Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

rajakäännytykset

Kansanedustaja Olli Immonen toi perussuomalaisten puolueneuvoston kokouksessa esille maahanmuuttopolitiikan päivitys- ja kehitystarpeita. Immosen puheenvuorossa korostui useita keskeisiä periaatteita sekä pääkohtia, joille perussuomalainen maahanmuuttopolitiikka rakentuu, mutta Immosella oli tarjota myös konkreettisia uusia politiikkatoimia, joihin kansanedustaja toivoi kokousväeltä näkemyksiä ja kannanottoja.

Suomessakin maahanmuuton kasvu on ollut hallitsematonta, mikä on johtanut siihen, että pääkaupunkiseudun kaduilla mellastavat maahanmuuttajanuorten jengit, maahanmuuttajien rikollisuus on suurta, asuinalueiden eriytymiskehitys kiihtyy ja maahanmuuttajat syrjäytyvät valtavirtayhteiskunnan ulkopuolelle.
Olli Immonen toteaa, että löysän maahanmuuttopolitiikan ongelmista puhuminen on edelleen pitkälti perussuomalaisten tehtävä, siitäkin huolimatta että keskustelua on pyritty herättelemään jo vuosikausia.
&#8211; Hyvinvointivaltio Suomella ei ole tulevaisuutta, jos maahanmuuton laatuun ja määrään ei puututa nopeasti tehokkailla lainsäädännöllisillä ja hallinnollisilla toimenpiteillä.
&#8211; Vanhat puolueet ja media ovat pyrkineet vaikenemaan ongelmista, joita lähinnä perussuomalaiset ovat pitäneet esillä. Jos perussuomalaiset ei puhuisi näistä asioista, eivät sitä muutkaan tekisi, kansanedustaja sanoo.
Pakolaissopimukset autuaan vanhentuneita
Perussuomalaisten tavoitteena on Tanskan linjauksen mukaisesti nolla turvapaikanhakijaa. Immonen huomauttaa, että toisen maailmansodan jälkimainingeissa laaditut kansainväliset pakolaisuutta koskevat yleissopimukset ovat autuaan vanhentuneita.
&#8211; Näiden sopimusten tarkoituksena ei ollut koskaan mahdollistaa isojen ihmismassojen liikkuminen maanosasta toiseen. Näimme varoittavan esimerkin tästä vuoden 2015 pakolaiskriisissä.
Uutena vaihtoehtona Immonen esittää nykyisen henkilökohtaisen turvapaikanhakuoikeuden lakkauttamista.
&#8211; Tällöin laittomasti Suomen valtakunnanrajan ylittävällä henkilöllä ei olisi oikeutta hakea kansainvälistä suojelua, vaan hänet käännytettäisiin takaisin rajalla joko Ruotsiin tai Venäjälle. Vaihtoehtoisesti laiton maahantulija voitaisiin palauttaa pakolaisleirille EU:n ulkopuolelle, joka voi olla esimerkiksi yhteispohjoismaisesti hallinnoitu. Yksilöllisen turvapaikanhakuoikeuden lakkauttamisen vastapainoksi voitaisiin tukea tärkeimpien turvapaikanhakijamaiden lähialueilla sijaitsevia YK:n pakolaisleirejä.
Immonen haluaa kuitenkin korostaa Suomeen saapuneiden ukrainalaispakolaisten erilaista asemaa.
&#8211; Heidän kohdallaan on kyse lähialueilta pakenevista naisista ja lapsista ja tilapäisestä suojelusta. Tällaisia tilanteita varten pakolaisjärjestelmä alun perin luotiin. Valitettavasti järjestelmä on kuitenkin nykyisin harhautunut hyvin kauas alkuperäisestä tarkoituksestaan.
Miksi hallitus kysyi komissiolta lupaa rajan sulkemiseen?
