Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

rasismikeskustelu

Oulun puukotustapausten johdosta eduskunnassa käytiin maanantaina 24.6. värikäs keskustelu yhdenvertaisuudesta, tasa-arvosta ja syrjimättömyydestä. Ääriliikkeiden viharikoksista on syytäkin keskustella, vaikka vihervasemmistolainen näkökulma asiaan onkin varsin suppea.

Kaikenlainen fyysinen ja henkinen väkivalta on ehdottoman tuomittavaa. Motiivista riippumatta.
Viime viikkojen hirvittävien maahanmuuttajataustaisiin kohdistuneiden tekojen lisäksi on tärkeä muistaa myös juutalaisten merkittävästi heikentynyt turvallisuustilanne Hamasin terrori-iskun käynnistämän Gazan sodan alkamisesta lähtien. Ääri-islamistinen sekä molemmat, äärioikeistolainen ja äärivasemmistolainen terrori, kohdistuvat vahvasti heihin. Hamas on kehottanut kannattajiaan iskuihin juutalaisia vastaan ympäri maailman. Viimeksi sunnuntaina sytytettiin tuleen kaksi synagogaa Venäjällä. Arveluiden mukaan Isisin toimesta.
On surullista, että myös Suomessa tämä pieni vähemmistö joutuu jatkuvasti pelkäämään henkensä edestä, pyytämään poliisin suojelua, sulkemaan synagogan vierasryhmiltä ja harkitsemaan koulun sulkemista. Palestiina-mielenosoituksissa toistellaan Hamasin iskulausetta ”From the river to the sea, Palestine will be free”. Eli vaaditaan Israelin valtion pyyhkimistä pois maailmankartalta. Myös nuoret ja lapset joutuvat kouluissa huutelun ja uhkailujen kohteeksi. Tällaista ei voi mitenkään perustella Palestiina-aktivismina. Kyse on yksiselitteisesti antisemitismistä. Juutalaisten, kuten kaikkien muidenkin, on saatava elää Suomessa pelkäämättä lastensa puolesta.
Onneksi Orpon hallitus ei ole unohtanut heitäkään, kuten hallituksen viime syksyn rasismitiedonannosta ilmenee:
&#8221;Ehkäistään vihatekoja juutalaisia, muslimeja, kristittyjä ja muita uskontoryhmiä kohtaan. Kriminalisoidaan holokaustin kielto. Vainojen uhrien muistopäivää ryhdytään viettämään kansainvälisen käytännön mukaisesti. Selvitetään mahdollisuudet ainakin natsismin ja kommunismin symbolien käyttämisen kriminalisointiin, kun niitä käytetään aatteiden edistämistä tavoitellen.&#8221;
Kaisa Garedew 
kansanedustaja (ps)

Mielipide: Rasismikeskustelussa unohdettu ääriliikkeiden pääkohde

Tämän vuoden rasismin vastaisen viikon teemana oli rasismiin puuttuminen. 16.3. julkaistussa <a href="https://www.youtube.com/watch?v=G26e7LRq4E0">Puheenaihe-podcastin</a> jaksossa keskusteltiin maahanmuutosta, vähemmistöjen sisällä tapahtuvasta rasismista ja poliittisesta islamista. Vieraina olivat toimittaja Bijan Rezai Jahromi ja ihmisoikeusvaikuttaja Kamal Jafi, jotka toivoivat, että Suomessa kiinnitettäisiin enemmän huomiota vähemmistöjen väliseen rasismiin.

