Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

rikosoikeus

Oikeusministeriö valmistelee uutta rikosprosessipakettia – tutkinnanjohtajille lisää valtaa, oikeudenkäynteihin tiukemmat määräajat

Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Leena Meri esitteli perussuomalaisten kriminaalipoliittisen ohjelman linjauksia SuomiAreenassa keskiviikkona. Perussuomalaisten mielestä suomalaisessa rangaistusjärjestelmässä on lopetettava palkitseminen, jonka mukaan rangaistusta lievennetään, mitä useammasta rikoksesta tuomitaan. &#8211; Rangaistuksen tulee aina olla oikeassa suhteessa teon moitittavuuteen, Meri sanoo.

Ennen seuraavia eduskuntavaaleja perussuomalaisilta on tulossa uusi rikosoikeudellinen ohjelma, jolla pyritään tuomaan järkeä ja tolkkua kriminaalipolitiikkaan.
Perussuomalaiset katsoo, että vakavien rikosten, kuten henki-, väkivalta- ja seksuaalirikosten, rangaistuksia on kiristettävä. Isona teemana ohjelmaan liittyvät myös rangaistuksien paljousalennukset, joista perussuomalaiset haluaa luopua.
Kansanedustaja Leena Meri nostaa esille Suomen rikosoikeusjärjestelmän epäkohdan eli yhtenäisrangaistusmallin, jonka mukaan mitä useammista rikoksista tuomitaan, rangaistusta aina lyhennetään.
&#8211; Laskentakaavan mukaan jos henkilö tuomitaan useista eri rikoksista, tuomion pohjaksi otetaan ankarin teko, vaikka tapon yritys, josta määrätään rangaistus. Sen jälkeen muista rikoksista tuomitaan lievempi rangaistus, noin yksi kolmasosa rangaistuksesta. Rikollinen saa siis paljousalennusta, eikä siinä ole mitään järkeä.
Suomen tuomiot lieviä pohjoismaisessa vertailussa
Meri katsoo, että suomalaisessa rangaistusjärjestelmässä on lopetettava tämän tyyppinen palkitseminen.
&#8211; Rangaistuksen tulisi olla oikeassa suhteessa teon moitittavuuteen. Rangaistuksella tulee olla samalla myös pelotevaikutus.
Esimerkkinä Meri nostaa sosiaalisessa mediassa jaetuista musiikkivideoista ja erilaisista tempauksista tunnetun ”someräppäri” Milan Jaffin, joka <a href="//www.is.fi/kotimaa/art-2000008854331.html">tuomittiin</a> toukokuussa kymmeneksi vuodeksi ehdottomaan vankeuteen. Tuomio tuli pahoinpitelystä, tapon yrityksestä, ampuma-aserikoksesta, oikeudenkäytössä kuultavan uhkaamisesta, törkeästä ryöstöstä, törkeästä vapaudenriistosta, huumausainerikoksesta sekä törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta.
&#8211; Tuomioistuimen mukaan rikoksista olisi tullut vähintään 15 vuoden tuomio, jos rikoksista olisi tuomittu erikseen. Perussuomalaiset siis haluaa poistaa epäoikeudenmukaisena rangaistukset, joissa tekijä kärsii sitä vähemmän, mitä enemmän on tehnyt, Meri sanoo.
Hän huomauttaa, että pohjoismaisessa katsannossa Suomessa saa verrattain alhaiset tuomiot raiskausrikoksista ja lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista.
&#8211; Lakivaliokunnassa meillä oli äskettäin käsittelyssä seksuaalirikoslainsäädännön uudistus. Suomessa raiskauksesta tulee yleensä puolitoista vuotta ehdollista, kun taas esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa lähtökohtaisesti tuomio on aina ehdoton.
Rikollisia hyysätään, mutta uhreille ei tarjota apua
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra korostaa, että rikoksesta tuomittavaa rangaistusta tuleekin tarkastella myös rikoksen uhrin näkökulmasta.
&#8211; Tällainen ajattelutapa on vain käymässä harvinaiseksi. Nyt eduskunnassa on käsitelty paljon seksuaalirikoslainsäädäntöä. Vihervasemmiston puolelta on usein esitetty ajatusta, että rangaistuksella ei juurikaan olisi väliä, koska rangaistus ei lohduta uhria.
Purra kehottaa jokaista miettimään, mihin tällainen linja on johtanut.
&#8211; Tässä maassa suoraan sanottuna rikoksen tekijöitä hyysätään. Samaan aikaan rikoksen uhrille ei useinkaan tarjota mitään, uhri ei välttämättä pääse edes terapiaan tai muunkaan avun piiriin. Oikeudenmukaisuuden ja moraalin kannalta tilanne on karmea.
&#8211; Suomalaisista vankiloista on tullut enemmän tai vähemmän ulkomaalaisten rikollisten lepokoteja. Vaikka toki ymmärrämme, että kriminaalihuoltoon liittyy ongelmia, eivätkä kovat rangaistukset välttämättä estä tulevaisuuden rikoksia. Kuitenkin järkevästi toimivan, turvallisuushakuisen yhteiskunnan tulee huolehtia siitä, että väärintekijät saavat rangaistuksen. Ei tarvita 150 vuoden rangaistuksia, mutta jotain rotia ja järkeä yhteiskuntaan on nyt saatava. Se on normaalin moraalin ja rajanvedon mukaista.

