Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

rajoitusten purku

Kansanedustaja Jussi Wihonen on jättänyt kirjallisen kysymyksen tulevien koronarajoitusten valmistelusta ja tautitilanteisiin reagoimisesta.
 
Suomen koronatilanne on viime viikkoina hellittänyt ja huolimatta isoista tartuntamääristä on sairaala- ja varsinkin tehohoitoa tarvitsevien määrä lähtenyt laskuun. Naapurimaissa Tanskassa ja Norjassa tilanne on ollut samankaltainen ja niissä alettiin varsin ripeällä tahdilla purkamaan erilaisia koronarajoituksia.
Suomessakin rajoituksia on alettu purkaa asteittain.
&#8211; Koronarajoituksten oikeasuhtaisuudesta ja välttämättömyyksistä on esitetty laajaa kritiikkiä ja muun muassa ravintola- ja kulttuurialalla ollaan tuskastuneita rajoituksista aiheutuviin ongelmiin toiminnassa. Rajoitusten purku otetaan ilolla vastaan, mutta toisaalta aikataulut ja linjanvedot eri toimialojen välille ovat edelleen kummallisia, Jussi Wihonen sanoo.
Sekavat päätökset lisäävät epävarmuutta
Esimerkiksi pääasiassa ruokaravintoloina toimivien ravintoloiden aukioloaikaa pidennettiin kolmella tunnilla, mutta alkoholia tarjoavien ravintoloiden aukiolorajoitukset pysyivät ennallaan. Sosiaali- ja terveysministeriö uutisoi päätöksestä ”ravintolarajoituksiin kevennyksiä”, vaikka tosiasiassa samalla ilmoitti jatkavansa ravintoloiden rajoitusten voimassaoloa maaliskuun loppuun.
&#8211; Vain muutama päivä myöhemmin ilmoitettiin uusista lievennyksistä rajoituksiin. Tapahtumien osalta tilanne on se, että esimerkiksi jääkiekon Liigassa Oulussa voidaan ottaa yleisöä täydellä kapasiteetilla, useilla paikkakunnilla 50 % täyttöasteella, mutta esimerkiksi Helsingissä vain 50 henkilöä, Wihonen ihmettelee.
Wihosen mukaan rajoitusten asteittaisen purkamisen voi ymmärtää sillä, ettei tautitilanteen haluta pahenevan kerralla.
&#8211; Mutta kun ilmoitetaan, että ”tilannetta tarkkaillaan kaksi viikkoa”, tarkoittaa se lisää tuskaa yrittäjille, opiskelijoille ja harrastajille.
Yrittäjät tarvitsevat selkeää tietoa nopeasti
Wihonen ihmettelee, miksi yrittäjille ja toimijoille ei löydy ymmärrystä.
&#8211; Yritysten ja harrastusten toiminnat eivät lähde käyntiin sormia napsauttamalla, varsinkin kun korona-aika on jo valmiiksi verottanut taloutta ja työntekijöiden määrää. Rajoituksia on saatu tehtyä nopealla aikataululla, mutta niiden purkamisella ei ole tuntunut olevan suurta kiirettä. Yrittäjille ja eri toimijoille jo päivä tai kaksi merkitsee valtavaa eroa valmistautumisessa ja toiminnan pyörittämisessä.
Wihosen mukaan on liian optimistista odottaa, ettei uusia korona-aaltoja tulisi lähikuukausien aikana tai ettei rajoituksia enää tarvittaisi. Tärkeää olisi Wihosen mielestä kuitenkin se, että kun yhteiskuntaa lähdetään nyt avaamaan, niin luodaan toimintatavat ja -mallit, joilla pystytään elämään, vaikka tilanne heikentyisi.
&#8211; Rajoitettu yhteiskunta ei voi olla mikään normaali tila. Varmasti rajoitustoimilla ei voida miellyttää kaikkia osapuolia, mutta yrittäjät ja eri toimijat ansaitsevat saada tietää, mihin heidän elinkeinonsa ja toimintansa rajoittamiset perustuvat ja millä aikataululla rajoitukset ovat tulossa ja milloin niistä voitaisiin luopua.
Rajoituksia ei pidä asettaa vain varmuuden vuoksi
Kirjallisessa kysymyksessään Wihonen tiedustelee hallitukselta, että miten hallitus aikoo jatkossa pitää yhteiskuntaa avoimena koronatilanteesta huolimatta ja miten hallitus aikoo huolehtia, että jos rajoituksia joudutaan jälleen julistamaan, ne ovat ehdottomasti välttämättömiä ja oikeasuhtaisia, eikä rajoituksia tehdä vain varmuuden vuoksi.
&#8211; Ovatko esimerkiksi viimeisten kuukausien aikana olleet rajoitukset olleet hallituksen mielestä ehdottoman välttämättömiä ja oikeasuhtaisia ja onko hallituksen mielestä sen saama kritiikki koronarajoitusten suhteen ollut oikeutettua?

Wihonen: Rajoitukset saadaan aikaan hetkessä, mikä kestää niiden purkamisessa?

