Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

rikosepäily

Lauttasaari on eräs halutuimpia asuinalueita Helsingissä. Sen havaitsee vaikkapa tutkimalla asuntojen hintoja tällä tulotilastojen ylimpiä desiilejä vilisevällä ”onnellisten saarella”. Mutta maan alla kiemurtelee käärme, joka sitoo lintukodon muun pääkaupunkiseudun todellisuuteen.

Lauttasaarta on piinannut elokuusta alkaen uhkaavasti käyttäytynyt, pahoinpitelystä ja ryöstöstä epäilty nuorisojoukko. Uhreina ovat olleet lapset ja nuoret, mutta myös aikuiset ovat saaneet uhkailusta osansa, <a href="https://www.lauttasaari.fi/nuorisojengi-lietsoo-pelkoa-lauttasaaressa-ei-voi-olla-uusi-normaali/">kirjoittaa</a> Lauttasaari-lehti.
Kauhua herättävä porukka ei lauttasaarelaisten mukaan ole paikallisia, vaan metron muualta tuomia. Ainakin osan nuorista kerrotaan olevan lähtöisin Itä-Helsingistä tai Espoosta. Osan nuorista kerrotaan olevan maahanmuuttajataustaisia ja jopa täysi-ikäisiä.
”Ryöstävät ja hakkaavat viattomia”
– Onhan se aikamoinen shokki, että yhtäkkiä Lauttasaareen tulee henkilöitä, jotka eivät asu täällä, ja ryöstävät ja hakkaavat viattomia ihmisiä, kertovat <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009859224.html">IS:n</a> haastattelemat lauttasaarelaistytöt.
Lauttasaari-lehden mukaan nuorisojoukko oli noussut metroon Ruoholahdessa ja jäänyt pois Lauttasaaren metroasemalla. Rullaportaissa osa joukosta oli pukenut ylleen maskit ja lähtenyt seuraamaan kotiinsa kiirehtiviä lapsia.
Yksi lapsista oli ryöstetty ja pahoinpidelty. Tapauksesta on tehty rikosilmoitus. Poliisi sai osan joukosta kiinni ja yhdeltä epäillyistä löydettiin veitsi.
Tunteet pinnalla, ymmärrettävästi
Lauttasaarelaisten omissa suljetuissa someryhmissä lähiössä tapahtuneet törkeydet ovat tietysti puhuttaneet ankarastikin. Poliisikin viestii somessa nykyistä läsnäoloaan alueella koittaen rauhoittaa asukkaiden oikeutettua huolta ja ärtymystä.
Osa väestä on turhautunut poliisin ”selvittää ja selvittää” -asenteeseen. Rikollisten ymmärtäminen sekä pahantekijöiden syvällisten parannuskeinojen vatvominen ei välttämättä auta akuutissa hädässä.
Somesta kumpuaa toki esiin myös maassamme yhä harvinaisemmaksi käyvä käyttäytymismalli: ihmiset aidosti välittävät toisistaan ja asuinalueestaan. Lauttasaaren väestöprofiili selittänee senkin, että kommunikointikykyä sekä -halua ja viestintäkanavien käyttötaitoa riittää.
Sama kaiku on askelten
Poliisin <a href="https://poliisi.fi/-/poliisi-selvittaa-ja-seuraa-nuorten-tilannetta-lauttasaaressa">tiedossa</a> on, että Lauttasaaressa on havaittu toisten nuorten uhkailua ja seuraamisesta sekä muuta häiriköintiä. Poliisin tietojen mukaan alueella on aiheuttanut huolta noin 15–17-vuotiaiden nuorten ryhmä.
– Vastaavaa nuorten liikehdintää ja häiriökäyttäytymistä on kaikkialla Helsingissä. Lauttasaari ei nouse erityisesti esiin poliisitehtävien tai rikosilmoitusten perusteella. Ymmärrämme, että tilanne aiheuttaa huolta ja turvallisuuden tunne heikkenee jokaisesta häiriöstä tai muusta tapahtumasta, sanoo komisario Katja Nissinen Helsingin poliisin ennalta estävästä toiminnosta laitoksen tiedotteessa.
Kaltereita ja katupartioita
Huolestuneet vanhemmat ovat kuitenkin varustaneet katupartioita turvaamaan katujen ja rantojen rauhaa. Toki somessa näkee kovempiakin ehdotuksia. Poliisi näkee positiivisena sen, että vanhemmat seuraavat aktiivisesti tilannetta. Katupartiot eivät kuitenkaan ole oikea tie:
– Sellaiset puheet, että nyt faijat katupartioon ja pannaan tyypit kuriin, niin se ei ole koskaan ratkaisu, eikä ole näissäkään tapauksissa, komisario Nissinen kertoo <a href="https://www.verkkouutiset.fi/a/poliisi-estanyt-useita-jopa-100-hengen-joukkotappeluita-helsingissa/#90f438a8">Verkkouutisille</a>.
Poliisi muistuttaa, että mahdollisesta häiriökäyttäytymisestä ja rikosepäilyistä kuuluu ilmoittaa heti hätäkeskukseen. On tärkeää, että poliisipartio saadaan paikan päälle selvittämään tilannetta. Minkäänlaisiin muihin omiin toimenpiteisiin ei kannata ryhtyä, koska asiassa voi syyllistyä itse rikokseen.

