Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Rakel Liekki

Ylen kolumnisti Matti Mörttinen kuvaa kansallismielisyyden, populismin ja brexit-myönteisyyden sairaudeksi, jota vastaan pitäisi olla rokote. Niitä, jotka eivät hänen EU-myönteisiään kantoja jaa, Mörttinen kuvaa eläimiksi, pahimmillaan rotiksi. 

PS:n varapuheenjohtaja Riikka Purra huomauttaa, että Mörttisen puheenparsi on sitä laatua, josta napsahtaisi syyte, jos se kohdistettaisiin johonkin toiseen poliittiseen ryhmittymään.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Ylellä toivotaan rokotetta tai lääkettä epämiellyttäviä mielipiteitä eli sairauksia vastaan. Sairastuneet ihmiset kuvataan isoiksi jyrsijöiksi. 
Älkää vain yrittäkö samaa toisenlaisista poliittisista mielipiteistä tai niiden haltijoista. Tulisi syyte.<a href="https://t.co/aoKdrdM4z2">https://t.co/aoKdrdM4z2</a>
&mdash; Riikka Purra (@ir_rkp) <a href="https://twitter.com/ir_rkp/status/1334872245672480769?ref_src=twsrc%5Etfw">December 4, 2020</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Yle kertoo itse kolumniensa tärkeimmäksi <a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/11/03/kolumnit-ylessa">toimintaperiaatteeksi</a> &#8221;ihmisten arvostamisen&#8221;.
Ei ole täysin selvää, millä tavoin ihmisten kutsuminen &#8221;isokokoisiksi jyrsijöiksi&#8221; &#8211; siis rotiksi &#8211; on ihmisten arvostamista. Harvoinpa myöskään rinnastetaan ihmisiä tappaviin tauteihin ilman loukkaamistarkoitusta.
<h4>Ylen tarkistama ja hyväksymä kolumni</h4>
Erityisen ongelmalliseksi Ylen rotta-kolumnin tekee se, että Yle on osallistuu kolumnien editointiprosessiin. Jokainen Ylen julkaisema kolumni on Ylen erikseen tarkastama ja hyväksymä.
Kolumnien tarkastusprosessi poistaa Ylen mielestä epämieluiset kommentit tai mielipiteet. Asia <a href="https://stage.sudev.fi/rakel-liekin-rekrytoinnit-yle-kolumnisteiksi-feministipoliitikko-feministiaktiivi-vihrea-poliitikko-transaktivisti-vasemmistoaktiivi-feministiaktivisti-feministi-vasemmistoaktiivi/">nousi julkisuuteen</a> toukokuussa, jolloin ajatuspaja Liberan silloinen sisältöjohtaja Tere Sammallahti (kok.) nosti esiin Ylen kolumnien tuottajan Rakel Liekin valitsemat Yle-kolumnistit. Liekki oli nostanut järjestelmällisesti kolumnisteiksi punavihreitä poliittisia aktivisteja. Samalla kävi ilmi, että Yleisradio puuttuu jatkuvasti kolumnien sisältöön, niitä <a href="https://stage.sudev.fi/yle-sensuroi-hallituskriittisen-blogin-sivuiltaan/">sensuroiden</a>.
Kansanryhmää vastaan kiihottamista koskevan lain <a href="https://finlex.fi/fi/esitykset/he/2010/20100317">perusteluissa</a> on mainittu eläimiin vertaaminen tyypillisenä esimerkkinä rikollisesta viestinnästä: &#8221;Tyypillinen rangaistava menettely olisi sellaisen tiedon, mielipiteen tai muun viestin levittäminen, joissa ryhmään kohdistuvaa väkivaltaa tai syrjintää pidetään hyväksyttävänä tai toivottavana tai ihmisiä verrataan eläimiin, loisiin jne. tai yleistäen väitetään heitä rikollisiksi tai esitetään alempiarvoisiksi jne.&#8221;
Ylen julkaisema Mörttisen viesti ei nykyisellään kuitenkaan riko lakia, sillä hänen vihapuheensa kohde ei ole vähemmistöryhmä.

Yle sekoilee huolella – julkaisee kolumnin, missä erimielisyys esitetään sairautena ja poliittiset kiistakumppanit rottina

Median politisoitumisesta on puhuttu paljon viime vuosina. Samalla kuitenkin myös tiede on politisoitunut. Ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Marko Hamilo toteaa, että politisoituminen mahdollistaa toimittajille sen, että on helppoa valikoida oman maailmankuvan edustajia asiantuntijahaastateltaviksi. &#8211; Medialla on suuri valta paitsi valikoida aiheita kansalliselle agendalle, myös valita ne asiantuntijat, joiden kehystämänä keskustelua käydään, Hamilo sanoo.