Perussuomalaiset vaatii tolkkua ja järkeä kriminaalipolitiikkaan: Vakavien rikosten rangaistusten paljousalennuksista luovuttava – ”Rangaistuksella tulee olla myös pelotevaikutus”

EU pyrkii vaivihkaa puuttumaan jäsenvaltioidensa kansalaisten sananvapauteen uusilla lakihankkeilla, joihin sisältyy myös epäilyttävä ilmiantokoneisto. Perussuomalaisten kansanedustaja Leena Meri lupaa, että eduskunnassa perussuomalaiset puolustaa edelleen vahvasti sananvapautta, joskin harvalukuisessa seurassa. &#8211; Olemme niin lakivaliokunnassa kuin suuressa valiokunnassa jättäneet huomioista eriävät näkemykset lausuntoihin, Meri sanoo.

Perussuomalaiset kannattaa laajaa sananvapautta, sillä sananvapaus on demokratian ja vapaan yhteiskunnan kulmakivi. Sananvapauden ytimeen kuuluu oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä.
Eduskunnan lakivaliokunnan puheenjohtaja, perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Leena Meri varoittaa, että sananvapauden ylle kasaantuu juuri nyt uusia uhkia EU:sta, sillä unioni pyrkii entistä vahvemmin puuttumaan jäsenvaltioiden kansalaisten ilmaisuun.
&#8211; EU pyrkii sääntelemään tulkinnanvaraisten uusien käsitteiden, kuten ”vihapuheen”, ”disinformaation” ja ”sananvastuun” avulla mielipiteenilmaisun vapautta sosiaalisessa mediassa, ja uutena hankkeena on myös rikoslainsäädännön yhtenäistäminen EU-maissa, Meri sanoo.
Katso vihapuhehysteria-kirjan julkistustilaisuus (juttu jatkuu videoikkunan alla):
<iframe loading="lazy" title="Sananvapauden alennustila, mielipidevainot, poliittiset ajojahdit - Hamilo, Rostila, Meri" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/1TqiaT0yFU4?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Tarvitaanko verkkoalustoilla nettipoliiseja?
Meren johtamassa lakivaliokunnassa käsitellään myös EU-oikeudellisia säädöksiä.
&#8211; Lyhyen ajan sisään olemme käsitelleet lakivaliokunnassa kahta eri sananvapauden rajoittamiseen pyrkivää merkittävää EU-ehdotusta. Ensiksi käsittelyssä oli niin sanottu digipalvelusäädös, jolla pyritään ”turvalliseen verkkoympäristöön”.
Digipalvelusäädöksellä verkkoalustojen ylläpitäjät velvoitetaan poistamaan nopeasti laittomat verkkosisällöt.
&#8211; Tämähän kuulostaa sinällään järkevältä tavoitteelta ja selvää on, että esimerkiksi lapsiporno ja terroristinen sisältö tulee välittömästi poistaa, mutta ongelmana on, että laittoman sisällön määritelmä on hyvin epämääräinen ja tulkinnanvarainen. Laitonta on mikä tahansa tieto tai toiminta, joka ei ole unionin tai jäsenvaltion lainsäädännön mukaista. Tällöin vaarana on, että myös täysin laillista, sananvapauden suojaamaa mielipiteen ilmaisua päätyy sensuurin kohteeksi, Meri sanoo.
EU laittaisi myös ihmiset kyttäämään toisiaan verkossa.
&#8211; Digipalvelusäädöksen mukaan jäsenvaltiot voivat nimetä niin sanottuja luotettavia ilmoittajia. Verkkoalustojen tulee käsitellä näiden nimettyjen ”nettipoliisien” disinformaatio- ja vihapuheilmoitukset viipymättä. Jokainen voi pohtia, edistetäänkö tällä laajaa kansalaiskeskustelua vai estetäänkö sitä. Itselle tulee mieleen lähinnä DDR ja naapurien ilmiantaminen länsimielisistä puheista. Tähänkö todella ollaan menossa? Meri ihmettelee.
Unioni kehittymässä epädemokraattiseen suuntaan
EU on kehittymässä epädemokraattiseen suuntaan, jossa verkossa käytävää kansalaiskeskustelua rajoitetaan epämääräisen ”vihapuheen” torjunnan nimissä.
Meri huomauttaa, että tätä kehityskulkua olisi mediankin hyvä pohtia.
&#8211; Epätäsmällisillä asetuksilla avataan polku sitä kohti, että pian esimerkiksi EU-liittovaltiokehityksen tai Suomen muita maita kunnianhimoisempien ilmastotoimien kritisointi voi olla asetuksessa tarkoitettua disinformaatiota ja vihapuhetta, joka pitää vääränä mielipiteenä poistaa verkkoalustoilta.
Toinen viimeaikainen EU-hanke liittyy siihen, kenen toimivaltaan sananvapauden ja ”sananvastuun” sääntely ylipäätään kuuluu.
EU haluaa laajentaa EU-rikosten luettelon kattamaan vihapuheen ja viharikokset, jolloin pääsääntöisesti kansalliseen toimivaltaan kuuluva rikosoikeus tulisi myös ”vihapuheen” osalta EU:n säädeltäväksi.
&#8211; Nykyisin EU-rikosluetteloon kuuluu sellaisia erityisen vakavia rikoksia, jotka ovat rajat ylittäviä ja niiden torjuminen yhteisin perustein on erityisesti tarpeen. Nyt tällä rikoslistalla on terrorismin, ihmiskaupan, naisten ja lasten seksuaalinen hyväksikäytön sekä laittoman ase- ja huumausainekaupan kaltaisia rikoksia, joissa on usein kyse järjestäytyneestä kansainvälisestä rikollisuudesta &#8211; ja jonka kitkemiseen tosiasiallisesti tarvitaan laajaa kansainvälistä yhteistyötä. Nyt niiden rinnalle halutaan lisätä epämääräisen vihapuheen kriminalisointi, Meri sanoo.
Rikoslistan EU-laajentuminen jumittaa jäsenmaissa
Ehdotus vihapuheen ja viharikosten lisäämisestä EU-rikoslistalle onkin periaatteellisesti hyvin merkittävä, sillä se tarkoittaa EU:n rikosoikeudellisen toimivallan tarpeetonta laajentamista Suomen perustuslaissakin turvattuun sananvapauteen.