Perussuomalainen kansanedustaja Mari Rantanen kysyy, onko valmiuslain terveydenhuollon henkilöstöä koskevat asetukset enää perusteltuja. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön oikeutta vuosilomiin, ylityörajoihin ja irtisanoutumiseen on rajoitettu valmiuslain perusteella. 

 
&#8211; Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ilmoituksen mukaan hoidossa on valtakunnallisesti tällä hetkellä 51 koronapotilasta, joista kahdeksaa hoidetaan teho-osastolla. Tällainen määrä potilaita pystytään hoitamaan terveydenhuollossa ilman poikkeusaikojen erityisvalmiuksiakin, Mari Rantanen kertoo.
”Pidetään löysässä hirressä”
Hidastuneen epidemiatilanteen vuoksi rajoituksista on välttämättömyysperiaatteen mukaisesti pystytty luopumaan hyvin nopeallakin aikataululla. Esimerkiksi Uudenmaan rajoitustoimenpiteet lopetettiin etuajassa ja koulut avattiin ennen kesälomien alkua.
&#8211; Miksi terveydenhuollon henkilöstöä pidetään yhä löysässä hirressä? Herää kysymys, toteutuuko valmiuslain välttämättömyysperiaate tilanteessa, jossa muista rajoituksista on pystytty luopumaan, Rantanen sanoo.
Ei pidä käyttää varmuuden vuoksi
Sosiaali- ja terveysministeriön ja THL:n eilisessä tilannekatsauksessa kerrottiin, että epidemiatilanne on Suomessa edelleen hidastunut.
&#8211; Nähdäkseni valtioneuvoston ja oikeuskanslerin on katsottava, pitääkö valmiuslain toimet purkaa ja epidemian kiihtyessä tarvittaessa perustaa uudelleen. Vaikka epidemian kiihtyminen on riski, ei valmiuslakia pidä käyttää &#8221;varmuuden vuoksi&#8221;, ei tähän asti, eikä jatkossakaan, Rantanen päättää.

Rantanen valmiuslain ylläpitämisestä terveydenhuollon henkilöstön osalta: ”Ovatko perusteet enää voimassa?”

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio kyseenalaisti Suomen koronastrategian AlfaTV:n KoronaLive -ohjelmassa. &#8211; Mihin analyysiin perustuen Suomi jatkaa Euroopan tai Pohjois-Amerikan strategialla, miksei voitaisi harkita Aasian maiden toimintamallia, eli tukahduttamista? Siitä voisi meillä olla jotain opittavaa.
 