Ajatuspaja Suomen Perusta julkaisi toukokuussa aloitteen Suomen koronapolitiikasta. Aloitteessa kannatetaan sitä, että korona tukahdutettaisiin kesän aikana keinoilla, jotka mahdollisimman vähän lannistaisivat taloudellista toimeliaisuutta.
Suomen Perustan toiminnanjohtaja Marko Hamilo sanoo hämmästelevänsä sitä, miten vähällä media on päästänyt päähallituspuolue sdp:n, THL:n ja sosiaali- ja terveysministeriön.
&#8211; Koronan hoidossa on tapahtunut karmeita toimeenpanon virheitä, ja myös koko valittu strategia on ollut täysin väärä. Suomen strategia oli ensin hälläväliä-linja. Vasta maaliskuussa perussuomalaisten ja kokoomuksen poliittinen paine sai hallituksen vaihtamaan hidastamisstrategiaan. Kysymys kuuluu, miksi media ei haastanut hallitusta kunnolla, Hamilo ihmettelee.
Hän sanoo, että hallituksen pitäisi nyt selkeästi johtaa ja vakuuttaa kaikki toimijat siitä, että epidemia tukahdutetaan.
&#8211; Hallitukselta pitäisi vaatia sitoutumista siihen. Suomen Perusta esittää, että tukahduttaminen tehtäisiin mahdollisimman hellävaraisesti jolloin talouden pyörät pidetään samalla pyörimässä. Median on nyt tehtävä oma osuutensa hallituksen ja THL:n haastamisessa.
Punavihreää kuplaa ei ole puhkaistu vieläkään
Perussuomalaisten tuumaustunnilla maanantaina julkistettiin tohtori Jukka Hankamäen uusi, tutkimukseen perustuva tietokirja Totuus kiihottaa – Filosofinen tutkimus vasemmistopopulistisen valtamedian tieto- ja totuuskriisistä.
Hamilo puolestaan on aiemmin kirjoittanut teoksen Punavihreä kupla, jossa selvitetään median ja perussuomalaisten välistä, toisinaan hankalaa suhdetta.
Punavihreä kupla käsitteenä viittaa paitsi maantieteelliseen alueeseen, jossa vasemmistoliittoa ja vihreitä äänestää yli puolet äänestäjistä, myös vasemmistovihreällä tavalla ajattelevien group think -kognitioon, eli ryhmäajatteluun.
Hamilon mukaan osan toimittajista voidaan nähdä elävän punavihreän kuplan sisällä, ilman kosketusta konservatiivisempia arvoja edustaviin ihmisiin – etenkään perussuomalaisten kannattajiin.
&#8211; Group think -ilmiö ei ole salaliittoteoria, vaan psykologinen ilmiö, joka mahdollisesti kaatoi myös Nokian, jonka johtoryhmässä oli paljon samanmielisyyttä, eikä siellä ollut vastarannan kiiskiä kyseenalaistamassa päätöksiä, Hamilo sanoo.
Toimittajien punavihreys on tosiasia
Toimittajien punavihreys ei siis ole myytti vaan konkreettinen tosiasia. Toimittajien poliittisia kantoja on selvitetty Tampereen yliopistossa vuonna 2015 tutkimusartikkelissa Koulutusalan yhteys yliopisto-opiskelijoiden poliittiseen orientaatioon. Tutkimuksen mukaan journalistiikan ja viestinnän opiskelijoista 75 prosenttia kannatti vasemmistoliittoa tai vihreitä, eikä yksikään perussuomalaisia tai kristillisdemokraatteja.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunnilla: Halla-aho, Hamilo ja Hankamäki" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/h_VKzinPxIU?start=212&#038;feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Hamilo huomauttaa, että myös Turun ammattikorkeakoulussa äskettäin valmistunut opinnäytetyö Kenen joukoissa seisot? -kyselytutkimus journalismin opiskelijoiden arvoista vahvistaa aiemmat havainnot:
&#8211; Valtaosa journalismin opiskelijoista kannattaa vihervasemmistolaisia ja liberaaleja arvoja. He suhtautuvat myönteisesti muun muassa maahanmuuttoon, vapaaseen liikkuvuuteen ja homoavioliittoihin ja inhoavat perussuomalaisia.
&#8211; Entä sitten tiedostamattomat vaikutukset: itse uskon, että toimittajan maailmankuvan vaikutus juttujen sisältöön ilmenee niin, että toimittaja itsekin uskoo olevansa totuuden puolella. Tasapuolisuuteen mediataloissa voitaisiin päästä vain sillä, että mediataloissa työskentelisi eri tavalla ajattelevia ihmisiä, Hamilo sanoo.
Miksi Yle kiistää ongelman?
Toukokuussa Liberan sisältöjohtaja Tere Sammallahti julkaisi videon, jossa hän kävi läpi Ylen vieraskolumnistien poliittista suuntautuneisuutta. Kriitin kärki kohdistui kolumnien tuottajaan Rakel Liekkiin, jolla itselläänkin on taustaa poliittisessa vasemmistossa.
Sammallahti kertoi, että Liekki on rekrytoinut kolumnisteiksi suuren joukon järjestään punavihreitä poliittisia aktivisteja. Samalla Yle on myös jättänyt julkaisematta arvokonservatiiveiksi katsottavien kirjoittajien laatimia tekstejä.
Kokoomuspoliitikko Eija-Riitta Korhola vetosi Twitterissä julkisesti Ylen toimitusjohtajaan Merja Ylä-Anttilaan, jotta tämä huomioisi tasapuolisuuden. Ylä-Anttila vastasi itse Twitterissä kiistäen koko ongelman olemassaolon. Ylä-Anttilan mukaan Sammallahden analyysissa on ”harvinaisen vähän pointtia.”
Hamilo sanoo, että hän ei ymmärrä Ylä-Anttilan asennetta.
&#8211; Onko missään muualla niin paljon pointtia kuin siinä, kun osoitetaan että yksi ihminen, tuottaja, valitsee kymmenittäin pelkästään äärivasemmistolaisia tai äärifeministejä veronmaksajien rahoittaman mediatalon kolumnisteiksi? Mielestäni siinä on aika paljon pointtia. Kun Yle vielä kiistää koko ongelman, niin ei se ole kovin avointa.
Myös tiede vinoutunut
Median politisoitumisen ohella myös tiedemaailma on politisoitunut.
&#8211; Yhdysvalloissa on tutkittu professoreiden puoluekantoja yhteiskuntatieteissä. Erään tutkimuksen mukaan demokraattien ylivoima on antropologiassa ja sosiologiassa peräti 21,1-kertainen republikaaneihin nähden. Historiassa sekä poliittisessa ja oikeusfilosofiassa kerroin putoaa hieman alle kymmenen, politiikan tutkimuksessa se on hieman yli viisi, ja vielä oikeistolaiseksi mielletyssä taloustieteessäkin kerroin on lähes kolminkertainen demokraattien hyväksi, Hamilo sanoo.
Suomen Perustan toiminnanjohtaja muistuttaa, että kun on olemassa tällainen vinouma yhteiskuntatieteissä ja mediassa, se mahdollistaa toimittajille myös sen, että on helppoa valikoida oman maailmankuvan edustajia asiantuntijahaastateltaviksi.
&#8211; Sillä on sitten suuri vaikutus, millaisen kuvan lukija tai katselija maailmasta saa. Se ei näytä samalla tavalla agendan ajamiselta kuin toimittajien omat mielipidekirjoitukset. Medialla on siis suuri valta paitsi valikoida aiheita kansalliselle agendalle, myös valita ne asiantuntijat, joiden kehystämänä keskustelua käydään.

Suomen Perustan toiminnanjohtaja ihmettelee, miten vähällä media on päästänyt koronakriisiä hoitaneet hallituksen ja THL:n – ”Karmeita toimeenpanon virheitä ja väärä strategia”

Suomen Uutiset on tällä ja viime viikolla kertonut Yleisradion sensuurikohusta sekä Yleisradion huomattavan yksipuolisista kolumnistirekrytoinneista. &#8211; Monet kansalaiset ovat olleet asiasta ihmeissään, joten ei se varmaan ole sattumaa. Ylessä olisi kohtuullista ainakin todeta, että asiaa tarkastellaan sisäisesti. Ihmisten huolille ja mielipiteille ei pitäisi viitata kintaalla, Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi sanoo Suomen Uutisille.