Aiemmin tällä viikolla vihreiden johdossa oleva sisäministeriö julkaisi <a href="https://stage.sudev.fi/vihrean-sisaministerion-uskomaton-kommentti-kriittisella-hetkella-kertoo-ettei-maa-voi-suojautua-venajan-siirtolaisaseelta-purra-uskomatonta-suojatkaa-tata-maata/">hämmentävän tiedotteen</a>, jonka mukaan Suomen valtakunnanrajaa ei muka olisi mahdollista sulkea edes poikkeusoloissa. Ministeriö perustelee käsittämätöntä lausuntoaan EU-komission vaatimuksilla.
Sisäministeriön linjaus tarkoittaisi käytännössä sitä, että Suomi ei voisi suojautua siirtolaisaseelta, mikäli Venäjä päättäisi painostuskeinona pyrkiä työntämään ihmismassoja rajan yli.
Immonen pitää erittäin hämmentävänä sitä, että hallitus päätti kääntyä nimenomaan komission puoleen kysymään näkemyksiä.
&#8211; Ennakolta jo tiedetään, millaista viestiä komissiolta tulee. Sisäministeriön mukaan he ovat siis käyneet keskusteluja komission kanssa. Nyt olisikin mielenkiintoista tietää ja nähdä, millaisia keskusteluja on käyty.
Tosiasiassa kansainvälinen oikeus tunnustaa, että jokaisella valtiolla on <a href="https://stage.sudev.fi/yksikaan-kansainvalinen-sopimus-ei-velvoita-suomea-avaamaan-rajoja-laittomille-maahantulijoille-hallitus-valikoi-sopimuksista-vain-ne-kohdat-jotka-sopivat-sen-omaan-agendaan/">suvereeni toimivalta</a> päättää muiden valtioiden kansalaisten maahan tulosta ja maassa oleskelusta. Yhdelläkään valtiolla ei siten ole velvollisuutta ottaa vastaan valtion alueelle muiden valtioiden kansalaisia.
Tuoreessa muistissa on myös esimerkiksi EU-jäsenmaa Puolan tapaus, jossa siirtolaisaseen kohdannut maa nimenomaan laittoi rajat kiinni.
Hallitus esittää poliittista teatteria
Immonen huomauttaa, että rajan sulkeminen tilanteessa, jossa Suomi joutuu hybridivaikuttamisen kohteeksi, on nimenomaan juridinen kysymys.
&#8211; Komissio on hallinnollinen toimielin, ei siis suinkaan tuomioistuin tai perustuslakivaliokunta. Suomessa perustuslainmukaisuuden tai kansainvälisten sopimusten mukaisuuden linjaaminen onkin ensi sijassa perustuslakivaliokunnan tehtävä.
Sisäministeriön näkemystä Immonen pitää jälleen yhtenä esimerkkinä poliittisesta teatterista. Kansanedustaja katsoo, että tosiasiassa rajan auki pitäminen kaikissa tilanteissa on vihreiden muille hallituspuolueille asettama ehto.
&#8211; Eduskunnan käytäväkeskusteluissa pidetään selvänä, että nimenomaan vihreille on hallituskysymys se, että valmiuslakiin ei oteta mukaan rajat kiinni -pykälää, joka kuitenkin on olemassa monissa muissa Euroopan maissa, Immonen sanoo.
Myös eduskunnan hallintovaliokunta vaatii hallitusta tuomaan tarvittavat säädösmuutokset eduskunnan käsiteltäväksi viipymättä.
Tuoreessa lausunnossaan hallintovaliokunta ilmoittaa pitävänsä välttämättömänä, että tilanteessa, jossa toinen valtio siirtolaisia välineellistämällä painostaa ja uhkaa Suomen kansallista turvallisuutta, yleistä järjestystä ja turvallisuutta tai alueellista koskemattomuutta, <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/HaVL_14+2022.aspx">turvapaikanhakuoikeutta</a> tulee voida rajoittaa.
&#8211; Hallintovaliokunnan viesti tulee ottaa vakavasti. Suomessa eletään nyt vaarojen hetkiä, sillä meillä ei ole lainsäädäntö kunnossa siltä varalta, että Venäjä päättäisi käyttää pakolaisasetta, Immonen varoittaa.
&nbsp;

Immonen: Suomella ei ole tulevaisuutta, jos maahanmuuton laatuun ja määrään ei puututa nopeasti tehokkailla toimilla

