Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

riskiryhmät

Kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Kaisa Juuso on tehnyt ministerille kirjallisen kysymyksen THL:n rokotetoimitusten tasapuolisuudesta eri alueille. Lapin sairaanhoitopiiristä tulleen tiedon mukaan Lappi on jäänyt muun Suomen jälkeen rokotetoimituksissa.

Muualla maassa on rokotettu esimerkiksi iäkkäitä selvästi enemmän kuin Lapissa, vaikka Lapissa heitä on väkilukuun suhteutettuna enemmän kuin etelässä. Lapin sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Markku Broaksen mukaan riskiryhmien ja etenkin 70–75-vuotiaiden kohdalla Lapissa on jääty noin kymmenen prosenttia jälkeen valtakunnallisista keskiarvoista. Sairaanhoitopiiristä arvioidaan, että rokotetoimituksia ei ole jaettu tasapuolisesti eri sairaanhoitopiireihin.
&#8211; Valtioneuvoston asetuksen mukaan kuntien on järjestettävä tartuntatautilain mukaisesti yleiset vapaaehtoiset rokotukset, joiden tarkoituksena on suojata covid-19-taudilta. Valtioneuvoston asetus vapaaehtoisista covid-19-rokotuksista ohjaa rokottamisjärjestystä. Asetuksen ja sen taustamuistion mukaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitos huolehtii rokotteiden tasapuolisesta jakamisesta sairaanhoitopiirien alueille väestömäärän mukaisesti, sanoo kansanedustaja Kaisa Juuso.
Riskiryhmien rokotukset hoidettava tasapuolisesti
&#8211; Valtioneuvosto on viime viikolla 16.4.2021 muuttanut tuota antamaansa asetusta. Muutos on tullut voimaan tänään. Myös asetusmuutoksessa korostuu se, että riskiryhmien rokotukset on hoidettava tasapuolisesti koko Suomessa väestömäärän mukaisesti. Asetuksen mukaan vasta sen jälkeen THL:n on mahdollista tehdä korkeimman epidemian alueille kohdennettuja rokoteannosten lisäjakoja. Ensin on kuitenkin huolehdittava riskiryhmistä, korostaa Juuso.
Koronaohjeista huolimatta Lapin matkailu lisää altistumisia ja tartuntoja. Rokotusohjelman tasapuolinen eteneminen on tärkeää ihmisten välisen yhdenvertaisuuden vuoksi. Sen lisäksi rokotusohjelmalla on merkitystä myös Lapin elinkeinojen näkökulmasta. Esimerkiksi matkailuun ja kokoontumisiin kohdistuvia rajoituksia ja suosituksia on mahdollista purkaa sitä mukaa kuin rokotekattavuus etenee.
&#8211; THL:n on oltava tarkkana toimitusten kanssa. Sairaanhoitopiirien välinen tasapuolisuus on tässä erittäin tärkeää. Mitään aluetta ei saa syrjiä, Juuso painottaa.

Juuso kysyy THL:n toimitusten tasapuolisuudesta: ”Mitään aluetta ei saa syrjiä”

<a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007862543.html" target="_blank" rel="noopener noreferrer" data-auth="NotApplicable">Varusmiesliitto vaatii</a>, että varusmiehet rokotetaan koronaa vastaan terveydenhuoltohenkilökunnan ja riskiryhmien jälkeen. Perussuomalainen kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Jari Ronkainen pitää vaatimusta perusteltuna.

&#8211; Kasarmiolosuhteet ovat otollisia tartuntatautien leviämisen kannalta. Varusmiehet suorittavat lakisääteistä maanpuolustusvelvollisuuttaan jopa pandemia-aikana, joten puitteet sille on järjestettävä mahdollisimman turvallisiksi. Vanhan sanonnan mukaan ”kyllä kruunu pojistaan huolen pitää”, ja toivoisin sen olevan niin vielä tänäkin päivänä. Puolustusvoimat olisi syytä ottaa rokotusten kärkilinjaan, Jari Ronkainen perustelee.
Puolustusvoimia saatetaan vielä tarvita
Puolustusvoimat <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11818048" target="_blank" rel="noopener noreferrer" data-auth="NotApplicable">on käynyt keskustelua</a> THL:n kanssa henkilökunnan ja varusmiesten rokottamiseksi vakavan tartuntatilanteen vuoksi, mutta erityisjärjestelyyn ei ole suostuttu.
&#8211; Korona-aika aiheuttaa merkittäviä haasteita puolustusvoimien toiminnalle, ja tartunnat ovat olleet kasvussa. Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on kuitenkin valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä, ja puolustusvoimia saatetaan tarvita vielä epidemian torjunnassakin. On huolestuttavaa, jos rokotusjärjestyksessä ei osata ottaa tätä huomioon, Ronkainen sanoo.
Vieraskielisten nopeammalle rokottamiselle ei tarvetta
THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta ja Husin toimitusjohtaja Juha Tuominen ovat esittäneet, että runsaiden tartuntojen vuoksi vieraskieliset tulisi rokottaa koronaa vastaan muita ennen. Ronkainen ei lämpene ajatukselle.
&#8211; Sen sijaan, että aletaan jakamaan rokotteita ennen muita, pitäisi kiinnittää huomiota siihen, miksi tauti leviää vieraskielisten parissa. Onko mahdollista, että esimerkiksi viranomaisten tartuntatautiohjeita on laiminlyöty? Jos sellaista ilmenee, niin tulisi panostaa ennemminkin informaatioon ja valistamiseen. Muita ihmisiä ei kuitenkaan määrätä kokoontumaan runsain joukoin toisin kuin varusmiehiä, jotka velvoitetaan valtion toimesta jopa asumaan ahtaisiin tiloihin, Ronkainen vertaa.

Ronkainen varusmiesten rokottamisesta: ”Puolustusvoimat olisi syytä ottaa rokotusten kärkilinjaan”

Tanskassa vallitsee poliittinen yksimielisyys askelmerkeistä koronarajoitusten poistamiseksi. Rajoitusten purkaminen alkaa, kun kaikki yli 50-vuotiaat on rokotettu. Puoluejohtajat tapasivat koronasulun yksivuotispäivän merkeissä Tanskan television kakkoskanavalla.

