Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

rajoitustoimet

Mietintö WHO:n terveyssäännöstöstä valmistui – perussuomalaiset huolissaan kansallisesta päätösvallasta ja sananvapaudesta

Voimakkaita rajoitustoimia ja koronapassia kannattava pääministeri Sanna Marin on hankalassa tilanteessa, sillä useat asiantuntija-arviot nakertavat pohjaa pois koronapassilta. Marinin oman hallituksen oikeusministerikään ei enää ole koronapassin takana.

Pääministeri Sanna Marin (sd) on tänään kertonut Yleisradiolle, että koronapassia ei oteta enää takaisin käyttöön, mutta sen lainsäädäntöä tullaan kehittämään edelleen, mikäli sille on <a href="https://yle.fi/uutiset/3-12297870?utm_medium=social&amp;utm_source=facebook-share&amp;fbclid=IwAR3Kd-rsaOYSHJ8sgX2JNhPB8Bv6eSVQrRWRrW2wm59SJsUKb8-AHKVaeno">käyttöä myöhemmin</a>.
Toisaalta aiemmin tänään Marin totesi, että hän pitää tärkeänä, että mahdollisuus koronapassin käyttöönottoon säilyy jatkossakin siitäkin huolimatta, että THL ei pidä koronapassia enää tarpeellisena rokotesuojaa kiertävän omikron-virusmuunnoksen takia.
Tällä hetkellä koronapassi on väliaikaisesti jäissä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sosiaali- ja terveysministeriölle äskettäin antaman asiantuntijalausunnon mukaan THL ei kannata koronapassin ottamista takaisin käyttöön rajoitusten välttämisen välineeksi.
THL argumentoi, että koska rokotuksilla ei nykytiedon perusteella voida merkittävästi estää omikronmuunnoksen tartuntoja vaan ainoastaan vakavaa tautia, soveltamismalli on vanhentunut, koska se altistaa rokottamattomat vakavan taudin vaaralle.
Perussuomalaiset on johdonmukaisesti <a href="https://stage.sudev.fi/perussuomalaiset-vastustaneet-johdonmukaisesti-koronapassia-nyt-samalle-kannalle-tulee-myos-thl-riikka-purra-kysyy-enta-nyt-hallitus-ja-kokoomus-joko-perussuomalaisten-linja-kelpaa/">vastustanut</a> koronapassia alusta alkaen. Eduskunnassa perussuomalaiset <a href="https://stage.sudev.fi/koronapassi-voimaan-viime-yona-perussuomalaiset-vastusti-ranne-kummalliseen-suuntaan-ollaan-menossa/">äänesti</a> koronapassia vastaan.
Perusteita koronapassille ei ole
Marin on nyt hankalassa tilanteessa, sillä hän itse kannattaa voimakkaita rajoitustoimia. Vielä pari viikkoa sitten Marin jopa ilmoitti haluavansa koronapassista <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008539090.html">itsenäisen työkalun</a>. Eduskunnan perustuslakivaliokunta kuitenkin linjasi viime syksynä, että koronapassi on mahdollinen vain vaihtoehtona rajoituksille.
Koronapassin tai sen muuttamisen rokotepassiksi edistämisen tielle on nyt kasaantunut esteitä, sillä oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r) on asettunut THL:n linjauksen kannalle.
Henrikssonin mukaan sen enempää korona- kuin rokotepassillekaan ei ole enää riittäviä perusteita, koska alkuperäiset perusteet koronapassin käytölle eivät enää päde.
&#8211; Koronapassilla rajoitetaan niiden ihmisten perusoikeuksia, jotka eivät ole ottaneet rokotteita, hankkineet negatiivista testitodistusta tai sairastaneet tautia. Koronapassi tai rokotepassi <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008577980.html">ei sovellu</a> tässä hetkessä niin hyvin käyttöön, koska sen välttämättömyyttä tai oikeasuhtaisuutta on nyt hankala perustella, Henriksson sanoi äskettäin Helsingin Sanomille.
Vielä äskettäin hallitus kuitenkin valmisteli lakia, joka mahdollistaisi koronapassin edellyttämisen itsenäisenä rajoitustoimena eikä siis vain keinona rajoitusten välttämiseen. Hallituksesta on myös väläytelty mahdollisuutta muuttaa koronapassi rokotepassiksi – joita kumpaakaan vaihtoehtoa THL ei siis kannata.
Epäselvää, mihin passilla pyritään
Useat Suomen eturivin oikeustieteilijät ovat myös tyrmänneet nykymuotoisen koronapassin sekä koronapassin muuttamisen rokotepassiksi.
Julkisoikeuden dosentti Pauli Rautiainen lausui äskettäin MTV Uutisille, että koska taudin <a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/thl-kertoo-miksi-se-muutti-koronapassikantaansa-oikeusoppinut-samoilla-linjoilla-ei-hyvaksyttavaa-perustuslain-nakokulmasta/8345296#gs.oehh1q">tartuttamisessa</a> ei ole enää samanlaista eroa rokotettujen ja rokottamattomien välillä, koronapassille tai valmisteilla olevalle rokotepassille ei ole esitettävissä perusteita, jotka tekisivät siitä oikeudellisesti hyväksyttävän.
Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen näkee myös koronapassissa useita <a href="https://yle.fi/uutiset/3-12295857?fbclid=IwAR16dHaSztdClpk-ruJukVVq_Y9PPc6Qy9Lwls2qbQyQ1QhEYwAtTrjghR4">ongelmia</a>. Voutilaisen mukaan nykyisellään on epäselvää, mihin passilla pyritään.
– Jos halutaan jollakin tavalla mahdollistaa tapahtumien ja paikkojen avaaminen, niin tämä passi ei ole enää se tapa, jolla siihen voidaan päästä.
Voutilaisen mukaan koronapassin muuttaminen rokotuspassiksi on kuolleena syntynyt ajatus.
Yhdenvertaisuusasetelma unohdettu
Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden dosentti Matti Muukkonen on äskettäin julkaissut artikkelin, jossa hän esittää <a href="https://www.edilex.fi/uutiset/73672">kritiikkiä</a> koronapassille yhdenvertaisuusnäkökulmasta.
Muukkonen kiinnostui koronapassista viime kesänä, kun sitä alettiin Suomeen aktiivisemmin suunnitella.
– Surukseni huomasin, että oli oikeastaan unohdettu selkeä yhdenvertaisuusasetelma. Niiden henkilöiden asemaa, jotka olivat halunneet tehdä päätökset olla <a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/oikeusoppinut-kritisoi-koronapassia-rokottamattomat-katsottiin-spitaalisiksi/8336474#gs.oekbno">ottamatta rokotetta</a>, ei juurikaan käsitelty, Muukkonen sanoi MTV:lle.

