Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

rajamenettelylaki

Kevät 2024 oli Suomen maahanmuuttopolitiikalle historiallinen käännekohta – Peltokangas: ”Tänä syksynä on tiedossa jälleen monia uusia hallituksen esityksiä maahanmuuttopolitiikan remontoimiseksi”

Kansanedustaja Rami Lehtinen on tyytyväinen EU:n esittämiin uudistuksiin seulonta-asetukseen ja rajamenettelyyn liittyen, joiden myötä jokainen maahantulija joutuu seulontamenettelyyn. Jatkossa Suomessa eikä muissakaan EU-maissa ei enää pitäisi olla &#8221;kadonneita&#8221; maahantulijoita, jotka ovat kaikkein vaarallisimpia kansalliselle turvallisuudelle ja Euroopan vakaudelle.

Venäjän aloittaman hybridihyökkäyksen takia Suomeen saapui syksyllä paljon turvapaikanhakijoita kolmansista maista. Nykyisen lainsäädännön takia he olivat rajan ylittäessään oikeutettuja turvapaikkaprosessiin. EU on esittämässä tämän kevään aikana uudistuksia, jotka koskevat seulonta-asetusta ja rajamenettelyä.
Näiden asetusten johdosta jokainen maahantulija joutuu seulontamenettelyyn. Seulontamenettelyssä tulijoiden henkilöllisyys selvitetään, heidät rekisteröidään ja lopulta päätätetään, ovatko he oikeutettuja normaaliin turvapaikkamenettelyyn vai nopeutettuun rajamenettelyyn. Seulontamenettely kestäisi maksimissaan seitsemän päivää.
&#8211; Pidän uudistusta erittäin hyvänä. Jatkossa kaikkien maahantulijoiden henkilöllisyys on selvillä, eikä Suomessa tai muissakaan EU-maissa pitäisi enää olla ”kadonneita”, jotka ovat kaikkein vaarallisimpia kansalliselle turvallisuudelle ja Euroopan vakaudelle, kansanedustaja Rami Lehtinen toteaa.
Rajamenettely on hyvin perusteltu uudistus
Rajamenettelyyn ohjattaisiin kaikki, joiden turvapaikan saaminen on epätodennäköistä, eli sinne laitettaisiin myös kaikki ne, jotka ovat erehdyttäneet viranomaisia tai ovat vaaraksi kansalliselle turvallisuudelle. Rajamenettely kestäisi maksimissaan 12 viikkoa, ja siihen sisältyisi mahdollinen hallinto-oikeuden valituskäsittely, minkä jälkeen hakijalla ei olisi enää oikeutta olla maassa.
&#8211; Rajamenettely on hyvin perusteltu uudistus. Jos meillä olisi ollut se voimassa jo Venäjän hybridihyökkäyksen aikana, niin maahantulijat olisi saatu rajamenettelyyn sen sijaan, että he nyt saivat käyttöönsä mukavan summan rahaa. Asetuksessa rajan ylittäneet eivät olisi myöskään juridisesti maassa, mikä mahdollistaa heidän liikkumisensa rajoittamisen ympäri Eurooppaa, Lehtinen kertoo.
Uudistukset eivät ratkaise kaikkia ongelmia
Uuden asetuksen odotetaan vähentävän maahanmuuttoon liittyviä rikoksia ja nopeuttavan prosesseja.
&#8211; Vaikka asetukset parantavat kansallista turvallisuutta, niin ne eivät silti ratkaise koko ongelmaa. Prosessin päätyttyä hakijalla olisi mahdollisuus uuteen hakemukseen, mutta uusi hakemus ei aina estäisi maasta poistamista. Lisäksi pakkopalautus lähtömaihin ei onnistu vieläkään, elleivät lähtömaat ole halukkaita ottamaan heitä vastaan. Liikkumisen rajoittaminen todennäköisesti kuitenkin johtaa siihen, että maahantulijat lähtevät mielellään vapaaehtoisesti pois, Lehtinen pohtii.
&nbsp;

Kansanedustaja Rami Lehtinen tyytyväinen EU:n esittämään maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistukseen: ”Jatkossa kaikkien maahantulijoiden henkilöllisyys on selvillä”

Sisäministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle esitysluonnoksen rajamenettelyn käyttöönotosta maahan saapuneiden turvapaikanhakijoiden hakemusten käsittelemiseksi tehostetusti rajan läheisyydessä. Vaikka rajamenettely on yksi lisätyökalu muuttoliikkeen hallintaan, se ei itsessään ole vastaus itärajan tilanteeseen.