Puolan ja Valko-Venäjän rajalla on esitetty jo kolmen viikon ajan erikoista näytelmää, kun kolmisenkymmentä laitonta maahantuloa yrittänyttä afganistanilaista istuu raja-alueella puolalaisten ja valkovenäläisten rajavartijoiden muodostamien ihmismuurien välissä. Tilanne ei ole saanut puolalaisten mieliä heltymään siirtolaisten hädälle, vaan lähes puolet puolalaisista kannattaa aidan rakentamista rajan suojaksi.
Puola aikoo rakentaa raja-aidan Valko-Venäjän vastaiselle rajalleen. Mailla on noin 400 kilometriä yhteistä maarajaa, josta 150 kilometriä on jo katettu piikkilangalla, kertoo <a href="https://www.bbc.com/news/world-europe-58303921">BBC</a>. Rajalla on 900 sotilasta rajavartijoiden apuna rakentamassa esteitä.
Hallituksen ilmoituksen mukaan lähes kaksi tuhatta siirtolaista on yrittänyt päästä Valko-Venäjältä Puolaan elokuun aikana. Näistä 1175 on pikakäännytetty ja 760 otettu vastaanottokeskuksiin.
Pattitilanne rajalla
Usnarz Górnyn pikkukylän lähellä Puolan koillisrajalla 32 afganistanilaista on ollut jumissa puolalaisten ja valkovenäläisten rajavartijoiden välissä jo kolmen viikon ajan. Puolalaiset rajavartijat eivät päästä heitä Puolaan ja valkovenäläiset rajavartijat yrittävät estää heitä palaamassa Valko-Venäjälle. Sään kylmeneminen ja sateet ovat pahentaneet rajalle leiriytyneiden siirtolaisten tilannetta, kertoo <a href="https://wiadomosci.gazeta.pl/wiadomosci/7,114883,27504647,usnarz-gorny-imigranci-w-sytuacji-zagrazajacej-zyciu-straz.html">puolalaislehti</a>.
Tilanteen jatkuttua kaksi viikkoa, Euroopan ihmisoikeustuomioistuin <a href="https://www.lrt.lt/en/news-in-english/19/1476146/eu-court-calls-on-poland-latvia-to-aid-migrants-stuck-on-belarus-border">päätti</a>, että Puolan ja Latvian &#8211; jossa on vastaavanlainen tilanne &#8211; on autettava ulkorajalleen jääneitä ihmisiä. EIT:n mukaan jumissa oleville ihmisille on toimitettava ruokaa, vettä, vaatteita, terveydenhoitoa ja telttoja. Näin on myös tehty.
EIT ei kuitenkaan määrännyt, että maiden pitäisi päästää rajalla olevat siirtolaiset rajan yli turvapaikanhakijoina, joten pattitilanne jatkuu. Puolan rajavartiosto julkaisi äskettäin Twitterissä videon, jossa rajalla telttailevat afganistanilaiset saavat lämmintä ruokaa valkovenäläisiltä rajavartijoilta.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Grupa cudzoziemców koczująca po białoruskiej stronie granicy 🇧🇾ostatni posiłek dziś, dostała o godz. 19.20. Posiłki i napoje dostarczane są regularnie cudzoziemcom przez stronę białoruską.<a href="https://twitter.com/hashtag/zgranicy?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#zgranicy</a> <a href="https://t.co/vs4PldyBJC">pic.twitter.com/vs4PldyBJC</a>
&mdash; Straż Graniczna (@Straz_Graniczna) <a href="https://twitter.com/Straz_Graniczna/status/1431336890041573378?ref_src=twsrc%5Etfw">August 27, 2021</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Puolalaiset vastustavat pakolaisten ottamista
Äskettäin toteutetussa mielipidekyselyssä 55 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että Puolan ei pidä ottaa vastaan siirtolaisia ja pakolaisia, kertoo nettilehti <a href="https://notesfrompoland.com/2021/08/26/most-poles-opposed-to-accepting-refugees-and-half-want-border-wall-poll/">Notes from Poland</a>. Raja-aidan rakentamista Valko-Venäjän vastaiselle rajalle kannatti 47 prosenttia vastanneista.