Tanskan sosialidemokraattinen pääministeri Mette Frederiksen ja porvarillisen oppositiopuolue Venstren puheenjohtaja Jakob Elleman-Jensen olivat TV2:n <a href="https://play.tv2.dk/programmer/nyheder/serier/partilederdebat-et-aar-med-corona/prisen-for-krisen-239644">puoluejohtajapaneelissa</a> yhtä mieltä maan avaamisesta pandemian jälkeen. Paluu normaaliin alkaa, kun kaikki yli 50-vuotiaat sekä riskiryhmien jäsenet on rokotettu. Suunnitelma perustuu Venstren ehdotukseen.
Koko maa avataan kerralla. Suurissa yleisötilaisuuksissa kansalaisilta todennäköisesti vaaditaan negatiivista koronatestiä tai rokotustodistusta.
Suunnitelma valmis vielä maaliskuussa
Tanskan avautumisen aikataulu ei ole selvillä, mutta suunnitelma pitäisi olla valmis ja hyväksytty 23. maaliskuuta mennessä. Aikataulu on epävarma, koska rokotukset Astra Zenecan rokotteella keskeytettiin viime torstaina kahdeksi viikoksi. Syynä olivat Euroopassa heränneet epäilyt kyseisen rokotteen mahdollisesta veritulppariskistä.
Voimassa olevan suunnitelman mukaan kaikki yli 16-vuotiaat halukkaat tanskalaiset ovat saaneet Covid-19-rokotteen elokuun puoliväliin mennessä. Kuukautta myöhemmin, kuin alun perin oli määrä.
&nbsp;

Tanska avautuu, kun kaikki yli 50-vuotiaat on rokotettu

Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva &#8221;Kike&#8221; Elomaa vaatii hallitukselta aktiivisempaa poliittista johtajuutta koronaviruksen tukahduttamiseksi niin tekojen kuin tiedottamisenkin suhteen.

&#8211; Viime päivinä uutisotsikoissa ovat pyörineet koronarokotusten jakeluun ja saatavuuteen liittyvät ongelmat. Vaikuttaa vahvasti siltä, että hallitus on vain odotellut passiivisesti rokotteiden saapumista eikä yrittänyt toimia asian eteen tilanteen edellyttämällä aktiivisuudella. Tähän mennessä on saatu rokotettua vasta joitakin tuhansia ihmisiä ja terveydenhuollon parissa työskentelevillä ja riskiryhmään kuuluvilla on meneillään pitkä piinallinen odotus, kirjoittaa Ritva &#8221;Kike&#8221; Elomaa.
&#8211; Rokotteiden saavuttua niiden jakelun on toimittava saumattomasti. Tarvitaan tehokas, nopea ja vapaaehtoisuuteen perustuva rokotusohjelma ja pian. Ihmisille ei saa olla myöskään epäselvää, milloin heidän vuoronsa koittaa.
Hallituksen viestintä on ollut liian vähäistä
Rajoitukset ja suositukset saavat tavallisen kansan pään pyörälle. Hallitus on sysännyt tiedotusvastuun viranomaisille ja viestintä Suomen johdon taholta on ollut Elomaan mielestä liian vähäistä. Ihmisille on epäselvää, miten pitäisi toimia juuri tällä hetkellä. Moni on jo turtunut pitkään kestäneeseen koronauutisten virtaan ja tärkeiden viestien poimiminen uutisvirrasta ei ole niin helppoa. Nyt jos koskaan tarvittaisiin Elomaan mukaan aktiivista poliittista johtajuutta niin tekojen kuin tiedottamisen suhteen.
&#8211; Valitettavasti koronan helpommin tarttuvaa muunnosta on löydetty myös Suomesta. Miten hallitus on reagoinut tähän tietoon? Onko syytä päivittää kiireesti ohjeistusta? Mitä tavallisten ihmisten tulisi tehdä? Minkä suuruiset tartuntaluvut johtavat valmiuslain käyttöönottoon? Tällä hetkellä osa suomalaisista on visusti omissa oloissaan vältellen ihmiskontakteja.
&#8211; Samaan aikaan toiset lomailevat laskettelukeskuksissa vailla huolen häivää ja ramppaavat ostoskeskuksissa alennusmyynneillä. Toiset käyttävät maskia ja toiset eivät. Maskin käyttöhän ei ollut vielä viime keväänä hallituksen ja terveysviranomaisten mukaan olennaista koronan torjunnassa.
&#8211; Tätä tietoa levitettiin, koska maskeja ei ollut tuolloin tarpeeksi. Kyseenalaista viestintää tai ei, niin tämä viesti vaikuttaa yhä ihmisten suhtautumiseen maskien käyttöön. Tulisiko hallituksen toimesta painottaa tästä syystä vielä voimakkaammin maskin käytön merkitystä? Vallitseva epävarmuus ja epätietoisuus siitä, miten tulisi toimia, ovat koronaviruksen ikäviä kylkiäisiä. Juuri näihin voidaan vaikuttaa aktiivisella, selkeällä ja konkreettisella sekä toivoa luovalla viestinnällä, Elomaa uskoo.
Suomalaisista on huolehdittava myös kriisin keskellä
Elomaa vaatii hallitusta pitämään huolta kansalaisten elämän toimivuudesta myös kriisin keskellä, koska passiivisuus ja laiminlyönnit johtavat epäinhimillisiin seurauksiin. Esimerkiksi maksuvaikeuksissa olevien yritysten ja yksityishenkilöiden auttaminen on jäänyt puolitiehen, eivätkä hallituksen oikeansuuntaiset toimet ole olleet Elomaan mielestä riittäviä.
&#8211; Nyt erityisesti yksinäisyyttä järisyttävästi lisäävän koronakriisin keskellä on varmistettava omaisten mahdollisuus tavata koronaturvallisesti hoitolaitoksissa tai sairaaloissa makaavia läheisiään. Kuulostaa pieneltä jutulta, mutta sitä se ei ole. Menetin taannoin läheisen rakkaan sukulaisen. Pitkän elämäntaipaleen viimeiset metrit menivät yksin kivun ja kärsimyksen keskellä. Tapaamaan pääsi vasta kun oli jo liian myöhäistä.
&#8211; Vastaavaa ei saisi tapahtua kenellekään. Tästä syystä turvallisten tapaamisten järjestämiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Koronan lisäksi yksinäisyys on iso uhka yhteiskunnallemme. Nyt tarvitaan hallitukselta paljon töitä pandemian kaatamiseen ja sen vanavedessä paisuneiden ongelmien ratkaisemiseen. Maamme johdolla ei ole varaa olla talviunilla, Elomaa vaatii.
&nbsp;

Elomaa: Hallitus on vain odotellut passiivisesti rokotteiden saapumista eikä yrittänyt toimia asian eteen tilanteen edellyttämällä aktiivisuudella

Koronaan kuolleita on Ruotsissa jo lähes 5 000. ”Kyseessä on joukkomurha”, syyttää puheenjohtaja Jimmie Åkesson Aftonbladetissa. Pandemia ja terveysviranomaisten sekä hallituksen arvostelu on lähentänyt maan oppositiopuolueita ja nyt Åkesson pitää säännöllisesti yhteyttä maltillisen kokoomuksen johtoon.