Pääministeri Marin veivaa edestakaisin koronapassia – oikeustieteilijöiltä ja THL:lta passille täystyrmäys, usko loppui jo oikeusministeriltäkin

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi eilen MTV:llä, että hallituksen suunnittelema eläkeputken poisto ei itsessään ratkaise työllisyysasteeseen ja huoltosuhteeseen liittyviä kysymyksiä. Halla-aho tarkensi, että yritykset eivät irtisano ihmisiä ilkeyttään vaan siksi, että työn tarve on vähentynyt. Perussuomalaisten johtaja myös korosti tasapuolisuutta ja totesi, että minkään ikäisten työntekijöiden asemaa ei pidä korjata jonkin toisen ikäryhmän kustannuksella.
 
Suomessa on todettu 361 uutta koronatartuntaa, kertoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) eilen. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-ahon mukaan Suomen koronatilanne on kuitenkin moneen muuhun maahan verrattuna suhteellisen hyvä.
&#8211; Silti kenelläkään ei ole vastausta, missä määrin hyvä koronatilanne on seurausta harjoitetusta politiikasta ja kuinka paljon on ollut kyse tuurista. Hallituksen tehtävänä on reagoida tilanteisiin, mielellään tietysti ennakoiden. Onnistumista voitaneen objektiivisesti arvioida vasta historiankirjoituksesta, Halla-aho sanoi eilen MTV:n Asian ytimessä-ohjelman puheenjohtajatentissä.
Toimittaja Jaakko Loikkasen tentattavana olivat Halla-ahon ohella Sanna Marin (sd), Petteri Orpo (kok) ja Annika Saarikko (kesk).
Miksei hallitus uskalla toimia etupainotteisesti?
Halla-aho on esittänyt aiemminkin kritiikkiä hallitukselle siitä, että hallitus on siirtänyt vastuuta rajoitustoimien suunnittelusta ja toimeenpanosta alueellisille viranomaisille.
Halla-aho sanoi, että vaikka rajoitustoimien onkin oltava paikallisia, jotta ei aiheutettaisi yrityksille ja ihmisille tarpeetonta vahinkoa, poliittisen johtajuuden pitää tulla hallituksesta.
&#8211; Monessa tapauksessa paikalliset viranomaiset ovat haluttomia ryhtymään epäsuosittuihin, ehkä virheellisiinkin toimenpiteisiin jos niillä ei ole korkealta tulevaa mandaattia. Hallitus mielellään odottaa, kunnes toimenpiteiden välttämättömyys on jo ilmiselvää sen sijaan, että hallitus toimisi etupainotteisesti.
Vaikeutuuko nuorien työllistyminen?
Koska työmarkkinajärjestöt eivät neuvotteluissaan löytäneet sopua yli 55-vuotiaiden työllisyystoimista, tehtävä siirtyy hallitukselle. Käytännössä kyse on eläkeputken eli työttömyysturvan lisäpäivien poistosta ratkaisuksi työllisyyden nostamiseen.
Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk) vihjasi jo aiemmin, että hallituksen toimet olisivat kohdistumassa juuri eläkeputkeen. Tiede- ja kulttuuriministeri Saarikko lupaili samaa.
&#8211; Kyllä, jos päätösperäisesti tavoitellaan noin kymmentätuhatta työllistä, niin se edellyttää sitä (eläkeputken poistoa). Tarkoitus on kuitenkin luoda uudet puitteet suomalaiselle työelämälle. Samalla pitää rakentaa asioita, jotka auttavat jaksamaan töissä pidempään, Saarikko sanoi.
Halla-aho totesi, että eläkeputken poisto ei itsessään ratkaise työllisyysasteeseen ja huoltosuhteeseen liittyviä kysymyksiä.
&#8211; Vaikka eläkeputki tekeekin yrityksille helpoksi vähentää väkeä iäkkäämmästä päästä, on muistettava, että yritykset eivät irtisano ihmisiä ilkeyttään vaan siksi, että työn tarve on vähentynyt, Halla-aho sanoi.
Perussuomalaisten johtaja korosti tasapuolisuutta ja totesi, että minkään ikäisten työntekijöiden asemaa ei ole työllisyyden kannalta järkevää korjata jonkin toisen ikäryhmän kustannuksella.
&#8211; Ei sekään ole hyvä tilanne, jos iäkkäämmät työntekijät pysyvät muutaman vuoden pidempään töissä, jos sen vastineena on, että nuoria ei oteta tilalle.
Verotuksellisilla keinoilla työn tekemisestä kannattavampaa
Hallituksen toimet suomalaisten työllistymisen edistämiseksi ovat toistaiseksi jääneet vaatimattomiksi. Pääministeri Marin vakuutteli, että työllisyystoimia olisi tulossa koko loppuhallituskauden ajaksi.
Kokoomusjohtaja Orpo kuittasi Marinille:
&#8211; Valitettavasti hallituksen saldo on tähän mennessä noin 5 000 työpaikkaa, mikä on todella vähän, kun jo hallitusohjelmassakin lähdetään yli 60 000 työpaikasta. Koronaa ei voi käyttää verukkeena sille, että ei tehdä enemmän.
Halla-ahon mukaan keskeistä olisi juuri nyt tehdä verotuksellisilla ja muilla keinoilla sekä työn vastaanottamisesta että työn tarjoamisesta nykyistä kannattavampaa.
&#8211; Jos haluamme parantaa kaiken ikäisten työllisyysastetta, silloin on meidän keskityttävä parantamaan tuottavan työn edellytyksiä.
Halla-aho kuitenkin myönsi, että Suomessa saattaa esiintyä myös ikäsyrjintää, vaikka yli 55-vuotiaiden työllistymisen haasteet ovat myös aina sidoksissa siihen alaan, jolla toimitaan. Halla-aho muistutti, että eräillä aloilla kokemus itsessään on jopa arvokasta ja lisää työntekijän arvoa työnantajan silmissä.
&#8211; Sitten on myös suorittavan portaan töitä, joissa työpanos asteittain madaltuu. Ehkä pitäisi kehittää keinoja, joilla sopeutetaan työnantajan kustannuksia siitä, että työntekijän olosuhteet muuttuvat iän myötä.
Kepu heiluttelee maakunnissa rahasäkkejä
Halla-aho moitti keskustan politiikkaa. Halla-aho sivalsi, että kepu parhaillaan kiertelee maakunnissa heiluttelemassa EU:sta tulevia eurosäkkejä ja lupailemassa ihmisille, että keskustaa äänestämällä tukiaisia tulee.
&#8211; Kepu siis esiintyy maaseudulle kohdistuvien tukiaisten hanan valvojana. Minusta tämä ei ole kovin kunnioittavaa maaseudulla asuvia ihmisiä kohtaan, joilla on vahva halu tulla toimeen omalla työllään, kuten kaikilla ihmisillä.
Halla-aho kuitenkin korosti, että perussuomalaisille on selvää, että haja-asutusalueiden Suomessa tarvitaan investointeja ja maan sisäisiä tulonsiirtoja.
&#8211; Perussuomalaisten tavoite ei ole leikata tukia siellä missä niitä tarvitaan, vaan tavoitteemme on vähentää tukien tarvetta. Pitkällä aikavälillä Suomella ei ole muuta mahdollisuutta pitää koko Suomea elinvoimaisena ja asumiskelpoisena, jos me emme saa edistettyä uuden tuottavan työn ja teollisuuden syntymistä maakuntiin ja jos me emme saa pidettyä maataloutta elinvoimaisena.
Halla-aho korosti, että maakunnissa toimivat aivan samat keinot kuin muuallakin Suomessa.
&#8211; On parannettava yritysten kilpailukykyä ja työn vastaanottamisen kannattavuutta. Meidän pitää parantaa yritysten toimintaedellytyksiä. Tämä on ainoa kestävä tapa, jolla maakunnat pidetään elinvoimaisena.