AlfaTV:n KoronaLive -ohjelmassa tarkasteltiin maanantaina hallituksen viimeisimpiä linjauksia ja sitä, pitäisikö hallitusohjelmasta joustaa. Tunnetusti Suomi ei pyri tukahduttamaan tautia, vaikka monet asiantuntijat sitä suosittelevat.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän johtaja Ville Tavio kyseenalaisti Suomen koronastrategian:
&#8211; Mihin analyysiin perustuen Suomi jatkaa Euroopan tai Pohjois-Amerikan strategialla, miksei voitaisi harkita Aasian maiden toimintamallia, eli tukahduttamista? Siitä voisi meillä olla jotain opittavaa, senhän näkee jo tilastoista: Aasian maiden tartuntamäärät ja kuolemat ovat paljon vähäisempiä.
Hallituksen käyttämien asiantuntijoiden, kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) näkemysten mukaan epidemian tukahduttaminen ei olisi mahdollista. Tavio arvostelee THL:n ajattelutapaa.
&#8211; Tukahduttaminen on ihan mahdollista, onhan se nähty maailmallakin. THL:n näkökulma perustunee siihen, että he tavoittelevat laumaimmuniteettia, vaikka sitä ei sanotakaan ääneen. Hallituksen ja THL:n strategia perustuu taudin pitkittämiseen ja se on riskialtista, koska tartuntoja on ympärillä niin paljon.
Tiukoilla rajoituksilla tartunnat alas
Tavio sanoi, että jos tartunnat saataisiin painettua mahdollisimman alas, yhteiskuntaa voitaisiin itse asiassa avata nopeammin.
&#8211; Tärkeintä olisi mielestäni se, että strateginen valinta olisi tukahduttaminen, eikä taudin leviämisen jatkuva hidastaminen.
&#8211; Oleellista olisi ymmärtää, että mitä tiukemmat rajoitukset käynnistetään, sitä nopeammin tartuntamäärät menevät alas ja sitä nopeammin yhteiskuntaa voidaan avata. Samalla sitä pienemmät taloudelliset vaikutukset.
Tavio huomautti, että kun koronan mahdollinen toinen aalto vielä tulee, Suomessa tartunnat olisivat jo valmiiksi alhaalla.
&#8211; Sitten kyse olisi vain siitä, että ollaanko taas Ruotsin tiellä ja missä vaiheessa taas toimittaisiin toisin.
Tilanne ei ole hallinnassa
Hallitus purkanut asteittain päätöksiä ja rajoituksia. Tavion mukaan suunta on väärä.
&#8211; Tässä nähdään, että epidemia yhä jatkuu. Tilanne ei ole hallinnassa, vaan kuolemia ja uusia tartuntoja tulee yhä. Mielestäni me olemme kansanterveydellisesti yhä hallitsemattomassa tilanteessa. Vaikka tartuntoja ei ole tullut niin nopeasti kuin pelättiin, niin tartuntoja tulee silti nopeasti.
Tavion mukaan Suomi on toki pärjännyt epidemian kanssa Ruotsiin verrattuna paremmin. Sen sijaan esimerkiksi Uusi-Seelanti ja monet Aasian maat, kuten Singapore, Taiwan ja Etelä-Korea ovat huomattavasti paremmassa tilanteessa.
&#8211; En ymmärrä riemua siitä, että koronavirussairastuneita olisi tehohoidossa vaikka vain viisikymmentä. Tehohoitokapasiteetin kannalta sairaanhoito kyllä kestää sen, mutta onko se kuitenkaan päällimmäinen pyrkimys vai onko tärkeämpää se, kuinka paljon tartuntoja on, että pystyttäisiin avaamaan yhteiskuntaa.
Tavion mukaan riskinä on se, että koska epidemia yhä jyllää Suomessa, niin rajoituksien purkamisella otetaan riski taudin leviämisestä entisestään.
&#8211; Toivon, että ei lähdetä pelaamaan venäläistä rulettia kansanterveydellä tai vanhusten hengellä. Jos muutoksia tehdään, toivon maltillisia tai hyvin harkittuja muutoksia, jos niitä on pakko tehdä.
Riskiryhmät suojattaisiin koko väestön suojaamisella
Ikäihmiset, yli 70-vuotiaat ovat koronan suurin riskiryhmä ja sen vuoksi he ovat erityisen suojelun kohteena. Yli 70-vuotiaita on maaliskuusta lähtien ohjeistettu välttämään lähikontakteja muiden kanssa.
Tavio näkee ikäihmisten suojaamisessa teoreettisen riskin.
&#8211; Jos koko väestöä ei suojata, niin todennäköisesti ikäihmisetkin silloin saavat herkemmin tartuntoja. Itse näen tilanteen niin, että pikemminkin koko väestöä pitää suojata, jotta riskiryhmäläiset samalla suojataan. Suojaaminen toimii parhaiten niin, että koko väestö tukahduttaa tartuntoja, Tavio sanoo.
Hän nostaa esille myös tartuntojen määrän alueellisuuden: Helsingissä on todettu yli 2 000 tartuntaa, ja myös Espoossa ja Vantaalla tartuntamäärät ovat olleet koholla. Tavio ihmettelee, miksei epidemian alueellisuus näy mitenkään hallituksen toimissa.
&#8211; Epidemia on painottunut pääkaupunkiseudulle, joten on hyvin omituista miksi ei toimita esimerkiksi niin, että vähintäänkin näiden alueiden koulut pysyisivät kiinni.
Perussuomalaiset on lähtenyt alusta alkaen siitä, että kun Suomessa oli vielä alle 200 tartuntaa, vain apteekit ja ruokakaupat olisivat olleet auki.
&#8211; Jos näin oltaisiin tehty, niin jälkikäteen tarkasteltuna se olisi ollut hyvä strategia. Uusi-Seelanti teki niin ja tällä hetkellä siellä on ollut vain parikymmentä koronakuolemaa, kun taas Suomessa on jo 240. Ero on siis iso, ja se ero on vastaavanlainen, jos Suomea verrataan moneen muuhun Aasian maahan.
Rajoituksiin tarvitaan uudenlaista ajattelua
Tavion mukaan ensisijaista olisi juuri nyt saada tartunnat minimiin. Toissijaisesti on mietittävä rajoitusten oikeasuhtaisuutta.
&#8211; Rajoituksia täytyy perata siitä näkökulmasta, että nyt tarvitaan jo uudenlaista ajattelua. On ihmeellistä, että vaikkapa torikahvila Uudessakaupungissa ei voisi olla auki, kun siellä ei juuri ole tartuntojakaan. Sitten taas Helsingin keskustassa ne paikat, joihin muuten kokoontuu paljon väkeä, ne on järkevintä pitää kiinni.
Alueellisuudella ja rajoitustoimien oikeasuhtaisuudella saataisiin myös vähennettyä taloudellisia vahinkoja.
&#8211; Esimerkiksi matalien tartuntamäärien alueella sijaitsevat ruokaravintolat voisivat avata terassinsa. Niissä voidaan pitää turvavälit ja korostaa hygieniaa. En pitäisi sitä suurena riskinä tartuntatilanteelle, mutta aukiololla olisi suuri taloudellinen merkitys ravintolayrittäjille.
Tavio arvioi, että pääministeri Sanna Marin on tietoisesti pyrkinyt löytämään koronastrategiaan keskitien ratkaisun.
&#8211; Hän on mieltynyt puhumaan hybridistrategiasta, joka sinällään ei vielä tarkoita mitään. Olisi tarvittu poikkeuksellista rohkeutta toimia toisin, kuin Suomen johtavat virkamiehet ovat suositelleet.