Meri huomauttaa, että samalla myös vihapuhe on käsite, jolle ei ole täsmällistä määritelmää. Nykyisin vihapuheen leimakirvestä heitelläänkin herkästi ilmaan, jos vain sattuu olemaan eri mieltä toisen kanssa. –
&#8211; Vihapuheen merkitys on muodostunut mielivaltaiseksi, jota rikosoikeus tai ylipäätään mikään laki ei saa olla.
Rikoslistan EU-laajentaminen näyttää – hallituksen hyväksynnästä huolimatta – tällä hetkellä epävarmalta, sillä sen edellyttämää jäsenvaltioiden yksimielisyyttä ei olla saavutettu. Unkari ja Puola vastustavat ehdotusta.
&#8211; Olemme valitettavasti harvalukuisessa seurassa puolustamassa sananvapautta. Niin digipalvelusäädös kuin myös rikoslistan laajentaminen kelpaa sekä hallituspuolueille että kokoomukselle. Olemme silti niin lakivaliokunnassa kuin suuressa valiokunnassa jättäneet näistä huomioista eriävät näkemykset lausuntoihin.
Sen lisäksi, että hankkeet ovat sisällöllisesti ongelmia, niin niiden käsittely eduskunnassa on usein puutteellista.
&#8211; Edellä mainitut sekä lukuisat muut periaatteellisesti merkittävät ja sisällöltään ongelmalliset EU-asiat käsitellään eduskunnassa valtavassa kiireessä, jolloin asiat eivät saa niiden ansaitsemaa huomiota. Suomen ei tulekaan tyytyä asemaan kumileimasimena, joka hyväksyy mukisematta kaiken Brysselistä ehdotetun, vaan meidän tulee vaikuttaa EU-päätöksentekoon Suomen ja suomalaisten etua puolustaen, Meri sanoo.
Suomessa jo itsesensuurin ilmapiiri
EU-hankkeiden lisäksi myös kotimaisessa lainsäädännössä on edelleen suuria ongelmia. Epäselvyyksistä johtuen monelle on epäselvää, mitä oikein saa sanoa ja mitä ei, jotta seuraamuksia ei tulisi.
&#8211; Mielipiteen ilmaisusta ei perusteettomasti ja yllättäen saisi seurata kenellekään rikosoikeudellisia seuraamuksia. Rikosoikeus on muutenkin aina viimesijaisin keino puuttua ihmisten toimintaan, erityisesti kun puhutaan perusoikeuden – jota sananvapauskin on – rajoittamisesta, Meri sanoo.
Rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen mukaan lain tulee olla niin täsmällisesti kirjoitettu, että on mahdollista ennakoida mikä on rangaistavaa ja mikä ei. Nykyinen rikoslain pykälä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ei kuitenkaan täytä näitä täsmällisyyden vaatimuksia.
Meri havainnollistaa asiaa:
&#8211; Tunnusmerkistössä mainitaan uhkaaminen, panettelu ja solvaaminen sellaisina tekoina, joilla syyllistyy kiihottamiseen kansanryhmää vastaan. Kuitenkin ”panettelu” ja ”solvaaminen” ovat käsitteinä hyvin väljiä: lausuma, joka yhden mielestä on asiallista kritiikkiä voi jonkun toisen mielestä olla panettelevan tiedon levittämistä ja jonkun kolmannen mielestä solvaavien mielipiteiden esittämistä.
&#8211; Lainkohdan ja sen tulkintakäytännön perusteella ihmisten onkin täysin mahdotonta tietää, mitä Suomessa saa sanoa tarvitsematta pelätä rikosoikeudellisia seuraamuksia. Seurauksena on itsesensuurin ilmapiiri, sananvapauden tukahtuminen ja yhteiskunnallisen keskustelun köyhtyminen.
Vaikenemalla asiat eivät parane
Perussuomalaiset katsoo, että rikoslain säännös kiihottamisesta kansanryhmää vastaan tulee uudistaa kokonaisuudessaan ottaen huomioon sananvapauteen liittyvät näkökohdat, rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen asettamat vaatimukset ja perustuslain takaama yhdenvertaisuus.
Meri huomauttaa, että viime vuosien lukuisat oikeudenkäynnit, joissa rikosprosesseja on aloitettu esimerkiksi maahanmuuttokriittisten mielipiteiden tai uskonnollisen vakaumuksen ilmaisemisen perusteella on huolestuttava kehityssuunta.
&#8211; Rikosprosessien myötä ihmiset varmasti miettivät, että uskaltavatko tuoda esimerkiksi asuinalueensa ongelmia tai muita maahanmuuton epäkohtia esiin, kun tulkinnanvarainen syytekynnys voi ylittyä. Seurauksena on – vaikka lopulta ei rikoksesta edes tuomittaisi – useamman vuoden kestävä rikosprosessi, joka kuluttaa niin henkisiä kuin myös taloudellisia voimavaroja. Siten on helpompi pysyä hiljaa, mikä vain pahentaa ongelmia. Yhteiskunnan epäkohdat eivät korjaannu vaikenemisella ja ongelmien hyssyttelyllä, vaan realistisella ja avoimella keskustelulla.
Eroon mielivaltaisesta vihapuhejahtaamisesta
Perussuomalaiset haluaa lainkohdan muutettavaksi siten, että rikoksen tunnusmerkistön täyttäisivät ainoastaan sellaiset viestit, joissa uhataan rikoksen tekemisellä jotakin ryhmää vastaan tai yllytetään toista tällaisen rikoksen tekemiseen.
&#8211; Tällaista toimintaa voidaan pitää aidosti moitittavana, koska tekijän tarkoituksena on aiheuttaa uhattavaan ryhmään kohdistuva rikos, esimerkiksi pahoinpitelyyn kehottaminen. Pääsisimme samalla eroon mielivaltaiselta tuntuvista oikeudenkäynneistä ja vihapuhejahtaamisesta.
&#8211; Poliisilla ja tuomioistuimilla on riittävästi muitakin töitä sekä erittäin vakava rahoitusvaje ja resurssipula, joista lakivaliokunta ja hallintovaliokunta huomauttavat jatkuvasti. Poliisilla olisi muutakin tekemistä, mutta on lainsäätäjästä kiinni, miten resursseja kohdistetaan. Perussuomalaiset jatkaa asian kanssa työskentelyä, Meri lupaa.