Halla-aho: Maakunnissa toimivat samat keinot kuin muuallakin Suomessa – yritysten kilpailukyky kuntoon ja työn vastaanottaminen kannattavaksi

Koronavirusepidemiaa on Suomessa pyritty hidastamaan väliaikaisin rajoitustoimin ja viivyttämään näin tautihuippua. Nämä viivytystoimet toimivat kuitenkin vain väliaikaisena jarruna ja niin kauan kuin virus on olemassa, se jatkaa kiertämistään.

&#8211; Koronaviruksen tappamiseen on siis kohdennettava kaikki resurssit. Sen tulee olla keihäänkärki, jolla menemme eteenpäin. Suomen oma rokotetuotanto on ehdottomasti käynnistettävä, esittää perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen, nostaen asian esiin myös kirjallisessa kysymyksessään.
Suomalaisprofessoreilla lähes valmis rokote
Suomella oli omaa rokotetuotantoa yli sadan vuoden ajan, kunnes se päätettiin ajaa alas 17 vuotta sitten. Oman tuotannon ylläpitoa pidettiin pienelle valtiolle liian kalliina vaihtoehtona, mutta jo muutama vuosi myöhemmin, sikainfluenssarokotteen yhtäkkinen globaali kova kysyntä ja rokotteen saatavuusongelmat osoittivat kotimaisentuotannon tärkeyden myös huoltovarmuuden näkökulmasta. Suomi sai tuolloin huomata marssijärjestyksen rokotekaupoissa.
&#8211; Koronarokotteelle tulee myös vielä kova kysyntä ja on mahdollista, että jos jäämme odottamaan valmista rokotetta globaaleilta markkinoilta, jäämme ostotilanteessa jalkoihin ja lopulta kokonaan ilman rokotteita.
&#8211; Yle uutisoi tänään, että suomalaisprofessoreilla on lähes valmis koronarokote ja, että Suomesta löytyy useampikin tuotantoon sopiva yritys. Kotimainen rokotetuotanto on siis käynnistettävä nopeasti uudelleen! Tuotantokapasiteetin arvioitiin riittävän jopa koko maan tarpeisiin, Juvonen sanoo.
Ei ole varaa jäädä odottelemaan
Juvosen mielestä hallituksen on syytä kiinnittää asiaan nyt pikaisesti huomiota ja tehdä tarvittavat päätökset, jotta Suomi ei jäisi tässäkin asiassa vain odottelemaan ja lopuksi toteamaan virheet tapahtuneeksi.
&#8211; Tähän on nyt suunnattava tarvittavat resurssit ja tuki. Koronaepidemia on yleisesti muuttanut ajatuksia kansainvälisten markkinoiden turvallisuudesta ja toimivuudesta. Jo huoltovarmuudenkin kannalta on syytä kääntää katseet meidän omiin kotimaisiin huippuasiantuntijoihin ja suomalaiseen teknologiaosaamiseen.
&#8211; Kotimaisen rokotetutkimuksen ja -tuotannon kehittäminen on investointi monellakin tapaa. Mitä nopeammin voimme koronaviruksen nujertaa ja yhteiskunta voi palata toimimaan normaalisti, sitä pienemmäksi lasku tästä kaikesta jää. Eikä mahdollinen ulkomainen rokotekaan ilmaiseksi syliin aikanaan markkinoilta tipahda. Kysyntä määrittelee markkinoilla hinnan myös hätätilanteessa, Juvonen muistuttaa.

Juvonen: Kotimainen rokotetuotanto käynnistettävä nopeasti uudelleen – koronaviruksen tappamiseen resurssit

Koulujen avaamisesta kevätlukukauden viimeiseksi kahdeksi viikoksi on kuultu hallitukselta monenlaisia perusteluja. Perussuomalaisten varapuheenjohtajan kansanedustaja Riikka Purran mukaan varsinaisen epidemian leviämisen osalta ne eivät ole kestäviä.