Ylen kolumnisteina ja bloggareina toimii yli 50 henkilöä, joiden joukossa on huomattava määrä kirjoittajia, jotka edustavat aatemaailmaltaan vihervasemmistoa. Arvokonservatiiveja ei joukossa ole ainoatakaan, ja talousliberaaleja aniharva. Ylen kolumnituottajana toimii Rakel Liekki, joka itse tunnustautuu vasemmalle kallistuvaksi feministiksi.
Julkisuudessa on myös kerrottu äskettäin useista tapauksista, joissa Ylen kolumnisteja on joko estetty kirjoittamasta tai heidän kirjoituksiaan ei ole haluttu julkaista. Viimeisimpänä tunnettu historioitsija Teemu Keskisarja, joka kertoi eilen Ilta-Sanomissa lopettaneensa kolumnien kirjoittamisen tuottaja Liekin rajoitusten takia.
<h4>Kolumnistiporukka vinoutunut</h4>
Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi kirjoitti aiemmin Twitterissä pitävänsä selvänä asiana sitä, että Ylen kolumnistiporukka on pahasti poliittisesti vinoutunut.
&#8211; Asian kieltämisen sijaan pitäisi ehkä tutkia miten tällainen kehitys on päässyt tapahtumaan. Mikä on ollut se prosessi, jolla kolumnistit on valittu, Romakkaniemi kirjoittaa.
Suomen Uutiset tavoitti Romakkaniemen, joka sanoo huomanneensa jo aiemmin, että Ylen kolumnistivalinnat ovat parissa vuodessa kehittyneet omituiseen suuntaan.
&#8211; Olen sitä itsekin viime vuosina useaan otteeseen ihmetellyt. Sitä en tiedä, miten tilanne on mennyt tällaiseksi. Kysyinkin myös Ylen toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta Twitterissä, että kannattaisiko ilmiselvän kehityksen ja ongelman kieltämisen sijaan selvittää Ylessä millä kriteereillä kolumnistivalinnat on tehty ja miten tähän tilanteeseen on päädytty.
<h4>Itsekritiikki on tärkeää</h4>
Ylen toimitusjohtaja Ylä-Anttila kirjoitti itse Twitterissä, että kohussa on ”harvinaisen vähän pointtia”. Myös Ylen vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen on yrittänyt toppuutella kolumnistien kirjoituksien hyllyttämisestä noussutta kohua.
Romakkaniemi sanoo ymmärtävänsä, että toimitusjohtaja lähtökohtaisesti puolustaa yritystä ja tehtyjä toimituksellisia valintoja.
&#8211; Pitäisi kuitenkin muistaa, että itsekritiikki on kritiikin tärkein muoto. Ylessä kannattaa varmasti ainakin selvittää sisäisesti, onko heidän aihevalinnoissaan ollut jotain erikoista tai onko mahdollisesti kolumnistit valittu liian pienestä piiristä.
&#8211; Monet kansalaiset ovat olleet asiasta ihmeissään, joten ei se varmaan ole sattumaa. Tässä kohtaa Ylessä olisi varmaan kohtuullista ainakin todeta, että asiaa tarkastellaan sisäisesti. Ihmisten huolille ja mielipiteille ei pitäisi viitata kintaalla. Itsekin odotan, että Yle selvittää, onko kaikki mennyt niin kuin on suunniteltu ja prosessien mukaisesti vai mistä laaja tyytymättömyys johtuu.
Jungner: Kolumnistit uudistusmielisiä
Myös ex-kansanedustaja, viestintäjohtaja Mikael Jungner on kommentoinut Ylen sensuurikohua. Jungner itse vihjasi epäsuorasti, että Ylen kolumnistit on valittu yksipuolisesti.
&#8211; Ylen kolumnistien vihervasemmistolaisuudesta ollaan huolissaan. Ei välttämättä tarvitse. Jos pelkkä Ylen sisältö määrittäisi kansakunnan suunnan, olisi Suomi arvatenkin liittynyt Varsovan liittoon 70-luvulla. Antaa kaikkien kukkien kukkia, kunhan eivät loukkaa ihmisoikeuksia, Jungner kirjoittaa Twitterissä.
Jungner sanoo Suomen Uutisille, että hänen mielestään paras sana kuvaamaan Ylen kolumnisteja on uudistusmielinen.
&#8211; Kaikki kirjoittajat eivät välttämättä toimi aktiivisesti politiikassa, mutta he pyrkivät uudistamaan yhteiskuntaa. Perinteinen jako oikeistoon ja vasemmistoon ei mielestäni ole enää nykyään kovin relevantti, Jungner selventää.
<hr />
Muutos 22.5 klo 11.11. Jutussa todettiin aikaisemmin: Y&#8221;len kolumnisteina ja bloggareina toimii yli 50 henkilöä, jotka käytännössä kaikki edustavat aatemaailmaltaan vihervasemmistoa&#8221;. Muutettu muotoon: &#8221;Arvokonservatiiveja ei joukossa ole ainoatakaan, ja talousliberaaleja aniharva. Ylen kolumnisteina ja bloggareina toimii yli 50 henkilöä, joiden joukossa on huomattava määrä kirjoittajia, jotka edustavat aatemaailmaltaan vihervasemmistoa.&#8221;

Juho Romakkaniemi muistuttaa Yleisradiota itsekritiikin merkityksestä: ”Kannattaa varmasti selvittää, onko kolumnistit valittu liian pienestä piiristä”

Yleisradion hallintoneuvoston jäsen, kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.) kommentoi Ylen sensuurikohua Suomen Uutisille. &#8211; Valtaosa Ylen kolumnien ja blogien kirjoittajista näyttää olevan punavihreitä feministejä, jotka edustavat suomalaista mielipidekenttää vain yhdeltä laidalta. Ylen kannalta se on ongelmallista, koska verorahoitteisen julkisen palvelun toimijan tulisi olla erityisen tasapuolinen, Räsänen sanoo.

