Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

rakennepaketti

On se ihmeellistä, miten suomenkielen sanojen merkitys muuttuu tarkoitusperien mukaan. Esimerkiksi tämä rakennepaketti. Voisi luulla, että se pitää sisällään jonkinlaista rakentamista, mutta ei se pidä. Rakennepaketti on synonyymi sanalle leikkauslista. Olisin odottanut hallutukselta rakenteellisia uudistuksia, mutta niitä ei tässä paketissa tällä tietoa ole. Ehkäpä kuulemme rakenteelliset ratkaisut eduskunnassa ensi keskiviikkona, jolloin hallitus antaa paketistaan selonteon.
Tässä vaiheessa tiedämme vain muutaman kovan leikkauksen. Mutta kyllä siinä jotain hyvääkin täytyy olla, koska valtiovarainministeri Jutta Urpilainen kiirehti omimaan koko paperin SDP:n kehittelemäksi ja ajamaksi asiaksi.
Tässä ensituntumaa paperista. Vanhusten oloista leikataan, laitospaikkoja lakkautetaan 300 miljoonan edestä. Tämä on pelottava ajatus, koska tilalle ei ole tarjolla mitään. Päinvastoin. Säästökurjimuksessa osa kunnista ottaa osalta omaishoitajia omaihoitoavustuksen kokonaan pois, koska kunnalla ei ole varaa maksaa sitä. Tosiasia kuitenkin on se, että vanhusten, vammaisten ja sairaiden omaishoito on kymmeniä kertoja halvempaa, kuin laitoshoito.  Mutta jos nyt viedään molemmat, kuka hoitaa hoivaa ja huolenpitoa tarvitsevat lähimmäisemme. Missä on suomalainen inhimillisyys ja apua tarvitsevien inhimillinen elämä? Perussuomalaiset olisivat halunneet siirtää omaishoidontuen Kelalle, se olisi taannut yhdenvertaisen tuen kaikille hoitajille. Tätä rakenteellista muutosta hallitus ei halunnut paketissaan tehdä.
Toinen hämmästelyn aihe on aikuisten hammashoidon alasajo. Haluaako hallitus suomalaisille mustana törröttävät rikkinäiset hampaat. Istuuko hampaaton suomalainen paremmin Euroopan köyhien joukkoon, vai mikä tässä on takana? Olisi hyvä muistaa, että maassa, jossa on 900 000 virallista köyhää, kaikilla ei ole varaa yksityiseen hammasklinikkaan.
Hallitus sai aikaiseksi nuorisotakuun, mutta rakennepaketissa vedetään liinat kiinni. Lukio- ja ammattikoulutuksesta leikataan. Toisenasteen koulutukselta viedään 260 miljoonaa. On vaikea nähdä, miten rakenne muuttuu paremmaksi, jos nuoret eivät pääse peruskoulun jälkeen jatkokoulutukseen.
Paketissa hehkutetaan sitä, että oppivelvollisuus nousee 17 vuoteen. Miksi? Sehän on vain temppu putsata tilastot yhdeksi vuodeksi. Tietenkin se pitää nuoret yhden vuoden turvassa, mutta jatkopaikkaa ylimääräinen vuosi ei takaa.
Koko koulujärjestelmään kaivattaisiin rakenteellinen muutos. Opettajien jaksamisesta on huolehdittava ja opettajien auktoriteettiasema on palautettava.
Jos opettaja ei ole se, joka luokassa määrää, ollaan pahasti pielessä ja palataan aikaan, jolloin kaikki eivät osaa lukea tai kirjoittaa.
Odotan mielenkiinnolla rapennepaketin selitys osiota. Näin näppituntumalla on hyvä, että paketissa ei ole koko sote-uudistus sisällä. Sen hallitus jättää seuraajalleen. Tuo uusi hallitus saisi minun puolestani tulla puikkoihin vaikka heti.
Sitä odotellessa: Rauhaisaa Joulun odotusta.
Maria Tolppanen 
kansanedustaja, PS