EU haluaa laittaa ihmiset kyttäämään toisiaan verkossa ja tekemään ilmiantoja – perussuomalaisten Leena Meri huolestui: Tähänkö ollaan menossa? – ”Tulee DDR mieleen”

Kansanedustaja, perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Leena Meri esitteli sunnuntaina perussuomalaisten puolueneuvoston kokouksessa kriminaalipolitiikan linjauksia. Meren esitys kytkeytyi vahvasti Suomen rikoslain uudistuksiin. Meri esittää ensinnäkin rangaistusjärjestelmän päivittämistä siten, että rangaistukset saataisiin järkilinjalle.

Leena Meri nostaa esille rangaistuksen määräämiseen liittyvät uudistustarpeet.
&#8211; Vakavien rikosten, kuten henki-, väkivalta- ja seksuaalirikosten, rangaistuksia on kiristettävä. Isona teemana tähän liittyvät myös rangaistuksien paljousalennukset, joista tulee voida luopua, Meri sanoo.
Paljousalennus on kansankieltä, joka viittaa Suomessa käytössä olevaan yhtenäisrangaistusmalliin. Sen mukaan, jos henkilö tuomitaan useista eri rikoksista, tuomion pohjaksi otetaan ankarin teko, minkä jälkeen muista rikoksista tuomitaan lievempi rangaistus.
Käytännössä kyse on siitä, että mitä enemmän rikoksia, sitä lievempi rangaistus seuraa suhteessa rikosten määrään.
&#8211; Tällä hetkellä tilanne on se, että mitä enemmän rikoksia teet, sitä vähemmän kärsit. Kaupankäyntiin voi hyvin soveltua ota kolme ja maksa yksi -malli, sehän on positiivinen asia. Rikosoikeuteen ei kuitenkaan sovellu ”tee kolme rikosta ja kärsi yhdestä” -malli, Meri sanoo.
Rikosoikeudellisen vastuun alaikäraja on 15 vuotta. Meri huomauttaa, että myös nuorten tekemiin vakaviin henkeen ja terveyteen kohdistuviin rikoksiin on puututtava.
&#8211; Nähtävissä on ollut, että jopa 14-vuotiaat tai sitäkin nuoremmat ovat syyllistyneet vakaviin rikoksiin. Näihin tulisi voida puuttua ainakin tapauskohtaisesti, eli myös alle 15-vuotias olisi voitava tuomita rangaistukseen.
Rangaistusasteikon alaraja korkeammalle
Rikoslaissa rangaistavaksi säädetystä teosta määrätään rangaistus noudattaen rikoksesta rangaistusasteikkoa, joka asettaa rajat sille, mitä teosta vähintään voidaan tuomita, ja mikä on maksimirangaistus.
Meri katsoo, että rangaistusasteikon alarajaa tulisi nostaa korkeammalle erityisesti törkeimmissä henkeen ja terveyteen kohdistuvissa rikoksissa, jotta seuraamus olisi oikeudenmukaisessa suhteessa teon vakavuuteen.
&#8211; Esimerkkinä voidaan nostaa törkeä pahoinpitely, joka on teko, jossa voidaan aiheuttaa toiselle vaikea ruumiinvamma, vakava sairaus tai hengenvaarallinen tila. Rangaistuksen alaraja on nyt jopa naurettavan alhainen: vain yksi vuosi vankeutta.
<iframe loading="lazy" title="Puolueneuvosto 2022, sunnuntai" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/tAXYZx_XxPA?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Vaarallisia vankeja ei pidä päästää lomille
Mediassa on viime vuosina ollut esillä useita väkivaltaisia, jopa lapsiin kohdistuneita seksuaalirikoksia, joissa tekijä on usein selvinnyt ehdollisella rangaistuksella. Ehdollinen rangaistus viittaa rangaistuksen täytäntöönpanon lykkäämiseen, jolloin tuomittu ei oikeasti joudu vankilaan.
&#8211; Suomessa on ollut myös grooming-tapauksia, joissa kohteina on ollut useita alaikäisiä. Mielestäni näistä pitäisi aina tuomita ehdoton rangaistus, Meri sanoo.
Hän esittää, että jatkossa vakavista rikoksista tuomittujen henkilöjen tulisi istua tuomiot loppuun asti.
&#8211; Tuomiot on kärsittävä lähtökohtaisesti päivästä päivään. Vakavaan henki-, väkivalta- ja seksuaalirikokseen syyllistyneille ei tule voida myöntää mahdollisuutta ehdonalaiseen vapauteen. Vaarallisiksi arvioitujen vankien kohdalla elinkautisen vankeusrangaistuksen pitää olla tosiasiallisesti elinkautinen, eikä vaarallisia vankeja pidä sijoittaa avolaitoksiin tai päästää lomille.
Sarjanäpistelijät kuriin
Meri esittää myös muita uudistuksia kuten jalkapantojen määräämistä vainoamisesta tuomituille lähestymiskiellon noudattamisen tehosteeksi sekä sakon muuntorangaistuksen käytön laajentamista, jolla olisi mahdollista puuttua tehokkaammin kauppoja piinaaviin sarjanäpistelijöihin.
Perussuomalaiset puolustaa sananvapautta. Perussuomalaiset jätti jo vuosia sitten lakialoitteen, jossa esitettiin rikoslain kiihottamispykälän muuttamista. Perussuomalaiset katsoo, että rangaistavaa tulisi olla ainoastaan rikoksella uhkaaminen ja rikokseen yllyttäminen.
Myös Meri nostaa jälleen esille kansanryhmää vastaan kiihottamista koskevan pykälän uudistaminen. Meri katsoo, että rangaistavaa tulisi olla väkivaltaan kiihottaminen tai sillä uhkailu.
Meri huomauttaa, että kiihottamisrikoksen tunnusmerkistön tulisi ylipäätään olla paremmin ennakoitavissa rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen vaatimalla tavalla.
&#8211; Ihmisten pitää siis voida tietää etukäteen, syyllistyykö rikokseen vai ei. Ei voi olla niin, että teon tehtyään jäädään arvailun varaan.