Lausuntokierrokselle tänään lähteneen esityksen tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti ottaa käyttöön EU:n menettelydirektiivin mukainen rajamenettely hyödyntäen täysimääräisesti ja tilanteen edellyttämällä tavalla direktiivin liikkumavara, kerrotaan sisäministeriön tiedotteessa:
&#8211; Rajamenettelyssä on kyse turvapaikkamenettelystä. Sitä voidaan soveltaa EU:n ulkorajalla tai sen läheisyydessä tehtyihin turvapaikkahakemuksiin, joiden arvioidaan todennäköisesti olevan perusteettomia. Suomessa ulkorajoja ovat itärajan lisäksi esimerkiksi kansainväliset lentokentät.
&#8211; Lakiluonnoksen mukaan rajamenettelyä voitaisiin käyttää kaikissa muuttoliiketilanteissa, ei pelkästään laajamittaisen tai välineellistetyn maahantulon tilanteissa.
Rajamenettely ei ratkaise itärajan kriisiä
Venäjä on kohdistanut Suomeen välineellistettyä maahantuloa viime kesästä lähtien. Vaikka rajamenettely on yksi lisätyökalu muuttoliikkeen hallintaan, se ei itsessään ole vastaus itärajan tilanteeseen.
&#8211; Tammikuun loppuun mennessä Suomeen on saapunut itärajan yli Venäjältä noin 1 300 henkilöä ilman maahantulon edellytyksiä. Maahanmuuttoviraston seulonnan ja tilastojen perusteella on arvioitu, että maahantulijoista noin sata olisi ohjautunut rajamenettelyyn, sisäministeriöstä kerrotaan.
Tavoitteena tehostaa palautuksia
Tavanomaisessa turvapaikkakäsittelyssä hakijoilla on mahdollisuus vapaasti liikkua Suomen sisällä tai muualle EU-alueelle. Rajamenettelyssä taas hakijoiden on oleskeltava rajalla tai sen lähellä hakemuskäsittelyn ajan. Käytännössä hakijan täytyy pysyä hänelle osoitetun vastaanottokeskuksen alueella.
&#8211; Menettelyn tavoitteena on tehostaa perusteettomien hakemusten tutkintaa ja kielteisen päätöksen saavien hakijoiden palauttamista. Lisäksi ehkäistään turvapaikanhakijoiden liikkumista jäsenvaltiosta toiseen.
Nopeutettu menettely vaarallisille ja uusintahakijoille
Sisäministeriön esityksessä ehdotetaan myös, että ulkomaalaislakiin sisällytetään ne menettelydirektiivin nopeutetun menettelyn perusteet, joita ei ole siihen vielä sisällytetty. Nopeutettu menettely tarkoittaa käytännössä sitä, että kielteisen päätöksen saanut hakija voidaan palauttaa nopeammin kuin normaalissa turvapaikkamenettelyssä.
&#8211; Nopeutettua menettelyä voitaisiin jatkossa käyttää muun muassa niihin kielteisen päätöksen saaviin hakijoihin, joiden voidaan katsoa olevan vaaraksi Suomen kansalliselle turvallisuudelle tai yleiselle järjestykselle, tai uusintahakemuksiin. Lisäksi ehdotetuilla muutoksilla varmistetaan, että kansallinen sääntely vastaisi paremmin menettelydirektiiviä, todetaan sisäministeriön tiedotteessa.
&nbsp;

Rajamenettelylaki lähti lausuntokierrokselle – laki antaa työkaluja muuttoliikkeen hallintaan, mutta ei ole ratkaisu itärajan tilanteeseen

Valtioneuvosto on päättänyt, että Suomen ja Venäjän maarajan rajanylityspaikat pysyvät edelleen suljettuina 14.4.2024 asti. Myöskään kansainvälistä suojelua ei voi hakea Suomen ja Venäjän välisen maarajan rajanylityspaikoilla. Asiasta kertoi tänään tiedotustilaisuudessa sisäministeri Mari Rantanen.

