Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Richard Dawkins

Maailmankuulu evoluutiobiologi Richard Dawkins viskattiin tylysti pois Facebookista – kyseenalaisti geneettisesti miespuolisten nyrkkeilyottelut naisia vastaan

Perussuomalaiset on pitkään kritisoinut tieteen politisoitumista ja ideologioiden valtaa akateemisessa maailmassa. Aihe on ollut taajaan esillä myös kansainvälisessä keskustelussa viime aikoina. Nyt suomalainen yhteiskuntatieteilijä kirjoittaa Kanava-lehdessä yliopistojen sensuurimentaliteetista ja vaatii akateemista maailmaa korjaamaan ongelman sisältä päin.

“Maailmankuulu evoluutiobiologi ja tieteen kansantajuistaja Richard Dawkins sivaltaa tuoreessa Spectator-lehden artikkelissaan tuoreita yhteiskunnallisia trendioppeja”, kirjoitti <a href="https://stage.sudev.fi/maailmankuulu-evoluutiobiologi-richard-dawkins-tuomitsee-tieteen-politisoitumisen-ja-woke-kulttuurin-suomalaiset-vasemmistotieteilijat-puolestaan-yrittavat-edelleen-kiistaa-koko-ilmion/">Suomen Uutiset</a> huhtikuussa tänä vuonna.
Meillä keskustelu yliopistojen sensuurimentaliteetista on vasta lähtökuopissaan, Suomen Uutiset kertoi jutun lopussa. Koko ilmiö on tapana kiistää varsinkin siinä päässä ideologista janaa, joka on yliopistoissa vahvoilla.
<h4>Kritiikki leimattiin &#8221;sodanjulistukseksi&#8221;</h4>
Kohu alkoi, kun <a href="https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000007898507.html">Helsingin Sanomien</a> pääkirjoitus 3.4. otti kantaa tämän päivän yliopistomaailmaan ja intersektionaalisesta ideologiasta haettiin yhtäläisyyksiä 70-luvun taistolaiseen vastakulttuuriin. Pääkirjoituksessa todettiin, että mitä kauemmas tieteen ytimestä edetään yhteiskunnallisille, humanistisille ja taiteellisille aloille, sitä enemmän ideologia saa tilaa empirian sijaan.
Vasemmalle kallellaan olevat keskustelijat kokivat kirjoituksen yhteiskuntatieteen vähättelyksi. Helsingin yliopiston tutkijatohtori Laura Nissin kutsui kirjoitusta ”pommiksi” ja ”sodanjulistukseksi.” Tuhannet peukuttavat sodanjulistusta.
<h4>Uusi pommi räjähti Kanava-lehdessä</h4>
Uusimman pommin pudotti nyt elokuussa <a href="https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/kanava-akateemisen-maailman-ideologisuus-on-aito-ongelma-itsesensuuri-on-yleista-valtavirrasta-poikkeavia-syrjitaan/">Kanava-lehteen</a> kirjoittanut yhteiskuntatieteilijä, Wayne State Universityn sosiologian professori Jukka Savolainen. Otsikolla Akateemisen maailman ideologisuus on aito ongelma Savolainen kertasi Helsingin Sanomien pääkirjoituksesta syntynyttä kohua ja kyseenalaisti myytin, jonka mukaan puhe tieteen ideologisoitumisesta olisi vain tieteenvastainen sodanjulistus.
Yli 30 vuotta yhteiskuntatieteellistä tutkimusta niin Suomessa, Norjassa kuin Yhdysvalloissakin tehnyt Savolainen kirjoittaa, että kokemuksiensa valossa hänestä on päivänselvää, että “poliittisilla mieltymyksillä on liiallinen vaikutus alan tutkimuskirjallisuuteen”.
&#8221;Itsesensuuri on yleistä ja valtavirrasta poikkeavia näkökulmia syrjitään avoimesti&#8221;, Savolainen kirjoittaa.
Savolaisen mukaan esimerkkejä ideologisesta syrjinnästä ilmaantuu pelkästään Yhdysvalloissa tätä nykyä viikottain.
<h4>Kun tulokset eivät vastaa narratiivia</h4>
Tieteen kannalta huolestuttavinta on se, että tyypillisissä tapauksissa kriitikot eivät löydä tutkimuksista mitään vilppiä tai metodologista puutetta. Tulokset vain eivät vastaa edistyksellistä narratiivia, ja niitä voi käyttää poliittisessa keskustelussa “väärin”.
Esimerkiksi 2019 arvovaltainen PNAS-lehti julkaisi tutkimuksen, jossa havaittiin, että valkoihoisten poliisien osallistuminen ampumatilanteisiin ei ollut yhteydessä kuolonuhrin ihonväriin.
Asiallisen debatin jälkeen yli 800 yhteiskuntatieteilijää julkaisi adressin, jonka mukaan kyseinen tutkimus on “vaarallisesti harhaanjohtava”. Negatiivisen julkisuuden siivittämänä kirjoittajat päättivät vetää artikkelinsa pois, Savolainen kirjoittaa.
Savolaisen mukaan vastaavia tapauksia on ollut useampia. Kesäkuussa 2020 Society-lehti veti pois poleemisen artikkelin 550 tutkijan vaatimuksesta. Tällä kertaa kirjoittaja seisoi artikkelinsa takana. Kirjoitusta pidettiin rasistisena, koska siinä katsottiin, että kulttuuriset tekijät vaikuttavat ryhmien välisiin köyhyyseroihin enemmän kuin esimerkiksi rakenteellinen rasismi.