Meri: Kriminaalipolitiikkaan ja rangaistuksiin tarvitaan järkeä –  ”Vakavista rikoksista tuomittujen tulee istua tuomiot loppuun asti”

EU hamuaa jälleen kerran itselleen lisää valtaa jäsenvaltioiden kustannuksella. Tällä kertaa komissio haluaa päättää jäsenvaltioiden puolesta, mitä niiden rikoslaeissa sanotaan niin kutsutusta vihapuheesta ja viharikoksista.

Lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri ja jäsen Sebastian Tynkkynen ovat huolissaan EU:n rikosoikeudellisen toimivallan laajentumisesta ja muistuttavat, että EU:n jäsenvaltiot ovat tähän saakka suhtautuneet pidättyväisesti yhteisiin rikoslakeihin. Perussuomalaiset korostavat tässäkin asiassa Suomen oikeutta päättää omasta lainsäädännöstä.
&#8211; EU:n tulee noudattaa toissijaisuusperiaatetta, jonka mukaan yhteisiä päätöksiä tehdään vain niissä asioissa, joissa kansainvälinen yhteistyö on välttämätöntä ja tarpeellista. Tällaisia rikosoikeudellisia kysymyksiä saattaa liittyä esimerkiksi terrorismin ja kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan, mutta vihapuheen ja viharikosten osalta ei EU-tasoiselle lisäsääntelylle ole mitään tarvetta, Meri perustelee.
Vihapuheeksi leimataan mielivaltaisesti
Perussuomalaiset kantavat suurta huolta pyrkimyksistä rajoittaa ihmisten sananvapautta ja huomauttavat, että vihapuhe on käsite, jolle ei ole olemassa täsmällistä määritelmää.
&#8211; Vihapuheeksi leimataan nyky-yhteiskunnassa lähtökohtaisesti kaikki sellaiset ilmaisut, jotka eivät ole vastaanottajan omien arvojen tai tavoitteiden mukaisia. Käsitteen sisältö on toisin sanoen täysin mielivaltainen, Tynkkynen painottaa.
Hallitus hyväksyy tämänkin hulluuden
Perussuomalaiset pitävät vakavana ongelmana käsitteiden epätäsmällisyyttä. Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate edellyttää, että rikossäännökset ovat tarkkarajaisia ja että on helposti ennakoitavissa, milloin lakia rikotaan. Nyt EU:ssa ajetaan rytinällä läpi näinkin merkittävää muutosta ilman yhteistä käsitystä siitä, mitä vihapuhe ja viharikokset ylipäätään tarkoittavat.
&#8211; On huomionarvoista, että tämä komission ehdottama EU-rikoslistan laajentaminen tehdään yksimielisellä päätöksenteolla. Siten Suomi voisi yksinään estää haitallisen kehityksen, mikäli tahtoa löytyisi. Mutta kuten nyt vaikuttaa, niin hallituksen enemmistöllä tämäkin toimivallan luovutus EU:lle tullaan hyväksymään, jonka jälkeen Suomi ei voi itsenäisesti päättää sananvapauteen liittyvistä rikossäädöksistä, valiokunnan jäsenet paheksuvat.
Perussuomalaiset jättivät lakivaliokunnan lausuntoon eriävän mielipiteen yhdessä kristillisdemokraattien kanssa.

EU käymässä voimalla sananvapauden kimppuun: ”Suomen itsemääräämisoikeus uhattuna”

Perussuomalaisten kansanedustaja Leena Meri arvioi valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen ratkaisua olla syyttämättä vasemmistopoliitikko Misha Dellingeria tämän Twitter-tililtä lähetetyistä vihaviesteistä. Meri toteaa samalla, että kiihottamisrikoksen kriminalisointi on epäonnistunut ja kaipaa uudistamista. &#8211; Ihmisten pitää voida ennakoida käytöstään ja tietää etukäteen, millainen puhe on rangaistavaa ja mikä jää rangaistavuuden ulkopuolelle.

Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen teki eilen päätöksen olla syyttämättä vasemmistoliiton entistä toiminnanjohtajaa Misha Dellingeria tämän Twitter-tililtä lähetetyistä viesteistä.
Vasemmistopoliitikon hallinnoimalla Twitter-tililllä on vuosina 2016-2017 julkaistu useita viestejä, joissa yllytetään <a href="https://stage.sudev.fi/vasemmistoliiton-toiminnanjohtajan-tili-yllyttaa-tappamaan-puoluesihteeri-lakaisee-asian-maton-alle-tallaisia-tuhoamiskehotuksia-verkkoon-ladattiin/">tappamaan ja tuhoamaan</a>.
Vuonna 2016 tilillä julkaistiin päivitys, jonka mukaan ilmastonmuutoksen kieltäjät tulisi ampua. Samana vuonna julkaistun toisen päivityksen mukaan kirjoittaja toteaa: ”Minulla on oikeus tappaa itsepuolustuksen nimissä. Fasistien tappamisessa on kyse itsepuolustuksesta.” Viestit on julkaistu englannin kielellä.
Tililtä lähetetyissä muissa kirjoituksissa myös mainitaan nimeltä perussuomalaisten entinen puheenjohtaja Jussi Halla-aho sekä europarlamentaarikko Laura Huhtasaari. Epäsuorasti siis myös nimeltä mainitut henkilöt on yhdistetty tappamiskehotuksiin.
Kiisti viestien julkaisemisen
Dellingeria epäiltiin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Poliisin esitutkinnassa Dellinger myönsi perustaneensa Twitter-tilin, mutta kiisti syyllistyneensä rikokseen. Dellingerin mukaan hän ei ole itse julkaissut Twitter-viestejä, joissa kehotetaan tappamaan.
Esitutkintalain mukaan rikoksesta epäillyllä on oikeus olla myötävaikuttamatta sen rikoksen selvittämiseen, josta häntä epäillään. Kyse on itsekriminointisuojasta, jonka mukaan epäillyllä ei ole myöskään velvollisuutta puhua totta.
Poliittiset ja aatteelliset ryhmät eivät saa suojaa
Rikoslaissa kiihottamisrikoksen tunnusmerkistöön kuuluu muun muassa uhkauksen esittäminen syntyperän, kansallisen alkuperän tai vakaumuksen perusteella. Valtakunnansyyttäjä Toiviainen on kuitenkin tehnyt syyttämättäjättämispäätöksen ei rikosta -perusteella, eli tappamiseen ja väkivaltaan yllyttämistä ei edes katsottu rikokseksi. Päätöksessä todetaan myös, että asiassa ei ole ollut syytä epäillä muita rikoksia.
Dellingerin siis epäiltiin julkaisseen uhkaavia viestejä, joiden kohteena olivat ilmastonmuutoksen kieltäjiksi, natseiksi tai fasisteiksi kuvatut ihmiset. Valtakunnansyyttäjän päätöksen mukaan poliittiset ja yhteiskunnalliset aatesuuntaukset eivät kuulu lain suojan piiriin. Tätä perustellaan päätöksessä viittauksella lain esitöihin, joissa todetaan säännöksen antavan suojaa ennen kaikkea sellaisille vähemmistöryhmille, jotka ovat yhteiskunnallisesti heikommassa asemassa ja sen vuoksi erityisen suojan tarpeessa.
Valtakunnansyyttäjä katsoo päätöksessään, että poliittinen vakaumus jää kiihottamisrikoksen soveltamisalan ulkopuolelle. Valtakunnansyyttäjän aiempaan ratkaisukäytäntöön viitaten päätöksessä todetaan, että poliittisen mielipiteen perusteella muodostuneilla ryhmillä on erilainen luonne kuin sellaisilla ryhmillä, jotka muodostuvat synnynnäisten ominaisuuksien ja identiteetin perusteella.
Olisiko tuomioistuin ollut eri mieltä?
Sosiaalisessa mediassa valtakunnansyyttäjän päätöstä on ihmetelty, varsinkin koska Toiviainen on nostanut rikossyytteitä kansanedustaja Päivi Räsästä (kd) vastaan tämän uskonnollisten käsitysten esittämisestä. Myös rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen on aiemmin huomauttanut, että vasemmistopoliitikko Dellingerin sometilillä julkaistu <a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000006421932.html">teksti näyttää pahalta</a> ja on sisällöltään rankempaa verrattuna esimerkiksi Räsäsen julkaisemiin kirjoituksiin joissa ei ketään kehoteta surmaamaan.
Perussuomalaisten varapuheenjohtaja, varatuomari Leena Meri huomauttaa, että kiihottamisrikospykälän sanamuodon mukainen tunnusmerkistö ei sinänsä edellytä että kyseessä olisi vähemmistöryhmä.
&#8211; Esitöissä tuodaan esille että se suojaa lähinnä vähemmistöryhmiä, jotka tarvitsevat mukaan suojaa koska ovat heikommassa asemassa. Näinhän sitä on myös käytännössä tulkittu. Rikos on siis yleensä aina kantaväestön enemmistön tekemä rikos.
Meri sanoo kuitenkin pitävänsä erikoisena sitä, että julkisesti on ollut mahdollista esittää kirjoituksia, joiden mukaan tiettyjä ryhmittymiä uhataan tappaa, eikä valtakunnansyyttäjä ole löytänyt asiassa rikosta.