&#8211; Lapset tartuttavat virusta, ja esimerkiksi Tanskassa tartunnat lähtivät koulujen avaamisen myötä nousuun. Koulujen avaaminen vain kahdeksi viikoksi, kun numerotkin taitavat olla jo annettu, ei ole mitenkään perusteltua opettamisen ja oppimisen eli koululaitoksen perustarkoituksen osalta. Siksi esimerkiksi THL:n yritys puolustella avaamista väittäen, että lapset eivät tartuta, on lähinnä surullinen, Riikka Purra sanoo.
Opettajat eivät ole sosiaalityöntekijöitä
Sen sijaan niin sanotut sosiaaliset syyt ovat johdonmukaisempi perustelu. Purran mukaan joidenkin lasten ongelmat eivät silti riitä kaikkien koulujen avaamisen ja kaikkien oppilaiden osallistumisen perusteluksi.
&#8211; On selvää, että epidemia-aika on ollut monille jo valmiiksi ongelmista kärsiville perheille haasteellista. En kuitenkaan ymmärrä, mitä koulujen avaamisella tässä yhteydessä varsinaisesti haetaan. Sitäkö, että opettajat, joiden edelleenkin tulisi pääasiassa opettaa, hoitavat parissa viikossa ennen kesälomia etäkoulun aikana syrjäytyneiden oppilaiden ongelmat kuntoon? Pitääkö opettajien ratkoa perheiden haasteiden aiheuttamia ongelmia? Vai riittääkö pelkkä parin viikon käynti koulussa hoitamaan asian, ja sitten vain lapset kesälomalle, Purra ihmettelee.
&#8211; Kouluilla ja opettajilla ei ole mahdollisuuksia eikä resursseja alkaa sosiaalityöntekijöiksi tai terapeuteiksi. Monessa koulussa oppilashuolto on retuperällä, koska rahaa ei ole. Kyllä näitä ongelmia pitäisi hoitaa muualla. Koen tympeäksi, että ne sälytetään kouluille, Purra sanoo.
Suurin osa lapsista voi hyvin
Purran mukaan hallituksen pitäisi olla avoimempi tarkoitusperissään ja perusteluissaan.
&#8211; Kuinka paljon sellaisia lapsia on, joiden pitää päästä kouluun, jotta saadaan jonkinlainen skannaus siihen, mitä kodeissa tapahtuu? Suurin osa lapsista voi kuitenkin hyvin. Suurin osa perheistä ei ole ongelmaperheitä. Koulun ei ole tarkoitus tarjota terapiaa ja sosiaalipalveluita vaan opetusta. Kannatan kohdennetumpia toimia asian ratkaisemiseksi ja ongelman helpottamiseksi.
&#8211; Mikäli tietyt lapset on aivan pakko saada kouluun, olisi voitu toimia esimerkiksi niin, että opettajat itse määrittäisivät, keitä nämä ovat. Myös kuntien perhepalvelut ja lastensuojelu voisivat auttaa haavoittuvassa asemassa olevien tavoittamiseksi. Muut olisivat voineet jatkaa viimeiset kaksi viikkoa kotona. Se, että nyt kaikki siirtyvät kouluun, niin sanottujen sosiaalisten syiden vuoksi, ei ole tässä epidemiatilanteessa järkevää, Purra korostaa.
&#8211; Kaikki vanhemmat eivät aiokaan laskea lapsiaan kouluun. Monia päätös arveluttaa paljon, ja saan itsekin tästä paljon palautetta. Myös julkisen liikenteen käyttö, joka koulujen avautumiseen usein läheisesti liittyy, on selvä riskitekijä, etenkin pääkaupunkiseudulla, Purra sanoo.
Epidemiaväsymys voi olla kohtalokasta
Purran mukaan koulujen avaaminen ja julkisten liikennevälineiden käytön lisääminen ovat ristiriidassa myös muiden rajoitteiden kanssa.
&#8211; Ravintoloiden vähittäinen avaaminen, esimerkiksi terassien, ulkokahviloiden ja henkilöstörajoitusten myötä, olisi kai epidemian kannalta vähempiriskistä kuin koulun avaaminen. Yritysten kassavirran edes vähittäinen palauttaminen tulisi tarpeeseen. Myös esimerkiksi kirjastot ja muut vastaavat paikat tulisivat mieleeni ehdottomasti ennen kouluja.
Purran mukaan rajoitteiden purkamisen psykologinen vaikutus on syytä ottaa vakavasti.
&#8211; Kun rajoitteista löysätään – tai jo silloin, kun löysäämisestä vasta puhutaan – ihmiset ottavat rennommin. Epidemiaväsymys on ymmärrettävää, mutta se voi olla kohtalokasta, jos ja kun edessä on hyvin pitkä taival koronaviruksen kanssa. Siksikin pidän väitteitä siitä, että lapset eivät tartuta tai esimerkiksi että suojamaskeista ei ole hyötyä, vastuuttomina.
Avoimuuden puute leimaa toimia
Useissa muissa maissa suojamaskeja suositellaan tai ne jopa määrätään, erityisesti kun rajoitustoimenpiteistä luovutaan ja yhteiskuntaa avataan.
&#8211; Suojamaskeihin liittyvää suositusta ei tule, koska niitä ei ainakaan vielä ole riittävästi. Tämä olisi alun alkaenkin pitänyt viestiä avoimesti. Se, että kansalaisille on päätetty keksiä muita selityksiä, on valinta.
Purran mukaan avoimuuden puute leimaa monia koronaan ja poikkeusoloihin liittyviä toimia.
&#8211; Näin ei pitäisi olla. Juuri tällaisina aikoina pitäisi olla ehdottoman avoin ja rehellinen. Toivottavasti hallitus on sitä tänään tiedotustilaisuudessaan.

Purra: Miksi kaikki palaavat kouluihin sosiaalisten syiden vuoksi?

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho nostaa vappupuheessaan esille ongelmia, joita koronakriisi on tuonut päivänvaloon. Halla-ahon mukaan riippuvuus ulkoisista tekijöistä on vaarallista, sillä globalisaatio on hyvän päivän ideologia ja talousjärjestelmä. &#8211; Kun siivoojat, taksikuskit, raksamiehet, tarjoilijat ja mansikanpoimijat tuodaan kehitysmaista, me saamme palveluja ja tuotteita halvemmalla. Halpuus on kuitenkin petollista, koska halpatyövoima syrjäyttää suomalaisia työmarkkinoilta ja lisää työttömyyden hoitoon liittyviä kustannuksia, jotka maksetaan verorahoilla.
 