<h4>&#8221;Edistyksellistä&#8221; tutkimusta ei vedetä pois, vaikka menetelmissä olisi vikaa</h4>
Joissakin tapauksissa myös tutkimusten menetelmissä tai aineistoissa on parannettavaa, ja siihen kohdistuva kritiikki kuuluu tietenkin asiaan. Huomionarvoista Savolaisen mukaan onkin se, että vastaavilla menetelmillä tehtyjä tutkimuksia, jotka päätyivät vastakkaisiin lopputuloksiin, ei ole vedetty pois.
“Ainoastaan ‘konservatiivisiksi’ tai ‘oikeistolaisiksi’ leimattuihin tutkimuksiin reagoidaan tällä tavalla. Jos tutkimus kyseenalaistaa maailmankuvaa, jossa korostuu rasistinen tai sukupuoleen perustuva syrjintä, tutkijayhteisö suuttuu ja ryhtyy sensuroimaan tutkimusta eikä osallistu keskusteluun tieteen pelisääntöjen mukaisesti, niin kuin pitäisi.”
Suomen Uutiset osoitti keväisessä jutussaan erilaisiin esimerkkeihin maailmalta ja Suomesta viitaten, että tiedemaailman politisoituminen on ilmiö, jonka suhteen Suomen haasteena on, että poliittisesti motivoituneet tutkijat näyttävät potevan vielä henkistä kieltämisvaihetta.
<h4>Suomalaiset tutkijat kieltävät ilmiön julkisesti, mutta tunnustavat sen anonyymisti</h4>
Vaikka suomalaiset tutkijat julkisesti kieltäisivät koko sensuuri-ilmiön olemassaolon, anonyymeinä he ovat raportoineet siitä jo yli kymmenen vuotta sitten.
Savolainen viittaa kriminologian professori Janne Kivivuoren <a href="https://www.julkari.fi/handle/10024/100639">artikkeliin</a> Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä vuonna 2007. Kivivuori haastatteli tutkijoita, joilla oli evoluutiopsykologisia näkökulmia sellaisiin tulenarkoihin aiheisiin kuin esimerkiksi seksuaalisuus tai sukupuolten väliset erot.
Yksi Kivivuoren haastateltavista kuvasi, kuinka sosiaalitieteellisen lehden päätoimittaja painosti häntä poistamaan käsikirjoituksesta lauseen, jossa viitattiin biologisiin eroihin miesten ja naisten seksuaalisuudessa:
“Sähän olet sosiologi, kyllä sun pitää ymmärtää!”
<h4>Ei tervehditä, leimataan hulluksi, häiritään nimettömästi</h4>
Savolainen kirjoittaa, että useat haastateltavat kuvasivat kokemuksiaan yhteisön ulkopuolelle sulkemisesta: ei tervehditty, lakattiin juttelemasta, leimattiin hulluksi ja jotkut saivat osakseen nimetöntä häirintää.
Savolaisen tulkinta Kivivuoren tutkimuksesta on, että kotimainen tiedeyhteisö ei katso hyvällä intellektuaalisia virtauksia, jotka kyseenalaistavat vallitsevaa ideologiaa tai edes näyttävät olevan sen kanssa ristiriidassa.
Savolaisen mukaan tulokset ovat niin huolestuttavia, että vastaavia tutkimuksia olisi syytä tehdä enemmän. Monet opiskelijat oppivat kaihtamaan vääränlaisia kysymyksiä ja selitysmalleja ja lahjakkaat toisinajattelijat hakeutuvat yhteiskunta- ja ihmistieteistä muille aloille ahdistavan ilmapiirin takia, Savolainen pelkää.
<h4>Tiedeyhteisön pitää tehdä puhdistuksensa itse</h4>
Korruptoitunutta tiedeyhteisöä on vaikea korjata ulkoa päin. Jos vaikka perussuomalaisten johtama oikeistolainen hallitus haluaisi puhdistaa vasemmistolaisen ideologian yliopistoista, ja palauttaa tieteen objektiivisuuden ihanteet voimaan akateemisessa maailmassa, se joutuisi tieteen vapautta puolustaessaan itse loukkaamaan akateemista vapautta. Voi vain toivoa, että tiedeinstituutiot pystyisivät itse korjaamaan itseään.
Savolainen näkee asian kirjoituksessaan melko lailla samalla tavalla.
“En pidä mahdottomana, että tulevaisuudessa oikeistopopulistinen hallitus voisi Suomessakin puuttua akateemisen maailman ylilyönteihin. Olisi parempi, että tiedeyhteisö pyrkisi moniarvoisuuteen itse, ilman ulkopuolista väliintuloa.&#8221;
&nbsp;
&nbsp;

Nyt se on virallista: suomalainen yhteiskuntatieteilijä tunnustaa akateemisen maailman politisoitumisen – ”väärää” mieltä olevia ei tervehditä, leimataan hulluksi, häiritään nimettömästi

Tieteen politisoitumisesta on keskusteltu maailmalla kiihtyvään tahtiin, ja viime päivinä aihe kuohutti tunteita myös Suomessakin. Maailmankuulu evoluutiobiologi ja tieteen kansantajuistaja Richard Dawkins <a href="https://www.spectator.co.uk/article/science-is-not-an-instrument-of-patriarchal-oppression">sivaltaa</a> tuoreessa Spectator-lehden artikkelissaan tuoreita yhteiskunnallisia trendioppeja.