Ruotsidemokraattien puoluejohtaja Jimmie Åkesson on viime viikkoina arvostellut ankarasti Ruotsin koronastrategiaa ja <a href="https://www.aftonbladet.se/nyheter/a/b5Enbg/jimmie-akesson-anders-tegnell-bor-avga">vaatinut</a> muun muassa valtion epidemiologi Anders Tegnellin eroa. Åkessonille on huomauteltu väärin suunnatusta kritiikistä, mutta ymmärtäjiäkin on löytynyt.
-Pääasia on se, että vastuulliset tekevät omat johtopäätöksensä ja eroavat, Åkesson linjaa.
”Kyseessä on kansanmurha”
-Kyse on <a href="https://www.aftonbladet.se/nyheter/samhalle/a/0n5Vq0/akesson-om-kontakten-med-m-ledaren-vi-hors-varje-vecka">kansanmurhasta</a> ja väitän, että tuhannet ihmiset ovat kuolleet ennen aikojaan. Viruksen voima arvioitiin väärin ja sen annettiin levitä. Uskottiin, että laumasuojan myötä pystytään suojelemaan riskiryhmiä. Nyt on käynyt selväksi, ettei tämä peli vetele missään, ei edes Ruotsissa.
Åkesson katuu sitä, että on pitänyt kaiken kevättä liian matalaa profiilia hallituksen koronastrategian arvostelussa. Toisaalta Ruotsin kansallisille ominaispiirteille hänkään ei ole voinut mitään. Eikä sille, että ison hädän tullen kansa kerääntyy toimivan johdon ympärille.
-Olisi pitänyt lyödä nyrkkiä pöytään, ehdottomasti. Mutta kuten sanottu, se ei vaan toiminut. Jos sanoit jotakin kriittistä, ihmiset tulivat heti silmille, eikä kukaan halunnut kuunnella.
Vastuu on hallituksella
Ruotsin koronaluvut ovat jälleen olleet kasvussa, sen tosin sanotaan johtuvan lisääntyneestä testauksesta. Ja ihmisiä – erityisesti vanhoja &#8211; kuolee edelleen päivittäin Covid-19 -tautiin. Tähän on tultu ja Åkessonin mielestä syy on ja vastuu kuuluu hallitukselle sekä terveysviranomaisille, ei poliitikoille yleensä. Poliitikkoja kun on syytetty siitä, että vanhusten asiat ovat olleet jo vuosikausia retuperällä.
-Varovaisuus olisi pitänyt olla kaiken lähtökohta. Stefan Löfven (pääministeri) hokee aina sitä, että tauti oli uusi emmekä tienneet siitä mitään. Siksi olisi pitänyt alusta alkaen tehdä mieluummin liian paljon toimenpiteitä kuin liian vähän. Ja sitten varovaisesti purkaa rajoituksia mahdollisuuksien mukaan. Täällä on tehty päinvastoin.
Opposition yhteistyö tiivistyy
Jimmie Åkesson katsoo jo kohti seuraavia vaaleja ja mahdollista hallitusyhteistyötä kokoomuksen sekä kristillisdemokraattien kanssa. Puoluetasolla onkin tapahtunut paljon. Välit ovat petraantuneet erityisesti kokoomuksen puoluejohtaja Ulf Kristerssonin suuntaan. Åkesson näkee asiat tosin niin, että Kristersson kaavailee itsestään opposition johtavaa voimaa.
-Luullakseni Ulf haluaa olla verkon hämähäkki ja koota opposition yhteen. Vaikka me olemme menestyneet paremmin mielipidemittauksissa.
Åkessonilla on käsi kansan pulssilla, eikä hän aio jäädä soittelemaan lehdellä kokoomuksen ja Kristerssonin varjoon. Torstaina hän jo pisti pontta pyttyyn ja<a href="https://www.aftonbladet.se/nyheter/samhalle/a/GGpBol/akessons-krav-inratta-ny-kommission-om-palmemordet"> vaati</a> valtiopäiviä määräämään uuden selvityksen pääministeri Olof Palmen murhasta.

Ruotsidemokraattien Jimmie Åkesson syyttää maan hallitusta kansanmurhasta  – vaatii vastuullisten eroa

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio kyseenalaisti Suomen koronastrategian AlfaTV:n KoronaLive -ohjelmassa. &#8211; Mihin analyysiin perustuen Suomi jatkaa Euroopan tai Pohjois-Amerikan strategialla, miksei voitaisi harkita Aasian maiden toimintamallia, eli tukahduttamista? Siitä voisi meillä olla jotain opittavaa.
 