Vappu on kevään ja työn juhla. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoo vappupuheessaan, että tänä vuonna työ onkin poikkeuksellisen ajankohtainen teema.
&#8211; Koronapandemia ja sen torjuntatoimet näkyvät selkeimmin siinä, että ravintolat on pantu viranomaismääräyksellä kiinni, mutta tämä kriisi koskettaa aivan kaikkia sektoreita ja niillä työskenteleviä ihmisiä. Yli puoli miljoonaa suomalaista on lomautusmenettelyjen kohteena.
Katso puhe oheisesta videoikkunasta. (Juttu jatkuu alempana)
<iframe loading="lazy" title="Jussi Halla-ahon vappupuhe: &quot;Globalisaatiolla on petollinen puoli&quot;" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/VptYM8fE9L8?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&#8211; Kuten tunnettua, Suomi on vientiteollisuudesta elävä kansantalous. Koska korona koskettaa kaikkia maita, myös vientiteollisuus on suurissa vaikeuksissa ja nämä vaikeudet säteilevät myös muille toimialoille. Kun ihmisillä on entistä vähemmän rahaa käytettävissään, se näkyy palvelujen kysynnässä ja palveluyritysten kannattavuudessa ja työllistämiskyvyssä. On itse asiassa toissijaista, milloin ravintolat saavat avata ovensa. Ovien avaaminen ei paranna tulosta, jos asiakasmäärät eivät palaa ennalleen.
<h4>Vanhoista virheistä maksetaan laskua</h4>
Koska koko maailma on koettelemuksen keskellä samaan aikaan, kukaan ei vielä pysty varmuudella sanomaan, mikä strategia on viisain.
&#8211; Poliitikot toistelevat näinä aikoina iskulausetta: ”Me selviämme tästä!”. Aivan varmasti selviämmekin, mutta eri asia on, millaisin seurauksin. Mitä tarkoittaa ”selviäminen”? Sitäkö, että tulee mahdollisimman vähän ruumiita, vai sitä, että tulee mahdollisimman vähän taloudellista ja sosiaalista vahinkoa.
&#8211; Jos rajoitustoimet puretaan liian varhain, tai niitä ei oteta ajoissa käyttöön, tulee paljon ruumiita, kuten naapurimaassa Ruotsissa on nähty. Jos toisaalta yhteiskunta toimii pitkään säästöliekillä, tulee konkursseja ja työttömyyttä, etenkin nuorten syrjäytyminen kiihtyy, ja yhteiskunnan peruspalvelujen rahoituspohja romahtaa. Päättäjien erittäin epäkiitollinen tehtävä on löytää tasapaino näiden näkökulmien välille. Kun pohditaan, miten poikkeustilasta päästään ulos, ei voida kuunnella pelkästään terveysalan asiantuntijoita, eikä pelkästään opettajia, eikä pelkästään yrittäjiä, Halla-aho sanoo.
Hallitus on tehnyt kevään aikana lukuisia virheitä, joista sitä on perustellusti kritisoitukin. Halla-ahon mukaan on kuitenkin totuuden nimissä sanottava, että hallitus toimii yhtä sokkona kuin muutkin.
&#8211; On myös todettava, että nyt maksetaan laskua monista virheistä ja laiminlyönneistä, joita kaikenväriset hallitukset ovat vuosikausien ajan tehneet. Syyttelyn ja irtopisteiden keruun sijaan onkin tärkeää tunnistaa näitä virheitä ja ongelmia ja pyrkiä korjaamaan niitä, jotta emme taas kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden kuluttua olisi samassa tilanteessa.
<h4>Globalisaatio on hyvän päivän talousjärjestelmä</h4>
Talouden globalisaatio, eli tavaran, pääoman ja työvoiman vapaa liikkuminen, tarkoittaa sitä, että tavara tuotetaan siellä, missä se on halvinta ja kuskataan laivoilla ja lentokoneilla sinne, missä kuluttajat ovat.
&#8211; Tehtaat siis lähtevät Euroopasta Kiinaan. Joitakin töitä ei voida siirtää pois täältä, mutta niihin voidaan tuoda halvemmat työntekijät köyhistä maista. Esimerkiksi rakennusala, ravintola-ala, siivousala ja maatalous pyörivät kasvavassa määrin vierastyövoiman varassa.
Halla-aho muistuttaa, että globalisaatio on hyvän päivän ideologia ja maailmanjärjestys.
&#8211; Niin kauan kuin kaikki toimii, kaikki toimii. Mutta kun tapahtuu jotain, mihin emme itse pysty vaikuttamaan, esimerkiksi luonnonkatastrofi, poliittinen konflikti tai kulkutauti, olemme suurissa vaikeuksissa. Meillä ei esimerkiksi ole suojatarviketuotantoa, koska globalisaatio on pannut suomalaiset suojatarviketehtaat kiinni ja siirtänyt ne kannattavampaan maahan.
&#8211; Nyt suojatarvikkeita ostetaan huijareilta ylihintaan. Monelle tuli varmasti suurena yllätyksenä, että suomalainen elintarviketuotanto on täysin riippuvainen ulkomaalaisista kausityöntekijöistä. Kun heitä ei liikkumisrajoitusten vuoksi saada maahan, sato uhkaa jäädä kylvämättä ja korjaamatta.
Halla-aho sanoo, että kriisin oloissa riippuvuus ulkoisista tekijöistä on vaarallista, mutta on syytä pureutua myös hiljaisiin negatiivisiin vaikutuksiin, joita talouden globalisoitumisella on.
&#8211; Globalisaatiota markkinoidaan meille esimerkiksi sillä, että kun puhelimet ja erilainen krääsä valmistetaan Kiinassa, me saamme niitä halvemmalla. Kun siivoojat, taksikuskit, raksamiehet, tarjoilijat ja mansikanpoimijat tuodaan kehitysmaista, me saamme palveluja ja tuotteita halvemmalla. Tämä halpuus on kuitenkin petollista.
&#8211; Halpatyövoima syrjäyttää suomalaisia työmarkkinoilta ja lisää työttömyyden hoitoon liittyviä kustannuksia, jotka maksetaan verorahoilla. Tänne tulevat halpatyöläiset eivät itsekään tule toimeen palkallaan, vaan sitä pitää täydentää tulonsiirroilla. Pääkaupunkiseudun toimeentulotukimenoista lähes puolet maksetaan ulkomaalaisille.
<h4>Työperäisen maahanmuuton sääntöjä pitää kiristää</h4>
Halla-aho sanoo, että globalisaatiosta hyötyvät ne, joilla menee taloudellisesti hyvin.
&#8211; He saavat palveluja ja tuotteita halvemmalla, mutta todellisuudessa heillä olisi varaa maksaa niistä vähän enemmänkin. Häviäjiä ovat julkinen talous, koska sosiaalimenot kasvavat kaiken aikaa, samoin ne, joilta teollisuuden ulosliputus ja halpatyövoiman maahanmuutto vie työpaikat. Heitä ei paljon lohduta se, että ravintolassakäynti, remontin teettäminen tai kodinsiivous maksaa vähemmän, koska heidät vähät rahansa menevät aivan muihin asioihin.
Halla-aho korostaa, että häviäjiin kuuluu myös suomalainen yhteiskunta kokonaisuutena, koska toimeentulon rajamailla kitkuttavat kehitysmaalaiset muodostavat uuden kasvavan alaluokan omine lieveilmiöineen.