Pahoinpitelyistä ja ryöstöistä epäilty nuorisojoukko herättää huolta ja kuumotusta Helsingin ”onnellisten saarella”

Vasemmistoliiton Sasu Haapanen pyrki keväällä Turun kaupungin johtoon vaikka jo tuolloin tiesi, että häntä epäillään seksuaalirikoksista.

Syyttäjä nosti syytteet viime viikon alussa, Turun Sanomat kertoo. Jutussa syytettynä on Sasu Haapasen lisäksi myös toinen henkilö. Rikosnimikkeitä ovat törkeä sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan levittäminen sekä sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittäminen. Turun käräjäoikeudessa ei ole vielä määrätty käsittelypäivää jutulle.
Törkeän sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan levittämisestä seuraa rikoslain mukaan vähintään neljän kuukauden ja enintään kuuden vuoden vankeusrangaistus.
Rikosjutussa kyse alaikäisten tyttöjen kuvaamisesta
Vasemmistoliittoa edustava Haapanen pyrki keväällä Turun kaupungin johtoon vaikka jo tuolloin tiesi, että häntä epäillään seksuaalirikoksista. Haapasen pormestaritie katkesi helmikuussa, kun Haapasen rikosepäilyistä kerrottiin mediassa. Tapauksessa on kyse varsinaissuomalaisen koulun suihkutiloissa tapahtuneesta alaikäisten tyttöjen kuvaamisesta.
Haapanen toimi aiemmin Turun vasemmistoliiton puheenjohtajana. Lisäksi hän oli Turun kaupunginvaltuuston varavaltuutettu ja nuorisolautakunnan jäsen.

Vankila uhkaa vasemmistoliiton ex-pormestariehdokasta – sai raskaat syytteet seksuaalirikoksista

Lounais-Suomen poliisi on saanut valmiiksi esitutkinnan asiassa, joka koskee varsinaissuomalaisen koulun suihkutiloissa tapahtunutta alaikäisten tyttöjen kuvaamista. Asia on siirretty eilen syyteharkintaan.