Tavio: Jos tartunnat saataisiin painettua mahdollisimman alas, yhteiskuntaa voitaisiin avata nopeammin – ”Strateginen valinta tulisi olla tukahduttaminen, eikä taudin leviämisen jatkuva hidastaminen”

Viikon kuluttua sadat tuhannet koululaiset siirtyvät takaisin kouluihin. Koulukuljetukset käynnistyvät, julkinen liikenne täyttyy koulumatkalaisista ja opettajat siirtyvät lähiopetukseen. Hallitus päätti avata yhteiskuntaa koulut edellä, vain lukuvuoden kahden viimeisen viikon ajaksi, samalla kun esimerkiksi ravintolat jäävät vielä viikoiksi odottamaan edes pienimuotoisimpia avaamistoimenpiteitä.

Hallitus on perustellut exit-valintojaan eri tavoin. Koulujen kohdalla esimerkiksi sosiaaliset syyt ovat painaneet vaakakupissa, toisin sanoen se, että osa lapsista voi kotona huonosti. Tästä syystä kaikkien lasten pitää mennä kouluun, vaikka se hyöty, mitä kahdesta viikosta on saatavilla edes huonosti voivien lasten tilanteeseen, ei ole lainkaan selvää, toteavat perussuomalaiset ryhmäpuheenvuorossaan.
Poukkoilevia näkemyksiä
Toisekseen hallitus on perustellut exit-valintojaan juridisin ja perustuslaillisin syin. On sanottu, että etäopetus ei voi jatkua kahta viikkoa, koska se ei olisi enää välttämätöntä. Tämä juridinenkin perustelu kuitenkin nojaa terveydelliseen ja itse viruksen leviämistä koskevaan analyysiin.
&#8211; Koronaepidemiassa ei ole olemassa yksiselitteistä ja kiistatonta asiantuntijuutta, johon nojata ja perustaa päätöksensä. Näin hallitus kuitenkin tekee. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja sosiaali- ja terveysministeriön esittämät poukkoilevat näkemykset, hidas ja poliittisessa paineessa tehty reagointi aktiivisen ennakoinnin ja varautumisen sijaan sekä vahingot ja selvät virheet ovat tulleet tutuiksi viikkojen aikana. Lääkärien, epidemiologien ja virologien parissa sekä tiedeyhteisön sisällä, niin Suomessa kuin kansainvälisesti, on erittäin paljon vastanäkemyksiä hallituksen ja sen uskottujen asiantuntijoiden edustamaan linjaan, sanoo perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron eduskunnassa pitänyt kansanedustaja Riikka Purra.
Maskien käyttöä vähätellään
Hengityssuojista on käyty keskustelua kuukausia. Moni kysyy, miksi niitä ei edes nyt yhteiskuntaa avattaessa suositella.
&#8211; Hallitus asiantuntijoineen on vääntäytynyt monenlaisiin akrobaattisiin suorituksiin keksiessään, miksi juuri suomalaisten kohdalla maskeista ei olisi hyötyä ja miksi me emme osaisi niitä käyttää. Tosiasia on, että maskeja ei ole riittävästi edes hoitohenkilökunnalle, joten niitä ei uskalleta suositella kansalaisillekaan. Selvityksiä hallitus kuitenkin tekee. Suojavälineitä koskevan selvityksen on määrä valmistua juhannukseksi, kun siis koulut aukeavat viikon päästä. Viivyttelyä ja saamattomuutta ei voi perustella perustuslailla tai asiantuntijuudella, Purra toteaa.
&#8211; Suomessa kuolonuhrien määrä ei onneksi ole yhtä suuri kuin länsinaapurissamme Ruotsissa. Siellä virus on levinnyt lähes kuuteensataan hoitokotiin, kuolemia on kirjattu lähes 3 000 ja arviot näyttävät hurjilta – suoraan sanoen ne näyttävät sellaisen maan lukemilta, joka ei suojele elämää, ainakaan työiän ylittäneiden elämää, perussuomalaiset kritisoivat.
Ruotsin malli ei toimi
Joidenkin mielestä Ruotsin malli on kuolonuhreista huolimatta hyvä, sillä maata ei ole suljettu niin paljon kuin Suomea ja useimpia muita maita. Kuitenkaan talouden suhteen Ruotsi ei ainakaan vielä ole merkittävästi eri tilanteessa kuin Suomi.
&#8211; Ruotsin talous sukeltaa lähes yhtä paljon kuin Suomen, vaikka esimerkiksi ravintolat ovat auki. Ihmiset eivät toimi normaalisti, koska virus jyllää. Ruotsin ja Suomen tilanteita analysoinut ekonomisti Sanna Kurrosen mukaan talouden elpymisenkin ratkaisee kansalaisten luottamuksen palautuminen. Suomen talous voi nousta nopeasti, mikäli epidemia pidetään niin pienenä, että ihmiset uskaltavat taas liikkua, Purra huomauttaa.
&#8211; Hallitus kuitenkaan ei valitsemallaan exit-strategialla todennäköisesti pidä sitä riittävän pienenä vaan avaa yhteiskuntaa epäjohdonmukaisesti. Se ei pyri tukahduttamaan virusta, kuten monessa maassa on tehty, vaan nitkuttaa eteenpäin uskottujen asiantuntijoidensa viitoittamalla tiellä, josta kukaan ei todella tiedä, mihin sillä pyritään. Olemme jopa kuulleet, että virus on talttunut Suomessa liian nopeasti. Ei ole uskottavaa, kun tällaisten asiantuntijapuheenvuorojen jälkeen pääministeri jälleen todistaa, että Suomen strategia on suojella riskiryhmiä.
Oppia oikein toimineista maista
Perussuomalaiset ymmärtävät, että tilanne on ennennäkemätön ja vaikea.
&#8211; Olemme nostaneet esille virheitä ja vaatineet nopeampaa ja tehokkaampaa toimintaa, jotta virus saataisiin mahdollisimman pian nitistettyä sille tasolle, että pääsemme avaamaan yhteiskuntaa turvallisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla.
&#8211; Vaikka aikaa leimaa epävarmuus, oppia kannattaa rohkeasti ottaa niistä maista, jotka viruksen kanssa ovat parhaiten onnistuneet. Avoin viestintä, jossa rehellisesti kerrotaan, mitä ollaan tekemässä, mihin pyritään ja miksi, on tarpeen. Niin kauan kun hallitus ja sen uskotut asiantuntijat eivät vastaa tai edes reagoi kritiikkiin sen linjaa tai linjattomuutta kohtaan, avoimuus ei valitettavasti toteudu, Purra toteaa.