<a href="https://www.punainenristi.fi/rasisminvastainen-viikko/?_gl=1*1d0e16a*_up*MQ..*_ga*MTY0NzM5OTk5MS4xNzExMzYyMzM1*_ga_FMVLRNR4HM*MTcxMTM2MjMzNC4xLjAuMTcxMTM2MjMzNC4wLjAuMA..&amp;gclid=CjwKCAjwzN-vBhAkEiwAYiO7oJ8WqhxLqgBIgVqOK0jjmOXOpwiW1a90cIeTn1I6mm9mvJgF8yxPMhoCOZMQAvD_BwE">Rasisminvastaista viikkoa</a> vietettiin 18.–24.3.2024. Punaisen Ristin kampanjasivu kertoi: “Kampanjaviikko rohkaisee meitä tunnistamaan rasismin ja toimimaan sitä vastaan. Viikon aikana ääneen pääsevät rasismia kokeneet. Aidot tarinat ja tilanteet tekevät näkyväksi rasismin moninaisuutta. Kokemukset tuovat esiin myös konkreettisia keinoja, joilla rasismiin voi puuttua.&#8221;
Puheenaiheen vieraina olivat toimittaja Bijan Rezai Jahromi ja ihmisoikeusvaikuttaja Kamal Jafi. Molemmat keskustelijat ovat saapuneet Suomeen pakolaisina 1990-luvulla. Jahromin perhe pakeni Iranista ja kurditaustaisen Jafin perhe Irakista.
Kantasuomalaiset kohdelleet kaikkein parhaiten
Jafin viesti on selkeä. Hänen mukaansa on hyvä, että kaikkien pitää irtisanoutua rasismista.
&#8211; Ihanaa, että kiinnitätte huomiota rasismiin, mutta kiinnittäkää huomiota myös siihen rasismiin, joka tapahtuu vähemmistöjen sisällä. Meillä on nenämme alla koko ajan valtavan kokoisia rasistisia rakenteellisia ongelmia, eikä yksikään kantasuomalainen ole pistänyt itseään peliin tämän ongelman edessä ja sanonut, että se, miten eri yhteisöjen epäkohdat saadaan esiin, on yhteiskuntamme suurimpia ongelmia, hän sanoo.
Jafin mukaan ongelmana on erityisesti se, että eri uskontokuntiin kuuluvien ja eri kansallisuuksien väliset ihmissuhteet ovat tuomittuja tai kiellettyjä.
&#8211; Jos tapailet, seurustelet tai tutustut eri maasta kotoisin olevaan tai eri uskontokuntaan kuuluvaan, edes se, että nainen ja mies olisivat vain ystäviä, ei ole hyväksyttyä. Ei tarvitse olla edes parisuhteesta kyse. Tämä kaikki on äärimmäisellä tavalla tuomittua ja kiellettyä näissä yhteisöissä. Ja mitään rasistisempaa minä en tiedä, hän sanoo ja jatkaa:
&#8211; En ole varmaan ikinä kohdannut niin paljon rasismia kuin vähemmistöjen ja yhteisöjen sisällä. Trendikästä ja tosi seksikästä olisi sanoa, että kantasuomalaiset olisivat kohdelleet minua tosi kaltoin, että valkoiset on tosi rasisteja ja Suomi todella rasistinen maa. Näillä kommenteilla saisin ihan valtavasti näkyvyyttä.
&#8211; Todellisuus on se, että nämä niin sanotut valkoiset suomalaiset ovat kohdelleet minua kaikkein parhaiten tässä maassa. Enkä sano, etteikö heidän joukostaan löytyisi niitä idiootteja, jotka eivät osaa käyttäytyä ja kunnioittaa ketään. Niitä löytyy, mutta niin löytyy minunkin kansani sisältä. Niitä löytyy joka paikasta.
Pahimmat rasistit kuuluvat vähemmistöihin
Jafi sanoo, että vähemmistöjen sisällä tapahtuvaa rasismia on paljon, kun se suhteutetaan vähemmistön kokoon.
&#8211; Olen saanut kuulla, että olen vääräuskoinen, että olen kurdi ja siksi roskasakkia tai että nuoleskelen oikeiston tai persujen takamusta, kun tuon epäkohtia esille, ja että yritän mielistellä ihmisiä. Minulle on myös sanottu, että en tule ikinä olemaan suomalainen.
&#8211; Ne, joilta enimmäkseen kuulen tämäntapaisia puheenvuoroja, ovat vähemmistöihin kuuluvia ihmisiä, joita tässä maassa on valitettavan usein paapottu. He ovat suurin piirtein pyhimyksiä, joita pitää varjella kaikelta rasismilta. He ovat niitä pahimpia rasisteja, joita olen henkilökohtaisesti kohdannut.
Yksi porukka jätetään kritiikin ulkopuolelle
Jafi kokee olevansa aiheen ympärillä yksin.
&#8211; Suomessa ei ole vielä valmiuksia tarkastella tätä porukkaa yhtä avoimesti kuin kaikkea muuta rasismia. Esimerkiksi viime kesän rasismikeskustelun aikana puhuttiin rasismista, mutta ei sanaakaan vähemmistöjen välisestä rasismista, mikä on minun mielestäni paljon suurempi ongelma.
&#8211; Tämä ei poista sitä, etteikö persuja pitäisi kritisoida kuten kaikkia muitakin. Mutta se on aina arvovalinta, jos jätät jonkun porukan kritiikin ulkopuolelle. Se on aina valinta. Ja se valinta kertoo jotain meistä ihmisistä.
Punainen Risti vastaa
Suomen Uutiset pyysi kommentteja Suomen Punaisen Ristin viestinnästä. Haastattelu tehtiin sähköpostitse.
Esitimme kommentointipyynnössä Puheenaihe-podcastin keskustelulinkin. Haastattelussa Jafi ja Jahromi kertovat kokemuksistaan ja kysyvät samalla esimerkiksi, miksi vähemmistöjen välinen rasismi on jäänyt rasismikeskustelun ulkopuolelle. Jahromi sanoo esimerkiksi, että jos yhteisöjen sisällä tapahtuvaan rakenteelliseen sukupuoleen perustuvaan rasismiin puututtaisiin, se eheyttäisi koko yhteiskuntaa ja veisi näin pohjaa isommalta rasismikeskustelulta.