Nyt tehty päätös jatkaa itärajan täyssulkua kahdella kuukaudella. Vallitsevassa tilanteessa tämä on välttämätöntä ja oikeasuhtaista, koska kyseessä on vakavasti kansallista turvallisuutta ja yleistä järjestystä uhkaava välineellistetyn maahantulon ilmiö. Viranomaisten tietojen perusteella on todennäköistä, että ilmiö käynnistyisi uudelleen, jos itärajalla olisi avoinna olevia rajanylityspaikkoja.
&#8211; Katsomme, että on hyvin todennäköistä, että Venäjän toiminta välineellistetyn maahantulon kanssa jatkuisi. Toisaalta haluamme viestittää sekä Venäjälle että kolmansien maiden kansalaisille, että Suomen raja ei ole auki. On aivan selvää, että Suomi ei tule tätä painostamista hyväksymään, ja näin ollen toimimme äärimmäisen määrätietoisesti ja tehokkaasti, sisäministeri Mari Rantanen kertoi tiedotustilaisuudessa.
Maastorajan ylittäminen Suomeen on laitonta
Rantasen mukaan Suomi on nyt aivan poikkeuksellisessa tilanteessa, sillä tämänkaltaista painostusta tässä mittakaavassa ei ole koskaan ennen nähty. On aivan selvää, että päättäjien niin hallituksessa kuin eduskunnassakin täytyy orientoitua siihen, ettei Suomessa olla samankaltaisessa tilanteessa kuin vielä muutama vuosi sitten, ja muunkinlaisia toimia saatetaan joutua vielä harkitsemaan.
&#8211; On syytä arvioida myös muita toimivaltuuksia, joita tässä tilanteessa saatetaan tarvita, jotta tämäntyyppiset asiat voidaan hoitaa. Samalla haluan todeta myös sen, että maastorajan ylittäminen Suomeen on laitonta emmekä sitä tietenkään kenellekään suosittele. Vahva viestimme on se, että sitä kautta ei ole syytä tulla, Rantanen sanoi.
Rajamenettely ei ole pikakäännytyslaki
Sisäministeriössä on tällä hetkellä käynnissä selvitys siitä, minkä tyyppisiin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä ja minkä tyyppisiä lainsäädäntöinstrumentteja tarvitaan, jotta Suomen kansallinen turvallisuus voidaan turvata kaikissa olosuhteissa. Rantasen mukaan rajan takana odottaa satoja, jopa tuhansia henkilöitä mahdollisuutta päästä Suomeen.
&#8211; Rajamenettelylaki on menossa lausuntokierrokselle viimeistään ensi viikon aikana, mutta samaan hengenvetoon on todettava, ettei rajamenettelylaki ole tämän tilanteen ratkaisija. Siitä on todennäköisesti hyvin vähän hyötyä itärajan tilanteessa. Rajamenettelylainsäädännöstä puhuttaessa tämä termi antaa hyvin harhaanjohtavan kuvan siitä, mistä on kysymys. Rajamenettely ei ole pikakäännytyslaki eikä tältä osin käytettävissä tähän tilanteeseen, Rantanen selvitti.
EU-rahoitusta ei voi käyttää aidan rakentamiseen
Rajaesteiden rakentaminen sujuu Rantasen mukaan hyvin ottaen huomioon raja-alueen haastavan maaston. Tähän mennessä EU-rahoitusta ei ole voinut käyttää esimerkiksi aidan rakentamiseen, mutta Suomen tavoitteena on oltava se, että EU-rahoitusta voitaisiin käyttää siihenkin tarkoitukseen. Toistaiseksi Euroopan komission kanta on ollut se, että EU-rahoitteisia välineitä voidaan hyödyntää lähinnä vain valvontateknologian rakentamiseen.
Rantaselta kysyttiin myös Rajavartiolaitoksen henkilökunnan riittävyydestä, sillä ainakin sisäministeriön rajavartio-osasto on pohtinut Rajavartiolaitoksen reservin kutsumista apuun.
&#8211; Kaikkia vaihtoehtoja on syytä pohtia, varsinkin jos tilanne pitkittyy. Toistaiseksi Rajavartiolaitos on pärjännyt erinomaisen hyvin hyödyntämällä myös muiden viranomaisten apua tarvittaessa, Rantanen vastasi.
&nbsp;