Ennen tämän kertaisen pakolaiskriisin alkamista puolalaisten suhtautuminen pakolaisten vastaanottamiseen oli huomattavasti myönteisempää. Tämä siitäkin huolimatta, että Puolaan on viime vuosina suuntautunut ennen näkemättömän suuri siirtolaisaalto pääasiassa Ukrainasta. Pelkästään vuonna 2019 Puola <a href="https://notesfrompoland.com/2020/11/30/poland-issues-eus-most-residence-permits-to-immigrants-for-third-year-running/">myönsi</a> oleskeluluvan 600 000 ukrainalaiselle.
Raja-aita saa kannatusta myös Liettuassa
Joka kolmas liettualainen kannattaa raja-aidan rakentamista laittomien rajanylitysten lopettamiseksi, kertoo <a href="https://www.lrt.lt/en/news-in-english/19/1480271/poll-shows-a-third-of-lithuanians-support-border-fence-to-stop-irregular-migration">Liettuan yleisradio</a>. Liettuan hallitus onkin jo käynnistänyt raja-aidan rakennustyöt, joihin on varattu 152 miljoonaa euroa.
Muita liettualaisten kannattamia toimenpiteitä olivat Irakin painostaminen lopettamaan lennot Minskiin, vapaaehtoisen kotiinpaluun korvaukset siirtolaisille ja siirtolaisten lähettäminen edelleen muihin EU-maihin. Vain kolme prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että Liettuan on otettava pakolaiset vastaan ja laadittava suunnitelma heidän kotouttamisekseen.
Turvapaikkapolitiikka yhä levällään
Euroopan komissio suhtautuu nyt paljon ymmärtäväisemmin rajavalvonnan lisäämiseen kuin vielä muutama vuosi sitten. Kuten Suomen Uutiset äskettäin <a href="https://stage.sudev.fi/komissio-kehuu-nyt-rajamuureja-rakentavia-reunavaltioitaan-unkari-sai-aikanaan-samasta-toiminnasta-roimat-torut/">kertoi</a>, EU suorastaan kehuu raja-aitoja rakentavia reunavaltioitaan, siinä missä Unkari sai edellisen turvapaikanhakijakriisin aikana samasta toiminnasta pelkkiä moitteita.
Jopa Yle <a href="https://yle.fi/uutiset/3-12069896">myöntää</a>, että EU:n turvapaikkapolitiikka on yhä aivan levällään, vaikka kuusi vuotta on kulunut ja lukuisia neuvotteluja on käyty. Ulkorajavalvonnan vahvistaminen raja-aitoja rakentamalla on ainoa käytännön toimenpide, jolla laittomia maahantuloja on pyritty suitsimaan.
EU:n yhteisestä turvapaikkapolitiikasta käydään neuvotteluja koko ajan. Ylen mukaan Suomi suhtautuu nihkeästi Euroopan komission ehdotukseen nopeutetusta käsittelystä. Nopeutetussa käsittelyssä turvapaikanhakija olisi sijoitettuna vastaanottokeskukseen lähelle ulkorajaa, eikä hän saisi liikkua vapaasti.
Huhtasaari: Rajakäännytykset käyttöön pikaisesti
Nopeutettua käsittelyä sovellettaisiin tietyistä lähtömaista tuleviin turvapaikanhakijoihin, ja se kestäisi korkeintaan 12 viikkoa. Suomen sisäministeriön neuvotteleva virkamies Katri Niskanen on Ylen mukaan huolestunut siitä, että &#8221;hakija leimataan palautettavaksi jo etukäteen&#8221;.
Euroopan parlamentin jäsen Laura Huhtasaari on aivan toista mieltä. Huhtasaari jätti viime viikolla Euroopan neuvoston vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa hän <a href="https://stage.sudev.fi/huhtasaari-laittomaan-maahanmuuttoon-vastattava-rajakaannytyksilla-ja-rajaesteilla/">esittää</a> rajakäännytysten käyttöönottoa kaikilla Euroopan unionin ulkorajoilla ja fyysisten rajaesteiden vahvistamista laittoman maahanmuuton torjumiseksi.

Afgaanit istuvat rajalla – puolalaiset vastustavat pakolaisten ottamista ja kannattavat raja-aidan rakentamista

rajakäännytykset

Immonen: Suomella ei ole tulevaisuutta, jos maahanmuuton laatuun ja määrään ei puututa nopeasti tehokkailla toimilla

Afgaanit istuvat rajalla – puolalaiset vastustavat pakolaisten ottamista ja kannattavat raja-aidan rakentamista

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025