Miten rasisminvastainen viikko puuttuu vähemmistöjen sisäiseen rakenteelliseen rasismiin ja siihen liittyvään sukupuolirasismiin?
&#8211; Rasisminvastainen viikko kannustaa jokaista tunnistamaan rasismin ja puuttumaan siihen. Punainen Risti määrittelee rasismin käsitteenä oletetun ihmisryhmän arvottamiseksi esimerkiksi etnisen alkuperän, ihonvärin, kansalaisuuden, kulttuurin, äidinkielen tai uskonnon perusteella alempiarvoiseksi kuin muut ihmisryhmät.
&#8211; Tänä vuonna Rasisminvastaisen viikon teemana on rasismiin puuttuminen. Jaamme viestinnässämme tietoa siitä, miten rasismin voi tunnistaa erilaisissa tilanteissa sekä keinoja puuttua rasismiin, Suomen Punaisen Ristin viestinnästä vastattiin.
Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen
Jahromi sanoi: &#8221;Jos me korjaisimme rasismin yhteisöjen sisällä &#8211; sen, että naiset ja miehet olisivat tasa-arvoisia &#8211; suurempi joukko työllistyisi ja saisi paremman elintason. Silloin meiltä lähtisi yhteiskunnasta pois se isompi rasismikeskustelu, eli me eheyttäisimme koko yhteiskuntaa.&#8221; 
Miten kommentoitte Bijan Rezai Jahromin keskustelunavausta?
&#8211; Sukupuolten välinen tasa-arvo ja sen edistäminen työelämässä on tärkeää. Rasisminvastainen viikko keskittyy kuitenkin aiemmin mainittuihin rasismin määritelmän mukaisiin haasteisiin ja kannustaa puuttumaan rasistisiin ja syrjiviin rakenteisiin myös työelämässä.
Sukupuolirasismi on usein piilossa
Sukupuoleen perustuva rasismi on usein piilossa, ja esimerkiksi maahanmuuttajayhteisöjen naisilta ei voida edellyttää, että he pystyisivät vaikuttamaan asiaan tai tuomaan sitä esiin. Esimerkiksi Forgotten Feminists -journalisti Yasmine Mohammed joutui <a href="https://stage.sudev.fi/intersektionaalinen-feminismi-ei-suojele-syrjittya-naista-vahemmiston-sisalla-alistettujen-musliminaisten-kohdalla-etnisyys-nousee-maaraavammaksi-tekijaksi-kuin-naissukupuoli/">pakkonaitetuksi</a>. Hän joutui myös pakenemaan pienen tyttärensä kanssa, jotta hänen sukupuolielimiään ei silvottaisi. Tämä kaikki tapahtui Kanadassa.
Miten rasisminvastainen viikko puuttuu tähän rasismin muotoon?
&#8211; Väkivalta kaikissa muodoissaan on aina väärin. Väkivaltaa esiintyy kaikissa kulttuureissa ja yhteiskunnan tasoilla, ja se on tuomittavaa riippumatta siitä, millä yhteiskunnan osa-alueella väkivaltaa esiintyy. Väkivaltaa ei kuitenkaan voi lukea minkään uskonnon tai kulttuurin erityispiirteeksi, eikä ihmisryhmistä voida tehdä oletuksia kulttuurin tai uskonnon perusteella.
&#8211; Rasisminvastainen viikko kannustaa kaikkia puuttumaan rasismiin jokaisella yhteiskunnan osa-alueella. Viikon tavoitteena on kasvattaa tietoisuutta rasismista ja auttaa tunnistamaan rasismi erilaisissa tilanteissa, jotta näihin tilanteisiin ja niitä aiheuttaviin rakenteisiin voidaan puuttua. Väkivallasta tai tilanteista, joihin epäilee sisältyvän väkivaltaa, tulee aina ilmoittaa viranomaisille.
Rakenteet syrjivät vähemmistöjä
Esimerkiksi <a href="https://stage.sudev.fi/suomen-kansalaisuuden-voi-saada-ei-terveydellisista-syista-myos-luku-ja-kirjoitustaidoton-hakija/">Suomen kansalaisuuden</a> voi saada myös luku- ja kirjoitustaidoton hakija ei-terveydellisistä syistä. Lain perustelu profiloi monilapsisten maahanmuuttajanaisten oppimisen vaikeaksi.
&#8211; Pidämme tärkeänä Suomeen muuttaneiden ihmisten kielen oppimisen tukemista, sillä se tukee kotoutumista ja vahvistaa yksilön osallisuutta yhteiskunnassa.
Toinen esimerkki syrjivästä rakenteesta on <a href="https://stage.sudev.fi/miksi-lapsiuhritutkimus-ei-kysy-kunniavakivallasta-tai-sukupuolirasismista/">lapsiuhritutkimus</a>, joka ei kysy <a href="https://poliisi.fi/kunniavakivalta#:~:text=Kunniav%C3%A4kivalta%20ei%20ole%20erillinen%20rikosnimike,v%C3%A4kivalta%20voi%20olla%20my%C3%B6s%20psyykkist%C3%A4">kunniaväkivallasta</a> tai sukupuoleen perustuvasta rasismista. 
&#8211; Kuten aiemmin totesimme, väkivalta on aina väärin. Sitä esiintyy kaikissa kulttuureissa. Väkivaltaa ei kuitenkaan voi lukea minkään uskonnon tai kulttuurin erityispiirteeksi, eikä ihmisryhmistä voida tehdä oletuksia kulttuurin tai uskonnon perusteella, Suomen Punaisen Ristin viestinnästä vastattiin.
&nbsp;