AlfaTV:n KoronaLive -ohjelmassa tarkasteltiin maanantaina hallituksen viimeisimpiä linjauksia ja sitä, pitäisikö hallitusohjelmasta joustaa. Tunnetusti Suomi ei pyri tukahduttamaan tautia, vaikka monet asiantuntijat sitä suosittelevat.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän johtaja Ville Tavio kyseenalaisti Suomen koronastrategian:
&#8211; Mihin analyysiin perustuen Suomi jatkaa Euroopan tai Pohjois-Amerikan strategialla, miksei voitaisi harkita Aasian maiden toimintamallia, eli tukahduttamista? Siitä voisi meillä olla jotain opittavaa, senhän näkee jo tilastoista: Aasian maiden tartuntamäärät ja kuolemat ovat paljon vähäisempiä.
Hallituksen käyttämien asiantuntijoiden, kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) näkemysten mukaan epidemian tukahduttaminen ei olisi mahdollista. Tavio arvostelee THL:n ajattelutapaa.
&#8211; Tukahduttaminen on ihan mahdollista, onhan se nähty maailmallakin. THL:n näkökulma perustunee siihen, että he tavoittelevat laumaimmuniteettia, vaikka sitä ei sanotakaan ääneen. Hallituksen ja THL:n strategia perustuu taudin pitkittämiseen ja se on riskialtista, koska tartuntoja on ympärillä niin paljon.
Tiukoilla rajoituksilla tartunnat alas
Tavio sanoi, että jos tartunnat saataisiin painettua mahdollisimman alas, yhteiskuntaa voitaisiin itse asiassa avata nopeammin.
&#8211; Tärkeintä olisi mielestäni se, että strateginen valinta olisi tukahduttaminen, eikä taudin leviämisen jatkuva hidastaminen.
&#8211; Oleellista olisi ymmärtää, että mitä tiukemmat rajoitukset käynnistetään, sitä nopeammin tartuntamäärät menevät alas ja sitä nopeammin yhteiskuntaa voidaan avata. Samalla sitä pienemmät taloudelliset vaikutukset.
Tavio huomautti, että kun koronan mahdollinen toinen aalto vielä tulee, Suomessa tartunnat olisivat jo valmiiksi alhaalla.
&#8211; Sitten kyse olisi vain siitä, että ollaanko taas Ruotsin tiellä ja missä vaiheessa taas toimittaisiin toisin.
Tilanne ei ole hallinnassa
Hallitus purkanut asteittain päätöksiä ja rajoituksia. Tavion mukaan suunta on väärä.
&#8211; Tässä nähdään, että epidemia yhä jatkuu. Tilanne ei ole hallinnassa, vaan kuolemia ja uusia tartuntoja tulee yhä. Mielestäni me olemme kansanterveydellisesti yhä hallitsemattomassa tilanteessa. Vaikka tartuntoja ei ole tullut niin nopeasti kuin pelättiin, niin tartuntoja tulee silti nopeasti.
Tavion mukaan Suomi on toki pärjännyt epidemian kanssa Ruotsiin verrattuna paremmin. Sen sijaan esimerkiksi Uusi-Seelanti ja monet Aasian maat, kuten Singapore, Taiwan ja Etelä-Korea ovat huomattavasti paremmassa tilanteessa.
&#8211; En ymmärrä riemua siitä, että koronavirussairastuneita olisi tehohoidossa vaikka vain viisikymmentä. Tehohoitokapasiteetin kannalta sairaanhoito kyllä kestää sen, mutta onko se kuitenkaan päällimmäinen pyrkimys vai onko tärkeämpää se, kuinka paljon tartuntoja on, että pystyttäisiin avaamaan yhteiskuntaa.
Tavion mukaan riskinä on se, että koska epidemia yhä jyllää Suomessa, niin rajoituksien purkamisella otetaan riski taudin leviämisestä entisestään.
&#8211; Toivon, että ei lähdetä pelaamaan venäläistä rulettia kansanterveydellä tai vanhusten hengellä. Jos muutoksia tehdään, toivon maltillisia tai hyvin harkittuja muutoksia, jos niitä on pakko tehdä.
Riskiryhmät suojattaisiin koko väestön suojaamisella
Ikäihmiset, yli 70-vuotiaat ovat koronan suurin riskiryhmä ja sen vuoksi he ovat erityisen suojelun kohteena. Yli 70-vuotiaita on maaliskuusta lähtien ohjeistettu välttämään lähikontakteja muiden kanssa.
Tavio näkee ikäihmisten suojaamisessa teoreettisen riskin.
&#8211; Jos koko väestöä ei suojata, niin todennäköisesti ikäihmisetkin silloin saavat herkemmin tartuntoja. Itse näen tilanteen niin, että pikemminkin koko väestöä pitää suojata, jotta riskiryhmäläiset samalla suojataan. Suojaaminen toimii parhaiten niin, että koko väestö tukahduttaa tartuntoja, Tavio sanoo.
Hän nostaa esille myös tartuntojen määrän alueellisuuden: Helsingissä on todettu yli 2 000 tartuntaa, ja myös Espoossa ja Vantaalla tartuntamäärät ovat olleet koholla. Tavio ihmettelee, miksei epidemian alueellisuus näy mitenkään hallituksen toimissa.
&#8211; Epidemia on painottunut pääkaupunkiseudulle, joten on hyvin omituista miksi ei toimita esimerkiksi niin, että vähintäänkin näiden alueiden koulut pysyisivät kiinni.
Perussuomalaiset on lähtenyt alusta alkaen siitä, että kun Suomessa oli vielä alle 200 tartuntaa, vain apteekit ja ruokakaupat olisivat olleet auki.
&#8211; Jos näin oltaisiin tehty, niin jälkikäteen tarkasteltuna se olisi ollut hyvä strategia. Uusi-Seelanti teki niin ja tällä hetkellä siellä on ollut vain parikymmentä koronakuolemaa, kun taas Suomessa on jo 240. Ero on siis iso, ja se ero on vastaavanlainen, jos Suomea verrataan moneen muuhun Aasian maahan.
Rajoituksiin tarvitaan uudenlaista ajattelua
Tavion mukaan ensisijaista olisi juuri nyt saada tartunnat minimiin. Toissijaisesti on mietittävä rajoitusten oikeasuhtaisuutta.
&#8211; Rajoituksia täytyy perata siitä näkökulmasta, että nyt tarvitaan jo uudenlaista ajattelua. On ihmeellistä, että vaikkapa torikahvila Uudessakaupungissa ei voisi olla auki, kun siellä ei juuri ole tartuntojakaan. Sitten taas Helsingin keskustassa ne paikat, joihin muuten kokoontuu paljon väkeä, ne on järkevintä pitää kiinni.
Alueellisuudella ja rajoitustoimien oikeasuhtaisuudella saataisiin myös vähennettyä taloudellisia vahinkoja.
&#8211; Esimerkiksi matalien tartuntamäärien alueella sijaitsevat ruokaravintolat voisivat avata terassinsa. Niissä voidaan pitää turvavälit ja korostaa hygieniaa. En pitäisi sitä suurena riskinä tartuntatilanteelle, mutta aukiololla olisi suuri taloudellinen merkitys ravintolayrittäjille.
Tavio arvioi, että pääministeri Sanna Marin on tietoisesti pyrkinyt löytämään koronastrategiaan keskitien ratkaisun.
&#8211; Hän on mieltynyt puhumaan hybridistrategiasta, joka sinällään ei vielä tarkoita mitään. Olisi tarvittu poikkeuksellista rohkeutta toimia toisin, kuin Suomen johtavat virkamiehet ovat suositelleet.

Tavio: Jos tartunnat saataisiin painettua mahdollisimman alas, yhteiskuntaa voitaisiin avata nopeammin – ”Strateginen valinta tulisi olla tukahduttaminen, eikä taudin leviämisen jatkuva hidastaminen”

Koronaviruksen tukahduttaminen tuntuu sujuvan hyvin esimerkiksi Uudessa-Seelannissa ja Australiassa, vaikka Suomessa ei hallituksen ja THL:n mukaan moista voi yrittääkään. Perussuomalainen kansanedustaja Mari Rantanen on oudoksunut hallituksen linjausta alusta saakka.