Dawkins avautuu: &#8221;Turvalliset tilat, diversiteettikiintiöt, sukupuolineutraalit pronominit, kulttuurirelativistiset faktat, heteronormatiivinen hegemonia. Osasinkohan nyt muotoilla nämä tunnukset riittävän oikein? Kadunko oikealla tavalla sitä, että olen valkoinen cis-sukupuolinen mies? Pyritäänkö minut hiljentämään vai poistamaan viestintäalustoilta pronominipoliisin toimesta? Mikä on tiedostavuuteni osamäärä? Onneksi tiede ei tunne sellaista.&#8221;
Oxfordin yliopistossa professorina toiminut Dawkins vitsailee intersektionaalisen feminismin maailmankuvalle tyypillisillä salaliittoteorioilla ja toteaa, ettei tiede ole mikään &#8221;patriarkaatin keino kolonialistisen sorron harjoittamiseen.&#8221; Hänen mukaansa tiedettä ei myöskään pitäisi ymmärtää sosiaalisena konstruktiona. Professorille tieteessä on kyse totuudesta, ja tiede on paras keinomme ymmärtää sitä.
Suomalainenkin lukija ymmärtää heti, mistä Dawkins puhuu. Toissa vuonna Turussa Åbo Akademin sukupuolentutkimuksen laitoksella <a href="https://www.is.fi/turun-seutu/art-2000006053196.html">yritettiin parantaa</a> negatiivista työilmapiiriä New Age -suolarituaaleilla.
Erityisesti yhteiskuntatieteiden ja filosofian parissa on viime vuosina koeteltu tieteen rajoja temmeltävyydellä ja &#8221;vaihtoehtoisilla&#8221; tavoilla ymmärtää todellisuutta. Dawkins muistuttaa, että vaikka vaihtoehtoiset tavat todellisuuden ymmärtämiseen olisivatkin vilpittömiä ja kauniita, ne eivät auta lajittelemaan totuutta epätodesta.
Tieteellisen maailmankuvan edustajana Dawkins nauttii laajaa arvostusta eri puolilla poliittista kenttää. Hänen tunnetuin teoksensa on The Selfish Gene (suom: <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Geenin_itsekkyys">Geenin itsekkyys</a>). Äskettäin 80 vuotta täyttänyt professori on nyt huolissaan keskustelukulttuurin taantumisesta ehdottomuuksiin. Polarisaatio ja uskollisuus omaa poliittista heimoa kohtaan johtaa siihen, että järjettömyyksiä katsotaan helpommin läpi sormien:
&#8221;Mielipiteiden skaala näyttää olevan aivan liian &#8217;kaikki tai ei mitään&#8217;, &#8217;vasen tai oikea&#8217;, &#8217;kyllä tai ei&#8217;, eikä enää ole mahdollista kritisoida sekä Trumpia että vasemmiston hullutuksia.&#8221;
Dawkins varoittaa, että jos Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ei selväsanaisesti irtisanoudu tästä taustajoukoissaan pesivästä vasemmiston &#8221;henkisestä viruksesta&#8221;, Donald Trumpin leiri tulisi vahvistumaan uudestaan jo seuraavissa vaaleissa 2022 ja 2024.
Vaaran näyttää havainneen myös Yhdysvaltain ex-presidentti Barack Obama, joka varoitti woke-ilmiöstä. Obama oudoksui nuorten keskuudessa leviävää mahdollisimman tuomitsevaa asennetta ja ilmiantokulttuuria. Asiasta <a href="https://www.bbc.com/news/world-us-canada-50239261">kirjoitti</a> BBC.
<h4>Länsimaissa heräillään jo yliopistomaailman politisoitumiseen</h4>
Yliopistomaailman politisoituminen on ollut länsimaissa niin räikeää, että huoli ilmiöstä on tuonut ihmisiä yhteen aaterajojenkin yli. Dawkins sanoo asettuvansa tukemaan <a href="https://counterweightsupport.com/the-counterweight-team/">Counterweight</a>-aloitetta, joka vaalii perinteisiä liberaaleja arvoja ja pyrkii puolustamaan tieteen tasapuolisuutta uusvasemmistolaiselta aktivismilta. Counterweightin tarkoituksena on muodostaa tukiverkostoja ja tuottaa materiaalia yhteiskunnallisen keskustelun tueksi. Sen nettisivuilla kerrotaan, että ryhmä pyrkii puolustamaan tieteellistä, järkiperäistä, perusteelliseen tutkimusnäyttöön pohjautuvaa tietämystä oikeudenmukaisuudesta ja tasa-arvosta.
Dawkins peräänkuuluttaa vastavoimaa &#8221;postmodernismille&#8221; ja &#8221;pomottelevalle woke-kiusaamiselle.&#8221; Counterweight-projektissa on mukana henkilöitä, jotka ovat havahtuneet uusvasemmiston radikalismiin ja vihamielisyyteen. Yksi ryhmäläisistä on itsekin vasemmistotaustainen Jodi Shaw, joka oli vielä äskettäin amerikkalaisen Smithin yliopiston palkkalistoilla. 
Shaw erosi hiljattain tehtävistään vuosia jatkuneen työpaikkakiusaamisen vuoksi. Tapaus sai huomiota Yhdysvalloissa, kun itse New York Timesista eronnut, toimituksen vasemmistoradikalismiin kohteeksi joutunut liberaali toimittaja Bari Weiss <a href="https://bariweiss.substack.com/p/whistleblower-at-smith-college-resigns">kirjoitti</a> asiasta nettisivuillaan. Shaw joutui työyhteisössään paitsioon, koska hän oli puhunut kriittisesti kampukselle rantautunutta kulttuurisotaa vastaan ja kieltäytynyt osallistumasta woke-toimintaan.
Counterweightin perustaja ja nykyinen johtaja Helen Pluckrose tunnetaan mm. tutkijaryhmästä, joka <a href="https://stage.sudev.fi/sukupuolentutkimusta-parodioineet-valeartikkelit-lapaisivat-humanististen-tiedejulkaisujen-seulan-anaalitappi-auttaisi-miesten-transhysteriaan-liikalihavuus-rinnastuu-kehonrakennukseen/">onnistui saamaan</a> sukupuolentutkimusta parodioineita valeartikkeleita läpi humanististiin tiedejulkaisuihin korkealla prosentilla. Artikkeleista ehdotettiin mm. miesten kouluttamista koirien tavoin raiskauskulttuurin kitkemiseksi sekä anaalidildojen käyttämistä miehille homo- ja transfobian kitkemiseksi. Tempauksen tarkoituksena oli osoittaa, että ideologisesti motivoitunutta hölynpölyä voidaan julkaista tieteenä, mikäli agenda on oikean suuntainen.