Perussuomalaiset: Hallitus ei pyri tukahduttamaan virusta, kuten monessa maassa on tehty – ”Nitkuttaa eteenpäin uskottujen asiantuntijoidensa viitoittamalla tiellä”

Itävallan nykyhallitus on omilla toimillaan ajanut kansakunnan erääseen sen pahimmista talouskriiseistä kuuna kullan valkeana, sanoo kansallismielinen poliitikko Herbert Kickl. Vapauspuolueen mielestä koronarajoituksia on nyt purettava ja jokaiselle kansalaiselle annettava 1 000 euroa käteen kotimaisiin palveluihin ja tuotteisiin kuluttamiseksi.

”Kansalaisilla on oikeus vapaaseen, turvalliseen ja ennustettavaan elämään”. Tällä otsikolla Itävallan vapauspuolue esittelee ajatuksiaan <a href="https://www.coronawahnsinn.at/jetzt-reichts/">osoitteessa</a> Coronawahnsinn.at. Vaatimuslistalla ensimmäisenä on kansalaisten henkilökohtaista vapautta leikkaavien rajoitusten purkaminen. Hallituksen ”pelkopolitiikalle” on pantava piste ja kansakunta on palautettava ”normaalitilaan”.
Tonni käteen jokaiselle
Entinen sisäministeri, vapauspuolueen Herbert Kickl sanoi tiistaina, että tulevaisuus on nyt tehtävä ja ehdotti erääksi <a href="https://kurier.at/politik/inland/fpoe-vorschlag-1000-euro-gutschein-fuer-jeden-oesterreicher/400826018">keinoksi</a> 1 000 euron ”tositteen” antamista jokaiselle itävaltalaiselle. Se olisi käytettävä vuoden loppuun mennessä itävaltalaisten tavaroiden ja palvelusten ostamiseen ”toimialasta riippumatta”, kuten Kickl asian ilmaisi.
Kicklin mielestä ehdotus on ”mutkaton ja epäbyrokraattinen”, toisin kuin nykyhallituksen toimenpiteet. Kickl kuvaa ehdotusta gewinn-gewinn -tyyppiseksi: ”Se olisi hyödyllinen kuluttajille ja se olisi hyödyllinen yrityksille”. Jos jokainen itävaltalainen ikään katsomatta saisi kyseisen summan, avustuspaketin hinnaksi tulisi 8,9 miljardia euroa.
Paluuta normaaliin nopeutettava
Kicklin mielestä nykyhallitus on toimillaan vahvasti vaikuttanut siihen, että ”olemme keskellä yhdessä pahimmista talouskriiseistä”. Nopeat ja ennakkoluuttomat toimet ovat tarpeen, jotta paluu normaalielämään olisi mahdollista.
Vastaavan ehdotuksen ovat Saksassa tehneet yllättäen vihreät, siellä ”helikopteriraha” asukasta kohden olisi 2 500 euroa. Itävallan kansallispuolue odottaa nyt muun opposition kantaa esitykseensä.
&nbsp;

Kansallismielinen Itävallan vapauspuolue vaatii loppua koronarajoituksille ja paluuta normaaliin –  jokaiselle kansalaiselle tonni käteen ja kuluttamaan

Meinasin saada kahvit näppäimistölle luettuani arvostamani HUS:in infektioylilääkäri Asko Järvisen näkemyksen siitä, että rajoitustoimia tulisi purkaa, perussuomalaisten kansanedustaja Mari Rantanen kirjoittaa blogissaan.