Kansanedustaja Mari Rantanen kertoo ihmetelleensä Suomen linjaa virusepidemian vastaisessa taistelussa aina siitä lähtien, kun pääministeri Sanna Marin aivan epidemian alkuvaiheessa sanoi, ettei viruksen tukahduttaminen onnistu, vaikka Suomessa tuossa vaiheessa oli tartuntoja vasta muutama sata.
&#8211; Olisiko siinä käynyt niin, että muutamat keskeiset asiantuntijat halusivat lähteä tavoittelemaan niin kutsuttua laumaimmuniteettisuojaa, mitä nykyään ei saa ääneen sanoakaan? Rantanen pohtii.
Virhearvioita tehtiin
Koronaviruksen kanssa tehtiin alkuvaiheessa useita virhearvioita. Ensin ajateltiin, ettei tauti leviäisi Kiinan ulkopuolelle, ja sitten kun niin tapahtui, kuviteltiin yleisesti taudin olevan vaarallinen vain vanhusväestölle, vaikka jo tuolloin tiedettiin Italiassa ja Espanjassa tehohoitoon joutuneen myös varsin nuorta väkeä.
&#8211; Jos poliittinen paine ei olisi pakottanut päättäjiä toimimaan toisin, olisi Suomessakin hyvin saatettu lähteä Ruotsin tielle. Koronaviruksen tukahduttaminen olisi vieläkin täysin mahdollista, mutta se edellyttäisi valtavan paljon enemmän seurantaa, testaamista ja ihmisten pysymistä kotona muutaman viikon, Rantanen sanoo.
Toimet tavoitteen mukaan
Joidenkin arvostelijoiden mukaan lockdown eli yhteiskunnan totaalinen eristäminen ei voi onnistua kuin Kiinan kaltaisissa totalitaristisissa valtioissa. Siitä huolimatta esimerkiksi Kreikassa on otettu käyttöön lockdown ulkonaliikkumiskiellon kera, vaikka Kreikka ei olekaan mikään diktatuuri.
Kreikassa koronavirus on nyt hiipumassa.
&#8211; Kaikki riippuu siitä, mikä on tavoite. Jos tavoitellaan sitä, että tauti liikkuu väestön läpi hidastetusti niin, että tehohoitopaikat riittävät, ovat toimetkin sen mukaisia. Koronaviruksen tukahduttaminen olisi edelleen mahdollista Suomessakin, jos taudista haluttaisiin päästä eroon. Se kuitenkin edellyttäisi, että rajoituksia pitäisi vielä joksikin aikaa kiristää ja tiedottaa kansalaisille, että vielä ei ole aika tavata ihmisiä, Rantanen kertoo.
Ruotsi pelaa uhkapeliä
Kansainvälisessä tiedemaailmassa pidetään melko yksimielisesti Ruotsin laumaimmuniteettisuojaa tavoittelevaa strategiaa melkoisena uhkapelinä, kun tautia eikä sen toimintamekanismeja ei tunneta. Kun ei tiedetä, saako taudin sairastamalla siihen immuniteettia, pelataan Ruotsissa melkoista uhkapeliä ihmishengillä.
&#8211; Varsinkin THL:n terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen tuntuu liputtavan Ruotsin mallin puolesta, kun häntä on ruotsalaismedioihin aiheesta paljon haastateltu. Samasta asiasta on puhunut myös STM:n Kirsi Varhila.
&#8211; Toivonkin lämpimästi, että hallituksessa jatkossa kuultaisiin laajasti muitakin virologian ja epidemiologian asiantuntijoita, Rantanen sanoo.
Korona voitaisiin tukahduttaa Suomessakin
Jotkut kriitikot ovat olleet sitä mieltä, ettei Uutta-Seelantia ja Suomea voi verrata, koska Suomi ei ole saari. Rantanen on asiasta eri mieltä eikä näe mitään syytä siihen, miksei koronaviruksen tukahduttaminen voisi onnistua täälläkin.
Virus tulisi tehokkailla toimilla tukahduttaa ja pysäyttää ulkomailta tulevat tartuntaketjut sen jälkeen, kun rajat taas on avattu.
&#8211; Kyllä ihmiset ymmärtävät, kun heille selittää riittävän hyvin, miksi on tärkeää välttää liikkumista ja pitää etäisyyttä. Koronavirus voitaisiin tukahduttaa yhtä hyvin Suomessa kuin missä tahansa muuallakin. Jos taudin etenemistä halutaan vain hidastaa, niin silloin tehdään sen mukaisia toimenpiteitä. Jos viruksen haluaa tukahduttaa, on toimenpiteiden oltava sellaisia, että viruksen tarttumiskyvystä kertova R0-luku saadaan tippumaan reilusti alle yhteen, sanoo Rantanen.
Tartuntojen määrä saatava laskuun
Rantanen pitää karmeana sellaista ajattelutapaa, että rajoituksia pitäisi alkaa sen takia purkaa, ettei tauti ole levinnyt väestöön riittävän nopeasti. Suomen kaltaisessa teknisesti kehittyneessä yhteiskunnassa tulisi jatkossakin pitää kiinni siitä, että tauti tarttuu ihmisiin mahdollisimman vähän.
&#8211; Toki ymmärrän sen, ettei yhteiskuntaa voi loputtomasti pitää kiinni, mutta Suomessa yhteiskunta on kuitenkin ollut kiinni melko rajallisesti. Kun rajoituksia sitten lähdetään purkamaan, pitää tartuntojen olla ensin selkeästi laskusuunnassa. Testaamisen on oltava todella laajaa ja suojavarusteita on oltava niin paljon, että niitä kyetään käyttämään jokaisen potilaan ja asiakkaan kohdalla, myös oireettomien.
&#8211; Erityisesti asia on kriittinen kotihoidossa ja hoivapalveluissa, jos riskiryhmiä todella halutaan suojella, Rantanen kertoo.
Jokaisella on oma vastuunsa
Rantanen uskoo, että myös koronatartuntoja jäljittävä kännykkäsovellus voisi olla hyvä lisäsuoja viruksen vastaisessa taistelussa. Erilaisia mobiilisovelluksia maailmalla jo on, mutta jostain käsittämättömästä syystä joka maan pitää tehdä itse omansa.
Rantanen olisi valmis harkitsemaan sitäkin, että jokaisella pitäisi olla käytössä suojamaskit julkisilla paikoilla asioidessa. Suojamaskeista ei koronataistelussa ole hyötyä, jos vain yksi kymmenestä niitä käyttää. Iso puute on sekin, että THL ja STM eivät ole julkaisseet dataa, johon arvionsa ja ennusteensa perustavat.
&#8211; Totta kai yhteiskunnalla ja valtiovallalla on iso rooli koronataistelussa, mutta meillä jokaisella on myös oma vastuumme. Se tarkoittaa turvallisten asioimistapojen noudattamista, sitä ettei mennä kauppaan sairaana, yskitään hihaan eikä tavata ystäviä muuten kuin virtuaalisesti, Rantanen korostaa.
Malttia tiedottamiseen
Koronavirustartunnat ovat Suomessa edelleen kasvussa, joten tauti ei vielä ole täällä hiipumaan päin. Rantanen toivoo, että tämä otettaisiin huomioon myös asioista tiedotettaessa. Kun liian aikaisin aletaan puhua rajoitusten purkamisesta, se äkkiä kääntyy ihmisten mielissä niin, että nyt on taas turvallista liikkua.
&#8211; Korona ei lähde tästä maasta millään poliittisella päätöksellä. On löydettävä tasapaino sen suhteen, miten viruksesta pääsee eroon samalla hallitusti yhteiskuntaa avaten, Rantanen sanoo.