Viime vuonna Pluckrose ja James Lindsay julkaisivat kirjan Cynical Theories, joka käsittelee yhteiskuntatieteiden politisoitumista laajemmin. Kirja avaa lukijalle kehityskulkua, jossa akatemioihin pesiytyneet aktivistitutkijat ovat saaneet aikaan yhteiskunnallisen pakkomielteen identiteettipolitiikkaa ja uusvasemmistolaisia maailmanselityksiä kohtaan – perinteisen tieteen, monipuolisten näkökulmien ja ajattelun vapauden kustannuksella.
Myös viimeaikaiset tutkimukset <a href="https://stage.sudev.fi/yhteiskuntatieteiden-politisoituminen-suomessa-tabu-yhdysvaltalaistutkimus-osoittaa-sosiologien-tieteenalan-ideologiset-motiivit-varittyneisyyden/">ovat paljastaneet</a>, että yhteiskuntatieteilijöiden poliittiset näkemykset ovat yksipuolisen vasemmistolaisia. Sosiologien parissa on jopa yleistä ajatella tieteellä olevan erityinen poliittinen missio.
Feminististen humanistijulkaisujen lisäksi ideologiset agenda-artikkelit ovat yleistyneet myös verrattain tasokkaammissa yhteiskuntatieteellisissä julkaisuissa. Viime vuonna johtamistieteiden Organization-journaalissa <a href="https://journals.sagepub.com/doi/full/10.1177/1350508420928521">julkaistiin</a> artikkeli, joka syyttää kapitalismia pohjimmiltaan rasistiseksi järjestelmäksi. Tämän pohjalta kauppakorkeakoulut leimattiin rasistista ideologiaa levittäviksi laitoksiksi, jotka tulisi tervehdyttää poliittisella aktivismilla.
<h4>Suomessa tieteen politisoituminen yhä tabu</h4>
Suomessa keskustelu on vasta lähtökuopissaan. Tieteen politisoitumisesta puhuminen on hankalampaa, ja se mukailee jyrkemmin poliittisia jakolinjoja. Helsingin Sanomien <a href="https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000007898507.html">pääkirjoitus</a> 3.4. nostatti viime päivinä kohun, kun tämän päivän yliopistomaailmasta ja intersektionaalisesta ideologiasta haettiin yhtäläisyyksiä 70-luvun taistolaiseen vastakulttuuriin. Pääkirjoituksessa todettiin, että mitä kauemmas tieteen ytimestä edetään yhteiskunnallisille, humanistisille ja taiteellisille aloille, sitä enemmän ideologia saa tilaa empirian sijaan.
Vasemmalle kallellaan olevat keskustelijat kokivat kirjoituksen yhteiskuntatieteen vähättelyksi. Helsingin yliopiston tutkijatohtori Laura Nissin <a href="https://twitter.com/tiedetati/status/1378249683445940225">kutsui</a> kirjoitusta ”pommiksi” ja ”sodanjulistukseksi.” Tuhannet peukuttavat sodanjulistusta.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Nyt on täti niin vihainen että tekisi mieli kiroilla. Olen ihmetellyt <a href="https://twitter.com/hsfi?ref_src=twsrc%5Etfw">@hsfi</a>:n humanisminvastaisuutta, mutta tämä oli todellinen pommi ja sodanjulistus yhteiskuntatieteille, humanismille ja taiteen tutkimukselle. Kuinka te kehtaatte, <a href="https://twitter.com/KaiusNiemi?ref_src=twsrc%5Etfw">@KaiusNiemi</a> et. al.? <a href="https://twitter.com/hashtag/tiede?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#tiede</a> <a href="https://t.co/a8kEIH8dab">pic.twitter.com/a8kEIH8dab</a>
&mdash; Tiedetäti (Dr. L. Nissin) (@tiedetati) <a href="https://twitter.com/tiedetati/status/1378249683445940225?ref_src=twsrc%5Etfw">April 3, 2021</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Vasemmistotaustainen taloustieteilijä Markus Jäntti <a href="https://twitter.com/mjantti/status/1378594303090561027">kehotti</a> tutkijoita kieltäytymään haastatteluista Helsingin Sanomille.
https://twitter.com/mjantti/status/1378594303090561027
Sukupuolentutkimuksen professori Anu Koivunen <a href="https://twitter.com/anukoivunen/status/1378295058743623683">ihmetteli</a> vastakkainasettelua ideologian ja empirian välillä. Pääkirjoituksesta pöyristyneet tiedeihmiset eivät olleet ymmärtävinään huolta tieteen politisoitumisesta.
Vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo oli hiljattain myös <a href="https://twitter.com/veronikahonka/status/1378715111326683136">väläyttänyt</a>, että keskustelu uusvasemmistolaisista ilmiöistä kuten cancel-kulttuurista ja woke-ideologiasta olisivat äärioikeistolaisten pussiin pelaamista:
”Äärioikeiston uhka on todellinen. Kuinka paljon esimerkkejä tarvitaan vielä Capitolin, Supon analyysin ja monien hyökkäysten lisäksi? Median tärkeänä tehtävänä on tiedostaa uhka, olla toistamatta + normalisoimatta äärioikeiston narratiiveja, joihin myös cancel ja woke kuuluvat.”
Kuten yllä olevat viitteet maailmalta ja Suomesta osoittavat, tiedemaailman politisoituminen on monitasoinen ilmiö. Keskustelu siitä on haastavaa, mutta mahdollista. Suomen kohdalla haasteena on, että poliittisesti motivoituneet tutkijat näyttävät potevan vielä henkistä kieltämisvaihetta.