Asko Järvisen mukaan se osa kansalaisista, joille korona ei ole vaarallinen (lapset ja nuoret aikuiset), pitäisi saada sairastamaan tauti. Rajoitusten pitäisi koskea Järvisen mielestä lähinnä iäkkäämpää väestöä.
&#8211; Seuraavana päivänä HUS julkaisi tietoja teho-osastolla hoidetuista potilaista, josta kävi ilmi, että puolet potilaista ovat olleet alle 60-vuotiaita eli työikäisiä ihmisiä. Vielä ei ole tietoa, kuinka moni teho-osastoilla hoidetuista 100 potilaasta on kuollut, Mari Rantanen ihmettelee.
Rantanen sanoo kyseenalaistaneensa aikaisemminkin infektiolääkäreiden kantoja.
&#8211; Viimeksi vuosi sitten, kun minulta toistuvasti HUS:ssa tivattiin vaikeavammaisen lapseni hoidonrajausta. Silloin kyse oli selvittämättömästä infektiosta. Loppu hyvin, kaikki hyvin, tauti ja tyttö selvisivät. Vastustaminen tai kyseenalaistaminen joskus kannattaa, viisaitakin miehiä vastaan. Ja ei, en ole virologi, epidemiologi, lääkäri enkä THL:n johtaja vaan ihminen (ja kansanedustaja), joka pohtii tilannetta aivan kuin kuka tahansa. Meillä kaikilla on oma lehmä ojassa suojataksemme itseämme ja läheisiämme.
&#8211; Järvisen lausunto on käsittämätön ja hyvin ristiriitainen. Jo aiemmin hänenkin lausunnoistaan on saanut käsityksen, että tautia on hidastettu liikaakin. Koulujen avaamiseen liittyen lasten osalta on esitetty arvioita, että lapsilla usein tauti on lievä tai jopa oireeton eikä vakavia tautimuotoja ole Suomessa toistaiseksi raportoitu lasten osalta. Mutta millä estetään se, etteivät he tartuta tautia 50-vuotiaaseen verenpainetautia sairastavaan palomiesisään tai 37-vuotiaaseen syöpäsairaanhoitajaäitiin, diabeetikko-opettajaan tai vaikeavammaiseen sisareensa? Nähdäkseni ei millään.
Teho-osastoilla vakavasti sairastuneita
Rantanen antaa huutia myös THL:n johtaja Mika Salmiselle, joka heitti ilmoille samankaltaista viestiä Ylen Ykkösaamussa.
&#8211; Voisi kuvitella, että he olisivat iloisia siitä, että tauti on saatu hidastumaan. Sehän kertoo kaiketi siitä, että rajoitustoimilla olisi tauti jopa tukahdutettavissa. Mutta jos siihen ei usko, tuskin keinojakaan haetaan. Vaan nyt pitäisi kiihdyttää sairastuvuutta, kun teho-osastoillakin on tilaa?
&#8211; Ylipäänsä tuntuu vaikealta mieltää ajatusta, että koska teho-osastolla on tilaa, voivat ihmiset sairastaa tautia enemmän. Teho-osastoilla hoidettavat potilaat ovat vakavasti sairaita, kuolleisuus kaiketi kohtalaisen korkea ja jos ihminen ylipäänsä toipuu, mitkä ovat taudin jälkiseuraamukset ja mahdolliset haitat esimerkiksi keuhkoihin loppuelämän ajaksi? Emme kai me ehdoin tahdoin halua teho-osastoille potilaita? Emme kai pidä teho-osaston kapasiteettia päätöksenteon pohjana, vaikka se yksi osa arviota tuleekin olla. Kai me olemme onnellisia, ettei siellä ole potilaita enempää?
Jarrua liian pikaiselle avaamiselle
Rantanen toppuuttelee politiikkoja ja talousjohtajia yhteiskunnan pikaisesta avaamisesta sillä perusteella, että positiivisten testien osuus on laskenut aiemmasta.
&#8211; Positiivisten testien osuus ei liene se, mitä seurataan koskien taudin hiipumista. Aivan kuin virus poistuisi sillä, että siitä tehdään poliittinen päätös tai että päätämme ettemme halua enää elää korona-aikaa. Me kaikki ymmärrämme varmasti sen, että tämä virus on myrkkyä sekä terveydelle että taloudelle, mutta valitettavasti virusta ei voi lakkauttaa olemasta poliittisella päätöksellä. Ainoa mihin poliitikot voivat vaikuttaa on virustartuntojen määrä, joka riippuu sosiaalisista kontakteista ja rajoitustoimista. Toki vastuu on jokaisella ihmisellä, mutta ainakin tällä hetkellä näyttäisi siltä, että Suomi on onnistunut juuri näiden rajoitustoimenpiteiden ansiosta pitämään tautitapaukset kohtalaisena.
&#8211; Näyttää siltä, että talouden tila alkaa painaa vaakakupissa ja se on toki hyvin ymmärrettävää. Pidän kuitenkin vähän outona ajatusta, että talous lähtee nousuun vain sillä, että yhteiskunta avataan. Erityisesti virus on vaikeuttanut sellaisia aloja, joissa ollaan lähikontaktissa, kokoonnutaan yhteen tai liikutaan paikasta toiseen. Jos meillä edelleen tartuntojen määrä kasvaa ja sitä kiihdytetään rajoitustoimien poistolla, ei kai kukaan kuvittele, että yhtäkkiä ihmiset lähtevät sankoin joukoin liikkeelle? Tietäen riskin sairastua, altistaen oman lähipiirinsä, myös itselle tärkeät riskiryhmäläiset? Maalaisjärjellä ajateltuna kaikki kietoutuu hyvään ja hallinnassa olevaan tautitilanteeseen. Kun viruksen riski on pienempi, on kulutus suurempaa ja taloudella on mahdollisuus elpyä. Karmein tilanne olisi varmasti taloudelle se, että yhteiskunta avataan liian aikaisin ja sitä joudutaan uudelleen sulkemaan.