Salakuvausjutussa epäiltynä on Turun pormestariksi vasemmistoliiton riveistä aiemmin pyrkinyt Sasu Haapanen. Myös Haapasen naisystävää epäillään rikoksesta. Molempien osalta rikosnimikkeenätutkinnassa on ollut törkeä sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan levittäminen.
Haapanen toimi aiemmin Turun vasemmistoliiton puheenjohtajana. Lisäksi hän oli Turun kaupunginvaltuuston varavaltuutettu ja nuorisolautakunnan jäsen.
Toiminnanjohtajan sometililtä lähti murhakehotuksia
Syyttäjän pöydällä viime syksystä saakka on ollut myös vasemmistoliiton entisen toiminnanjohtajan Misha Dellingerin juttu, jossa rikosnimikkeenä on kiihottaminen kansanryhmää vastaan.
Epäilyissä on kyse Dellingerin perustaman Twitter-tilin kautta lähetetyistä murhakehotuksista ja erikseen nimetyistä vihan kohteista. Tililtä lähteneissä twiiteissä esimerkiksi kehotetaan tappamaan fasistit ja ilmastonmuutoksen kieltäjät.
Viesteissä myös leimataan perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ”fasistiksi”, jonka kannattajat ovat ”täysiä natseja” sekä väitetään europarlamentaarikko Laura Huhtasaaren olevan ”valkoisen ylivallan” kannattaja.
Vihreiden kuntavaaliehdokasta epäillään parituksesta
Rikosepäilyistä johtuen Haapanen joutui sittemmin luopumaan kuntavaaliehdokkuudestaan ja pormestarihaaveistaan. Dellinger puolestaan ei edes ehtinyt asettua ehdolle.
Kuntavaaleissa on edelleen mukana tamperelainen yrittäjä, joka pyrkii valtuustoon vihreiden ehdokkaana. Vihreiden kuntavaaliehdokasta epäillään laajamittaisesta romanialaisten naisten parituksesta vuosina 2019-2021.
Mies itse vahvistaa Aamulehden jutussa olleensa Helsingin poliisin kuulusteluissa epäiltynä parituksesta, mutta ei katso syyllistyneensä mihinkään.

Vasemmistoliiton kahden eri poliitikon rikosjutut syyttäjän pöydällä – rikosepäilyissä on kyse alaikäisten tyttöjen salakuvauksesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan

Perustuslakivaliokunnan kannanotto ulkoministeri Pekka Haaviston tapauksesta on viivästynyt reippaasti, vaikka valmista piti tulla jo marraskuun aikana. Kannanottoa odotellaan muutaman viikon sisällä, ja Haaviston kohtalosta on jo hätäännytty Yleisradion toimituksessa.

Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr) ministerivastuuasian käsittely eduskunnassa on viivästynyt useita kertoja muun muassa koronavarotoimien vuoksi. Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd) kertoi jo kuukausi sitten, että valiokunta pyrkisi saamaan valmiiksi kannanottonsa Haaviston virkarikosepäilyistä marraskuun aikana.
Haavisto on ollut rikoksesta epäiltynä helmikuusta lähtien, jolloin perustuslakivaliokunta pyysi valtakunnansyyttäjää aloittamaan esitutkinnan asiassa. Tutkinta siirtyi sittemmin poliisille, joka sai esitutkinnan valmiiksi heinäkuussa.
Asiassa on kyse siitä, ylittikö Haavisto valtuutensa ja yrittikö hän salaa painostaa ulkoministeriön virkamiestä tuomaan al-Holin vankileirillä olevia lapsia Syyriasta Suomeen.
Joutuuko vihreä ministeri valtakunnanoikeuteen?
Perustuslakivaliokunnalta odotetaan kannanottoa muutaman viikon sisällä. Valiokunta on äskettäin lopettanut asiantuntijoiden kuulemiset kannanottoa varten.
Yleisradiolla on ollut suuria vaikeuksia uutisoida Haaviston tapauksen käänteistä neutraalisti, puolia ottamatta eikä siinä ole onnistuttu vieläkään. Yle näyttää hätääntyneen Haaviston puolesta, sillä täysin mahdollista on, että perustuslakivaliokunta esittää syytteen nostamista valtakunnanoikeudessa. Syytteen nostamisesta tosin päättää lopulta eduskunta saatuaan perustuslakivaliokunnalta kannanoton.
Viime viikolla Yle julkaisi jutun, jossa <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11649645">vihjaillaan</a>, että perustuslakivaliokunnan sisällä Haaviston tapauksen tutkintaan liittyisi ”poliittisia intohimoja” ja että näillä intohimoilla olisi ”kiusaus sotkeutua oikeudelliseen harkintaan&#8221;.
Yle edelleen väittää jutussa, että monilla poliittisilla kilpailijoilla olisi ”suurta intoa” Haaviston siipien katkaisemiseen – siis ikään kuin perustuslakivaliokunnalta puuttuisi kyky tehdä oikeudellinen arvio Haaviston tapauksesta.
Tasavallan presidentti ja presidentti eri linjoilla
Ylen hämmentämistä vihreän ulkoministerin puolesta todennäköisesti nähdään lähipäivinä enemmänkin. Vieläkin härskimmällä tavalla perustuslakivaliokunnan toimintaan ulkopuolelta on pyrkinyt vaikuttamaan presidentti Tarja Halonen, joka viime talvena suoraan asettui tukemaan Haavistoa al-Hol-jupakassa.
Halonen vihjaili tv-haastattelussa, että al-Hol -uutisointi olisi presidenttipeliä.
– Minun ystävistäni osa kyseli, että tälläkö sitä Haaviston seuraavaa presidentinvaalia koetetaan kammeta, Halonen sanoi tv-haastattelussa.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on eri linjoilla kuin edeltäjänsä. Niinistö on aiemmin todennut pitävänsä hyvänä sitä, että perustuslakivaliokunta päätti käynnistää esitutkinnan Haaviston toiminnasta.
&#8211; Näin asiat tulevat selvitettyä, Suomen ulkopolitiikkaa johtava Niinistö sanoi Ylen Ykkösaamussa.
Niinistö on aiemmin antanut ymmärtää, että presidentin ja ulkoministerin välillä on ollut tietokatkoksia al-Holin leiriin liittyvissä asioissa.
&nbsp;