Maailmankuulu evoluutiobiologi Richard Dawkins tuomitsee tieteen politisoitumisen ja woke-kulttuurin – suomalaiset vasemmistotieteilijät puolestaan yrittävät edelleen kiistää koko ilmiön

Harvardin kutsumat professorit kävivät keväällä paneelikeskustelua siitä, pitäisikö epämiellyttäviin ilmaisuihin ja vihapuheeseen suhtautua väkivaltana ja kieltää ne yliopistoissa. Erään näkökulman mukaan voimakkaat ilmaisut saattavat vammauttaa ihmisiä henkisesti ja aiheuttaa myös fyysistä pahoinvointia. Monissa länsimaisissa yliopistoissa on jo järjestetty aikuisille ihmisille &#8221;turvallisia tiloja&#8221;, joissa epäkorrektit, provosoivat ja poliittisesti kiistanalaiset keskustelut on erikseen kielletty. Toinen näkökulma puolestaan painottaa karaistumisen tärkeyttä: yliopistoilla on tärkeä tehtävä valmistaa kypsiä aikuisia, jotka kykenevät kohtaamaan kaunistelemattoman maailman sellaisena kuin se on. Tuoreimmassa tapauksessa Oxfordin yliopisto kieltäytyi äskettäin ylioppilaskuntansa vaatimuksista sensuroida arkaluontoiseksi tulkittavia opetussisältöjä.