&#8211; Niitä ovat esimerkiksi asuinalueiden ja koulujen eriytyminen ja lisääntyvä turvattomuus. Ruotsi, jonka lähiöissä pommit paukkuvat ja luodit lentävät, on erinomainen näyteikkuna omaan tulevaisuuteemme, jos jatkamme Ruotsin tekemien virheiden toistamista.
&#8211; Mitä tästä kriisistä pitäisi oppia? Työperäisen maahanmuuton sääntöjä pitää kiristää. Samalla Suomen ja koko Euroopan pitää tukea omaa teollisuuttaan ja maatalouttaan tullipolitiikalla, joka tekee halpatuonnista kannattamatonta.
<h4>Parlamentaarisen järjestelmän ongelmana kontrollin puute</h4>
Halla-ahon mukaan parlamentarismista on tullut suomalaisille rakas sana.
&#8211; Monet kokevat sen tarkoittavan samaa kuin ”demokratia.” Niinpä parlamentarismista on vaikea puhua kriittiseen sävyyn ilman että päivystävät dosentit ja toimittajat paheksuvat ja pöyristyvät. Todellisuudessa parlamentarismi ei kuitenkaan ole sama asia kuin demokratia. Se on yksi demokratian muoto. Esimerkiksi Yhdysvallat on demokraattinen valtio, mutta se ei ole parlamentaarinen järjestelmä.
&#8211; Parlamentarismi tarkoittaa järjestelmää, jossa lakia säätävä ja vaaleissa valittava elin – eli meidän tapauksessamme eduskunta – valitsee keskuudestaan toimeenpanevan elimen – eli hallituksen. Hallitus voi jatkaa niin kauan kuin se nauttii eduskunnan enemmistön luottamusta. Yhdysvalloissa taas suorilla vaaleilla valittu valtionpää nimittää hallituksen, ja ministerit ovat oman alansa osaajia, eivät kansanedustajia, jotka ovat sattuneet olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan.
Halla-aho pohtii myös parlamentaarisen järjestelmän mahdollisia vikoja. Eräänä ongelmana hän nosti esille sen, että todellista parlamentaarista kontrollia ei ole.
&#8211; Lainsäädäntövalta ja toimeenpanovalta, joiden pitäisi olla erillisiä, ovat tosiasiallisesti naimisissa keskenään. Nimellisesti eduskunta toki valvoo hallitusta, mutta tosiasiallisesti eduskunta tukee kaikkea, mitä hallitus sille esittää. Hallituksen esitykset ja hallitus itse nauttivat aina eduskunnan enemmistön tukea.
&#8211; Eduskunta on viimeksi antanut istuvalle hallitukselle epäluottamuslauseen vuonna 1957, mikä kertoo aika paljon. Tällainen asetelma tekee eduskuntatyöskentelystä tietyssä mielessä teatraalista. Hallituspuolueiden edustajat kehuvat hallituksen esityksiä ja äänestävät niiden puolesta, olivat he henkilökohtaisesti niiden sisällöstä mitä mieltä tahansa. Ja vastaavasti oppositio tekee epäluottamusesityksiä, jotka eivät koskaan mene läpi.
<h4>Ministerinsalkkuja ei jaettu osaamisen perusteella</h4>
Halla-ahon mukaan parlamentaarisen järjestelmän toinen ongelma korostuu Suomen kaltaisessa pirstaloituneessa monipuoluejärjestelmässä. Yksittäiset ministerit ovat hallituksessa varsin itsenäisiä ja saavat huseerata rauhassa omilla tonteillaan. Tämä antaa pienille puolueille suhteettoman vallan yksittäisissä kysymyksissä.
&#8211; Esimerkiksi vihreillä on hallussaan ympäristö- ja ilmastoministerin, sisäministerin ja ulkoministerin salkut. Sisäministerin pitäisi vastata Suomen sisäisestä turvallisuudesta ja ulkoministerin Suomen kansallisten etujen puolustamisesta kansainvälisissä suhteissa. Sen sijaan kumpikin käyttää energiaa siihen, että Suomeen saataisiin mahdollisimman nopeasti Isis-perheitä Syyriasta ja nuoria turvapaikanhakijamiehiä Kreikan leireiltä, ja että kaikki Suomeen saapuneet onnenonkijat saisivat jäädä tänne. Vallitsevassa järjestelmässä tällaisesta yhden puolueen linjasta tulee koko hallituksen linja ja näin ollen eduskunnan enemmistön linja vaikka sillä ei missään nimessä ole suomalaisten enemmistön tukea.
Kolmas ongelma, jonka juuri koronakriisi on nostanut esiin, on ministereiden ja korkeiden virkamiesten kyky hoitaa tehtäväänsä.
&#8211; Hyvinä aikoina asiat rullaavat omalla painollaan, ja ministerien tärkein tehtävä on pumpata julkista rahaa omiin lempihankkeisiin ja järjestää suojatyöpaikkoja kavereille. Mutta kun tapahtuu jotain odottamatonta, joka vaatisi oman hallinnonalan tuntemusta ja kykyä nopeaan reagointiin, ollaankin ihmeissään.
&#8211; Parlamentaarisessa järjestelmässä ministerinsalkkuja ei jaeta pätevyyden tai osaamisen perusteella. Ne jaetaan sen mukaan, mikä on poliittinen nokkimisjärjestys. Vastaavasti ministerit nimittävät valtiosihteereitä ja kansliapäälliköitä aivan muilla kuin pätevyyteen liittyvillä perusteilla, Halla-aho toteaa.
Tällaisen poliittisen kulttuurin varjopuolia on voitu todistaa viime viikkoina. Tieto ei kulje ministereiden ja virkamiesten kesken, kukaan ei ota vastuuta mistään. Erityisavustajia ja valtiosihteereitä on niin paljon, että päät kolisevat yhteen, mutta silti ollaan pihalla kuin lumiukot.
&#8211; Näitäkin kysymyksiä olisi syytä pohtia, kunhan koronapöly laskeutuu. Mikään järjestelmä ei ole täydellinen, mutta kunkin järjestelmän heikot kohdat on tärkeää tunnistaa.
<h4>Perussuomalaisille tärkeintä Suomen turvallisuus ja hyvinvointi</h4>
Perussuomalaisia erottaa muista puolueista näkemys siitä, mitä ja ketä varten Suomen valtio on olemassa. Halla-aho korostaa, että perussuomalaisille julkisen vallan ensisijainen tehtävä on puolustaa Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia.
&#8211; Meille Suomi on suomalaisten koti ja turvapaikka maailmassa. Kaikki muut tehtävät ovat toissijaisia. Kun tämä kriisi on ohi, olemme kaikki köyhempiä kuin ennen. Kaikki joutuvat sopeutumaan ja tekemään uhrauksia. Niin yrittäjät, duunarit, perheet, opiskelijat kuin eläkeläisetkin. Jotta leikkaukset ja vyönkiristykset olisivat hyväksyttäviä, kansalaisten pitää voida luottaa siihen, että entistä tyhjemmästä julkisesta kassasta ei samaan aikaan lapioida surutta rahaa suomalaisten hyvinvoinnin kannalta toisarvoisiin kohteisiin. Ideologiset hankkeet on nyt pantava jäihin. Ikävä kyllä ei ole merkkejä siitä, että näin aiottaisiin tehdä.