Perustuslakivaliokunnan kannanotto Pekka Haaviston virkarikosepäilystä viikkoja myöhässä – Yle aloitti jo hämmentämisen vihreän ministerin  puolesta, presidentti Halonen komppaa taustalla

Niin kauan kun väärän tiedon antaminen ei johda itsessään turvapaikanhakijan käännyttämiseen tai oleskeluluvan peruuttamiseen, turvapaikanhakijalla ei ole minkäänlaista motivaatiota antaa viranomaisille totuudenmukaista tietoa, muistuttaa perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen.

Keskusrikospoliisi tiedotti viime viikolla aloittaneensa esitutkinnan törkeästä petoksesta ja törkeästä väärennyksestä liittyen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) Suomea koskevaan langettavaan päätökseen. Asia koski Suomessa kielteisen turvapaikkapäätöksen saanutta ja Irakiin käännytettyä miestä, joka miehen tyttären mukaan olisi surmattu Irakissa pian paluunsa jälkeen.
&#8211; Jo silloin, kun miehen väitetystä kuolemasta uutisoitiin, monet epäilivät kertomuksen todenperäisyyttä. Tästä huolimatta Suomi tai edes tuomioistuin ei pyrkinyt selvittämään tapauksen tosiasioita riittävällä tavalla ennen asian käsittelyä. Tapaus on äärimmäinen esimerkki siitä, mihin suomalaisviranomaisten sokea luottamus turvapaikanhakijoiden kertomuksiin johtaa. Sen sijaan, että pyrittäisiin varmistamaan faktat hakijan kotimaasta tai suhtauduttaisiin epäillen siihen, että henkilö on päässyt Euroopan läpi Suomeen asti, mutta perille päästessään hukannut kaikki asiakirjat, terve epäluulo puuttuu ja satuihin uskotaan, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee.
Palasi vapaaehtoisesti rahat taskussaan
<p style="color: #333333; font-family: Georgia,&amp;quot; times new roman&amp;quot;,&amp;quot;bitstream charter&amp;quot;,times,serif; font-size: 16px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; letter-spacing: normal; orphans: 2; text-align: left; text-decoration: none; text-indent: 0px; text-transform: none; -webkit-text-stroke-width: 0px; white-space: normal; word-spacing: 0px;">Irakilaismies haki Suomesta turvapaikkaa syyskuussa 2015 ja palasi vapaaehtoisella palautuslennolla Irakiin marraskuussa 2017. Tämän jälkeen miehen väitettiin kuolleen. Miehen Suomessa asuva tytär kanteli asiasta EIT:lle, joka totesi Suomen rikkoneen Euroopan ihmisoikeussopimuksen artikloja 2 ja 3, eli oikeutta elämään ja kidutuksen kieltoa.
&#8211; Todisteena miehen kuolemasta on julkisuudessa olleiden tietojen mukaan ollut Irakista toimitettu kuolintodistus sekä poliisin raportti tapahtuneesta. Tiedot on kuitenkin ilmeisesti saatu miehen tyttäreltä eikä viranomaisilta. Miten on mahdollista, että kenelläkään ei käynyt mielessä varmistaa kuolintodistuksen ja poliisin raportin aitoutta Irakin viranomaisilta jo ennen EIT:n käsittelyä? Antikainen jatkaa.