Korona voidaan tukahduttaa tehokkailla toimilla: Miksi Suomi ei ota mallia maista, joissa virus on jo hiipumassa?

Koronakriisi tulee Suomessa lähiviikkoina pahenemaan, ja kriisin myötä joutuu suomalainen terveydenhoitojärjestelmä äärirajoille ja myös hoitohenkilökunnan jaksaminen kovalle koetukselle. Perussuomalaisten hoitajataustaiset kansanedustajat Mari Rantanen, Arja Juvonen ja Sanna Antikainen pohtivat, miten kriisin aikana turvataan hoitajien ja lääkärien terveys ja henkinen jaksaminen.
 
Kansanedustaja Mari Rantanen Helsingistä pitää niin hoitohenkilökunnan henkisen kuin fyysisenkin terveyden kannalta ensiarvoisen tärkeänä sitä, että asianmukaisten suojavarusteiden riittävyydestä huolehditaan. Tällä hetkellä näyttää siltä, ettei asiaan ole Suomessa riittävästi osattu perehtyä, vaikka taudin leviäminen on ollut tiedossa tammikuusta saakka.
&#8211; Hoitohenkilökunnan terveyden ja turvallisuudentunteen kannalta on tärkeää, että heille on riittävästi asianmukaisia suojavarusteita, ja kun hoitajat alkavat itse oireilemaan, heidät pitää saada testattua heti. Tältä osin tilanne on ilmeisesti vähän parantunut THL:n muutettua testauskriteerejään, mutta ongelmia esiintyy yhä, Rantanen sanoo.
Kuka saa hoitoa, kuka ei?
On mahdollista ja jopa todennäköistä, että lähiviikkoina hoitohenkilökunta joutuu vaikeiden ja raskaiden valintatilanteiden eteen, jos tehohoitopaikat loppuvat pääkaupunkiseudulla kesken.
Muun muassa Italiassa ja Espanjassa on jo nähty, mitä tapahtuu, kun tehohoitopaikat loppuvat ja hoitajat ja lääkärit joutuvat päättämään, kuka saa hoitoa ja kuka ei.
&#8211; Tässä kriisissä kaikki asiat liittyvät toisiinsa. Testaaminen ja suojavarusteiden riittävyys, tehohoitopaikkojen riittävyys ja hoitohenkilökunnan kuormitus – kaikki asiat kietoutuvat toisiinsa. Uupumisia tulee varmasti erityisesti siinä vaiheessa, kun potilaita on paljon ja joudutaan vaikeiden valintatilanteiden eteen. Myös fyysinen työkuorma ja hoitohenkilökunnan huoli omien läheistensä puolesta vaikuttaa heidän jaksamiseensa. Hoitajat ja lääkärit kohtaavat työssään juuri ne vaikeimmat tautimuodot, eivät niitä lievästi oireilevia, Rantanen kertoo.
Suuri osa tartunnoista iskenyt hoitajiin
Hoitohenkilökuntaa on sairastunut paljon koronavirukseen jo nyt. Siinä vaiheessa, kun Suomessa ilmoitettiin 200 varmistettua koronavirustartuntaa, oli niistä neljäkymmentä nimenomaan hoitohenkilökunnan tartuntoja. Sen jälkeen on lakattu ilmoittamasta hoitohenkilökunnan osuutta virustartunnoista.
&#8211; Näyttää siltä, että koronavirukseen, suojavarusteisiin ja testaukseen liittyvät ohjeistukset ovat olleet aika epäselviä ja muuttuvat koko ajan. Herää kysymys, onko kriisin johtamisessa toimittu parhaalla mahdollisella tavalla. Pitää toivoa, että hoitoalan työnantajat pystyisivät edes osoittamaan riskiryhmiin kuuluvat ja raskaana olevat hoitajat ja lääkärit eri tehtäviin, Rantanen toteaa.
”He vaarantavat henkensä siellä”
Esimiesten ja kollegojen tuen merkitys korostuu kriisin keskellä. Myös kansanedustaja Arja Juvosen esittämä vaarallisen työn lisä olisi tärkeä tuen ja arvostuksen osoitus niille, jotka nyt taistelevat etulinjassa suomalaisten ihmishenkien ja terveyden puolesta.
&#8211; Vaikka raha ei korvaa kaikkea, se osoittaisi arvostusta sitä kovin raskasta ja vaarallista työtä kohtaan, mitä hoitoalalla nyt tehdään. Tarkkaan ottaen he kuitenkin vaarantavat omat henkensä siellä, sanoo Rantanen.
Hoitohenkilöstöstä otetaan nyt kaikki irti
Koronaviruksen vastaisessa taistelussa on otettu käyttöön valmiuslaki, joka mahdollistaa hoitoalan henkilökunnan työaikojen pidentämisen, lomien peruuttamisen ja yleensäkin sen, että hoitajista ja lääkäreistä voidaan kriisin keskellä ottaa kaikki irti.
Kansanedustaja Arja Juvonen Espoosta muistuttaa, että kriisiaikanakin hoitajilla pitää olla mahdollisuus riittävään lepoon, taukoihin ja ruokatunteihin.
&#8211; Hoitoalalle olisi jo aiemmin pitänyt osata rakentaa riittävä varabooli henkilöstöä juuri tällaisten tilanteiden varalta. Kun kentälle nyt tuodaan paljon hoitajia, joilla ei ole ennestään kokemusta akuutista hoidosta, on tärkeätä pitää huolta siitä, ettei kukaan joutuisi toimimaan yksin epävarmassa tilanteessa, Juvonen sanoo.
Suojavarusteiden puute pahin sudenkuoppa
Juvonen on jo useaan otteeseen esittänyt hoitoalalle erityistekijälisää, suomeksi sanottuna vaarallisen työn lisää, joka olisi mahdollista ottaa käyttöön. Se on myös kirjattuna joihinkin työehtosopimuksiin erillisessä pykälässä. Hoitoalan lisäksi vaarallisen työn lisä kuuluisi sellaisille kriittisille aloille, jotka eivät voi tehdä työtään etänä, kuten poliiseille ja palomiehille.
&#8211; Työyhteisön on myös oltava turvallinen. Suojavarusteita on oltava riittävästi, työn johtamisen on oltava kohdallaan ja työvuorojen jaossa on noudatettava tasapuolisuutta. On vaikea edes kuvitella, että tappava virus on liikenteessä mutta meiltä puuttuu asianmukaisia suojavarusteita. Tämä on suurin sudenkuoppa kriisin hoidossa tällä hetkellä, ja on pöyristyttävää, ettei Huoltovarmuuskeskuksesta tavara ole liikkunut tarpeeksi nopeasti. Suojavarusteita on riitettävä myös kotihoitoon, Juvonen kertoo.
Testaamista tehostettava