Halla-aho harmittelee, että esimerkiksi maahanmuuttolainsäädäntöä ei olla kiristämässä vastaamaan uusia taloudellisia realiteetteja, vaan päinvastoin sitä ollaan vesittämässä entisestään.
&#8211; Turvapaikanhakijoille annettavaa maksutonta oikeusapua laajennetaan, mikä kiihdyttää valitusten tehtailua ja käsittelyn kestoa. Pakolaiskiintiön kasvattamisesta ei tingitä, vaikka moni muu Euroopan maa lakkautti kiintiöpakolaisjärjestelmänsä kokonaan jo vuoden 2015 vyöryn seurauksena. Suomi siirtää Kreikasta turvapaikanhakijoita kolme kertaa enemmän kuin Saksa, joka on väestöltään 16 kertaa suurempi kuin Suomi. Hallitus valmistelee esitystä, joka antaisi turvapaikanhakijoille työluvan heti maahantulosta alkaen; turvapaikan hakemisesta tulisi siis keino kiertää koko työperäistä maahanmuuttoa koskeva lainsäädäntö.
&#8211; Kehitysapu ollaan lähes kaksinkertaistamassa tällä hallituskaudella. Kalliista ja vaikuttavuudeltaan kyseenalaisesta oppivelvollisuuden pidentämisestä pidetään kiinni. Maailman kunnianhimoisimmasta ilmastopolitiikasta pidetään kiinni, suomalaisen työn ja yrittämisen kustannuksella. Erityisavustaja-armeijasta pidetään kiinni. Puoluetukia kasvatetaan. Medialle esitetään pysyviä valtiontukiaisia, mikä tietysti vain vahvistaisi median roolia hallituksen kritiikittömänä sylikoirana, Halla-aho kritisoi.
<h4>Lankeavatko Italian velat suomalaisten maksettavaksi?</h4>
Viimeisen kymmenen vuoden ajan suomalaiset ovat osallistuneet Kreikan velkojen maksamiseen. Halla-aho pelkää, että koronan seurauksena voi laueta pitkään kytenyt, paljon suurempi pommi, nimittäin Italia.
&#8211; Italian pelastaminen ei onnistu ilman täysiveristä liittovaltiota ja tulonsiirtounionia. Kreikan kohdalla vakuutettiin, että euro pelastetaan hinnalla millä hyvänsä. Nyt eteemme voi todella tulla kysymys siitä, onko euro meille niin arvokas asia, että on syytä pelastaa se hinnalla millä hyvänsä.
Suomen hallitus on toivonut, että oppositio ei arvostelisi hallituksen toimia vaan edistäisi kansallista yhtenäisyyttä.
&#8211; Tiettyä huumoria on siinä, että Unkarin paheksuttu pääministeri Viktor Orbán peräänkuulutti juuri samaa asiaa lähes samoin sanankääntein. Kuten puheeni alkupuolella sanoin, kenelläkään ei ole takuuvarmasti oikeaa reseptiä päällä olevan tilanteen hoitamiseksi ja siitä ulos pääsemiseksi. Siksi en halua lähteä moittimaan hallitusta yksittäisistä epäonnistumisista.
&#8211; Sen sijaan me perussuomalaiset peräänkuulutamme sitä, että kriisin esiin nostamiin rakenteellisiin ongelmiin niin talousjärjestelmässä kuin poliittisessa kulttuurissakin puututtaisiin määrätietoisesti. Samoin vaadimme, että menokohteita pystytään panemaan tärkeysjärjestykseen ja että julkisesta rahankäytöstä otetaan löysät pois. Kaikki resurssit on tulevina vuosina sijoitettava suomalaisen työn ja yrittämisen puolustamiseen, koska niistä on tehty suomalainen hyvinvointi.
<h4>Koronakriisi opettaa: tuotteita voi valmistaa myös lähellä</h4>
Koronapandemia aiheuttaa monenlaista vahinkoa ja harmia. Halla-ahon mukaan se kuitenkin avaa myös uusia mahdollisuuksia, joihin on syytä tarttua.
&#8211; Hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet dramaattisesti globaalilla tasolla. Tämä ei johdu siitä, että toimeliaisuus ja liikenne ovat vähentyneet Suomessa. Suomi tuottaa noin promillen maailman päästöistä. Maailmanlaajuinen muutos johtuu ennen kaikkea siitä, että liikenne, kuljetukset ja teollinen toiminta ovat vähentyneet Kiinassa ja Intiassa. Lentoliikenne on maailmassa pudonnut puoleen siitä, mitä se oli ennen kriisiä.
&#8211; Meidän on syytä miettiä hyvin tarkkaan, haluammeko kaiken palaavan ennalleen. Monet yritykset ovat pakkotilanteessa oppineet, että asioita voi tehdä myös etätyönä, eikä henkilökuntaa tarvitse välttämättä lennättää joka viikko kokouksiin eri puolille maailmaa. Pakkotilanteessa suomalaiset ja eurooppalaiset ovat oppineet, että tuotteita voi valmistaa myös lähellä, Halla-aho toteaa.
Halla-ahon mukaan Kiinan tehtaat saastuttavat niin paljon suurelta osin siksi, että me olemme halunneet ostaa siellä halvalla tuotettua tavaraa.
&#8211; Perussuomalaisten vuoden takaisessa vaaliohjelmassa sanottiin, että ”suomalainen tehtaanpiippu on ilmastoteko”. On Suomen ja suomalaisten etu ja ilmaston etu, että kivihiilisähköllä pyörivä kiinalainen tehdas pysyy kiinni, rahtilaiva satamassa ja lentokone maassa. Puolustamalla vastuullista, kotimaista teollisuuttaan Suomi voi olla kokoaan suurempi toimija maailmassa.
<h4>Hörhöilyyn ei ole enää varaa</h4>
Vajaan vuoden kuluttua Suomessa pidetään kuntavaalit. Kunnissa joudutaan tulevina aikoina tekemään päätöksiä siitä, mistä leikataan ja säästetään ja mitä säilytetään, kun menot kasvavat ja verotulot pienenevät.
Halla-aho painottaa, että juuri nyt kuntien valtuustoihin tarvitaan nykyistä enemmän todellisuudentajuisia, tavallisia ihmisiä, jotka osaavat panna asioita tärkeysjärjestykseen.
&#8211; Maailmanhalaamiseen ja hörhöilyyn ei ole enää varaa. Siksi muistutan teitä siitä, että ehdokashankinta kuntavaaleihin on käynnissä juuri nyt. Perussuomalaisten verkkosivuilta löytyy lomake, jolla voit helposti ilmoittautua kuntavaaliehdokkaaksi.
Halla aho arvioi, että tällä hetkellä näyttää siltä, että Suomi voi selvitä koronasta vähäisemmin inhimillisin uhrauksin kuin moni muu maa.
&#8211; Meillä ei ole tarvinnut ottaa käyttöön ulkonaliikkumiskieltoja tai talouden täyssulkua. Kiitos tästä kuuluu tavallisille suomalaisille, jotka ovat ottaneet tilanteen vakavasti ja noudattaneet suosituksia. Saamme ehkä kiittää myös kulttuuriamme, jossa pidetään enemmän etäisyyttä ja lääpitään muita ihmisiä vähemmän kuin monessa muussa paikassa.
&#8211; Jatketaan tällä linjalla ja noudatetaan varovaisuutta. Mitä tunnollisemmin käytämme kaikki helpot konstit, sitä nopeammin pääsemme purkamaan talouden ja elämänmenon kannalta haitallisia rajoitustoimenpiteitä. Toivotan omasta puolestani ja perussuomalaisten puolesta kaikille iloista vappua, missä sitten olettekin.

