan ottajia, kun on ollut kuusen kaataja.
Raimo Vistbacka on eläkkeellä Eduskunnasta. Sen hyväksyn täysin ja riemumielin. Yhden haasteen heitän, kun päivin ja öin mietin puolueen tulevaisuutta. Entäs yksi kausi Euroopan Parlamentissa? Läpimeno olisi todennäköistä. Saataisiin pätevä sorateiden Suomen edustaja Brysseliin puolustamaan Suomen maaseutua ja kestävää alue- ja rakennepolitiikkaa sekä itsenäisyyden asiaa. Kökkä kasaan, ensin Pohjanmaalla sitten koko Suomessa.
Raimo, älä vastaa vielä mitään tänään. Perussuomalaiset tähtäävät eurovaaleissa Suomen suurimmaksi. Kansanpuolueena ja kansaan ankkuroiduilla ehdokkailla se on mahdollista. Eikös olisi komeaa? Ihmeitä tapahtuu ja niitä tehdään. Kun aloitimme tämän puolueen ei kukaan olisi uskonut, että olemme joskus 39 kansanedustajan puolue. Sen rinnalla EU-vaalitavoite ei ole utopiaa. Linja on kunnossa, ehdokasasettelu ratkaisee.&#8221;

Nimismiehen haaste

Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sampo Terho myöntää yllättyneensä kritiikistä ja toisaalta uskoneensa, että tiukkaakin palautetta tulee.
&#8211; Ei niinkään sisällön puolesta. Totta kai tiesin jo varhaisessa vaiheessa, etteivät monet pidä ehdotuksistamme etenkään sopeutusohjelman osalta. Vastuullista talouspolitiikkaa ei kuitenkaan voi tehdä siten, että yrittää miellyttää kaikkia ja pelästyy jokaista sähköpostiin kolahtavaa vihapostia, Terho painottaa.
&#8211; Siltä osin kohu sen sijaan oli yllättävä ja harmillinen, että Yle antoi uutisoinnissaan ymmärtää raportin olevan puolueen virallinen linja, vaikka Ylen toimittajalle sanottiin neljä kertaa niin lehdistötilaisuudessa kuin sen jälkeenkin, että kysymys on vain minun vastuullani olevista ehdotuksista.
Terho näkee, että eduskuntaryhmän arvostelu johtui nimenomaan Ylen uutisoinnista.
&#8211; Eduskuntaryhmä reagoi varmaankin juuri Ylen iltauutisista syntyneen väärinkäsityksen korjaamiseksi, eli osoittaakseen ettei kyse ollut puolueen virallisesta linjasta.
Meitä uhkaa Kreikan kohtalo
Europarlamentaarikko ei itse koe, että kysymys olisi uusliberalistisesta talousohjelmasta.
&#8211; En, vaikka osan ehdotuksista voi varmasti toki tulkita niinkin. Toisaalta useat sopeutusohjelman ehdotukset osuisivat ennen kaikkea hyvätuloisiin. Työryhmäni tarkoitus oli tehdä mahdollisimman tasapuolinen ohjelma Suomen viennin ja talouden pelastamiseksi. Jos jotain tämän tapaista ohjelmaa ei vielä tämän vuosikymmenen aikana toteuteta, meitä uhkaa Kreikan kohtalo, Terho muistuttaa.
Perussuomalaiset ovat aina vastustaneet tasaverojen &#8211; kuten esimerkiksi arvonlisäveron – korotuksia, viimeksi eduskunnassa valtion tulo- ja menoarvion käsittelyssä viime joulukuussa. Terhon työryhmä kuitenkin esittää mm. ruuan alv:n korottamista kolmella prosenttiyksiköllä. Terhon mukaan uuden luominen vaatii uusia ehdotuksia, vaikka ne eivät olisi yksi yhteen puolueohjelman kanssa.
&#8211; Tarkoitus oli alusta saakka esittää nimenomaan uusia ratkaisumahdollisuuksia. Jos olisimme kaikessa noudattaneet puolueen nykyisiä ohjelmia ja linjauksia, niin silloinhan me emme olisi voineet esittää mitään uutta, vaan olisimme vain toistaneet vanhaa, Terho huomauttaa.
&#8211; Esittämistämme uusista ajatuksista puolue voi jatkossa ottaa sitten osan myös virallisiin ohjelmiinsa. Osaa se ei selvästikään ota &#8211; kuten juuri ruoan alv:n palauttamista vuoden 2009 tasolle.
Korotuksia työttömyyskorvauksiin
Terho työryhmineen esitti myös työllisyyden kohentamiseksi Tanskassa käytössä olevaa mallia, jossa maksettaisiin nykyistä korkeampia työttömyyskorvauksia, mutta korvattava aika olisi hieman lyhyempi. Tässä asiassa hän vetää hieman takaisin.