Rakennepaketti repii enemmän kuin rakentaa

Hallitus julkaisi viime perjantaina <a href="http://valtioneuvosto.fi/etusivu/rakenneuudistus395285/fi.jsp">rakennepaketin</a>, jonka tarkoitus on tasapainottaa Suomen julkista taloutta. Hyvät aikeet ja oikeansuuntaiset toimenpiteet ovat aina tervetulleita, mutta luonnosteltu paketti on tarpeeseen nähden liian vähän, liian myöhään. Jatkotoimenpiteillä on kiire!
Suomessa julkisen sektorin osuus bruttokansantuotteestamme on noin 58 prosenttia ja edelleen nousussa. Saksassa vastaava luku on 45 prosenttia, eikä kukaan varmaan väitä, että Saksassa ei elettäisi hyvinvointivaltiossa. Julkisen sektorin suhteellisen koon osalta <a href="http://www.veronmaksajat.fi/fi-FI/tutkimuksetjatilastot/kansantaloudentunnusluvut/julkisetmenot/">Suomi on EU-maiden kärkijoukkoa</a>, ainoastaan Tanska ja Ranska ovat edellä.
<h4>Finanssikriisin muutokseen ei ole reagoitu</h4>
Tilanteen taustalta löytyy Nokia-klusterin ja paperiteollisuuden auringonlaskun lisäksi finanssikriisistä toipuva maailmantalous, jonka kysyntä Suomen valmistamille investointihyödykkeille on aikaisempaa vähäisempää. Kun hyvinä aikoina julkinen sektori oli kasvanut käsi kädessä yksityisen kanssa, yksityisen sektorin <a href="http://www.findikaattori.fi/fi/3">romahdettua</a> julkinen sektori jäi entiselle tasolleen, jolloin sen osuus kakusta nousi ennätyslukemiin.
<h4>Kiireesti tasapainoa kohti</h4>
Asia ei olisi sinällään ongelma, mikäli julkisen sektorin tulot ja menot olisivat tasapainossa. <a href="http://www.findikaattori.fi/fi/44">Näin ei ole</a>, valtio velkaantuu kymmenkunta miljardia vuodessa, ja julkisyhteisöjen 60:en prosentin Maastricht-kriteeri rikotaan pian. <a href="http://www.hs.fi/politiikka/a1384491616442">Euroopan komissio laski Suomen budjetin läpi</a> ilman huomautusta, mutta nipin napin. Odotettavissa on, että Suomi tulee saamaan luottoluokittajilta, komissiolta ja sijoittajilta nopeasti näpeilleen, mikäli tilannetta ei aleta korjata hyvän sään aikana.
<h4>Menoleikkaukset ainoa vaihtoehto</h4>
Vaihtoehtoina budjettivajeen ja velanoton pienentämiseen ovat menoleikkaukset tai veronokorotukset. Suomen kokonaisveroaste on nykyisellään niin korkea, että on oikeastaan ihme, että maassamme vielä jotain elinkeinoelämää on. Veroastetta korottamalla olisi talouden aktiviteettia pienentävä vaikutus, jolloin veronkorotuksista saatava kertymä jäisi hyvin pieneneksi.
Käytännössä ainoaksi vaihtoehdoksi jää menojen leikkaaminen. Sekä kuntien että valtion menoeriä on tarkasteltava puhtaalta pöydältä ja on arvioitava, mikä on välttämätöntä – ja kyseenalaistettava ja mahdollisesti leikattava kaikkea muuta.
<h4>Tavoitteet tulisi tuplata</h4>
Mikäli tavoitteena on sopeuttaa julkisen sektorin koko vastaamaan ilmeisesti pysyvästi supistunutta yksityistä sektoria, ensimmäinen askel on hallituksenkin ilmoittama kymmenen miljardin rakenteellinen alijäämä. Mikäli tavoitteena on sopeuttaa julkisen sektorin osuus EU:n keskitasoon, tarvittavat leikkaukset ovat kuitenkin 20:en miljardin luokkaa.
<h4>Hidastelu on vaarallista</h4>
Hallituksen leikkauslista sisältää hyvin vähän konkretiaa ja sanat ”myöhemmin” tai ”2017” toistuvat siinä liian usein. On toki ymmärrettävää, että sateenkaarihallituksen on vaikeaa löytää asioista yhteistä säveltä, mutta mitä ihmettä esimerkiksi oppivelvollisuusiän nostaminen tekee sopeutustoimien joukossa?