Koululaisia ja heidän läheisiään Rantanen ei lähtisi riskeeraamaan jäljellä olevien viikkojen vuoksi.
&#8211; Päätös koulujen avaamisesta voi olla myös sikäli epätasa-arvoinen, että sinne kokoontunevat suuremmalla joukolla ne lapset, joiden kotioloissa on ongelmia tai joiden vanhemmilla ei ole mahdollista opettaa ja pitää heitä kotona syksyyn asti. Tämä puolestaan saattaa aiheuttaa sen, että jo ennestään heikoimmassa asemassa olevat perheet sairastavat enemmän ja pian tullaan tilanteeseen, jossa huomataan, että sosioekonominen tausta määrittelee sairastuvien määrän.
&#8211; En tiedä, kuinka laajaa halua perheillä on pitää lapsi kotona opiskelemassa koko kevät, mutta saamani palautteen perusteella monet haluavat pitää lapset kotona, Rantanen kertoo.
Sairastuneet ja altistuneet löydettävä
Rajoitustoimenpiteiden purkaminen on jossain vaiheessa edessä. Rantanen kuitenkin toivoo, että Suomen tavoite olisi jatkossakin pitää sairastuneiden määrä mahdollisimman pienenä.
&#8211; Laumasuojan osalta vallitsee tiedemaailmassa nähdäkseni varsin yksimielinen käsitys, että tämän viruksen osalta siihen ei voida luottaa, kun virusta ei tunneta, muodostuuko vasta-aineita kaikille ja kuinka pitkään ne säilyvät. Näin ollen viruksen päästäminen väestöön ei ole tällä tietämyksellä vastuullista, eettistä saati tavoiteltavaa. Rajoitustoimenpiteiden purkamisen seurauksia tulee voida seurata tarkasti ja tarvittaessa vetää takaisin päin. Ehkä olisi viisasta katsoa asioita alueellisesti ja purkaa sieltä ensin, missä on parempi tilanne.
&#8211; Ennen näitä päätöksiä on kuitenkin varmistettava, että laajoilla testeillä löydetään sairastuneet, jäljitetään altistuneet ja asetetaan heidät karanteeniin tartuttamasta muita. Lisäksi riskiryhmien suojaamisen on oltava kunnossa, jota se ei nyt ole esimerkiksi hoivan tai kotihoidon osalta. Suojavarusteita tulee olla maassa niin, että jokaisen oireettomankin asiakkaan/potilaan kanssa voidaan käyttää asianmukaisia suojia, Rantanen luettelee ja ottaisi käyttöön myös kännykkäapplikaation, joka kertoo kännykän haltijalle, jos hänen läheisyydessään on tartunnan saanut henkilö.
Vaihtoehdot tuotava avoimesti julki
Rantanen toivoo, että ennen rajoitustoimien purkamista kansalaisille ja erityisesti tiedemaailmalle esitetään laskelmat toimenpiteiden vaikutuksista.
&#8211; Avoin yhteiskunta vaatii avoimia tietoja päätöksentekijöille. Onkin kovin kummallista, kun hallituksen nimeämä exit-ryhmäkään ei saa tietoja, joilla THL ja STM omia arvioitaan perustelee. Jos avaamista tehdään ilman korvaavia toimenpiteitä ja siten, että Suomi hyväksyy sairastuvuuden ja kuolleisuuden nousun, on se kerrottava ja perusteltava avoimesti.
&#8211; Vaihtoehtoja on viruksen tukahduttamisen tai Ruotsien tien väliltä. Toisessa säästetään terveyttä ja ihmishenkiä, toisessa taloutta. Välimuodoissa yritetään molempia. On hyvä muistaa, että poikkeusolot julistettiin vasta 16.3. ja siitä on vain kuusi viikkoa. Aika tuntuu varmasti pitkältä, mutta tämänkaltaisen taudin kanssa aika on lyhyt. Monet skenaariot on laskettu kolmen ja kuuden kuukauden rajoitustoimia ajatellen. Ei siis pitäisi olla vielä kiire mihinkään, Rantanen huomauttaa.
Rantasen mielestä ihmiset ovat jo nyt lähteneet liikkeelle liian hanakasti.
&#8211; Rautakaupat ja puutarhat ovat täynnä ihmisiä. Virusta ei osata varoa, kun rajoitustoimenpiteiden purkamisestakin jo puhutaan. Nyt pitäisi jaksaa. Jaksaa rajoituksia, epävarmuutta ja epämiellyttävää oloa. Ehkä jopa pyrkiä ajattelemaan, että maailma on erilainen nyt ja kaiken tämän jälkeenkin.
&#8211; Suomalaiset ovat sitkeää kansaa, joka jaksoi myös 75 vuotta sitten, silloin päättyi Suomen sota. Ei silloinkaan nostettu käsiä pystyy vihollisen edessä vaan taisteltiin rinta rinnan, kaveria jättämättä. Siinä on mallia kriisin hoitoon meille nykyihmisillekin. Hyvää veteraanipäivää!