Itäraja pysyy kiinni – sisäministeri Rantanen: ”Vahva viestimme on se, että sitä kautta ei ole syytä tulla”

Eilen A-studiossa vieraillut sisäministeri Mari Rantanen vakuuttaa, että hallitus tekee kaikkensa estääkseen Venäjältä Suomeen kohdistuvaa painostusta ja hybridihyökkäyksiä. Parhaillaan lainsäädännön aukkoja käydään läpi, ja hallitus etsii jo uusia keinoja, joilla voidaan torjua Suomeen kohdistuvaa vieraan valtion vaikuttamista.

Suomen itäraja on ollut yhtäjaksoisesti kiinni lähes kaksi kuukautta. Itäraja on kiinni voimassa olevan päätöksen mukaisesti sunnuntaihin 11. helmikuuta saakka. Rajasulun vuoksi kansainvälistä suojelua ei voi tällä hetkellä hakea Suomen ja Venäjän välisen maarajan ylityspaikoilla.
Uutta päätöstä rajan tilanteesta ei ole vielä tehty. Sisäministeri Mari Rantanen ei kuitenkaan pidä mahdollisena, että raja-asemia avattaisiin tässä vaiheessa, koska tilanne Suomen itärajalla ei ole muuttunut.
&#8211; Tässähän nähtiin joulukuussa, mitä siitä rajan avaamisesta seurasi. Tilannekuva ei ole muuttunut. Toista kertaa ei nyt kannata ottaa tulta ryysyihinsä, sanoi Rantanen A-studiossa eilen maanantaina.
Rantanen korostaa, että hallitus ensisijaisesti huolehtii kansalaisten turvallisuudesta.
&#8211; Emme taivu painostuksen edessä. Siksi rajasulkua jatketaan niin kauan kuin se on tarpeen.
Kontula ilakoi Suomeen tunkeutujista
Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula alkoi mehustella sisäministerille siitä, että rajasulusta huolimatta Venäjältä pääsee Suomen puolelle maastorajan kautta.
&#8211; Turvapaikanhaku ei ole jäissä, vaikka hanki onkin nyt esteenä. Jos turvapaikkaa hakeva henkilö kuitenkin onnistuu maaston kautta rajalle pääsemään, niin tokihan hänet täytyy ottaa vastaan kansainvälisen oikeuden puitteissa.
Kontulan asenne vaikuttaa käsittämättömältä nykyisessä epävakaassa tilanteessa. Tammikuussa Suomeen tuli itärajan yli laittomasti 33 henkilöä, eikä Venäjän viranomaisten osuutta rajanylityksiin ole voitu poissulkea.
Suomen rajavartiolaitos varautuu jo nyt massiiviseen siirtolaisaaltoon, koska lumien sulettua maastoraja on entistä helpompi ylittää. Rajalla on jopa <a href="https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/fc9905a0-f06e-41ba-b495-cf939c55d848">varauduttu</a> tilanteeseen, jossa Venäjä yrittää pelata siirtolaisten hengillä.
Rantanen ihmetteli Kontulan ilakointia.
&#8211; Nyt ei pitäisi ilakoida sillä, että maastorajan yli on tullut joitakin ihmisiä. Siihen tässä ei pyritä. Se on ensinnäkin laitonta, eikä kenenkään edun mukaista.