Tämäntyyppinen ”aiesopimus” siirtää ratkaisuja eteenpäin, ja vaarana on, että ne ratkaisut jäävät toteutumatta ja vesittyvät matkan varrella. Jos ongelma on akuutti, tarvitaan akuutteja toimenpiteitä, eikä pelkästään pitkän aikavälin suunnittelmia.
<h4>Missä kasvun eväät, tehostaminen, valtion tarkastelu?</h4>
Julkisen sektorin supistaminen pienentää aluksi kansantuotetta. On tärkeää jättää yksityiselle sektorille tilaisuus ja edellytykset täyttää julkisen sektorin jättämät aukot. Rakennepaketissa tämäntyyppisiä toimia ei nähty vielä ollenkaan. Solariumtarkastamisvelvollisuuden lakkauttaminen on toki askel oikeaan suuntaan, mutta jo pelkästään se, että kyseinen asia on listalle päätynyt kertoo, että varmasti vastaavaa löytyy vaikka kuinka paljon. Kunnissa lääkäreiden aika tuhriintuu toimimattomien ohjelmistojen kanssa painimiseen potilaiden sijaan. Ohjelmistojen, joista <a href="http://www.tietoviikko.fi/cio/cio-uutiset/viron+terveydenhuollon+itprojekti+maksoi+11+miljoonaa+suomessa+jopa+puoli+miljardia/a828487">veronmaksajien lasku</a> on viisisataa miljoonaa kymmeneltä vuodelta, kun Virossa selvittiin alle vuodessa ja yhdellätoista miljoonalla?
Osa tästä mädästä ja tuhlauksesta on valtion puolella, joten tähän kuntalistaan se ei varsinaisesti kuulu. Voidaan kuitenkin kysyä, missä viipyy valtion roolin uudelleenarviointi ja vastaava lista?
<h4>Mikä tässä on maksanut?</h4>
Tämä haaste ei ole uusi. Jutta Urpilaisen <a href="http://www.hs.fi/politiikka/Urpilainen+Sdp+otti+kes%25C3%25A4ll%25C3%25A4+johtajuuden+Suomen+kest%25C3%25A4vyysvajetalkoissa/a1385780995785">herääminen</a> kesän aikana, tai Jyrki Kataisen <a href="http://www.demari.fi/politiikka/uutiset/17139-katainen-sysaa-vastuuta-aiemmillekin-hallituksille-nyt-se-vaan-pitaa-tehda">edellisten hallitusten syyttely</a> on outoa, sillä tilanne on ollut tiedossa jo vuosia. Katainen toimi myös valtiovarainministerinä Matti Vanhasen hallituksessa vuodesta 2007 alkaen, joten viennin taittumisesta alkanut talouden alamäki on varmasti ollut hyvin nähtävissä. Lähinnä saatiin julkisen sektorin <a href="http://kalleisotalo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/49918-populismi-ja-vastuunkanto-kataisen-silmin">palkankorotuksia</a> juuri talousromahduksen alkaessa.
Olen työskennellyt ammattijohtajana teollisuusyrityksissä Keski-Euroopassa. Voin kokemuksesta sanoa, että ongelmiin pitää reagoida heti, tai asiat pahenevat. Rakenneuudistusten osalta näin ei ole käynyt, mikä tekee asioiden hoitamisesta vaikeampaa. Vetkuttelu ja ongelmien lykkääminen ”syssymmälle” tuo toimitusjohtajalle nopeasti kenkää osakkeenomistajilta. Ehkä  meidän hallituksemme ansaitsee saada potkut Suomen osakkeenomistajilta eli äänestäjiltä.
Suomen pankin johtajistoon kuulunut Heikki Koskenkylä tuli hiljattain samanlaisiin <a href="https://stage.sudev.fi/koskenkylan-analyysi-talous-hiipuu-ja-rakenneongelmat-karjistyvat-miten-suomi-saadaan-uudelleen-nousuun/">johtopäätöksiin</a>. Helppoa tästä ei tule, mutta kyllä siitä selvitään. Äänestäjille täytyy kertoa asiat, kuten ne ovat. Se ei ole populismia, vaan rehellisyyttä. Nyt jos koskaan sitä rehellisyyttä ja rohkeutta tarvitaan, niin päättäjien kuin kansalaisten keskuudessa.