Tyttärelle myönnettiin korvauksia
EIT antoi asiassa langettavan päätöksen 14.11.2019 sekä tuomitsi Suomen maksamaan tyttärelle 20 000 euroa kärsimyksestä ja useita tuhansia euroja kulukorvauksia. Summa olisi tullut maksettavaksi 14.5.2020, jolloin tuomio olisi tullut lopulliseksi. Korvauksia ei ehditty maksaa, mutta Suomi keskeytti tapauksen seurauksena palautukset Irakiin.
&#8211; Suomi sai langettavan päätöksen EIT:ssä, vaikka tuomioon vaikuttaneiden asiakirjojen aitoutta ei ole missään vaiheessa voitu todentaa. Sisäministeri Ohisalo kutsui Suomen saamaa langettavaa päätöstä häpeälliseksi. Häpeällistä tässä on ainoastaan se, että valtiolta pystytään huijaamaan näin helposti kymmeniä tuhansia euroja tekaistulla asiakirjalla. Mikäli tapaus osoittautuu huijaukseksi, on Suomen saama langettava tuomio annettu virheellisen tiedon perusteella ja tulisi ehdottomasti käsitellä uudelleen, Antikainen painottaa.
Valheesta suoraan karkotus
Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus vangitsi vuonna 1996 syntyneen naisen todennäköisin syin epäiltynä törkeästä petoksesta ja törkeästä väärennyksestä perjantaina 24.4.2020. Väärennysepäily tuli ilmi KRP:n suorittaessa tiedonhankintaa yhteistyössä irakilaisviranomaisten kanssa.
&#8211; Niin kauan kun väärän tiedon antaminen ei johda itsessään turvapaikanhakijan käännyttämiseen tai oleskeluluvan peruuttamiseen, turvapaikanhakijalla ei ole minkäänlaista motivaatiota antaa viranomaisille totuudenmukaista tietoa. Jotta Suomen ja suomalaisten laajamittaiselta hyväksikäytöltä tulevaisuudessa vältyttäisiin, viranomaisen tahallisesta erehdyttämisestä turvapaikkaprosessin aikana tulee seurata automaattisesti hakemuksen hylkääminen tai oleskeluluvan peruutus sekä käännyttäminen tai karkotus, Antikainen vaatii.
Antikainen on jättänyt hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen koskien ulkomaisten asiakirjojen todenperäisyyden varmistamista ja EIT:n langettavan päätöksen uutta käsittelyä.

rikosepäily

Pahoinpitelyistä ja ryöstöistä epäilty nuorisojoukko herättää huolta ja kuumotusta Helsingin ”onnellisten saarella”

Vankila uhkaa vasemmistoliiton ex-pormestariehdokasta – sai raskaat syytteet seksuaalirikoksista

Vasemmistoliiton kahden eri poliitikon rikosjutut syyttäjän pöydällä – rikosepäilyissä on kyse alaikäisten tyttöjen salakuvauksesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan

Perustuslakivaliokunnan kannanotto Pekka Haaviston virkarikosepäilystä viikkoja myöhässä – Yle aloitti jo hämmentämisen vihreän ministerin puolesta, presidentti Halonen komppaa taustalla

Antikainen: Henkiin herännyt irakilaismies osoitus suomalaisviranomaisten sinisilmäisyydestä

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025