Päivi Räsänen kertoo kiinnittäneensä tarkemmin huomiota Yleisradion <a href="https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/teresammallahti/ylella-ongelmia-neutraalin-tiedonvalityksen-kanssa/">vasemmalle kallellaan</a> olevaan kolumnikirjoittajien ryhmään viime päivien uutisoinnin ansiosta. Suomen Uutiset myös kertoi viime viikolla että Yle <a href="https://stage.sudev.fi/yle-sensuroi-hallituskriittisen-blogin-sivuiltaan/">kieltäytyi</a> julkaisemasta hallitusta moittinutta professori Janne Saarikiven kolumnia.
Myös Räsäsen mukaan Ylen kolumnien ja blogien kirjoittajat edustavat suomalaista mielipidekenttää vain yhdeltä laidalta
&#8211; Kun katsoo Ylen kolumnistilistaa, niin kyllähän valtaosa kirjoittajista näyttää olevan punavihreitä feministejä. Ylen kannalta se on tosi ongelmallista, koska verorahoitteisen julkisen palvelun toimijan tulisi olla erityisen tasapuolinen.
Räsäsen mukaan asiaa kannattaa pohtia myös Ylen hallintoneuvostossa.
&#8211; Yleltä edellytetään erityistä tasapuolisuutta koko yhteiskuntaa ja erilaisia mielipiteitä ajatellen. Punavihreä feminismi on vain yksi tapa tarkastella maailmaa, Räsänen huomauttaa.
Eduskunta valvoo Ylen hallintoa, ei puutu sisältöön
Yle on suoraan eduskunnan alainen organisaatio, ja eduskunta myös valitsee yhtiön hallintoneuvoston. Räsänen muistuttaa, että vaikka Yle onkin eduskunnan ohjauksessa, se on sitä vain hallinnon osalta eikä sisällön tuottamisen osalta.
&#8211; Eduskunnalla tai Ylen hallintoneuvostolla ei ole suoraa päätösvaltaa Ylen sisältöihin. Kansanedustajien ainoa mahdollisuus on tällä hetkellä pitää yllä keskustelua Ylen ongelmista.
Ylen sisältöihin tyytymättömiä kansalaisia Räsänen kehottaa antamaan palautetta suoraan Ylen toimitukseen.
&#8211; Kansalaispalaute on tärkeä vaikuttamiskanava. Kyllä vaan jokaisen kannattaa antaa palautetta Ylelle ja vaatia tasapuolista sisältöä.
Ylen pitäisi ottaa nöyrästi kritiikki vastaan
Kansan keskuudessa monet kokevat, että Yle-veron vastineeksi heille tarjotaan melko yksipuolista sisältöä. Monet kansalaiset ovat myös lähestyneet Räsästä suoraan asiassa.
&#8211; Ymmärrän hyvin kritiikkiä, ja olen osaltani pyrkinyt viemään sitä eteenpäin, ainakin keskustelun tasolla. Mielestäni Ylen pitäisi nöyrästi ottaa palaute vastaan ja tarkistaa sen perusteella omaa toimintaansa, Räsänen sanoo.
Ylen kolumnien tuottaja Rakel Liekki on taustaltaan punavihreä feministi. Sen jälkeen kun hän aloitti toimessaan Ylen kolumnien tuottajana, Liekin tekemät valinnat ovat kallistaneet kirjoittajakaartin ideologisen painopisteen vasemmalle. Viime aikoina eräitä vakiokirjoittajia on Ylen toimesta kuitenkin joko rajoitettu tai estetty heitä kirjoittamasta omalla asiantuntemuksen alueellaan.
Uusin tapaus on historioitsija Teemu Keskisarja joka tänään kertoo Ilta-Sanomissa lopettaneensa kolumnien kirjoittamisen tuottaja Liekin<a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006511833.html"> rajoitusten</a> takia. Hän on jo viides julkisuuteen noussut Ylen kolumnisti, jonka kirjoituksia on estetty tai rajoitettu.
Samalle viivalle muiden mediatoimijoiden kanssa
Suomen uutiset pyysi tähän juttuun kommenttia myös Ylen kolumnituottaja Liekiltä, mutta hän ei vastannut haastattelupyyntöön.
&#8211; Itse olen Ylen talouden tehostamisen kannalla. Siinä mielessä, että Ylen tulisi jatkossa olla enemmän samalla viivalla muiden mediatoimijoiden kanssa &#8211; ja joutuisi siinä tsemppaamaan. Meillä on joka tapauksessa edessämme julkisen talouden tasapainottamista, kun korona-ajasta päästään yli. Siinä vaiheessa Ylen rahoituksen täytyy olla tarkasteltavana samalla viivalla muiden yhteiskunnan toimintojen kanssa.
&#8211; Tietysti on muistettava, että Ylellä on eräitä julkisen palvelun velvoitteita, kuten tiedottamisvelvollisuus poikkeusoloissa. Ne on edelleen huomioitava rahoituksessa. Ylen tiedottamiseen korona-aikana monet ovat olleet myös tyytyväisiä, Räsänen sanoo.

Punavihreä feminismi valtasi Yleisradion – Päivi Räsänen kehottaa kansalaisia antamaan suoraa palautetta Ylelle: ”Kannattaa olla yhteydessä ja vaatia tasapuolista sisältöä”

Tunnettu historijoitsija Teemu Keskisarja <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006511833.html?ref=rss">kertoo</a> Ilta-Sanomissa lopettaneensa kolumnien kirjoittamisen tuottaja Tiina-Rakel Liekin rajoitusten takia. Hän on jo viides julkisuuteen noussut Ylen kolumnisti, jonka kirjoituksia on sensuroitu tai rajoitettu.

Teemu Keskisarja aloitti kolumnien kirjoittamien Ylellä ennen kuin kolumnituottajaksi nousi sensuurikohujen keskellä oleva Tiina-Rakel Liekki. Sukset menivät kuitenkin ristiin nopeasti Liekin kanssa, kun tämä aloitti kolumnien tuottajana.
Keskisarja kertoo, että Yle oli pyytänyt häntä alunperin kirjoittamaan uskaliaita avauksia. Yle ei häiriinny mahdollisista ylilyönneistä, antaa palaa vaan, Yleltä luvattiin.
Kun Liekki aloitti tuottajana, Keskisarjan kolumnit loppuivat kummalliseen selkkaukseen. Yhdessä Keskisarjan talvisotaan ja Raatteen tiehen viitanneessa tekstissä oli &#8221;ryssä&#8221;-sana -sotahistorian kontekstissa, ilman mielleyhtymää nykyiseen naapurimaahan tai maahanmuuttajiin.
Radiokolumni tyssäsi vain sanavalintaan. Raatteen tiellä ei saanut &#8221;marssia yhtään ryssää&#8221; Yleisradion eettisten ohjeiden takia.
&#8211; Minulle siteerattiin: ”Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Moniarvoisuus on perusarvomme.… Ihmisarvoa loukkaavat esimerkiksi syrjintä, väkivaltaan yllyttäminen sekä yksilöön tai kansanryhmään kohdistuvan vihan lietsonta”, Keskisarja kirjoittaa.
Kyseinen siteeraaja oli juuri Tiina-Rakel Liekki.
Aikaisemmin sensuroituja tai rajoitettuja kolumisteja ovat Keskisarjan lisäksi Saarikivi, Ukkola, Sabanadesan ja Ehrnrooth.
Keskisarja kirjoittaa nykyään kolumneja Ilta-Sanomissa.