Ilkka Matinpalo: Hallituksen rakennepaketti – lupaus paremmasta?

Lisää Kalleja <a href="https://stage.sudev.fi/tagi/kalle-erkkila/">tämän linkin takaa</a> &gt;

Kalle & rakennepaketti

Perussuomalaiset ovat Pirkko Ruohonen-Lernerin mukaan pettyneitä hallituksen rakennepaketin sisältöön. Hallituksen piti Ruohonen-Lernerin mukaan kertoa tarkemmin niistä keinoista, joilla saadaan Suomen talouden kurssi käännettyä taas nousuun. Näitä keinoja ei hallitukselta kuitenkaan juuri kuultu, vaan rakenneuudistuspaketin sijaan saatiin leikkauslista.
&#8211; Näitä leikkauslistoja on hallitus tehnyt läpi koko kautensa aina kevään kehysriihissä, ilman, että valtion velkaantumista on saatu kuriin. Nyt hallitus yrittää samalla lääkkeellä kuroa umpeen kestävyysvajetta. Perussuomalaisten mielestä keskeistä tässä tilanteessa on saada taloutemme taas kasvuun ja työllisyys nousuun, sillä ilman talouskasvua saamme tehdä vielä useamman leikkauslistan, Ruohonen-Lerner toteaa.
&#8211; Kun nyt pitäisi keksiä keinoja saada talous kasvuun, keskittyy hallitus leikkauslistoihin ja ajamaan julkista sektoria alas. Hallitus näyttääkin lyöneen hanskat tiskiin, eikä siltä löydy uskoa Suomeen ja suomalaiseen työhön. Perussuomalaisten omassa rakennepaketissa on useita keinoja talouskasvun ja työllisyyden parantamiseksi.
&#8211; On käsittämätöntä, että hallitus ei esimerkiksi ole tekemässä mitään muutosta täysin epäonnistuneeseen energiapolitiikkaansa, vaikka energiakauppataseemme on 7 miljardia pakkasella ja vientisektorimme kilpailukyky heikentynyt, perussuomalaisten tiedotteessa muistutetaan.
Ruohonen-Lerner on erityisen harmissaan siitä, että hallituksen leikkauslista iskee kaikkein rajuimmin yhteiskuntamme heikko-osaisiin. Kestävyysvajeen umpeen kuromisen taakka jätetään hänen mukaansa pääasiassa lasten, vanhusten ja pienituloisten kannettavaksi.
&#8211; Hallituksen politiikka tuleekin lisäämään maamme eriarvoistumista. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä <a href="https://stage.sudev.fi/perussuomalaiset-harkitsevat-valikysymysta-hallituksen-rakennepaketista/">harkitsee</a> välikysymyksen jättämistä hallituksen leikkauslistasta.

Perussuomalaiset: Hallitus keskittyy leikkauslistoihin ja ajamaan julkista sektoria alas