Kamal Jafi ja Bijan Rezai Jahromi Puheenaihe-podcastissa: Miksi vähemmistöjen välinen rasismi jätetään rasismikeskustelun ulkopuolelle?

Kierrokset kasvavat kohti sunnuntaita ja se sai pontta pyttyyn MTV:n presidenttitentin ehdokkaisiin. Kissat nousivat pöydälle ammattimaisesti etenevässä vaalikeskustelussa ja kuva ehdokkaista piirtyi nyt jo kirkkaana: Jussi Halla-aho on raikas, rehellinen ja paras vaihtoehto menneisyydessä eläville ehdokkaille Suomen tasavallan seuraavaksi presidentiksi.

MTV:n <a href="https://www.mtv.fi/video/78cad8eadaef5e01d3b7/presidenttitentti-katso-koko-lahetys">presidenttitentti</a> lähti vilkkaasti liikkeelle työmarkkinapolitiikalla, joka tosin ei presidentin ydintehtäviin kuulu. Presidentillä voisi toki olla välittäjän roolia silloin, kun mopo on kirkkaasti karkuteillä. ”Tämä tilanne ei ole kenellekään hallinnassa”, luonnehti nykyistä lakkojen ja ulosmarssien sävyttämää työmarkkinatilannetta Olli Rehn.
&#8211; Meillä lainsäädännöstä päättää demokraattisesti vaaleissa kansan valitsema eduskunta ja luottamasta nauttiva hallitus, eikä millekään ulkoparlamentaariselle toimijalle voi antaa veto-oikeutta lainsäädäntöön, Jussi Halla-aho sanoi ja totesi myös, ettei presidentti voi lähteä mikromanageroimaan yhteiskuntaa, eikä ryhtyä osapuoleksi puoluepoliittisiin kysymyksiin.
&#8211; Ideologisesti halutaan laittaa ammattiyhdistysliike tässä maassa polvilleen ja valitettavasti se ei tuota mitään hyvää. Nyt rikotaan jotain sellaista, että emme tiedä miten se tullaan korjaamaan, maalaili puolestaan Jutta Urpilainen.
”Vääristynyt kuva todellisuudesta”
Urhot nousivat jälleen kumpujen yöstä, kun MTV:n uutistoimitus kaivoi esiin rasismikortin ja heilutteli sitä ehdokkaiden edessä. Kyseessä oli menneen kesän rasismikeskustelu, johon istuva presidenttikin puuttui omalla arvovallallaan.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö otti kahdesti kantaa valtoimenaan vellovaan rasismikohuun, ensin perussuomalaisten elinkeinoministeri Vilhelm Junnilaan ja sitten valtiovarainministeri Riikka Purran kirjoituksiin.
Halla-ahon mukaan presidentti Niinistö ”ei perehtynyt kovinkaan syvällisesti niihin asioihin, joihin hän otti kantaa”. Halla-ahon mukaan se, mitä ministereiden väitettiin sanoneen tai tehneen oli ”vääristynyt kuva todellisuudesta, niin kuin minä sen tunnen”.
Nollatoleranssi jengirikollisuudelle
&#8211; Jos tässä aihepiirissä pitäydytään, niin mieluummin esittäisin nollatoleranssia esimerkiksi lisääntyvälle nuorisoon kohdistuvalle väkivalta- ja ryöstörikollisuudelle, jengirikollisuudelle ja huumeiden katukaupalle, joka on maahanmuuttajien käsissä, Halla-aho muistutti mediatietoihin viitaten.
&#8211; Nämä ovat sellaisia todellisia suomalaisten hyvinvointiin ja turvallisuuteen vaikuttavia ja jatkuvasti pahenevia ongelmia, joita presidentin mielestäni pitäisi nostaa julkiseen keskusteluun.