Koronaviruksen testaamista on Suomessa edelleen tehostettava. Jos on olemassa pienikin epäilys siitä, että virusta on hoitohenkilökuntaan kuuluvan ihmisen lähipiirissä, pitäisi tämän automaattisesti jäädä kotikaranteeniin, jottei olisi riskiä viruksen tuomisesta työpaikalle.
Juvonen pitää ehdottoman tärkeänä, että myös hoitohenkilökunnan perheenjäsenet testattaisiin koronaviruksen varalta.
&#8211; Tautia on erityisen vaikea torjua, kun tällä hetkellä sen voi saada oikeastaan mistä vain, mutta kuitenkin kaupassa pitää käydä, Juvonen pohtii.
Kriisi kertautuu ahdistuksena ja psyykkisenä oireiluna
On päivänselvä asia, että jos koronaepidemia Suomessakin räjähtää käsiin samalla lailla kuin on jo käynyt monessa muussa maailman maassa, joutuvat hoitajat ja lääkärit suorittamaan priorisointia sen suhteen, kenelle tehohoitoa annetaan.
Juvonen uskoo, että eri laitoksiin tullaan perustamaan eettisiä toimikuntia, ja jo nyt varmasti käydään päivittäin pohdintaa siitä, entä jos ja mitä kun tilanne tulee eteen. Esimerkiksi vanhustenhoitoalalla priorisointia on jouduttu harjoittamaan jo pitkään, lähinnä silloin kun toipumismahdollisuuksia ei ole.
&#8211; Tämän kriisin aikana hoitohenkilökunta joutuu näkemään, kokemaan ja tekemään asioita, jotka varmasti monen kohdalla kertautuvat erilaisina traumastressireaktioina. Ei toki kaikilla, koska työ itsessään jo vaatii tekijöiltään paljon luonteenlujuutta. Kriisi tulee varmasti aiheuttamaan paljon henkistä ahdistusta ja psyykkisiä oireita yhteiskunnassa yleisemminkin, ei pelkästään hoitoalalla, sanoo Juvonen.
Riskiryhmiin kuuluvat hoitajat peloissaan
Kansanedustaja Sanna Antikainen Outokummusta pitää kaikkein pahimpana epäkohtana koronakriisin hoidossa tällä hetkellä sitä, että suojavarusteista on edelleenkin pulaa, vaikka varmuusvarasto on avattu. Antikaisen mielestä hoitajille ja lääkereille kuuluu myös Juvosen esittämä vaarallisen työn lisä.
&#8211; Tällä hetkellä hoitoalalla tehdään hyvin pitkää päivää ja kaikki lomat on peruttu. On kohtuutonta vaatia, että pitäisi tehdä sitä työtä oman terveytensä uhalla, jos suojavarusteita ei ole. Myös testaamista on lisättävä ja koronatesteihin pääsyä helpotettava. Monilta itse riskiryhmiin kuuluvilta hoitajilta on tullut sellaista viestiä, että heitäkin pelottaa olla töissä paikassa, missä on suuri riski koronaviruksen kohtaamiseen. Kun siihen lisätään, että suojavarusteita ei ole, on se aika kestämätön yhdistelmä, Antikainen pohtii.
Hoitajien työtaakka katastrofaalinen
Antikainen menee hiljaiseksi sen ajatuksen edessä, että Suomessakin tulisi lähiviikkoina vastaan tilanne, ettei hoitopaikkoja riittäisi kaikille, vaan hoitajat ja lääkärit joutuisivat päättämään, kuka saa hoitoa ja kuka ei. Mahdottomana hän ei ajatusta pidä, mutta kaikki mahdollinen on tehtävä, jotta siltä vältyttäisiin. Kaikkien suomalaisten on saatava hoitoa.
&#8211; Hoitajien työtaakka oli aivan valtava jo ennen koronakriisiä ja nyt se on katastrofaalisella tasolla. Olen todella huolissani myös heidän tilanteestaan. Minulle tulee paljon yhteydenottoja hoitoalan ihmisiltä kentältä ja viesti on sellainen, että lopussa aletaan olla. Yhteydenottoja tulee sekä jaksamisesta että suojavarusteiden puutteesta. On aivan kohtuutonta, että hoitohenkilökunta joutuu suoraan vaarantamaan oman terveytensä suojavarusteiden puutteen takia, Antikainen sanoo.

Koronakriisi koettelee hoitohenkilökunnan fyysistä terveyttä ja henkistä jaksamista: ”Raskaiden valintojen eteen joudutaan Suomessakin”

Kansanedustaja Sebastian Tynkkynen vaatii hoiva-alan ja terveydenhuollon henkilökuntaa pysyttelemään koronaepidemian aikana kotikaranteenia vastaavissa oloissa vapaa-ajallaan. Tynkkynen jätti perjantaina eduskunnassa toimenpidealoitteen, jossa hän edellyttää hallitukselta toimia määräyksen antamiseksi.
&#8211; Koronaepidemia asettaa erityisesti vanhainkodeissa ja vammaisten hoitoyksiköissä asuvien riskiryhmäläisten hengen alttiiksi tälle vaaralliselle virukselle. Meidän tulisi huolehtia siitä, että virus ei pääse leviämään näihin palveluyksiköihin ja jyllätessään aiheuttamaan hirvittäviä seurauksia läheisillemme. Siksi tarvitsemme lisätoimia, joilla kyetään estämään viruksen leviäminen työntekijöiden välityksellä, Sebastian Tynkkynen toteaa.
Potilasmäärien kasvu pahentaa tilannetta
Koronaepidemian aiheuttamat karanteenit asettavat ennennäkemättömän haasteen myös terveydenhuollon työntekijöille. Mikäli suuri osa hoiva-alan ja terveydenhuollon työntekijöistä joutuu asetetuksi karanteeniin työnkin osalta, on alalla seurauksena työvoimapula.
Potilasmäärien kasvu epidemian seurauksena uhkaa pahentaa tilannetta entisestään.
&#8211; Hoiva-alalla ja terveydenhuollon parissa työskentelevät ammattilaiset tekevät kriittisen tärkeää työtä. Meidän tulee turvata henkilökunnan riittävyys pahimmassakin mahdollisessa uhkakuvassa. Jos auttavia käsiä ei ole saatavilla koronakriisin kiihtyessä, apua tarvitsevat jäävät oman onnensa nojaan vaille tarvitsemaansa hoitoa. Siihen tilanteeseen ei saa ajautua, Tynkkynen varoittaa.
Huoli kriittisillä aloilla työskentelevän henkilökunnan riittävyydestä on todellinen. Tällä viikolla astui voimaan hallituksen antama asetus työvelvoitteesta. Se antaa valtuudet kutsua työhön koulutuksen saaneita 18-67-vuotiaita terveydenhuollon ammattilaisia.