IS: Historioitsija Teemu Keskisarja lopetti kolumnien kirjoittamisen Ylellä Tiina-Rakel Liekin takia

Professori Janne Saarikivi kommentoi Suomen Uutisille sensuuriasiaa.

Suomen uutisissa on <a href="https://stage.sudev.fi/tagi/janne-saarikivi/">useissa artikkeleissa</a> annettu ymmärtää, että Yleisradio olisi sensuroinut minua. Tämä ei pidä paikkaansa.
Yleisradio on jättänyt julkaisematta kirjoituksen, jota olen heille tarjonnut. Se on täysin eri asia kuin sensuuri. Se on myös aivan normaalia. Mikään laki tai käytäntö ei velvoita Yleisradiota julkaisemaan heille tarjottua kirjoitusta. Mikään ei myöskään velvoita Suomen uutisia julkaisemaan tätä kirjoitusta. Tiedotusvälineet harkitsevat omaa sisältöään eri perustein, ja kaikki julkaisematta jättäminen ei ole sensuuria. Siihen voi olla syynä tilan tai rahan puute, arvio tekstin sopimattomuudesta tiedotusvälineen linjaan tai vain tekstin tai sen toimittajan tavaton typeryys, muutamia mainitakseni.
Kun Suomen uutiset ensi kertaa esitti skandaalinkäryisen sensuuriväitteensä, ilmoitin päätoimittaja Matias Turkkilalle, että pidän otsikointia harhaanjohtavana. Lehti ei kuitenkaan muuttanut mitään. Sen sijaan lehti on tehnyt aiheesta jo useita jatkojuttuja, jotka suuntautuvat erityisesti Ylen tuottaja Tiina-Rakel Liekkiä vastaan. Tuottaja Liekki on näiden uutisten seurauksena myös joutunut epäoikeudeudenmukaisen häirintäkampanjan kohteeksi. Muistutankin Suomen uutisten lukijoita siitä, että Yleisradion kolumneja tuottaa toinenkin henkilö. Tietääkseni hän on muuten pesunkestävä lihaa syövä heteromies.
Keskustelu journalististen sisältöjen monipuolistamisesta maassamme ja myös Yleisradiossa on tarpeen. Suomessa ei kuitenkaan ole sensuuria, toisin kuin eräissä muissa maissa, joissa olen asunut. Sen osoittaa vaikkapa se, että “sensuroitu” kolumnini on julkaistu ja siitä on keskusteltu lukuisissa medioissa. Myös Suomen uutisten “sensuuriuutiset” on julkaistu sensuroimatta niiden harhaanjohtavuudesta huolimatta.

Janne Saarikiven kommentti: minua ei ole sensuroitu Yleisradiossa

Suomen Uutiset kertoi perjantaina Tere Sammallahden videosta, jossa osoitetaan Ylen verkkokolumnien vakava poliittinen kallistuma vihervasemmiston suuntaan. Ylen johto joko katoaa paikalta, puhuu ristiin tai kiistää tyystin ongelman olemassaolon. 