Muiden ehdokkaiden mukaan Niinistö toimi pääpiirteissään oikein ottaessaan kantaa kesän rasismikeskusteluun.
&#8211; Meidän pitää kyetä sanoa ääneen ja huomaan, että Jussi Halla-aho ei edelleenkään kykene siihen. Pitää kyetä sanomaan ääneen, että rasismi on todellinen ongelma suomalaisessa yhteiskunnassa, töräytti posetiivistaan Li Andersson.
Ukraina ei voita sotaa nykyisillä resursseilla
Ukrainan voitto Venäjästä uhkaa valua hiekkaan, jos tuki Ukrainalle ei lisäänny kiireen vilkkaa. Samaan aikaan Venäjä on siirtynyt sotatalouteen, odottaa Yhdysvaltain presidentinvaalien tuloksia ja kärrää aseita Pohjois-Koreasta sekä Iranista.
Puhetta on Euroopassa paljon mutta konkreettiset teot väljähtyvät. ”Onko tämä kaikki puhe Ukrainan voiton tärkeydestä, mitä tässä nyt on kuultu yli kaksi vuotta pelkkää teatteria, kun toimivaa aseapua ei olla vieläkään saatu kunnolla aikaiseksi”, kysyi MTV:n uutistoimitus.
&#8211; Ukraina ei ole voittamassa tätä sotaa nykyisillä resursseilla, eikä Venäjä häviämässä, analysoi Rehn sodan nykytilannetta. Hän vaati Euroopan unionilta päättäväistä taloudellista ja sotilaallista tukea Ukrainalle.
&#8211; Venäjän voiman täytyy kohdata vastavoima, painotti Mika Aaltola ja sanoi, että ”tämä pitää ymmärtää”, koska se on keskeinen sodan opetus tähän mennessä.
”Ukrainalaiset eivät voi sotia seteleillä”
Halla-ahon mukaan todellisuudelle vieraaseen optimismiin ei Ukrainassa ole syytä. Pitäisi ymmärtää, miten vakava ja huono tilanne oikeasti on ja toimia sen mukaisesti.
&#8211; Ukrainalle on toimitettu valtava määrä aseellista apua sekä Yhdysvalloista että Euroopasta, mutta tämä apu on ollut liian hidasta. Siihen on vaikuttanut yhtäältä haluttomuus sitoutua poliittisesti siihen, että Venäjän on hävittävä tämä sota. Lisäksi on ollut kyse rahasta.
&#8211; Nyt on ehkä suurin ongelma se, että sillä rahalla ei saa hankittua maailman markkinoilta riittävästi Ukrainaan toimitettavaa materiaalia, koska tuotantokapasiteettia ei ole riittävästi. Ukrainalaiset eivät voi sotia seteleillä. He tarvitsevat tykistöammuksia sekä raskasta kalustoa, joita tällä hetkellä on vaikea saada, Halla-aho huomautti.
Saunaan sulttaanin kanssa
MTV:n uutiset on kuulu kevennyksistään, eikä sellaiselta vältytty edes presidenttitentissä. Nyt kysymys kuului, kenen kanssa ehdokas haluaisi mennä suomalaisittain saunaan.
Sari Essayah lähtisi saunaan ”varmaankin naisen kanssa”, kuten Jutta Urpilainenkin ja löylytettävänä olisi tällöin Tanskan pääministeri Mette Frederiksen.
Li Andersson löylyttelisi mieluusti &#8211; yllättävää kyllä &#8211; Israelin pääministerin Benjamin Netanjahun kanssa. Jussi Halla-ahonkin valinta oli persoonallinen:
&#8211; Jos sinne saunaan saa kutsua kenet tahansa, niin kannattaa tietysti käyttää tilannetta hyväkseen ja kutsua joku, jonka kanssa ei muuten pääsisi. Mieleeni tuli Brunein sulttaani, jonka nimeä en nyt muista, mutta luulen, että hän ei ole käynyt saunassa.