Halla-aho vappupuheessaan: ”Julkisesta rahankäytöstä otettava löysät pois ja kaikki resurssit on tulevina vuosina sijoitettava suomalaisen työn ja yrittämisen puolustamiseen”

Hallitus tiedottaa tänä aamuna, jatkuvatko Uudenmaan liikkumisrajoitukset vai loppuuko sulku. Uusimaa eristettiin 28. maaliskuuta muusta Suomesta tarkoituksena estää koronaviruksen leviäminen Uudeltamaalta muualle maahan. Kansanedustaja Riikka Purra pelkää, että rajoitusten purkaminen johtaa vain viruksen leviämisen kiihtymiseen. &#8211; Olemme nyt tekemisissä poikkeuksellisen epidemian kanssa.
 
Perussuomalaisten 1.varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra ei kannata Uudenmaan eristyksen lopettamista, sillä sululla ei ole saavutettu toivottua lopputulosta.
&#8211; Ymmärrän asian juridisen ja perusoikeuspuolen, mutta nyt olemme tekemisissä poikkeuksellisen epidemian kanssa. Epidemia ei ole talttunut muutamassa viikossa niin, että rajoituksia voitaisiin alkaa purkaa.
Sairaanhoitopiirit vastustavat sulun purkamista
Purra huomauttaa, että mikäli rajoitukset puretaan, Uudeltamaalta lähtee suuri joukko ihmisiä muualle Suomeen, esimerkiksi mökeilleen.
&#8211; Kaikki Uudenmaan ympärillä olevat sairaanhoitopiirit vastustavat sulun purkamista, mikä on ymmärrettävää, sillä niiden kapasiteetti ei kestä suurta sairastuneiden ja hoitoa tarvitsevien joukkoa, Purra sanoo.
Rajoituksia pitäisi lisätä
Purran mukaan rajoituksia pitäisi lisätä.
&#8211; Kaikki ihmiset eivät toimi riittävän vastuullisesti. Pääsiäisenä ihmettelin, miten täynnä olivat valtaväylien isojen kauppojen parkkipaikat. Ainakin Uudenmaan sisällä monet käyvät edelleen shoppailemassa, siis muutakin kuin välttämättömyyksiä, kuten ruokaa, Purra sanoo.
Hän korostaa, että mikäli rajoitustoimet olisivat olleet nopeampia ja tiukempia, viruksen tukahduttaminen olisi yksinkertaisempaa.
&#8211; Silloin myös exit-vaiheeseen voitaisiin nopeammin siirtyä. Nyt pelkään, että rajoitusten purkaminen johtaa vain viruksen leviämisen kiihtymiseen ja yhteiskunnan aukeamisen merkittävään viivästymiseen.
Ristiriitaisia asiantuntijalausuntoja
Tänä aamuna Purra ihmetteli MTV-kanavan haastattelussa, miten liikkeellä osin ristiriitaista asiantuntijatietoa, esimerkiksi suojaavien kangasmaskien käytöstä.
THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta kehottaa suomalaisia pukemaan kangasmaskin julkisilla paikoilla liikkuessaan. Toisaalta taas sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila kertoi Ylen A-studiossa, että ministeriö ei suosittele kansalaisia pitämään kasvosuojaimia.
&#8211; Oma uskoni erilaisiin asiantuntijoihin on saanut kolauksen, Purra sanoi.

Purra ei kannata Uudenmaan eristyksen purkamista: ”Epidemia ei ole talttunut muutamassa viikossa”

Yhteinen raja Italian kanssa on tehnyt Itävallasta otollisen maaperän koronaviruksen leviämiselle. Todellisuuteen on havahduttu vasta viime päivinä. Italian tapahtumista voisi ottaa oppia. Kurier-verkkomedia on julkaissut milanolaisen lääkärin kirjeen itävaltalaisille kollegoilleen.
”Näyttää siltä, että Itävallassa kovin harvat ovat ymmärtäneen sen, miten nopeasti epidemia voi kehittyä. Tuhannet hengityskonetta tarvitsevat italialaispotilaat eivät näytä soittavan kelloja Itävallassa. Hallituksen toimet ovat olleet lähinnä naurettavia”. Näin <a href="https://kurier.at/chronik/oesterreich/coronavirus-aerztekammer-fordert-massnahmen-wie-in-italien/400779479">kirjoittaa</a> milanolainen lääkäri Roberto Reimann wieniläiskollegoilleen.
Reimannin mielestä Italian vastaisen rajan sulkeminen on enemmänkin Itävallan poliittisen johdon viesti suurelle yleisölle, kuin tehokas viruksen leviämistä rajoittava toimenpide. Häntä suivaannuttavat lisäksi lääkärit, jotka vertaavat Covid-19 -sairautta influenssaan.
Kovat toimet käyttöön heti
Reimann suosittelee Itävallalle, omaan kokemukseensa perustuen, rankkoja toimia viruksen leviämisen hidastamiseksi. Ne on toteutettava heti:
”Ihmisten väliset fyysiset kontaktit minimiin, käsky etätöihin, kielto kaikenkokoisille tapahtumille. Kauppoihin, ravintoloihin, apteekkeihin rajoitettu pääsy, tärkeätä riittävä etäisyys ihmisten välillä. Desinfiointiaineet käyttöön, myös käsineitä ja hengityssuojaa on hyvä käyttää (hengityssuoja auttaa viimeisimpien kiinalaisraporttien mukaan)&#8221;.
Reimann sanoo kirjoittaneensa viestinsä ”niiden tuhansien lääkäreiden nimissä, jotka riskeeraavat henkensä Italiassa, kuolevat tai nääntyvät työnsä ääreen”.

rajoitustoimet

Mietintö WHO:n terveyssäännöstöstä valmistui – perussuomalaiset huolissaan kansallisesta päätösvallasta ja sananvapaudesta

Pääministeri Marin veivaa edestakaisin koronapassia – oikeustieteilijöiltä ja THL:lta passille täystyrmäys, usko loppui jo oikeusministeriltäkin

Halla-aho: Maakunnissa toimivat samat keinot kuin muuallakin Suomessa – yritysten kilpailukyky kuntoon ja työn vastaanottaminen kannattavaksi

Juvonen: Kotimainen rokotetuotanto käynnistettävä nopeasti uudelleen – koronaviruksen tappamiseen resurssit

Purra: Miksi kaikki palaavat kouluihin sosiaalisten syiden vuoksi?

Halla-aho vappupuheessaan: ”Julkisesta rahankäytöstä otettava löysät pois ja kaikki resurssit on tulevina vuosina sijoitettava suomalaisen työn ja yrittämisen puolustamiseen”

Purra ei kannata Uudenmaan eristyksen purkamista: ”Epidemia ei ole talttunut muutamassa viikossa”

Italialainen lääkäri lähetti järkyttävän vetoomuksen kollegoilleen Itävallassa

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025