&#8211; Työttömyystukea ei tietenkään voi ottaa pois, jos töitä ei kerta kaikkiaan ole tarjolla. Se on hyväksyttävää ainoastaan, jos työkykyinen henkilö itse kieltäytyy työnteosta. Meillä ei ole varaa oleskeluyhteiskuntaan eikä vapaamatkustus ole kenenkään kansalaisoikeus. Tarkennamme Tanskan mallin yksityiskohtia lähiaikoina työmies Matti Putkosen kanssa.
Työryhmän puheenjohtajaa harmittaa, että toimenpideohjelman muutamaa kohtaa on tulkittu väärin ja hän muistuttaa, että kaiken kaikkiaan toimenpide-ehdotuksia on viitisenkymmentä.
&#8211; Raportissa on 49 toimenpide-ehdotusta Suomen pelastamiseksi ja vain kolmea vastaan on tähän saakka hyökätty. Niitäkin on vastustettu osittain väärän tiedon pohjalta. Raportin keskeisin osa ei ole budjetin sopeutusohjelma, jonka muutamasta kohdasta tähän saakka on väitelty, vaan ehdotukset maamme viennin, yrittäjyyden ja kasvun kohentamiseksi. Jos vienti ei vedä, mikään sopeutusohjelma ei pysty budjettivajetta tasoittamaan, Terho laskee.
&#8211; Kyseessä on siis pitkäaikainen rakenteellinen uudistusohjelma. On täysin väistämätöntä, että Suomen on muodossa tai toisessa sellainen toteutettava. Muutos on aina raskasta, mutta vaihtoehto on että hyvinvointiyhteiskunta romahtaa: vanhukset jäävät hoitamatta, peruskoulutus kärsii, lomautukset ja työttömyys lisääntyvät, etuuksia leikataan kautta linjan jne. Mitä myöhemmin uudistuksiin ryhdytään, sen pahempi.
Toivon rakentavaa keskustelua
Terho toivoo ohjelman vastustajilta omaa vaihtoehtoa.
&#8211; On helppoa aina sanoa, että tuollaista ja tuollaista uudistusohjelmaa nyt en ainakaan hyväksy, mutta silloin on syytä myös esittää paremmin toimiva vaihtoehto. Olemme ryhmäni kanssa tehneet keskustelunavauksen siitä, millainen Suomen uudistusohjelma voisi olla. Toivon nyt rakentavaa palautetta siitä, mitä voisi tehdä paremmin, mikä kannattaa jättää sikseen tai mitä voisi tehdä kokonaan toisin.
Sampo Terho lupaa täsmentää työryhmänsä esityksiä puoluehallitukselle, eduskuntaryhmälle, puoluekokoukselle ja medialle.
&#8211; Kuten sanoin, tämä raportti oli vasta keskustelun alku, ei sen loppu. Seuraavaksi palaan eurokriisin kimppuun ja päivitän avustajieni kanssa loppuvuodesta julkaisemamme <a href="http://www.eurokriisi.fi/" target="_blank">eurokriisi.fi </a>-sivuston. Samalla jatkan aktiivista keskustelua Suomen talouden pelastamiseksi.
TEKSTI: SEPPO HUHTA 
KUVAT: PS-MEDIA JA KALLE ERKKILÄ
<hr size="1" />
TERHON TEESEISTÄ SANOTTUA
Timo Soini: &#8221;On ihan luvallista perussuomalaisissa etsiä vaihtoehtoja ja näin tehdään. Ainakaan arvonlisäveron nosto ei mene puolueessa läpi.&#8221;
Pirkko Ruohonen-Lerner: &#8221;Terhon työryhmän esittämät linjaukset eivät edusta sen enempää puolueen kuin perussuomalaisten eduskuntaryhmänkään näkemystä kyseisistä asioista.&#8221;
Pentti Kettunen: ”Ei ole kuin kuukausi siitä, kun perussuomalaisten eduskuntaryhmä äänesti arvonlisäveron yhden prosentin korotusta vastaan valtion vuoden 2013 tulo- ja menoarviossa. Nyt Sampo Terho esittää peräti kolmen prosentin korotusta. Ei käy.&#8221;
Raimo Vistbacka: ”Ruuan ja lääkkeiden arvonlisäveron mahtikorotuksilla ei ole mitään tekemistä puolueen linjan kanssa.&#8221;
Maria Tolppanen: ”Kovin oli kylmäkiskoista tekstiä aikana, jolloin yt-neuvottelut seuraavat toinen toistaan. Kun kansalla ei ole työtä eikä toimeentuloa, tasaverot eivät tilannetta paranna. Lääkkeiden korvattavuuden alarajaa on jo nostettu, ja jos alv. nousee nykyisestään, tarkoittaa se sitä, että entistä useampi eläkeläinen joutuu jättämään lääkkeensä apteekkiin.&#8221;
Lue myös: <a href="https://stage.sudev.fi/?p=1343">Kari Järvikareen analyysi pääoma- ja ansiotulojen verotuksesta</a>.
&nbsp;