Vielä kymmenkunta vuotta sitten, toivuttuamme 1990-lu­vun alun lamasta ja Noki­an kulta-aikana, taloutemme oli Euroopan kärjessä ja me­nestystämme ihailtiin laajalti. Tuolloinen kahdeksan prosen­tin vaihtotaseen ylijäämä suh­teessa bruttokansantuotteeseen (BKT) oli todella korkea ja ker­toi erinomaisesta kilpailukyvys­tä. Työllisyysaste oli 71,5 pro­senttia oltuaan laman aikaan vain 64 prosenttia. Valtion vel­ka suhteessa BKT:een oli vain 35 prosenttia eli EU:n alimpia ja valtion budjetti oli tasapai­nossa.
Kun Suomen lukuja tänä päi­vänä verrataan kriiseistä huo­limatta menestyneiden pien­ten maiden (Itävalta, Hollanti, Ruotsi, Sveitsi ja Tanska) ja suu­ren Saksan lukuihin, tulos on hätkähdyttävä. Suomi on pu­donnut täysin kelkasta. Vaihto­taseen ylijäämämme on muut­tunut alijäämäksi kun taas kaikilla edellä mainituilla on huomattava ylijäämä (3, 10, 6, 12, ja 5 sekä Saksalla 7 %).
<h4>Heikko kilpailukyky ja ylikorkea kokonaisverotus </h4>
Kilpailukykymme on suoras­taan romahtanut. Ruotsin ja Tanskan menestys on merkil­le pantavaa. Valtion budjetin osalta vertailumailla on ta­sapaino tai pienehkö alijää­mä kun taas Suomella kaik­kia niitä suurempi alijäämä. Suomen valtion velka-as­te on edelleen alhaisem­pi kuin osalla vertailumaita pois lukien Ruotsi ja Sveitsi, mutta velka-asteen kasvu­vauhti on muita nopeampi. Erittäin huolestuttavaa on vertailumaita selvästi huo­nompi työllisyysaste (työl­listen osuus työikäisestä väes­tä). Meillä se on 68 prosenttia ja laskee edelleen. Vertailumail­la se on välillä 73-75 prosenttia eli ratkaisevasti Suomea korke­ampi. Suomi ei yksinkertaisesti työllistä enää.
Ylikorkea kokonaisverotus tainnuttaa tyystin talouskasvun. Vain julkinen sektori kasvaa edelleen. Suhteellisesti julkiset menomme ovat EU:n korkeim­pia peräti 57 % BKT:sta eli lähes Ranskan tasoa. Suomi on kohta 60 % tasolla, jolloin koko EU:n suhteellisesti suurin julkinen talous on Suomessa. Ykkössijaa ei kannata juhlia, suruliputus on paikallaan. Ongelma on ää­rimmäisen vakava. Sosiaalide­mokraattinen hyvinvointivaltio on tullut tiensä päähän ja alas­ajo on alkamassa.
Kriisitietoisuus Suomessa on selvästi kasvanut. Yrityksissä ja erityisesti teollisuudessa ongel­mien kärjistyminen havaittiin jo vuosia sitten. Valtioneuvosto on ollut viimeisiä ja valtiovarain­ministeri viimeisin, joka vasta elokuussa havaitsi tilanteen va­kavuuden. Todellisuudessa ta­loutemme huononeminen nä­kyi jo vuoden 2007 jälkeen, mutta mitään ei tehty. Päinvas­toin, yksikkötyökulumme kas­voivat sen jälkeen selvästi no­peammin kuin kilpailijamaissa vaikka vaihtotaseen ylijäämä oli jo kääntynyt jyrkkään las­kuun.
<h4>Suomi voi menestyä myös omalla valuutalla </h4>
Hallitus sai elokuussa ai­kaiseksi rakenneuudistuksiin tähtäävän suunnitelman, joka toistaiseksi on vain eräänlai­nen ideapaperi. Lisäksi saatiin maltillinen palkkasopimus. Sote- ja kuntauudistus takkua­vat pahasti. Osinkoverouudis­tus pilattiin täysin, siitä tuli piensijoittajia sorsiva, pahasti epäneutraali ja aivan liian mo­nimutkainen. Yritysverotuk­sen alentamisesta hallitukselle voi antaa kiitosta. Se onkin ai­noa vero, joka Suomessa on nyt kohdallaan, kaikki muut verot ovat aivan liian korkeita.
Hallituksen rakenneuudistuspaketissa oli neljä osaa, joita seuraavassa arvioin:
1. Kuntien menojen vähentäminen tehtäviä karsimalla
Hallituksen arvio julkisen talouden kestävyysvajeesta on lähes 10 miljardia euroa eli noin 5 prosenttia suhteessa BKT:een. Kuntien tehtäviä karsittaisiin yhden miljardin verran. Toinen miljardi säästöä saataisiin kohottamalla kuntien tuottavuutta ja osin verojakin. Kahden miljardin säästö yhteensä olisi noin yksi prosenttiyksikkö koko kestävyysvajeesta. Tavoite on mahdollista saavuttaa vain karsimalla myös sosiaali- ja terveysalan sekä koulutuksen menoja, koska ne ovat noin 75 prosenttia kuntien menoista.
2. Julkisen sektorin tuottavuuden kasvu
Hallituksen tavoite on kunnianhimoinen eli peräti 2,8 miljardin säästö tuottavuutta parantamalla. Tämä olisi 1,4 prosenttiyksikköä viiden prosenttiyksikön kestävyysvajeesta eli kolmannes. Tuottavuuden kasvu on ollut julkisessa taloudessa paljon hitaampaa kuin yrityksissä. Tuottavuutta voidaan parantaa monin keinoin kuten töiden organisoinnilla, johtamisella ja motivoimalla työntekijöitä. Käytännössä tehokkain tapa on kuitenkin työvoiman vähentäminen. Julkinen talous on Suomessa pian EU:n suurin, sen kokoa on pienennettävä rajusti. Tavoitteena tulisi olla 45 % taso julkisen talouden BKT-osuudessa kun se nyt se on 57 %.  Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan ainakin 10 vuotta ja vielä monta hallitusta!