Halla-aho: Suomalaisten turvallisuuteen ja hyvinvointiin vaikuttavat ja jatkuvasti pahenevat ongelmat ovat aiheita, joita presidentin pitäisi nostaa esiin

Perussuomalaisten kansanedustaja Sebastian Tynkkynen ihmetteli eduskunnassa, että vanhojen kaivelulla on peruuttamatonta merkitystä, jos kyseessä on perussuomalainen, mutta ei esimerkiksi silloin, kun SDP valitsee puoluesihteeriä.

&#8211; On helpottavaa, että tämän kesän surullinen saaga saadaan vihdoin päätökseen. Natsit ovat huutaneet Twitterissä, kuinka Suomessa ei ole ollenkaan rasismia, ja äärivasemmisto puolestaan on pyrkinyt maalaamaan kuvan, kuinka me emme olisi ollenkaan hyvä maa maahanmuuttajille. Ja onpa jopa ministereidemme päitä vaadittu leikattaviksi, Sebastian Tynkkynen aloitti puheenvuoronsa.
&#8211; Allekirjoitan sen ajatuksen, että meillä varmasti Suomessa oli tarve isommalle rasismikeskustelulle, sillä sellaista ei isossa mittakaavassa ole tullut käytyä koko yhteiskunnan läpäisevästi.
Maahanmuuttajia jo kolmannessa sukupolvessa
Tynkkynen totesi, että samaan aikaan kun maahanmuuttajataustaisten osuus Suomessa on kasvanut nopeasti, moni ei ole päivittänyt lapsuudestaan saamiaan eväitä.
&#8211; Siitä ei ole kuin muutama kymmenen vuotta, kun Suomi oli siinä määrin homogeeninen yhteiskunta, että aapisessa tummaihoinen ihminen edusti vierautta ja häntä kutsuttiin sanalla, joka tänä päivänä käytettäessä osoittaa suurta piittaamattomuutta. Ikäluokka toisensa perään kasvoi samojen mielikuvien parissa.
&#8211; Sittemmin Suomi on muuttoliikkeen kautta muuttunut niin, että meillä on jo kolmannen sukupolven maahanmuuttajataustaisia lapsia, joiden vanhemmatkin ovat syntyneet Suomeen. On epäreilua ajatella, että he eivät olisi suomalaisia. Samassa tilanteessa varmasti jokainen meistä toivoisi, ettei meitä pidettäisi jotenkin vaillinaisesti suomalaisina, sillä eihän meillä silloin aidosti ole kokemusta muuhun maahan kasvamisesta kuin Suomeen, Tynkkynen sanoi ja jatkoi:
&#8211; Mutta tapa, jolla tämä suuri rasismikeskustelu on käyty, ei kerää pisteitä.
Paremmistolla omat pelisäännöt
Tynkkysen mukaan rasismin ja perussuomalaisten välille on väkisin piirretty yhtäsuuruusmerkkiä.
&#8211; Sen jälkeen jokainen oman elämänsä hyvesankari on potkinut yhtä aikaa palloja yhteen maaliin niin, että puolustautuminen on oikeasti ottanut voimille.
&#8211; Samaan aikaan kaikkia koskevat pelisäännöt on paremmiston kesken muutettu yhdelle joukkueelle. Nimittäin perussuomalaisten osalta nykyisyyttä ei määritä se, miten toimit nyt, vaan se, miten olet toiminut 15 vuotta sitten. Irtisanoutumista ja anteeksipyytämistä ei enää lasketa, eikä tiedonannon teoillakaan ole enää merkitystä, vaikka ne menisivät pidemmälle kuin mitä paremmisto on itse aikaisemmin ollut valmis edistämään, Tynkkynen huomautti.
Elämme mielipuolisessa toimintaympäristössä
Tynkkynen huomautti, että esimerkiksi SDP:n uuden puheenjohtajan poseeraukset natsiviittauksen edessä ohitetaan olankohautuksella, kuten myös ohitetaan saman puolueen kansanedustajan juutalais- ja homovastaiset puheet.
&#8211; Vanhojen kaivelulla on peruuttamatonta merkitystä, jos kyseessä on perussuomalainen, mutta ei esimerkiksi silloin, kun SDP valitsee puoluesihteeriä. Mutta tällaisessa mielipuolisessa toimintaympäristössä me elämme.
&#8211; Onkin tärkeää päättää, toimimmeko oikeasti yhdenvertaisesti, tasa-arvoisesti ja syrjimättömästi kaikkia kohtaan — ovatko pelisäännöt kaikille samat. Paremmistosta kerrotaan, kuinka maahanmuuttopolitiikasta voi käydä keskustelua myös asiallisesti, ja kun me asiallisesti esitämme ne pohjoismaiset kriteerit, joita muuttoliikkeessä pitäisi olla, kyseessä onkin jo maahanmuuttajavihamielinen hallitus, Tynkkynen ihmetteli.
Kaikki hyötyvät turvallisesta yhteiskunnasta
Tynkkynen painotti, että perussuomalaiset ei luovuta. Maahanmuuttopolitiikan tiukentaminen ei lisää, vaan vähentää rasismia. Tällä hetkellä yksittäiset maahanmuuttajat joutuvat viiteryhmänsä toisten jäsenten tekojen vuoksi epäedulliseen valoon.
&#8211; Ei meidän tule pelätä puhua siitä, mitä hirveyksiä tapahtui Oulussa ja muualla Suomessa sen jälkeen, kun Suomeen tuli 32 000 siirtolaista vuosina 2015 ja 2016. Ei meidän tule katsoa vierestä, kun Suomeen syntyy ensimmäisiä segregoituneita gettoja ja maahanmuuttajataustaiset katujengit nöyryyttävät, varastavat ja pahoinpitelevät julmasti hyvinkin pieniä lapsia.
&#8211; Meidän tulee tehdä toimia, jotta niin suomalaiset kuin maahanmuuttajat itse hyötyvät turvallisemmasta yhteiskunnasta ja siitä, että jokaisella on velvollisuus kantaa kortta yhteiseen kekoon. Tämän eteen hallitus tulee tekemään työtä, ja se ei ole rasismia, Tynkkynen muistutti.