&#8211; Tapaus olisi ollut hyvä viedä tuomioistuimeen jo siksikin, että asiasta oltaisiin saatu parempi selvyys. Nythän meillä ei ole muuta kuin valtakunnansyyttäjän itsensä tekemään laintulkintaan perustuva päätös. Voi olla, että tuomioistuin olisi ollut eri mieltä.
Suomessa tahdotaan eroon vihapuheesta
Suomessa on viime vuosina keskusteltu laajasti vihapuheesta ja vihan kitkemisestä pois yhteiskunnallisesta debatista. Valtakunnansyyttäjän linjauksen mukaisesti poliittisia ja aatteellisia ryhmiä olisi ilmeisesti kuitenkin lupa solvata ja uhkailla vapaasti.
Meri nostaa esille sen, että tapauksen kokonaisarviossa ei ole lainkaan huomioitu sitä, että tappamiskehotusten lisäksi vihatililtä lähetetyissä viesteissä mainitaan myös nimeltä Halla-aho ja Huhtasaari.
&#8211; Näyttää siltä, että samalla on välillisesti uhattu myös Halla-ahoa ja Huhtasaarta, tai ainakin epäsuorasti esitetään kehotuksia heitä kohtaan. Tätä näkökulmaa valtakunnansyyttäjän päätöksestä ei löydy, vaikka olisi ollut mahdollista lähteä hakemaan ennakkoratkaisua tuomioistuimesta.
&#8211; Tässä tapauksessa asiaa olisi tullut puntaroida kaikelta kannalta. Yhteiskunnassa tappouhkauksien esittämisen hyväksyttävyys tulisi leikata kokonaan pois, Meri sanoo.
Tiettyjä ryhmiä ei saa arvostella, kantaväestöä saa
Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate pyrkii antamaan kansalaiselle suojaa viranomaisten mielivaltaa vastaan. Laillisuusperiaatteeseen kuuluu esimerkiksi rikoslain säännösten tarkkarajaisuuden vaatimus eli se, että rangaistavaksi säädetyn teon tulee olla ilmaistu laissa mahdollisimman selkeästi ja ymmärrettävästi.
Vastaavasti rikoksesta tuomitseminen ja syylliseksi katsominen on laillisuusperiaatteen mukaan mahdollista vain, jos teko on nimenomaan laissa säädetty rangaistavaksi.
Meri katsoo, että perusmuotoisen kiihottamisrikoksen kriminalisointi on epäonnistunut epämääräisen muotoilun vuoksi ja kaipaa uudistamista.
&#8211; Pykälä on omituinen ja sitä pitäisi muuttaa nimenomaan niin, että se voi kohdistua mihin tahansa ryhmään ja tarkkarajaiseksi niin, että kyseessä olisi vain selkeästi joko rikokseen kehottaminen tai rikoksella uhkaaminen. Tarkoitus on se, että ihmisten pitää voida ennakoida käytöstään ja tietää etukäteen, millainen puhe on rangaistavaa ja mikä jää rangaistavuuden alueen ulkopuolelle.
&#8211; Kiihottamisrikospykälän soveltaminen on myös vastoin kansan yleistä ajattelua sananvapaudesta. Nyt ollaan käytännössä tilanteessa, jossa tiettyjä ryhmiä ei saa arvostella mutta kantaväestöä tai maahanmuuttokriittisiä saa.
Demarikansanedustaja välttyi syytteeltä
Meri toteaa, että nykyisellään kiihottamisrikoksen soveltaminen tarjoaa muillakin tavoilla mahdollisuuksia mielivaltaisiin tulkintoihin. Esimerkiksi hän nostaa sdp:n kansanedustaja Hussein al-Taeen, jonka rasistiset kirjoitukset eivät johtaneet valtakunnansyyttäjän nostamaan syytteeseen.
Al-Taeen epäiltiin syyllistyneen kiihottamiseen kansanryhmää vastaan kirjoittamalla omalle Facebook-sivulleen eri kansanryhmiä uhkaavia, solvaavia tai panettelevia viestejä vuosina 2011-2016.
Valtakunnansyyttäjä kuitenkin <a href="https://syyttajalaitos.fi/-/ei-syytetta-epaillysta-kiihottamisesta-kansanryhmaa-vastaan,">päätti olla nostamatta syytettä</a> siitäkin huolimatta, että päätöksessä suoraan todetaan: &#8221;Yhden viestin osalta Al-Taee on todennäköisesti syyllistynyt kiihottamiseen kansanryhmää vastaan.&#8221;
Syyttämättä jättämistä perustellaan muun muassa sillä, että Al-Taee on itsenäisesti ilman viranomaisen puuttumista toiminnallaan pyrkinyt poistamaan tekonsa vaikutuksia.
Pahoittelun ei olisi pitänyt riittää
Meri ihmettelee, miten anteeksipyytely poistaa toisessa tapauksessa syytteeseen johtavan teon.
&#8211; Rikos täyttyy, kun se on tehty. Toiminta sen jälkeen voi johtaa rangaistuksen mittaamisessa lievempään rangaistukseen, mutta se, että kuka pyytelee eniten anteeksi ei saisi olla ratkaisevaa syytteen nostamisvaiheessa. Perustuslain mukaan ihmisiä tulee kohdella yhdenvertaisesti erityisesti rikosoikeudellisessa kontekstissa. Muuten kyse on mielivallasta.
Al-Taee myös pyyteli kirjoituksiaan anteeksi vasta jäätyään kiinni &#8211; ei aikaisemmin.
&#8211; Aito pahoillaan olo olisi mielestäni oma-aloitteista toimintaa ja vähän eri asia kuin vasta sen jälkeen, kun on jäänyt kiinni.