Kokoomustaustaisen Libera-ajatuspajan sisältöjohtaja Tere Sammallahti <a href="https://stage.sudev.fi/rakel-liekin-rekrytoinnit-yle-kolumnisteiksi-feministipoliitikko-feministiaktiivi-vihrea-poliitikko-transaktivisti-vasemmistoaktiivi-feministiaktivisti-feministi-vasemmistoaktiivi/">julkaisi perjantaina videon</a>, jossa hän kävi kohta kohdalta läpi Ylen vieraskolumnistien poliittista suuntautuneisuutta. Kritiikin kärki kohdistui erityisesti kolumnien tuottajaan Rakel Liekkiin, jolla itselläänkin on taustaa poliittisessa vasemmistossa. Sammallahti kertoi Liekin rekrytoineen suuren joukon vihervasemmistolaisia Ylen kolumnisteiksi.
Lisäksi Yle on jättänyt julkaisematta kolumneja, jotka eivät ole syystä tai toisesta hänen mielestään sopineet julkaistavaksi. Eräs näistä on kielentutkija, professori Janne Saarikiven <a href="https://stage.sudev.fi/yle-sensuroi-hallituskriittisen-blogin-sivuiltaan/">kirjoitus</a>, jossa moititaan hallituksen epäselvää tiedottamista.
Sammallahden Facebookissa ja Youtubessa jakaamaa videota on katseltu kymmeniätuhansia kertoja, ja se herätti vuolaan keskustelun verkossa.
Pitkän linjan kokoomuspoliitikko Eija-Riitta Korhola vetosi julkisesti Ylen toimitusjohtajaan Merja Ylä-Anttilaan, jotta tämä huomioisi tasapuolisuuden:
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Toivottavasti tämä puheenvuoro kantautuu myös sinun tietoisuuteen <a href="https://twitter.com/merjaya?ref_src=twsrc%5Etfw">@merjaya</a> , panemme toivomme sinuun, että YLE heijastaisi yhteiskuntaa tasapuolisemmin. <a href="https://t.co/cusCegoEOR">https://t.co/cusCegoEOR</a>
&mdash; Eija-Riitta Korhola (@ER_Korhola) <a href="https://twitter.com/ER_Korhola/status/1261326812321320967?ref_src=twsrc%5Etfw">May 15, 2020</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Ylä-Anttila vastasi Korholalle hetken päästä. Hän kiisti ongelman olemassaolon tyystin todeten, että Sammallahden analyysissä on &#8221;harvinaisen vähän pointtia&#8221;.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Minä en näitä pahemmin kommentoi kun kuuluvat journalismiin ja päätoimittajalle.Mutta sen verran voin sanoa 17 vuoden päätoimittajakokemuksella Maikkarissa ja nyt kohta pari vuotta Ylessä toimarina että tässä on harvinaisen vähän pointtia.Ja tämän sanoin nätisti ja kohteliaasti
&mdash; Merja Ylä-Anttila (@merjaya) <a href="https://twitter.com/merjaya/status/1261335620254916617?ref_src=twsrc%5Etfw">May 15, 2020</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Ylen palomuurina tunnetun rajauksen vuoksi yhtiön toimitusjohtajan ei kuuluisi ottaa minkäänlaista kantaa journalismiin. Ylä-Anttila rikkoo tässä rajan, jota hän <a href="https://twitter.com/merjaya/status/1259900857325420548">ei saisi ylittää</a>.
Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja, tunnettu kokoomusvaikuttaja Juho Romakkaniemi vastaa Ylä-Anttilalle. Hänen mukaansa &#8221;on ollut jo pitkään aivan päivänselvää että tuo YLE:n kolumnistiporukka on pahasti poliittisesti vinoutunut.&#8221;
Romakkaniemen mukaan asia pitäisi selvittää, eikä sen olemassaoloa noin vain kieltää.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Minusta on ollut jo pitkään aivan päivänselvää että tuo YLE:n kolumnistiporukka on pahasti poliittisesti vinoutunut.
Asian kieltämisen sijaan pitäisi ehkä tutkia miten tällainen kehitys on päässyt tapahtumaan. Mikä on ollut se prosessi, jolla kolumnistit on valittu?
&mdash; Juho Romakkaniemi (@Romakka) <a href="https://twitter.com/Romakka/status/1261424866105966605?ref_src=twsrc%5Etfw">May 15, 2020</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Ilta-Sanomien veteraanitoimittaja, Ylä-Anttilan vanha työpari Timo Haapala puolestaan <a href="https://twitter.com/TimoHaapala/status/1261231392945569793">arvioi</a> Sammallahden videota kuuntelemisen arvoiseksi katsaukseksi.
Yle-päällikkö Heikki Valkama esteli Timo Haapalaa todeten, että aikuisten ei pitäisi mennä mukaan &#8221;tähän höpötykseen, vaikka jotain hanpaankolossa olisi&#8221;.
Valkama siirtyi Yleen 2017 Image-lehden päätoimittajan paikalta. Imagea pidetään yleisesti vihervasemmiston yhtenä epävirallisista äänenkannattajista sisällön räikeän poliittisuuden takia. Tätä taustaa vasten ei ole yllättävää, että hän puolustaa vihervasemmistolaista kolumnistikaartia.
Valkama linkittää viestiinsä videon, jossa on näkyvissä Yle-kolumnisteja. Hän kehottaa &#8221;oikeasti katsomaan, ketkä kirjoittaa näin&#8221;. Valkaman ulostulon voidaan katsoa tarkoittavan, että hän toivoo asian lisäselvittämistä.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Älkää nyt aikuiset ihmiset menkö tähän höpötykseen, vaikka jotain hanpaankolossa olisi. Entä jos oikeasti katsoo, ketkä kirjoittaa vaikka näin, eikä valikoiden? Kas näin: <a href="https://t.co/XfFQF3Y5G6">pic.twitter.com/XfFQF3Y5G6</a>
&mdash; Heikki Valkama (@heikkivalkama) <a href="https://twitter.com/heikkivalkama/status/1261234009880788992?ref_src=twsrc%5Etfw">May 15, 2020</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
<hr />
<h4>Kuka sensuroi? Yle puhuu ristiin</h4>
Kohun keskiössä oleva kolumnituottaja Rakel Liekki ei ole kommentoinut asiaa julkisuudessa. Hän <a href="https://twitter.com/rakelliekki/status/1261228803197730816">ilmoittaa olevansa</a> &#8221;verkkohäirinnän takia sometauolla&#8221;.
Hieman ennen Liekin tauolle jäämistä Suomen Uutiset <a href="https://twitter.com/MatiasTurkkila/status/1260225038285975552">tiedusteli</a> häneltä, kuka tekee kolumnien sensurointipäätökset. Hän ei vastannut kysymykseen.
Asiaa kysyttiin myös Ylen sisältöpäällikkö Ville Seurilta. Seurille osoitettu kysymys kuului: &#8221;Miten sisältöpäällikkönä kommentoit Ehrnroothin, Sabanadesanin ja Saarikiven tekstien julkaisematta jättämistä?&#8221; 
Sisältöpäällikkö Ville Seuri <a href="https://twitter.com/villeseuri/status/1259930493165936641">ilmoitti</a>, että sisältöä koskevat asiat eivät kuulu hänelle vaan Liekille sekä vastaavalle päätoimittaja Jouko Jokiselle.
Seurin väistely on ilmeisessä ristiriidassa talousoikeistolaisen Jari Ehrnroothin sensuuritapauksen kanssa. Ehrnrooth viittasi sisältöpäällikön sensorirooliin Verkkouutisten <a href="https://www.verkkouutiset.fi/tama-on-koronaakin-kovempi-uhka/#06112010">julkaisemassa uutisessa</a> 25.3.2020. Hän kirjoitti: &#8221;Esimerkiksi käsillä olevaa tekstiäni ei tuottaja halunnut julkaista edes siinä muodossa, jonka sisältöpäällikkö olisi hyväksynyt.&#8221;
Kun Suomen Uutiset <a href="https://twitter.com/MatiasTurkkila/status/1260166924819972097">huomautti</a> sisältöpäällikkö Ville Seurille tästä ristiriidasta, hän lopetti keskustelun.
Ville Seuri johtaa monella tavalla harhaan
Seurin kommentti on monella tavalla harhaanjohtava. Ensinnäkin hän on itse sisältöpäällikönä <a href="https://yle.fi/uutiset/yhteystiedot">yksi niistä</a>, joka on asemansa puolesta suorassa vastuussa kolumnien sisällöstä.
Toiseksi, vastuu kolumnikokonaisuudesta on uutis- ja ajankohtaistoiminnan päätoimittaja Riikka Räisäsellä. Räisänen ei ole kommentoinut asiaa julkisuudessa mitenkään, vaikka häneltä on asiasta <a href="https://twitter.com/MatiasTurkkila/status/1260225038285975552">kysytty</a>.
<h4>Vastaava päätoimittaja kuvaa Yle-kolumneja monipuolisiksi</h4>
Riikka Räisäsen yläpuolella on vielä yksi henkilö, vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen. Hän kiisti tyystin sensuurin Suomen Uutisille toimittamassaan <a href="https://stage.sudev.fi/yle-vastaa-emme-osta-kaikkia-meille-tarjottuja-juttuja/">vastineessa</a>. Hän tähdensi kolumnien monipuolisuutta: &#8221;Mielipiteellisen aineiston tarkoitus on tarjota yleisöllemme uusia näkökulmia, mahdollisimman monipuolisesti erilaisiin elämän osa-alueisiin liittyen. Tähän pyrimme vastuullisena mediana myös jatkossa.&#8221;
<h4>Ylen täyskiisto</h4>
Kertauksena: Koko Yle-kolumnien linjajohto vaikenee, puhuu ristiin tai katoaa maan alle. Yhtiön toimitusjohtaja, jolle asia ei kuulu, ja joka ei asemansa puolesta sitä edes saisi kommentoida, toteaa ettei asiassa ole mitään pointtia. Vastaava päätoimittaja sanoo, ettei mitään ongelmaa ole.
Päinvastaisen toteaminen olisikin erikoista. Kohu liittyy Ylen politisoitumiseen ja sensuuriin. Samojen syiden vuoksi edellinen päätoimittaja Atte Jääskeläinen joutui eroamaan tehtävästään.
Selvittely jatkuu.