Terhon teesit tarkempaan syyniin

Raimo Vistbacka &#8211; perussuomalaisen puolueen ensimmäinen puheenjohtaja &#8211; toimi kansanedustajana kuusi kautta vuosina 1987-2011. Vistbacka oli myös liikenneministerinä Harri Holkerin hallituksessa liki vuoden, 333 päivää.
Vistbacka on hämmästynyt kuullessaan, että presidentti Sauli Niinistö on myöntänyt hänelle tunnustuksen.
&#8211; Tämä oli kyllä yllätys. En olisi koskaan uskonut, että tähän päädytään, kun vuonna 1986 suostuin SMP:n ehdokkaaksi. En vieläkään oikein pysty tätä käsittämään.
Hän muistelee taakse jäänyttä aikaa hurjana menona.
&#8211; Olen nähnyt politiikan laidasta laitaan. Elämä politiikassa on ollut yhtä nousua ja laskua. Ministeriyden alkaminen tuli hyvin nopeasti, samoin sen päättyminen. Yksi puolue meni alta ja toinen syntyi tilalle. Kahdeksan vuotta, joista kaksi kautta puolueen ainoana kansanedustajana olivat haasteellista aikaa. Jotkut siihen aikaan kyselivät, että miten teidän ryhmässä päätöksen teko sujuu. Vastasin, että helppoa on,  kun päätökset ovat aina yksimielisiä, Vistbacka veistelee.
Tasavallan presidentin nimityskirjeen luovutti puhemiehen edustustilassa eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma. Hän korosti mm. sitä, että Vistbacka nautti ja nauttii edelleen eduskunnassa suurta arvostusta.
TEKSTI: SEPPO HUHTA 
KUVA: MATIAS TURKKILA

Raimo Vistbacka

Perussuomalaiset katkaisee suhteensa tukisäätiöön

Raimo Vistbacka puuhasi perussuomalaisten paikallisosastojen siirtoa “uuvattien” taakse – piirivaikuttaja kertoo mönkään menneestä operaatiosta

Halla-aho: loikkarien paluu puolueeseen ei ole perussuomalaisten käsissä

Vistbacka uhoaa vetävänsä tukisäätiön pois perussuomalaisten taustalta – asiantuntijalta tyrmäys: ”On vaikea kuvitella perusteita”

PS-piirijohtaja Ahti Moilanen: Tukisäätiö avustakoon vain perussuomalaisia – ”Ei perusteita tukea loikanneita kansanedustajia”

“Historiallinen kokemus on, että loikkarin ottaa ohraleipä, ja niin käy tässäkin tapauksessa”

Perusteettomat säätiöväitteet katsottiin kunnianloukkaukseksi, Kortelainen pyytää Vistbackalta anteeksi

Miljardileikkausten vaikea sovitus käytäntöön on alkanut

Hallitusneuvotteluissa väännetään nyt suurista rahoista, valmista toivotaan keskiviikoksi

Hallitusneuvottelut etuajassa, maahanmuuttolinjaus saatiin valmiiksi

Hallitusneuvottelut alkoivat hyvässä hengessä

Vistbacka iloitsi Finlandia-talossa: 24 vuoden työ ei mennyt hukkaan

Nimismiehen haaste

Terhon teesit tarkempaan syyniin

Raimo Vistbackasta valtiopäiväneuvos

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025