Rantanen tyrmistyi HUS:in infektiolääkärin koronapuheista: Lausunto on käsittämätön ja hyvin ristiriitainen – ”Emme kai me ehdoin tahdoin halua teho-osastoille potilaita?”

Kevään edetessä valo yltää pandemian pimeyteen asti. Tukholmassa yrittää astella kohti laumasuojaa ja koronakarkurit jäävät kiinni Venäjällä. Tanska ja Norja aloittavat koronarajoitusten purkamisen pääsiäisen jälkeen. Afrikka on vielä suuren tuntemattoman edessä. 

Laumasuoja alkaa toimia, kun väestöstä 60 prosenttia on saanut koronatartunnan. Tukholman asukkaista jo 30-40 prosentilla on ollut covid-19 -tauti, oireeton tai oireellinen. Näin <a href="https://www.expressen.se/nyheter/professorn-30-40-procent-av-stockholmarna-kan-ha-smittats/">arvelee</a> professori Jan Albert. Hänen mukaansa kaupungissa on selvitty suhteellisen hyvin ankarasta pandemia-ajasta, vaikka rajoitukset ovatkin suosituksia.
Professori itsekin on muuttanut elintapojaan:
&#8211; En ole ollut suuremmilla päivällisillä ja mietin mitä teen. Pesen kädet entistä huolellisemmin, kun tulen töistä tai ruokakaupasta, Albert sanoo. Pääsiäiseksi hän matkusti Ruotsin länsirannikolle.
Kamera tunnistaa kulkijan Venäjällä
Venäjällä määräys ei ole suositus. Karanteenista karannut voi jäädä <a href="https://www.aftonbladet.se/nyheter/a/e8L5da/vapnet-mot-ryssar-som-bryter-karantan-ansiktsigenkanning">kiinni</a> minuutissa. Ansio tästä lankeaa viranomaisten 170 000 kameralle, joista 10 000 on jo varustettu henkilöntunnistuksella. Pandemia antaakin nyt presidentti Vladimir Putinin hallinnolle mahdollisuuden testata kattavaa fyysistä valvontaa.
Kameravalvonta on käytössä Moskovassa. Yhden maaliskuisen viikon aikana poliisi on napannut kiinni 200 karanteenista karannutta. Seurauksena rikkureille on lätkäisty sakkoja. Sosiaalisessa mediassa on huhuttu paljon rajummistakin rangaistuksista.
Afrikassa pelätään kaaosta
Afrikan valtioilla on hyvin erilaiset mahdollisuudet selvitä pandemiasta. Covid-19 -tautia on tavattu jo lähes <a href="https://www.svt.se/nyheter/utrikes/kaos-befaras-i-afrika-nar-corona-sprider-sig">jokaisessa</a> Afrikan maassa. Etelä-Afrikalla on käytössään liikkuvia testiyksiköitä, kun Nigeriassa on pulaa kaikesta.
&#8211; Kansa on paniikissa. Emme tiedä mitä on tapahtumassa ja sairastuneita tulee koko ajan lisää, kertoo lääkäri Joseph Olusina Lagosista. Hän pelkää levottomuuksia, jos viranomaiset eivät saa tautia kuriin.
&#8211; Voi tulla mellakoita ja mielenosoituksia, kansa on nälissään jo nyt.
Valoa kohti
Pääsiäisen jälkeen valo voittaa, on aina voittanut. Eurooppa on pian matkalla ulos kriisistä. Ainakin Tanska, Norja, Itävalta ja Tšekki valmistautuvat <a href="https://www.aftonbladet.se/nyheter/a/Wb5kaG/danmark-och-osterrike-oppnar-igen-efter-pask">purkamaan</a> ensimmäisiä rajoituksia pandemian hellittäessä otettaan. Hiljalleen ja varovasti, mutta kuitenkin.

rajoitusten purku

Wihonen: Rajoitukset saadaan aikaan hetkessä, mikä kestää niiden purkamisessa?

Rantanen valmiuslain ylläpitämisestä terveydenhuollon henkilöstön osalta: ”Ovatko perusteet enää voimassa?”

Tavio: Jos tartunnat saataisiin painettua mahdollisimman alas, yhteiskuntaa voitaisiin avata nopeammin – ”Strateginen valinta tulisi olla tukahduttaminen, eikä taudin leviämisen jatkuva hidastaminen”

Perussuomalaiset: Hallitus ei pyri tukahduttamaan virusta, kuten monessa maassa on tehty – ”Nitkuttaa eteenpäin uskottujen asiantuntijoidensa viitoittamalla tiellä”

Kansallismielinen Itävallan vapauspuolue vaatii loppua koronarajoituksille ja paluuta normaaliin – jokaiselle kansalaiselle tonni käteen ja kuluttamaan

Rantanen tyrmistyi HUS:in infektiolääkärin koronapuheista: Lausunto on käsittämätön ja hyvin ristiriitainen – ”Emme kai me ehdoin tahdoin halua teho-osastoille potilaita?”

Korona maailmalla: Tukholma tavoittelee laumasuojaa – Venäjä valvoo karanteenia kameroilla

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025