Tynkkynen: Tapa, jolla suuri rasismikeskustelu on käyty, ei kerää pisteitä

Sisäministeri Mari Rantanen totesi eilen demarikansanedustaja Timo Harakalle, että tämän dramaattiset retoriset maalailut ja vanhoissa asioissa vellominen kielivät lähinnä vasemmisto-opposition haaveista kaataa hallitus, minkä Harakka lopulta myös itse vahvisti. SDP:n päämotiivi Orpon hallituksen kritisoinnille on se, että SDP haluaa itse siihen mukaan. 

Sisäministeri Mari Rantanen ja kansanedustajat Pia Kauma (kok.) ja Timo Harakka (sd.) olivat keskiviikkona Verkkouutiset-median Sanna Ukkola Show&#8217;n <a href="https://www.verkkouutiset.fi/a/sanna-ukkola-show-hallitus-halutaan-kaataa-purra-moskeijaan/#43073b55">vieraana</a> keskustelemassa hallituksen tilanteesta sekä hallitusohjelmasta.
SDP:n Harakka kuitenkin esitti runsaasti viime viikkoina tutuksi tullutta dramaattista maalailua ja päivittelyä rasismista, jota Harakka on näkevinään siellä täällä. Harakka meni populismissaan ja äänestäjiensä miellyttämisessä niin pitkälle, että hän jopa esitti valtiovarainministeri Riikka Purralle näytösluonteista vierailukäyntiä moskeijassa.
&#8211; Koko kesä on vietetty kansallisessa painajaisessa. Kohut aiheutuvat ministerien esiin tuomista etnisistä ennakkoluuloista. On äärioikeistolaisuutta ja flirttailua fasismin kanssa. Pidän kuitenkin tervetulleena hallituksen työtä, joka jatkaa edellisen hallituksen rasismin vastaista ohjelmaa. Kysymys on kuitenkin siitä, kuinka uskottavaa se on, Harakka päästeli.
<h4>Menneisyyteen ei kannata jäädä vellomaan</h4>
Sisäministeri Rantanen totesi, että Harakan dramaattiset maalailut ja vanhoissa asioissa vellominen kielivät lähinnä opposition haaveista kaataa hallitus. Rantanen myös huomautti Harakalle, että jo perussuomalaisten kaikki poliittiset linjaukset ja ohjelmat lähtevät syrjimättömyydestä.
&#8211; Tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa ei pidä sotkea tähän. Ne ovat normaaleja politiikkatoimia. Jos taas viitataan hallitusohjelmaan, sinne on tehty yleispohjoismaalainen linja, joka on nykyistä tiukempi. Maahanmuuttopolitiikassa Suomi on menossa samaan veneeseen esimerkiksi Ruotsin kanssa. Kaikki tehdään kunnioittaen perustuslakia, kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia ja EU-lainsäädäntöä. Siltikin on tiukennettavaa, Rantanen sanoi.
Hän huomautti Harakalle, että menneisyyttä ei voi muuttaa, vain tulevaisuuteen voidaan vaikuttaa.
&#8211; Suomen ongelmat, muun muassa vaikea taloustilanne, eivät ole kesän aikana kadonneet minnekään. Asioita voidaan muuttaa paremmaksi tulevaisuudessa, ja sitä olemmekin hallituksessa tekemässä.
<h4>Hallituksen toimintakyky kunnossa</h4>
Rantasen mukaan hallituksen toimintakyvyssä ei ole ongelmia.
&#8211; Pikemminkin ongelma on siinä, että emme ole vielä päässeet työssä alkua pidemmälle. Ymmärrän hyvin sen, että ministerit ovat muita tarkemman syynäyksen alla myös aiemmista puheistaan. Tuskin kuitenkaan on liikaa toivottu, että hallitusta arvioitaisiin sen perusteella, mitä oikeasti teemme ja miten voimme viedä hallitusohjelmaa eteenpäin.