Ylen korkein johto kiistää jyrkästi Yle-kolumnien politisoitumisen ja sensuurin – Merja Ylä-Anttila: ”tässä on harvinaisen vähän pointtia”

Suomen Uutiset <a href="https://stage.sudev.fi/yle-sensuroi-hallituskriittisen-blogin-sivuiltaan/">kertoi</a> maanantaina Ylen verkkokolumnien sensuurista. Yle kieltäytyi julkaisemasta hallitusta moittinutta professori Janne Saarikiven kolumnia. Sensuroinnista on keskusteltu pitkin viikkoa. Tänään perjantaina Liberan sisältöjohtaja Tere Sammallahti (kok.) nostaa esiin Ylen kolumnien tuottajan, Rakel Liekin valitsemat Yle-kolumnistit. Liekki on nostanut järjestelmällisesti kolumnisteiksi punavihreitä poliittisia aktivisteja. 

Sammallahti käy asiaa läpi sekä videollaan (kts alla) sekä Uuden Suomen <a href="https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/teresammallahti/ylella-ongelmia-neutraalin-tiedonvalityksen-kanssa/">kolumnissaan</a>:
&#8211; Ensimmäinen Liekin rekrytoima uusi kolumnisti oli Feministisen puolueen perustajajäsen ja ex-varapuheenjohtaja Maryan Abdulkarim. Lokakuussa 2018 aloitti feministiaktivisti Emmi Nuorgam, joka on pitkäaikainen vihreän puolueen aktiivipoliitikko. Marraskuussa kirjailija ja transaktivisti Susi Nousiainen, joka kertoo olevansa sukupuolentutkimusta lukenut feministi. Taiteilija Aiju Salminen, joka vaikuttaa vasemmistolaisessa kulttuuriyhdistys Kiilassa ja on tuottanut feministiselle puolueelle vaalitaidetta. Tohtori Saara Särmä, feministisen ajatushautomo Hatun perustaja. Kirjailija Sisko Savonlahti, joka luonnehtii itseään punavihreäksi feministiksi. Sekä päätoimittaja Tuukka Tervonen, tuhokapitalistisista talousliberaaleista kirjoittava vasemmistoliiton entinen kuntavaaliehdokas.
&#8211; Jo aikaisemmin Ylen kolumnistikaartiin kuuluivat mm. degrowth-ideologiaa ja antikapitalismia kirjoituksissaan vaatineet Jani Kaaro, Janne Saarikivi ja Joona-Hermanni Mäkinen. Professori Heikki Hiilamo, joka on vihreiden entinen eduskuntavaaliehdokas ja vasemmistolaisen Voima-lehden osakas. Kirjailija Asta Leppä, joka kuvaa itseään ehdottomaksi feministiksi. Toimittaja ja feministi Reetta Räty. Toimittaja ja feministi Maria Pettersson. Sekä toimittaja ja pornoaktivisti Ina Mikkola, joka työssään käsittelee feministisen aatteen keskeisiä teemoja.
(Juttu jatkuu videoruudun alla)
<iframe loading="lazy" title="Unohtiko Yle, mitä on neutraali tiedonvälitys?" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/jnQgGnx8GtA?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Tere Sammallahti kommentoi videollaan Ylen journalistisen linjan muutosta. Youtube, 11 min. 
Sammallahti katsoo Ylen tuottajan, SDP-taustaisen Rakel Liekin vaikuttaneen kolumnistivalintoihin.
&#8211; Sen jälkeen, kun Liekki aloitti toimessaan, Ylen kolumniosastolla on tapahtunut paljon muutoksia. Uudet kirjoittajarekrytoinnit ovat kallistaneet Ylen kolumnistien ideologisen painopisteen entistä jyrkemmin kohti kolumnituottajan omaa aatemaailmaa.
Liekki itse tunnustautuu avoimesti vasemmalle kallistuvaksi feministiksi. Hän on juontanut Ylelle ohjelmaa Rakelin kuplassa. Ohjelmassa tarkastellaan maailmaa punavihreästä kuplasta käsin.
<h4>Päätoimittaja Jokinen vakuutti sisältöä monipuoliseksi</h4>
Suomen Uutisten maanantaiseen uutiseen <a href="https://stage.sudev.fi/yle-vastaa-emme-osta-kaikkia-meille-tarjottuja-juttuja/">reagoinut</a> Yle vakuutti kolumniaineiston olevan &#8221;mahdollisimman monipuolista&#8221;.
&#8211; Mielipiteellisen aineiston tarkoitus on tarjota yleisöllemme uusia näkökulmia, mahdollisimman monipuolisesti erilaisiin elämän osa-alueisiin liittyen. Tähän pyrimme vastuullisena mediana myös jatkossa, Jokinen totesi.
<hr />
Muutos 20.5.2020 klo 15.11: päivitetty blogsitaattia.

Rakel Liekin rekrytoinnit Yle-kolumnisteiksi: Feministipoliitikko, feministiaktiivi, vihreä poliitikko, transaktivisti, vasemmistoaktiivi, feministiaktivisti, feministi, vasemmistoaktiivi..

Yleisradio sensuroi kielentutkimuksen professorin Janne Saarikiven kolumnin, jossa Saarikivi moitti Marinin hallitusta epämääräisestä tiedottamisesta.