Vaikka yleisesti ottaen länsimaissa sananvapaus turvaa oikeuden myös monien mielestä epämiellyttäviin ilmaisuihin, organisaatiot kuten yliopistot voivat laatia omia sääntöjään. Keväällä ennen koronakriisiä Harvardin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan <a href="https://news.harvard.edu/gazette/story/2020/02/experts-debate-the-regulation-of-hateful-speech-on-campus">Rappaport Forum</a> -tapahtumassa professorit keskustelivat vihapuheesta ja ilmaisunvapaudesta akateemisessa ympäristössä. Arvovaltaisen tilaisuuden otsikkona oli &#8221;Milloin puhe on väkivaltaa? Ja muita kysymyksiä ilmaisusta kampuksella&#8221;. Rappaport Forum on vuosikymmenten saatossa tullut tunnetuksi merkittävistä yhteiskunnallisista vieraistaan, joista kuuluisimpia ovat mm. John F. Kennedy ja Martin Luther King Jr. 
Tällä kertaa keskeisinä panelisteina olivat psykologian professori Lisa Feldman Barrett ja sosiaalipsykologian alalta tunnettu eettisen johtajuuden professori Jonathan Haidt. Poliittisten mielipide-erojen psykologiaa tutkinut Haidt on osallistunut aktiivisesti yhteiskunnalliseen <a href="https://stage.sudev.fi/moraalitutkija-jonathan-haidt-uudessa-kirjassaan-amerikkalaiset-opiskelijat-hyysataan-epaonnistujiksi/">keskusteluun</a> sananvapauden puolesta ja suhtautunut kriittisesti identiteettipolitiikkaan sekä sen edustamaan yliherkkyyden kulttuuriin.
Foorumin avauspuheenvuorossa Harvardin oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani John Manning julisti, että huippuyliopiston täytyy olla paikka avoimelle keskustelulle. Viime vuosina tätä ihannetta on haastettu ankarasti, ja se on joutunut tiukempaan syyniin. Poliittisten areenojen kiistat identiteettipolitiikasta ja vihapuheesta ovat levinneet myös yliopistoinstituutioihin. Länsimaisten yliopistojen professorit joutuvat nyt käymään entistä enemmän keskustelua organisaatioidensa ilmaisuvapauden rajoista ja vastaamaan erilaisiin sensuurivaatimuksiin.
<h4>&#8221;Vihaisille ilmaisuille altistuminen&#8221;</h4>
Sanojen rinnastamista väkivaltaan perustellaan sillä, että vihaiset ilmaisut voivat lisätä stressiä sekä altistumista masennukselle ja jopa sydänsairauksille. Barrett myöntää, ettei minkä tahansa epämiellyttävän asian kuuleminen johda väistämättä pahoinvointiin. Riski on kuitenkin olemassa, mikäli henkilö on jo valmiiksi kroonisesti sairas. Tuolloin vihaisille ilmaisuille altistuminen pahentaisi oireita.
Myös Haidt tunnusti, että äärimmäiset ilmaisun muodot voivat selkeästi olla haitallisia, ja niihin on aihetta puuttua. Hän ei kuitenkaan nähnyt perusteita luokitella puhetta väkivallaksi. Korkeakoulutuksen tehtävänä on antaa henkisiä valmiuksia, ja riittävä määrä epämiellyttävääkin puhetta on hänen mukaansa edellytys aikuisen ihmisen oppimiselle. Haidt varoittaa myös sananvapauden rajoittamisen väärinkäyttöpotentiaalista. Ajatus puheesta väkivaltana antaa välineitä mielipidetyrannialle, jossa minkä tahansa epämiellyttävän tai poikkeavan ajatuksen voi leimata väkivallaksi. Tämä olisi vastoin yliopistojen keskeisintä tehtävää.
<h4>Ilmaisunvapaus kasvattaa kohtaamaan oikean maailman</h4>