Rantanen huomautti, että hänen oman ministeriönsä alalta on tulossa useita suomalaisten turvallisuutta parantavia toimia.
&#8211; Toimia, joiden tarkoitus on parantaa suomalaisten turvallisuutta sekä parantaa viranomaisten kykyä toimia nykyisessä, haastavassa turvallisuusympäristössä. Tuotan hyvin mielelläni sisäministeriöstä eduskunnalle sellaisia asioita ja lakiesityksiä.
<h4>Työperäiseenkin maahanmuuttoon tiukennuksia</h4>
Uusi hallitus on tehostamassa työperäiseen maahanmuuttoon liittyvää valvontaa ja alkaa estää väärinkäytöksiä. Jatkossa tavoitteena on, että työperäisen maahanmuuton on vahvistettava julkista taloutta. Työperusteinen oleskelulupa sidotaan nykyistä vahvemmin kiinni työhön siten, että jatkossa Suomesta on poistuttava, jos henkilön työsuhde loppuu eikä hän ole kolmen kuukauden kuluessa solminut uutta työsuhdetta.
Harakka kuitenkin – demareille tyypilliseen tapaan &#8211; haluaisi haalia Suomeen lisää ulkomaista työvoimaa, vaikka suuri osa edellisistäkin tulijoista on työtä vailla.
&#8211; Olen huolissani siitä, tuleeko meille ulkomailta työvoimaa. Se on äärimmäisen keskeistä Suomen taloudellisen menestyksen kannalta, Harakka hehkutti.
Kokoomuksen Kauma huomautti Harakalle, että viime vuosina maahanmuuttajien työttömyys on tosiasiassa ollut jopa kaksi kertaa suurempaa kuin kantaväestöllä.
&#8211; Sen takia ollaan tekemässä toimenpiteitä, joilla ollaan kannustamassa ja osin pakottamassakin aktiivisuuteen. Jos tämä on muukalaisvastaisuutta, niin olen kyllä aika pettynyt tulkinnasta.
<h4>Harakan motiivi paljastui jo alussa</h4>
Sisäministeri Rantasen huomio siitä, että Harakan puheiden ja laajemminkin opposition retoriikan todellinen päämäärä – eli vallanhimo &#8211; sai vahvistuksen haastattelulähetyksen lopussa. Harakka ilmoitti, että SDP olisi valmis keskusteluun hallitukseen osallistumisesta, mikäli olisi ”aitoa keskusteluyhteyttä”.
Rantanen toistikin kertoneensa jo aiemmin Harakan motiivista.
&#8211; Kuten aluksi sanoin, nyt halutaan kaataa hallitus keskustelulla vanhoista asioista. Vasemmisto ei vain ole tyytyväinen oloonsa oppositiossa, ja siksi eivät halua tehdä normaalia oppositiopolitiikkaa. Siksi myös esimerkiksi RKP:ta nyt törkitään.

rasismikeskustelu

Mielipide: Rasismikeskustelussa unohdettu ääriliikkeiden pääkohde

Kamal Jafi ja Bijan Rezai Jahromi Puheenaihe-podcastissa: Miksi vähemmistöjen välinen rasismi jätetään rasismikeskustelun ulkopuolelle?

Halla-aho: Suomalaisten turvallisuuteen ja hyvinvointiin vaikuttavat ja jatkuvasti pahenevat ongelmat ovat aiheita, joita presidentin pitäisi nostaa esiin

Tynkkynen: Tapa, jolla suuri rasismikeskustelu on käyty, ei kerää pisteitä

Timo Harakan kommentti paljasti, miksi SDP huutaa niin kovasti rasismista – puolue hinkuu itse hallitukseen

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025