Meri: Miten on mahdollista esittää somekirjoituksia, joissa yllytetään tappamaan, eikä asiassa löydetä rikosta?

Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate edellyttää, että rangaistavat teot on säädetty laissa riittävän selkeästi ja ymmärrettävästi. Suomen Asianajajaliitto esittääkin huolensa uusien kriminalisointiesitysten laajentamisesta koskemaan kansalaisten tai maassa oleskelevien henkilöiden ajatuksia.

Suomen Asianajajaliitto on tuonut esiin vakavan huolensa siitä, että rikostunnusmerkistöjen avoimuuden kasvattaminen &#8211; yhdessä viranomaisille yhä suuremmassa määrin luovutettujen pakkokeino-oikeuksien kanssa &#8211; muodostaisi konkreettisen uhan sille, että yksilön toiminnan rangaistavuus perustuu jatkossa mielipiteille eikä konkreettiselle menettelylle.
Suomen Asianajajaliitto on antanut <a href="https://asianajajaliitto.fi/2020/09/lausunto-tyoryhmamietinnosta-terrorismirikosten-saantelyn-ajanmukaisuus-ja-vastaavuus-vertailumaiden-saantelyn-kanssa/">lausunnon</a> oikeusministeriön asettamasta työryhmämietinnöstä Terrorismirikosten sääntelyn ajanmukaisuus ja vastaavuus vertailumaiden sääntelyn kanssa.
Ei rangaistusta ilman lakia
Rikosoikeusjärjestelmä antaa julkiselle vallalle mahdollisuuden puuttua kansalaisen elämään ja vapauteen eri tavoilla. Tämän vuoksi on ehdottoman tärkeää, että laissa rangaistavaksi säädetyt teot on ilmaistu täsmällisesti ja tarkkarajaisesti – siten, että rangaistavan toiminnan alue on rajattu selkeästi ja ymmärrettävästi.
Suomen perustuslain tasolla todetaan, että ketään ei saa pitää syyllisenä rikokseen tai tuomita rangaistukseen sellaisen teon perusteella, jota ei tekohetkellä ole laissa säädetty rangaistavaksi.
Asianajajaliitto katsoo, että esimerkiksi terrorisimirikosten rangaistavuuden alaraja muun muassa terroristisen rikoksen valmistelun osalta lähestyy nykyisellään jo mielipiteiden rankaisemisen rajaa ja liitto esittää huolensa kriminalisointiesitysten laajentamisesta koskemaan kansalaisten tai maassa oleskelevien henkilöiden ajatuksia. Asianajajaliiton mukaan oikeusministeriön mietinnössä esitettyjen kriminalisointien avoimuus sisällyttää rangaistaviksi teoiksi myös varsinaiseen terroristiseen toimintaan huomattavan etäisesti liittyvän menettelyn
Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate siis vaatii, että rangaistavat teot on säädetty lain tasolla riittävän selkeästi ja ymmärrettävästi. Asianajajaliiton kannanotto on ajankohtainen, sillä epämääräiset kriminalisoinnit voivat heikentää kansalaisten luottamusta oikeusvaltion toimintaan.
Perussuomalaiset kritisoivat kiihottamisrikosta
Perussuomalaiset ovat usein esittäneet kritiikkiä varsinkin rikoslain säännökselle kiihottaminen kansanryhmää vastaan, joka ei ole täsmällisyydeltään rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen mukainen. Epäonnistuneen väljästä kriminalisoinnista kärsijäksi on joutunut etenkin kansanedustaja Päivi Räsänen, josta on tällä hetkellä käynnissä jopa neljä erillistä rikostutkintaa. Räsänen on muun muassa siteerannut Raamattua Twitterissä.
Räsäsen kohdalla rikostutkintoja on paheksuttu, sillä Räsänen on käyttänyt sananvapauttaan, joka hänen tapauksessaan on myös ollut sidoksissa uskonnonvapauteen. Molemmat ovat perustuslaillisia kansalaisen perusoikeuksia.
Vaikka sananvapautta voidaan rajoittaa lainsäädännöllä, rajoituksia on tulkittava suppeasti, sananvapauden ollessa vahva pääsääntö. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen mukaan sananvapaus kattaa myös sellaisten tietojen esittämisen, jotka loukkaavat, järkyttävät ja häiritsevät. Sananvapauden suojaan kuuluu erityisesti poliittinen keskustelu ja yhteiskunnallisesti merkittävät aiheet.

rikosoikeus

Oikeusministeriö valmistelee uutta rikosprosessipakettia – tutkinnanjohtajille lisää valtaa, oikeudenkäynteihin tiukemmat määräajat

Perussuomalaiset vaatii tolkkua ja järkeä kriminaalipolitiikkaan: Vakavien rikosten rangaistusten paljousalennuksista luovuttava – ”Rangaistuksella tulee olla myös pelotevaikutus”

EU haluaa laittaa ihmiset kyttäämään toisiaan verkossa ja tekemään ilmiantoja – perussuomalaisten Leena Meri huolestui: Tähänkö ollaan menossa? – ”Tulee DDR mieleen”

Meri: Kriminaalipolitiikkaan ja rangaistuksiin tarvitaan järkeä – ”Vakavista rikoksista tuomittujen tulee istua tuomiot loppuun asti”

EU käymässä voimalla sananvapauden kimppuun: ”Suomen itsemääräämisoikeus uhattuna”

Meri: Miten on mahdollista esittää somekirjoituksia, joissa yllytetään tappamaan, eikä asiassa löydetä rikosta?

Asianajajatkin huolestuivat epämääräisistä kriminalisoinneista

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025