Vain julkisia menoja karsimalla saadaan kokonaisveroaste laskemaan. Tämä on välttämätöntä, koska ylikorkea kokonaisverorasitus tappaa tyystin talouskasvun ja aiheuttaa valtavia kannustinongelmia työntekijöille ja yrityksille.
3. Työurat ja työntarjonta
Hallituksen tavoitteena on tässäkin 2,8 miljardin säästö, joka on lähes kolmannes koko kestävyysvajeesta. Hallituksen suunnitelma on täysin avoin. Eläkeikää joudutaan välttämättä nostamaan. Sopiva tavoite voisi olla aluksi 64 vuoteen ja aikaa myöten 65-66 vuoteen. Ratkaisevaa olisi kuitenkin kaikkinainen työmarkkinoiden joustojen lisäys. Oppia voidaan ottaa Gerhard Schröderin ns. Harz-paketista Saksassa 2000-luvun alussa. Työttömyyskorvauksia tulisi alentaa, mikä kannustaisi työn tarjontaan. Palkat tulisi sopia yritystasolla ja palkkasopimusten yleissitovuus tulisi lopettaa. Sitä ei ole muissakaan pohjoismaissa. Radikaalit uudistukset ovat tarpeen, jotta työllisyys saadaan muiden pohjoismaiden tasolle. Toistaiseksi tämä on vain kaukainen haave.
4. Talouden tuotantopotentiaalin parantaminen
Tämä on haastava tavoite, johon hallituksella ei ole toistaiseksi mitään tarjottavaa, vaikka tavoitteeksi onkin asetettu 1,2 miljardia euroa kestävyysvajeesta (5 mrd) eli 0,6 prosenttiyksikköä.
Tuotantopotentiaalin nostaminen onnistuu parhaiten muuttamalla balanssia julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Julkisen sektorin kokoa olisi alennettava tuntuvasti ja vastaavasti yksityisen osuuden kasvatettava. Uutta yrittäjyyttä tulisi kannustaa monin keinoin. Osinkoverotus tulee korjata neutraaliksi, koska se ei saa olla epäneutraali yritysmuodon tai yrityksen pörssilistauksen / ei listauksen yritys suhteen. Suomen pääomamarkkinat ovat taantuneet. Pörssiin ei tule uusia yrityksiä toisin kuin muissa pohjoismaissa. Ulkomaisia investointeja Suomeen tulisi myös kannustaa aiempaa enemmän.
Suomi tarvitsee uusia yri­tyksiä PK-sektorille. Monel­le maalle pienet ja keskisuuret yritykset ovat olleet vientime­nestyksen tae, erityisesti Sak­sassa, Tanskassa, Itävallassa ja Hollannissa. Vientimme ei voi enää perustua vain investoin­titavaroihin ja metsäteollisuu­teen.
Ohjelman toteutus vie aina­kin kymmenkunta vuotta. Kun suuret linjat, kannustinjärjes­telmät ja työmarkkinajoustot saadaan kuntoon, niin mark­kinavoimat (yrittäjät, inves­toijat ja rahoittajat) kyllä löy­tävät oikeat investointikohteet ja tuotteet sekä palvelut. Suo­men olisikin aika siirtyä oi­keaan markkinatalouteen. Valuutta ja siihen liittyvä jär­jestelmä ei ratkaise maan me­nestystä kuten vertailu me­nestyneisiin pieniin maihin ja Saksaan osoittaa. Suomi voi menestyä sekä euroalueen jä­senenä että myös omalla va­luutalla.
<h4>Kansainvälistä nousu­kautta ei ole tulossa </h4>
Suomi kuten muutkin poh­joismaat selvisivät 1990-luvun alun lamasta varsin hyvin. Ja­pani sitä vastoin juuttui pysy­vään deflaatioon, josta se ei ole vieläkään toipunut. Suomen nopea elpyminen johtui useas­ta tekijästä, jotka olivat:
&#8211; Julkisen talouden tehokas saneeraus Ahon hallituksen toimesta.
&#8211; Reaalipalkkojen lasku kol­mena vuotena (1991-1993).
&#8211; Valuutan devalvaatio (1991) ja devalvoituminen (1992).
&#8211; Kansainvälinen nousukausi, joka päättyi teknologiakuplaan vuonna 2000.
&#8211; Nokian huikea menestys vuoden 1997 jälkeen.
Nyt tilanteemme on selväs­ti huonompi. Valuutan deval­voituminen ei ole mahdollis­ta vaikka euro on meille liian vahva. Kansainvälistä nou­sukautta ei ole tulossa, kos­ka teollisuusmaat ovat pahasti ylivelkaantuneita ja kehittyvil­lä talouksilla on vakavia ongel­mia. Voimme turvautua vain sisäiseen devalvaation, julki­sen sektorin saneeraukseen ja reaalipalkkojen laskuun. No­kian tilalle tarvitaan nyt laaja talouden rakennemuutos, joka elvyttää yrityssektorin. Hyvin­vointivaltiota on pakko purkaa huomattavasti, jotta yrityssek­torille tulee tilaa.
Heikki Koskenkylä 
VTT, rahoituskonsultti
Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 15/2013 -lehdessä.