Itärajalta ei voi hakea turvapaikkaa
Turvapaikanhaku Suomeen on sinänsä yhä mahdollista, mutta ei kuitenkaan enää itärajan kautta.
&#8211; Tarkoitus on nyt estää Suomeen kohdistuvaa painostusta, hybridihyökkäystä. Hallitus pyrkii torjumaan sitä. Toisaalta kyse on myös siitä, miten Venäjän viranomaiset nyt toimivat, Rantanen sanoi.
Hän jatkoi, että Suomen lainsäädännön aukkoja käydään parhaillaan läpi.
&#8211; Selvitystyö on kesken. Etsimme uusia keinoja, joilla voimme torjua tämän tyyppistä painostamista ja vieraan valtion vaikuttamista. Asia ei kuitenkaan ole kovin yksinkertainen ja vaatii laajaa valmistelua sekä harkintaa. Olennaista nyt on, että kaikissa tilanteissa kyetään huolehtimaan kansallisen itsemääräämisoikeuden ja rajan koskemattomuuden säilymisestä.
Kontula ei ollut niinkään huolissaan Venäjän hybriditoimista vaan siitä, menetelläänkö kaikissa olosuhteissa kansainvälisten sopimusten ja ihmisoikeusvelvoitteiden mukaisesti. Kontula vaati laajaa keskustelua uusista keinoista.
&#8211; Jos tällaisia ratkaisuja tehdään, pitää sitten ymmärtää, että rajoille kuolee haavoittuvaisessa asemassa olevia ihmisiä.
Suunta muuttuu Suomessa ja EU:ssa
Sisäministeriössä valmistellaan rajamenettelylakia, jossa perusteettomiksi epäillyt turvapaikanhakijoiden hakemukset käsiteltäisiin nopeutetusti neljässä viikossa. Laki myös mahdollistaisi selvästi perusteettoman turvapaikanhakijan tulon estämisen Suomeen jo rajalla.
Rantasen mukaan laki on valmistumassa hyvää vauhtia. Laki ei kuitenkaan ole yksin täsmällinen ratkaisu itärajan tilanteeseen.
&#8211; Se on hyvä työkalu, mutta lain käyttöedellytykset ovat tiukat. Niin kotimaassa kuin EU-tasollakin olisi hyvä keskustella erilaisista uusista ratkaisuista koskien sekä turvapaikanhakua että toisaalta vihamielisen toimijan painostusyrityksiä.
Hallitus haluaa jatkossa <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/849b27c3-f130-43f7-9dad-49d9cc4377b6">edistää</a> EU-toimia, joilla kehitetään mahdollisuuksia toteuttaa turvapaikkaprosessi ja kansainvälisen suojelun tarjoaminen kolmansissa maissa, siis EU:n ulkopuolella.
Rantanen huomautti, että Suomen EU-politiikan suunnanmuutos alkaa valtavirtaistumaan myös muualla.
&#8211; Kolmansien maiden vaihtoehdoista puhutaan nyt paljon. On hyvä muistaa, että viime vuonna EU-alueelle jätettiin 1,3 miljoonaa turvapaikkahakemusta ja näistä saatiin palautettua lähtömaihin vain pieni osa. Uusia ratkaisuja siis tarvitaan.
&nbsp;