Saarikivi kummeksuu, miksi hallitus on halunnut epäselvillä sanavalinnoilla hämärtää kriisiaikana määräyksen ja suosituksen välistä rajaa. Hallitus on puhunut määräyksistä, vaikka kyse on ollut tosiasiassa suosituksista.
Hallituksen moittiminen ei Ylelle käynyt, eikä kolumnia julkaistu.
Saarikivi julkaisee kolumninsa omilla Facebook-sivuillaan, ja tekstin yhteydessä hän mainitsee sensuurista. Kolumni alkaa sanoilla:
&#8221;(Kolumni, jota Yleisradio ei halunnut julkaista)
Tiesittekö, että hallitus ei valmiuslain nojalla määrännyt yli 70-vuotiaita karanteenin kaltaisiin olosuhteisiin? Entä tiesittekö, että Suomen rajat eivät missään koronaepidemian vaiheessa ole olleet suljettuja? Että jokainen suomalainen on voinut halutessaan vapaasti poistua maasta? Minä en tiennyt.&#8221;
Kolumnin voi lukea kokonaisuudessaan <a href="https://www.facebook.com/notes/janne-saarikivi/hallitus-ja-media-ovat-luoneet-kuvaa-kovista-poikkeustoimista-epämääräisellä-kie/3793633590678023/">täältä</a>.
<h4>Ei sovi nyt Ylen teemoihin</h4>
Saarikivi avaa taustoja kirjoitustaan käsittelevässä kommenttiketjussa. &#8221;Ei mitään varsinaista sensuurisyytöstä kyseessä. Kirjoitin kolumnin, sanoivat, että ei sovi heidän julkaisuaikatauluunsa ja teemoihinsa nyt, kun on kuulemma ollut / tulossa samasta aiheesta. Toki hieman ihmettelin, kun sanottiin, että teksti ei jonkin ajan kuluttua kuulemma olisi enää ajankohtainen. Minusta voisi vaikka ollakin.&#8221;
Hän jatkaa: &#8221;Ja siis totta kai Yleisradio kuten kaikki mediat harjoittavat &#8221;sensuuria&#8221; siinä mielessä, että päättävät mitä julkaisevat!&#8221;
<h4>Sensuuri on Ylen toimintatapa</h4>
Viime aikoina sensuurista on kertonut julkisesti myös Ylen kolumnisti, dosentti Jari Ehrnrooth. Hän <a href="https://www.verkkouutiset.fi/tama-on-koronaakin-kovempi-uhka/#06112010">kommentoi Ylen sensuuria</a> Verkkouutisissa aiemmin tänä vuonna:
&#8221;Vasemmistolaisen leimaamisen, halventamisen, uhkailun ja kuolemantuomioiden jakamisen tarkoituksena on vaientaa minut. Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula puki tämän sanoiksi suorassa radiolähetyksessä arvioimalla kolumnejani ala-arvoisiksi ja vaatimalla Yleisradiota lopettamaan niiden julkaisemisen.
Hämmästyttävää kyllä, hänen vaatimuksiaan on Yleisradion kolumnituotannossa kuultu. Esimerkiksi käsillä olevaa tekstiäni ei tuottaja halunnut julkaista edes siinä muodossa, jonka sisältöpäällikkö olisi hyväksynyt. Näin toteutui uhkakuva verkossa ja ulkoparlamentaarisesti operoivien vasemmistoaktivistien vaikutuksesta parlamentaarisesti ylläpidettyyn laatumediaan. Vaientamiseni onnistui ja he taputtivat karvaisia käsiään.&#8221;
Myös Business Finlandissa työskentelevä Heidi Sabanadesan <a href="https://www.facebook.com/notes/janne-saarikivi/hallitus-ja-media-ovat-luoneet-kuvaa-kovista-poikkeustoimista-epämääräisellä-kie/3793633590678023/">on törmännyt</a> Ylen blogien sensuuriin. Hänen miehensä Rajkumar kirjoittaa kolumneja Ylelle. Ne eivät aina mene läpi: &#8221;Yksi kolumni oli Rajillakin sellainen, jota eivät suostuneet julkaisemaan. Raj lähetti sen sit Ilta-Sanomiin, ja ne julkaisi sen.&#8221;
Sabanadesanin <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006089394.html">kirjoituksessa</a> kritisoitiin vihreiden Iiris Suomelaa, vasemmistoliiton Veronika Honkasaloa ja SDP:n Hussein al-Taeeta &#8211; Jussi Halla-ahon ohella.
<h4>Punavihreässä kuplassa</h4>
Yleisradion kolumnien puoluepoliittista painottumista on ihmetelty laajasti sosiaalisessa mediassa.
Tänään sensuurin läpi ovat päässeet muun muassa kolumnit, joissa haukutaan <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11335412">markkinaliberalismia</a> sekä kirjoitus, jossa <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11342377">harmitellaan</a> Italian koronakriisin hoitajien miesenemmistöä.
Ylen kolumnit tuottaa Rakel Liekki. Aikaisemmin hän veti keskusteluohjelmaa, jonka ideana oli tarkastella maailmaa Liekin <a href="https://netti-tv.fi/katso/kioski-rakelin-kuplassa-15122015-1930/169360">omasta punavihreästä kuplasta</a> käsin.
<h4>Yle kiistää sensuurin vastineessaan</h4>
Ylen vastine uutiseen <a href="https://stage.sudev.fi/yle-vastaa-emme-osta-kaikkia-meille-tarjottuja-juttuja/">täällä</a>.
<hr />
Lisäys 11.5 klo 20:34 Lisätty Sabanadesanin sensuurikommentti sekä Saarikiven kommentteja. Muutos 12.5.2020 klo 01:53 &#8211; poistettu ingressistä sana &#8221;uutissivuiltaan&#8221;. Lisäys 12.5 klo 16:16 &#8211; lisätty tieto Ylen vastineesta.

Rakel Liekki

Yle sekoilee huolella – julkaisee kolumnin, missä erimielisyys esitetään sairautena ja poliittiset kiistakumppanit rottina

Suomen Perustan toiminnanjohtaja ihmettelee, miten vähällä media on päästänyt koronakriisiä hoitaneet hallituksen ja THL:n – ”Karmeita toimeenpanon virheitä ja väärä strategia”

Juho Romakkaniemi muistuttaa Yleisradiota itsekritiikin merkityksestä: ”Kannattaa varmasti selvittää, onko kolumnistit valittu liian pienestä piiristä”

Punavihreä feminismi valtasi Yleisradion – Päivi Räsänen kehottaa kansalaisia antamaan suoraa palautetta Ylelle: ”Kannattaa olla yhteydessä ja vaatia tasapuolista sisältöä”

IS: Historioitsija Teemu Keskisarja lopetti kolumnien kirjoittamisen Ylellä Tiina-Rakel Liekin takia

Janne Saarikiven kommentti: minua ei ole sensuroitu Yleisradiossa

Ylen korkein johto kiistää jyrkästi Yle-kolumnien politisoitumisen ja sensuurin – Merja Ylä-Anttila: ”tässä on harvinaisen vähän pointtia”

Rakel Liekin rekrytoinnit Yle-kolumnisteiksi: Feministipoliitikko, feministiaktiivi, vihreä poliitikko, transaktivisti, vasemmistoaktiivi, feministiaktivisti, feministi, vasemmistoaktiivi..

Yle sensuroi hallituskriittisen blogin

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025