Epämiellyttävien ilmaisujen kitkemisessä on vaarana nuorten sietokyvyn heikkeneminen. Haidtin mukaan lapsia kasvatetaan kouluissa äärimmäisen stressittömässä ympäristössä maailmaan, jota ei oikeasti ole olemassakaan. Nyt hän pelkää, että sama periaate ulotetaan nuorten aikuisten koulutukseen:
&#8221;Sanotaan, että teemme kaikkemme mikroaggressioiden kitkemiseksi. Sitten kun valmistut koulusta oikeaan elämään ja yrität etsiä töitä, tulet pitämään sitä täysin sietämättömänä.&#8221;
Yleisöstä kysyttiin, eikö muuta yhteiskuntaa tulisi tällöin pitää ongelmaisena. Yliopistolla voisi tuolloin olla esimerkillinen rooli tavoitteiden asettajana muulle yhteiskunnalle. Haidt sanoi, että ilmaisunvapauden vapaaehtoinen rajoittaminen toimii vain joissain paikoissa. Silloinkaan ei olisi mitään takeita, etteikö yliopistosta valmistuva henkilö kohtaisi joskus epämiellyttävää sisältöä.
Myöskään Barrett ei innostunut ajatuksesta tehdä yliopistoista herkempiä ympäristöjä, vaan toivoi lähinnä ihmisten satunnaisten henkisten ongelmien tiedostamista ja parempaa huomioimista.
<h4>Oxfordin yliopisto ei taipunut opiskelijoiden vaatimuksiin</h4>
Toukokuun alussa Oxfordin yliopiston kerrottiin hylänneen opiskelijavetoisen ylioppilaskuntansa aloitteen sensuroida vihapuheeksi tulkittavaa akateemista oppisisältöä. Aloitteessa esitettiin, että transsukupuolisia, muunsukupuolisia, liikuntarajoitteisia, työväenluokkaisia ja naispuolisia opiskelijoita tulisi erityisesti suojella ”vihalta” yliopistoympäristössä.
Päällimmäisenä tarkoituksena oli käytännössä estää yllä mainituille vähemmistöille vihamieliseksi tulkittavan materiaalin sisällyttäminen opetukseen. Aloite pyrki myös sisällyttämään &#8221;triggeröintivaroituksia&#8221; muihin arkoihin materiaaleihin. ”Trigger warning” on sisällön alkuun laitettava varoitus, jonka ansiosta herkkä ja esimerkiksi post-traumaattisille stressioireille altis henkilö osaa välttää lukemasta mm. syrjivää kieltä sisältäviä kirjallisuuskatkelmia.
Yliopisto <a href="https://www.theoxfordblue.co.uk/2020/05/03/breaking-university-rejects-su-motion-to-ban-academic-hate-speech/">kommentoi</a> hylkäävää päätöstään koulun opiskelijalehti Oxford Bluelle:
&#8221;Sananvapaus on yliopiston elinehto. Se mahdollistaa tiedon etsimisen ja auttaa lähestymään totuutta&#8230; Yliopiston ei koskaan pitäisi kieltää lain suojaa nauttivia ilmaisun muotoja&#8230; Väistämättä tämä johtaa siihen, että yliopiston jäsenet kohtaavat näkemyksiä, joista osa on heille vastakkaisia, äärimmäisiä tai loukkaavia. Yliopiston tulee täten edistää ilmaisunvapautta sivistystä vaalien. Kaikki teoriat eivät ole saman arvoisia… Niitä tulee mahdollisuuksien mukaan altistaa todisteille, kyseenalaistaa ja testata… Kenenkään puhujan tai kuulijan ei pitäisi joutua pelottelun tai sensuurin kohteeksi.&#8221;
Yksi maailman tunnetuimmista tieteen kansantajuistajista, professori Richard Dawkins <a href="https://twitter.com/richarddawkins/status/1256652141063811072">tuki</a> yliopiston linjaa provosoimalla twitterissä:
&#8221;Eli historian opiskelijat eivät kykene lukemaan naisten sortamisesta saati natsien noususta tai apartheidista, teologian opiskelijat eivät kykene lukemaan Raamattua tai Koraania, filosofian opiskelijoiden ei pitäisi lukea kovinkaan paljon moraalifilosofian kirjallisuutta jne. Mitä varten he luulevat yliopiston olevan olemassa?&#8221;