Sisäministeri Rantanen: Itärajan sulku jatkuu niin pitkään kuin on tarpeen – ”Toista kertaa ei kannata ottaa tulta ryysyihin”

Raja-Joosepin raja-aseman sulkeuduttua itäraja on kaikkia raja-asemia myöten kiinni, ja näin ollen turvapaikanhakijoita Venäjältä ei pääse tulemaan. Venäjän hybridivaikuttamisen takia Suomeen ehti tulla yli 900 turvapaikanhakijaa syksyn aikana. Kansanedustaja Rami Lehtisen mielestä hallitus toimi tässä asiassa hyvin, vaikka itse olisikin toivonut kaikkien raja-asemien sulkemista jo aikaisemmin.

&#8211; Hallitus ei kuitenkaan toiminut hätiköidysti, vaan päätökset tehtiin harkitusti kansallisen lainsäädännön puitteissa. Eduskunnassa on ollut koko ajan hyvä tilannekuva ja yhteishenki, eikä Venäjä päässyt tällä toiminnallaan horjuttamaan meidän yhtenäisyyttämme, kertoo kansanedustaja Rami Lehtinen.
Rajamenettelylain käyttöönottoa valmistellaan
Hallitus on valmistelemassa rajamenettelylain käyttöönottoa, joka mahdollistaisi turvapaikkahakemusten nopean käsittelyn rajalla. Menettelyn avulla voitaisiin myös ehkäistä hakijoiden liikkumista EU-jäsenmaasta toiseen. Uuden rajamenettelyn käyttöönottoa valmisteltiin jo viime hallituksessa, mutta nykyinen hallitus haluaa sen voimaan niin, että sitä voidaan käyttää kaikissa tilanteissa.
&#8211; Aiemmin rauenneessa päätöksessä rajamenettelyä olisi voitu käyttää vain valtioneuvoston erillisellä päätöksellä laajamittaisessa tai välineellistetyssä tilanteessa. Tulevassa esityksessä lain käyttökynnys tulee olemaan matalampi, ja se estäisi myös vapaan liikkumisen maamme rajojen sisällä, Lehtinen puntaroi.
Rajojen pitäisi olla pidempään suljettuna
Itärajan raja-asemat ovat kiinni 13.12. asti tämänhetkisellä päätöksellä. Edustaja Lehtisen mielestä rajan pitäisi olla pidempään kiinni:
&#8211; Tilanne Venäjän hybridivaikuttamisen osalta ei tule muuttumaan parissa viikossa mihinkään. Mielestäni rajojen pitäisi olla pidempään suljettuna, jotta tilanne saadaan rauhoitettua. Jos kuitenkin rajoja aiotaan avata tuossa aikataulussa, niin avaisin aluksi vain yhden rajapisteen.
Turvapaikkaprosessin käytännöt kestämättömiä
Lisäksi edustaja Lehtinen kritisoi nykyistä turvapaikkaprosessia. Hänen mielestään on väärin, että oikeus turvapaikkaprosessiin pysyy, vaikka hakija toimisi alusta alkaen vilpillisesti tai jopa rikollisesti.
&#8211; Jos turvapaikkaprosessissa tulee laittomasti maahan ja antaa tahallisesti ilmeisen virheellisiä tietoja, niin se ei johda mihinkään. Mielestäni tuohon pitäisi päteä sama kuin mitä hallitus on ajamassa kansalaisuuden osalta. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että kansalaisuus voidaan peruuttaa, jos on toiminut petollisesti, antanut vääriä tietoja tai salannut oleellisen seikan. Samalla tavalla pitäisi lopettaa turvapaikkaprosessit.
&#8211; Ei ole myöskään oikein, että tullessasi luvatta rajan yli syyllistyt rajarikkomukseen, mutta lausuessasi ”taikasanan” pääset turvapaikkaprosessiin. Kun turvapaikkaprosessi alkaa, niin tuo rajarikkomus unohtuu ja olet vapaa kulkemaan läpi koko Euroopan. Tämä on kestämätöntä, Lehtinen lopettaa.
&nbsp;

Kansanedustaja Lehtinen haluaa lisää kiristyksiä turvapaikkaprosessiin: ”Tilanne Venäjän hybridivaikuttamisen osalta ei tule muuttumaan parissa viikossa mihinkään”

rajamenettelylaki

Kevät 2024 oli Suomen maahanmuuttopolitiikalle historiallinen käännekohta – Peltokangas: ”Tänä syksynä on tiedossa jälleen monia uusia hallituksen esityksiä maahanmuuttopolitiikan remontoimiseksi”

Kansanedustaja Rami Lehtinen tyytyväinen EU:n esittämään maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistukseen: ”Jatkossa kaikkien maahantulijoiden henkilöllisyys on selvillä”

Rajamenettelylaki lähti lausuntokierrokselle – laki antaa työkaluja muuttoliikkeen hallintaan, mutta ei ole ratkaisu itärajan tilanteeseen

Itäraja pysyy kiinni – sisäministeri Rantanen: ”Vahva viestimme on se, että sitä kautta ei ole syytä tulla”

Sisäministeri Rantanen: Itärajan sulku jatkuu niin pitkään kuin on tarpeen – ”Toista kertaa ei kannata ottaa tulta ryysyihin”

Kansanedustaja Lehtinen haluaa lisää kiristyksiä turvapaikkaprosessiin: ”Tilanne Venäjän hybridivaikuttamisen osalta ei tule muuttumaan parissa viikossa mihinkään”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025