Tynkkynen vaatii: ”Riskiryhmien keskellä työskentelevät kotikaranteeniin vapaa-ajallaan”

Koko maailmaa on kohdannut näkymätön ja viekas vihollinen, jonka nujertaminen on meidän kaikkien vastuulla. Elämäämme rajoitetaan valtiovallan toimesta niillä toimilla, jotka ovat välttämättömiä tässä yhteisessä taistelussa. Sinä, minä, me kaikki olemme yhdessä tässä kovassa paikassa nyt ja tulevaisuudessa, kirjoittaa perussuomalaisten kansanedustaja Mari Rantanen.
&#8211; Virus nujertuu nopeimmin siten, että sen tartuntaketjut lakkaavat. Se tarkoittaa sitä, että mitä vähemmän ihmiset tapaavat toisiaan fyysisesti, sitä vähemmän virus siirtyy ihmisestä toiseen, Mari Rantanen muistuttaa.
&#8211; Tämä virus on erityisen hankala siksi, että ihminen voi levittää sitä tietämättään vielä itse terveenä. Viimeisimmät arviot kertovat, että jopa kolme päivää ennen kuin itse tuntee oireita, voi jo viruksen levittää toisiin. Juuri tämän vuoksi on mahdotonta tietää, milloin sitä kantaa ja sen vuoksi kaikkien sosiaaliset kontaktit on minimoitava.
Pysytään mahdollisuuksien mukaan kotona
Koronavirus voi olla lieväoireinen, mutta joillekin se aiheuttaa erittäin vaikean, tehohoitoa vaativan sairauden. Tiedot muualta Euroopasta kertovat, että tehohoidossa on myös nuoria ihmisiä, joten sairaus ei ole vaarallinen pelkästään vanhoille ja muille riskiryhmään kuuluville ihmisille.
&#8211; Niin karseaa kuin se onkin, sen vuoksi on hyvä pysyä kotona, jotta viruksen leviäminen pysähtyy. Se tarkoittaa käytännössä melkoista eristäytymistä, mutta meillä jokaisella suomalaisella on rooli tässä taistelussa. Mitä nopeammin tartuntaketjut vaimenevat, sitä nopeammin me pääsemme normaaliin elämään ja rakentamaan rakasta maatamme uudelleen, Rantanen toteaa.
&#8211; Nyt siis pysytään kotona ja autamme riskiryhmiin kuuluvia asioimaan kaupassa ja apteekissa. Pidämme erityistä huolta niistä lapsista, joille koti ei ole turvallinen. Kysymme kuulumisia, olemme saavutettavissa, puhelimitse ja sähköisesti ensisijaisesti. Autamme yrityksiä ostamalla lahjakortteja ja maksamalla varatut aikamme, mutta siirrämme aikaa. Me emme käy baareissa ja kahvioissa, mutta ostamme mukaan otettavia tuotteita. Juhlat me pidämme myöhemmin, Rantanen listaa <a href="https://blogit.perussuomalaiset.fi/mari-rantanen/korona-on-kaikkien-asia/?fbclid=IwAR1hSx2z6NamTdBtFk08PAnbdVt2_6PrtijDx5fGT1PuLpt0iVLRvJbdxQE">blogissaan</a>.
Riskiryhmien ymmärrettävä viruksen vakavuus
Rantasen mukaan on tärkeää saada riskiryhmät ymmärtämään viruksen nopea leviäminen.
&#8211; Monet ovat tuskastelleet vanhempiensa ja isovanhempiensa kanssa, jotka ”käyvät pikkusen kaupassa”. 
Käydään kaikki vakava keskustelu ikäihmistemme kanssa, mistä on nyt kysymys. Tämä virus ei ole kausiflunssa.
&#8211; Kreikan pääministeri on viestinyt johdonmukaisesti ”menume spiti”, joka tarkoittaa ”pysymme kotona”. Tehdään me jokainen samoin. Pysymme kotona, pidämme huolta rakkaimmistamme ja muista. Me suojelemme nyt elämää.

riskiryhmät

Juuso kysyy THL:n toimitusten tasapuolisuudesta: ”Mitään aluetta ei saa syrjiä”

Ronkainen varusmiesten rokottamisesta: ”Puolustusvoimat olisi syytä ottaa rokotusten kärkilinjaan”

Tanska avautuu, kun kaikki yli 50-vuotiaat on rokotettu

Elomaa: Hallitus on vain odotellut passiivisesti rokotteiden saapumista eikä yrittänyt toimia asian eteen tilanteen edellyttämällä aktiivisuudella

Ruotsidemokraattien Jimmie Åkesson syyttää maan hallitusta kansanmurhasta – vaatii vastuullisten eroa

Tavio: Jos tartunnat saataisiin painettua mahdollisimman alas, yhteiskuntaa voitaisiin avata nopeammin – ”Strateginen valinta tulisi olla tukahduttaminen, eikä taudin leviämisen jatkuva hidastaminen”

Korona voidaan tukahduttaa tehokkailla toimilla: Miksi Suomi ei ota mallia maista, joissa virus on jo hiipumassa?

Koronakriisi koettelee hoitohenkilökunnan fyysistä terveyttä ja henkistä jaksamista: ”Raskaiden valintojen eteen joudutaan Suomessakin”

Tynkkynen vaatii: ”Riskiryhmien keskellä työskentelevät kotikaranteeniin vapaa-ajallaan”

Rantanen: Eristäytymisellä ehkäistään koronaviruksen leviämistä – ”Jokaisella suomalaisella on rooli tässä taistelussa”

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025