Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

remontti

Italia rahoittaa Superbonus 110 -nimellä toimivaa avustusjärjestelmää EU:n elpymispaketista saamillaan rahoilla. Avustusta jaetaan kotiaan remontoiville, jotka saavat sen jopa täysin ilmaiseksi. Asiasta kirjallisen kysymyksen jättäneet perussuomalaisten kansanedustajat Petri Huru ja Vilhelm Junnila haluavat tietää, valvooko Italian rahankäyttöä jokin muukin taho kuin Italia itse.

&#8211; Italia maksattaa muiden EU-maiden maksamilla elpymisrahoilla italialaisten kotiremontteja, jotka olisi tehty joka tapauksessa ja joiden tarve syntyi jo paljon ennen koronapandemiaa. Miksi suomalaisten veronmaksajien pitää kustantaa Italian maaseudun elävöittäminen tai ikkunaremontit, ja miten ihmeessä nämä liittyvät koronasta elpymiseen, Petri Huru kysyy.
Avustusjärjestelmä otettiin käyttöön jo 2020, mutta Italia jatkoi sitä myöhemmin ja yhdisti sen EU:n elpymispakettiin.
Onko Italia pukki kaalimaan vartijana?
Vilhelm Junnila epäilee Italian kykyä valvoa EU:n elpymisrahojen oikeaa käyttöä.
&#8211; Italian korruptio ja veronkierto on eurooppalaisessa mittakaavassa laajaa ulottuen poliitikoista virkamiehiin ja aina mafiaan asti. Siksi pidän eriskummallisena, että vastuu elpymisrahojen valvonnasta on maalla itsellään – Italiahan on kuin pukki kaalimaan vartijana, Junnila huomauttaa.
Onko Suomi valmis painamaan hätäjarrua?
Huru ja Junnila kysyivät ministeriltä, valvooko Italian elpymisrahojen rahankäyttöä jokin muukin taho kuin Italia itse ja onko Suomi valmis käyttämään niin sanottua hätäjarru-mekanismia, mikäli herää pieniäkin epäilyjä tukirahojen väärinkäytöksistä.
&#8211; Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen sanoi julkisuudessa, että yksittäisenkin jäsenmaan vaatimuksesta voidaan elpymisvarojen maksu tietylle jäsenmaalle keskeyttää, mikäli se ei noudata maakohtaista elpymissuunnitelmaansa.
&#8211; Italian kohdalla näyttää siltä, että rahat käytetään taloremontteihin, joilla voidaan kasvattaa poliittista suosiota, eikä naisille ja nuorille, kuten suunnitelmassa luvattiin. Hätäjarrusta ei ole hyötyä, jos siitä ei olla vetämässä ajoissa, Huru ja Junnila muistuttavat.
&nbsp;

Italiassa mällätään suomalaisten veroeuroilla – Huru ja Junnila: Missä valvonta, missä hätäjarru?

Sähkön hinnannousu yhdessä ilmastopaniikin kanssa kiihdyttää hankkeita uusien tuulivoimaloiden rakentamiseksi. Yhdellä tuulivoimalan sijaintipäätöksellä voidaan puhaltaa puolet pois paikallisen pienen ihmisen elämäntyöstä.

Taalainmaalla <a href="https://www.dt.se/2022-01-22/professor-om-hus-nara-vindkraftverk-upp-till-40-procents-vardeminskning">tapahtuu</a>: Ruotsalaispariskunta osti seudulle tyypillisen, historiallisen rakennuksen kera viehättävän tontin. Laittoivat sitten uuden lämmitysjärjestelmän, tekivät toimivat kylppärit, aitasivat pihan ja pistivät kaiken niin sanotusti viimeisen päälle kuntoon.
Menivät sitten pankkiin saadakseen kiinteistölleen uuden vakuusarvon. Olivat ostaneet talon 905 000 kruunulla, rempanneet kattavasti ja sen mukaan arvo olisi noussut 1,4 miljoonaan. Pankin mukaan peruskorjatun kiinteistön arvo on 700 000 kruunua ja piste. Pariskunnalla onkin nyt sitten 120 prosenttia velkaa talon arvoon suhteutettuna.
Syynä kiinteistön arvon romahdukseen on lähelle rakennettava tuulivoimala. Itse asiassa pelkästään Taalainmaalle on <a href="https://www.energimyndigheten.se/nyhetsarkiv/2021/nationell-strategi-for-en-hallbar-vindkraftsutbyggnad/">tulossa</a> 350 uutta tuulivoimalaa, joten perkeleet tulevat raikaamaan useammassakin punaisessa tuvassa Ruotsin sydänmailla.
Laskee hintoja kilometrienkin päässä
Tutkijat Hans Westlund ja Mats Wilhelmsson ovat <a href="https://www.expressen.se/dinapengar/bostad/vindkraften-halverar--vardet-pa-deras-hus/?site=desktop">selvittäneet</a> tuulivoimaloiden vaikutusta kiinteistöjen hintoihin. He ovat käyneet läpi 100 000 kiinteistökauppaa ja tutkimustulosten mukaan tuulivoimalan läheisyydellä on ”melko suuri” vaikutus kiinteistön hintaan.
Kahden kilometrin säteellä tuulivoimalasta sijaitseva kiinteistö maksaa keskimäärin 20 prosenttia vähemmän kuin 10 kilometrin päässä sijaitseva vastaava kohde. Kaikkein uusimpien ja entistä suurempien voimaloiden hintavaikutus voi olla vieläkin suurempi.
&#8211; Hintojen lasku voi olla seurausta useammastakin tekijästä. Tuulivoimalan näkee ja sen kuulee mutta se vaikuttaa myös maisema- ja luontoarvoihin, tutkija Wilhelmsson toteaa.
Globaalit voitot kompensoitava paikallisesti
Kiinteistötalouden professori Wilhelmssonin mielestä tuulen avulla tuotettava uusiutuva energia on Ruotsille globaalisti mittaamattoman arvokasta mutta lasku maksetaan paikallisesti. Koska tuulivoiman taloudellinen hyöty on mittavaa, siitä riittäisi kompensaatiota myös paikallisille haitoille.
&#8211; Kompensaatiojärjestelmän rakentamista olisi syytä pohtia ja saada laskelmat mukaan jo tuulivoimaloiden sijoituspaikoista päätettäessä.
Vuonna 2020 Ruotsiin pystytettiin 357 uutta tuulivoimalaa ja niiden kokonaismäärä oli 4333. Tuulivoiman osuus koko Ruotsin sähköntuotannosta oli samana vuonna 16 prosenttia.

Tutkimus ja kokemus sen todistavat: Tuulivoimalan lähellä sijaitsevan kiinteistön arvo voi pudota jopa puoleen

remontti

Italiassa mällätään suomalaisten veroeuroilla – Huru ja Junnila: Missä valvonta, missä hätäjarru?

Tutkimus ja kokemus sen todistavat: Tuulivoimalan lähellä sijaitsevan kiinteistön arvo voi pudota jopa puoleen

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025