Koskenkylän analyysi: Talous hiipuu ja rakenneongelmat kärjistyvät – miten Suomi saadaan uudelleen nousuun?

Koska nyt ollaan tekemässä jokaista suomalaista koskevia, laajakantoisia ratkaisuja, päätti perussuomalaisten eduskuntaryhmä torstaina ryhmäkokouksessaan, että mikäli hallituksen esitykset eivät tyydytä, tullaan asiasta tekemään välikysymys. 
Hallituksen piti pystyä viimeistelemään päätökset perjantaiaamuna. Tuolloin ilmeni kuitenkin, että laajat kokonaisuudet ovat vielä auki. Hallitus neuvotteli Säätytalolla perjantaina kolmeen saakka saamatta tulosta aikaan.

Perussuomalaiset harkitsevat välikysymystä hallituksen rakennepaketista

Hallituksen odotetaan loppuviikolla julkistavan pitkään valmistelemansa säästö- ja rakennepaketin. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on tänään pitämässään tiedotustilaisuudessa esitellyt oman vaihtoehtonsa päälinjat. 
Perussuomalaisten rakenneuudistuspaketti tähtää valtiontalouden kestävyysvajeen umpeen kuromiseen. Vaihtoehdon teesit ovat työ ja talouskasvu. 
&#8211; On selvää, että julkisen talouden kulut eivät pitkällä aikavälillä voi kasvaa talouskasvua nopeammin. Tasapainon saavuttaminen vaatii talouskasvun edellytysten parantamista, palvelutuotannon tuottavuuden kasvattamista sekä julkisen sektorin säästöjä. Tasapainon löydyttyä verotusta voidaan keventää. Talouskasvun parantamiseksi esitämme mm. täyskäännöstä energiapolitiikkaan, kansallisten etujemme nykyistä aktiivisempaa ajamista EU:ssa sekä yrittäjyyden kannusteiden parantamista, perussuomalaiset painottavat.
&#8211; Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskuntamalli ei toimi ilman korkeaa työllisyysastetta. Todellista eläkkeellesiirtymisikää on nostettava, mutta paras keino ei mielestämme ole alarajan mekaaninen nosto. Haluamme uudistaa työkyvyttömyyseläkejärjestelmää oikeudenmukaisempaan ja kannustavampaan suuntaan. Rakenteellisen työttömyyden laskeminen puolestaan vaatii sosiaaliturvajärjestelmämme uudistamista mm. tuloloukkuja purkamalla ja lisäämällä kannustavuutta. Tavoitteenamme on, ettei yhtäkään työtöntä – ikään katsomatta – jätetä yksin.
Perussuomalaisten vaihtoehto perustuu oletukseen, että kestävyysvaje on VM:n arvioima 4,7 % BKT:stä.
Rakennepaketti kokonaisuudessaan <a href="http://www.perussuomalaiset.fi/perussuomalaisten-rakennepaketti/" target="_blank">täällä</a> &gt;

rakennepaketti

Rakennepaketti repii enemmän kuin rakentaa

Ilkka Matinpalo: Hallituksen rakennepaketti – lupaus paremmasta?

Kalle & rakennepaketti

Perussuomalaiset: Hallitus keskittyy leikkauslistoihin ja ajamaan julkista sektoria alas

Koskenkylän analyysi: Talous hiipuu ja rakenneongelmat kärjistyvät – miten Suomi saadaan uudelleen nousuun?

Perussuomalaiset harkitsevat välikysymystä hallituksen rakennepaketista

Perussuomalaisten rakennepaketti: Työtä ja talouskasvua

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025