Huippuyliopistoista on tullut sensuurivaatimusten näyttämö, mutta rajansa kaikella – Oxford kieltäytyy kiihkoilijoiden kirjarovioista

<a href="https://stage.sudev.fi/sukupuolentutkimusta-parodioineet-valeartikkelit-lapaisivat-humanististen-tiedejulkaisujen-seulan-anaalitappi-auttaisi-miesten-transhysteriaan-liikalihavuus-rinnastuu-kehonrakennukseen/">Suomen Uutiset</a> kertoi lokakuussa kokeesta, jossa kolme tutkijaa testasi parodia-artikkelien avulla, toimiiko tieteellinen laadunvarmistus sellaisilla aloilla kuin sukupuolentutkimus, kulttuurintutkimus tai rasismin tutkimus. Hilpeät valeartikkelit läpäisivät humanististen tiedejulkaisujen seulan – niiden mukaan anaalitappi auttaisi miesten ”transhysteriaan”, ja lihominen on verrattavissa kehonrakennukseen. Kuplan puhkaissut Portland State Universityn professori on nyt oman yliopistonsa rankaisutoimenpiteiden kohteena.

Kolme tutkijaa kertoo oheisella videolla tiedejulkaisut housut kintussa paljastaneesta jäynästään. Nyt tempussa mukana ollut Portland State Universityn (PSU) filosofian professori Peter Boghossian on joutunut oman yliopistonsa tutkinnan ja mahdollisten rankaisutoimien kohteeksi, kertoo <a href="https://www.dailywire.com/news/41887/professor-who-published-fake-gender-studies-papers-ashe-schow?fbclid=IwAR1u4HP69qIiSgvj4OwkLEmIvB1w7XFVX8_tkXt5L5VLdEi4K3mjoUBx0MY">The Daily Wire</a>.
<iframe loading="lazy" title="The Grievance Studies Affair - REVEALED" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/kVk9a5Jcd1k?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Boghossianin väitetään rikkonen tutkimusetiikkaa käyttämällä koehenkilöiden vastoin tieteellisiä normeja. Yliopisto tulkitsi kolmen tutkijan tekemän pilan akateemiseksi tutkimukseksi, jota sitoisivat samat tutkimuseettiset normit kuin oikeita, yliopiston rahoittamia tutkimuksia.
Elokuvaohjaaja Mike Nayna, joka dokumentoi Boghossian ja kumppaneiden yrityksen osoittaa pseudotieteellisten alojan akateemiset puutteet, ilmoitti professori Boghossianin kurinpitomenettelystä twiitillä viime viikolla. Yliopisto tutkii Naynan mukaan myös tutkimusaineiston väärentämistä.
Dokumentti alkaa sillä, että Boghossian kertoo saaneensa kutsun keskustelemaan yliopiston kurinpitoasioista vastaavan lautakunnan puheenjohtajan Jack Barberan kanssa, oliko valeartikkeleiden julkaisussa noudatettu asianmukaisia käytäntöjä. Tämä tapahtui lokakuun 18. päivä.
&#8211; Uskon että ne tulevat tekemään kaikkensa mitä he voivat, jotta saavat minut ulos&#8221;, Boghossian sanoi videolla.
Lautakunnan mukaan Boghossianin ja kumppaneiden projekti täytti liittovaltion määritelmän koehenkilöistä, koska siinä kerättiin dataa vuorovaikuttamalla elävien ihmisten kanssa.
&#8221;Koehenkilöitä&#8221; olivat siis niiden tieteellisten julkaisujen toimittajat ja vertaisarvioijat, jotka hyväksyivät pähkähulluja artikkeleita julkaistavaksi muka oikeana tutkimuksena.
Projektiin osallistunut tutkija James Lindsayn mukaan tutkimuseettinen rike antaisi muille tutkijoille tekosyyn teeskennellä, että kolmikon hanke ja tulokset voidaan ohittaa merkityksettömänä, vaikka &#8221;koehenkilöiden&#8221; kohtelu ei vaikuttanut tuloksiin mitenkään.
Boghossianilla ei ole vakituista professorin virkaa, minkä vuoksi hänet on helppo erottaa.
<h4>Tukea Dawkinsilta, Pinkeriltä, Petersonilta ja Sokalilta</h4>
Lukuisat tutkijat ovat lähettäneet kirjeitä Portland State -yliopiston johdolle tukeakseen ja puolustaakseen Boghossiania ja hänen ryhmänsä työtä akateemisten valuvikojen paljastamisessa. Näihin tunnettuihin akateemikkoihin lukeutuvat muun muassa Richard Dawkins, Steven Pinker, Jordan Peterson, ja Alan Sokal.
New York Universityn ja University College Londonin fysiikan professori Alan Sokal vuonna 1996 piti pilkkanaan 1990-luvulla vielä uusia postmoderneja virtauksia.
<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Sokal_affair">Sokal lähetti</a> akateemiseen postmodernin kulttuuritutkimuksen julkaisuun Social Text artikkelin, jonka sisältö oli hölynpölyä, mutta joka kuitenkin kuulosti hyvältä ja imarteli lehden toimittajien ideologisia ennakkoluuloja.
Artikkeli Transgressing the Boundaries: Towards a Transformative Hermeneutics of Quantum Gravity julkaistiin Social Text -lehdessä, vaikka sen olisi voinut tunnistaa pelleilyksi lähes kuka tahansa. Artikkeli väitti, että kvanttigravitaatio on sosiaalinen ja kielellinen konstruktio. Tuohon aikaan Social Text ei kuitenkaan harjoittanut vertaisarviointia, eli pyytänyt käsikikirjoitusta koskevaa lausuntoa akateemisesti meritoituneelta fyysikolta. Lopulta Sokal paljasti jäynänsä julkisesti.
<h4>Dawkinsin mukaan Portland State teki itsensä naurunalaiseksi</h4>
Dawkins osoitti kritiikkinsä PSU:n professori Mark R. McLellanille, joka on myös tutkimuksesta ja jatko-opinnoista vastaava johtaja yliopistossaan:
&#8211; Ensireaktioni luettuani Peter Boghossianin briljantin tempun kurinpidollisesta tutkinnasta oli ulvoa epäuskoista naurua. Haluavatko huumorintajuttomat kollegasi, jotka toivat asian käsittelyyn, että Portland State joutuu naurunalaiseksi akateemisessa maailmassa?
Dawkins huomautti myös, että Boghossianin temppu oli satiiria, ja satiiriin kuuluu, ettei se ole kirjaimellisesti totta.
Sekä Dawkins että Sokal huomauttivat kirjeissään, että Boghossian ja hänen kollegansa eivät tavoitelleet tempullaan taloudellista hyötyä tai edistymistä urallaan.
&nbsp;

Sukupuolentutkimusta parodioineita artikkeleita tehtaillutta filosofian professoria uhataan potkuilla – professori sai tukea Alan Sokalilta, Richard Dawkinsilta ja Steven Pinkeriltä

Richard Dawkins

Maailmankuulu evoluutiobiologi Richard Dawkins viskattiin tylysti pois Facebookista – kyseenalaisti geneettisesti miespuolisten nyrkkeilyottelut naisia vastaan

Nyt se on virallista: suomalainen yhteiskuntatieteilijä tunnustaa akateemisen maailman politisoitumisen – ”väärää” mieltä olevia ei tervehditä, leimataan hulluksi, häiritään nimettömästi

Maailmankuulu evoluutiobiologi Richard Dawkins tuomitsee tieteen politisoitumisen ja woke-kulttuurin – suomalaiset vasemmistotieteilijät puolestaan yrittävät edelleen kiistää koko ilmiön

Huippuyliopistoista on tullut sensuurivaatimusten näyttämö, mutta rajansa kaikella – Oxford kieltäytyy kiihkoilijoiden kirjarovioista

Sukupuolentutkimusta parodioineita artikkeleita tehtaillutta filosofian professoria uhataan potkuilla – professori sai tukea Alan Sokalilta, Richard Dawkinsilta ja Steven Pinkeriltä

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025