Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

riskit

Eduskunnan kyselytunnilla keskusteltiin torstaina rakennusalaa piinaavista vaikeuksista. Elinkeinoministeri Wille Rydman kertoi hallituksen perustaneen työryhmän, jonka tehtävänanto on hyvin kiireellinen.

&#8211; Työryhmän tehtävä on valmistella tietopohjaa budjettiriihen tueksi, jotta hallitus pystyy arvioimaan millaisiin toimenpiteisiin on syytä ryhtyä rakennusalan akuutissa tilanteessa.
Rydman kuitenkin huomauttaa, että suorat tuet eivät välttämättä ole vastuullinen tapa ratkaista ongelmaa.
&#8211; Tiedostan kyllä sen, että edellisellä hallituksella oli tapana ratkaista joka ainut ongelma kaatamalla sen päälle vähän lisää velkarahaa. Tämän hallituksen tapa lähestyä asioita on vastuullisempi.
Suuria riskejä nollakorolla
Rydman muistutti, että kyse ei ole pelkästään rakennusalasta, vaan koko talouden synkästä kokonaiskuvasta, johon rakennusala suhdanneherkkänä alana reagoi.
Myös valtiovarainministeri Riikka Purra jakoi huolen rakennusalan ongelmista.
&#8211; Meillä on ollut nämä luvut käytössä hallitusneuvotteluista saakka, vaikka esimerkiksi rakennusalalla on selvästi mustia pilviä ja konkursseja syntyy, joten tämäkään ei ole tullut valitettavasti yllätyksenä. Rakennusalahan on näistä ongelmista kertonut jo helmikuusta asti, kun Marinin hallitus oli vielä toiminnassa. En tiedä, onko sieltä tullut erityisiä tukitoimia.
&#8211; Kun kysymys on suhdanteista, on syytä korostaa, että osin on myös kyse siitä, että menneinä vuosina velkavivulla ja nollakoroilla on valitettavasti tehty sellaisia hankkeita, joissa riskiä ei ole kyetty kantamaan, ja tämä hallitus ei halua riskejä siirtää veronmaksajan maksettavaksi, Purra painotti.

Yritysten ottamia riskejä ei siirretä veronmaksajien maksettavaksi

Valtionyhtiö Fortumin tytäryhtiön Uniperin pelastamiseksi viime viikolla väännetty kokonaisuus ei kerää kehuja perussuomalaisilta. Tuoreessa kolumnissaan perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoo ihmettelevänsä, miten huolettomasti Suomen hallitus asiaan suhtautuu. &#8211; Pääministeri ja valtiovarainministeri eivät vaivaudu edes vastaamaan asiasta.

Valtion enemmistöosakkuus Fortumissa ja Fortumin enemmistöosakkuus saksalaisessa Uniperissa on Riikka Purran mukaan luonut 1990-luvun alun pankkikriisiin verrattavissa olevan tikittävän aikapommin.
&#8211; Sitä ei uskoisi, kun seuraa, miten huolettomasti hallitus asiaan suhtautuu. Omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd) mainosti perjantaina ”parasta mahdollista kompromissia”, jolla Saksa ostaa Uniperia pilkkahinnalla, yhtiön arvon pudotus on järjetön ja muutenkin Fortum ja suomalaiset jäivät enemmänkin nuolemaan näppejään. Lomailevista pääministeristä ja valtiovarainministeristä ei ole kuulunut sitäkään vähää, Purra kirjoittaa tuoreessa <a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipide/c4cf354b-24eb-4b15-a434-9962854ca9d4">kolumnissaan</a> Maaseudun Tulevaisuudessa.
Fortum on sijoittanut Uniperiin lähes seitsemän miljardia ja lisäksi reilu puoli vuotta sitten myöntänyt uutta rahoitusta kahdeksan miljardia euroa.
Suomen ei tule tukea Saksan kotitalouksia
Purra toteaa, että Uniperin vaikeudet johtuvat sen kiinteistä sopimuksista.
&#8211; Vaikka kaasun hinta on noussut valtavasti, Uniper on sitoutunut toimittamaan kotitalouksille ja yrityksille sitä huomattavasti markkinahintaa matalampaan hintaan. Uuden ”pelastuspaketin” myötä vasta lokakuussa hinta voidaan nostaa lähemmäksi todellista.
&#8211; Suomi maksoi jo eurokriisissä saksalaisten pankkien sijoitusseikkailujen tappioita. Enää sen ei pidä tehdä niin. Mikäli Saksa haluaa tukea kotitalouksiaan ja yrityksiään energiakriisissä, sen tulee tapahtua Saksan valtion toimesta – ei suomalaisten, jotka maksavat energiastaan muutenkin korkeaa hintaa ja esimerkiksi bensiinistä EU:n korkeinta.
Purra kirjoittaa pitävänsä selvänä, että omistajaohjaus on Suomessa surkeassa jamassa.
&#8211; Toisin kuin Tuppurainen väitti, ei ole &#8221;normaalia omistajaohjausprosessia&#8221;, että hallitus on epävarmuuden ja kasvavien riskien tilanteessa hyväksynyt kahdeksan miljardin tukipaketin Uniperille tultuaan siitä informoiduksi. Hätärahoituksen, jota ei suinkaan käytetty johdannaisten vakuuksiin vaan saksalaisten kaasulaskujen tukemiseen. Ennen Venäjän hyökkäystä.
Kyvyttömille ministereille löytyy ratkaisu
Purra huomauttaa, että Uniper-tukipaketti oli suuruudeltaan yli kymmenen prosenttia valtion budjetin kokonaissummasta.
&#8211; Hallitus luottaa siihen, että äänestäjä unohtaa, montako nollaa summassa nyt olikaan. Nyt kansan pitäisi uskoa ”kaikkia osapuolia tyydyttävä hyvä kompromissi”, josta arvioiden mukaan kertyy jokaista Suomen kansalaista kohden tappiota lähes 1 700 euroa.
&#8211; Millä tiedolla hallitus antoi valtuudet tukipakettiin? Olivatko johdannaisriskit tiedossa? Entä pidettiinkö Fortumin pienosakkaat ajan tasalla? Esittämiimme kysymyksiin ei ole saatu lainkaan vastauksia. Siksi vaadimme eduskuntaa koolle ja ministereitä kantamaan vastuuta. Suomalaisen veronmaksajan ei pidä kokea tuskanhikeä Saksan epäonnistuneen energiapolitiikan takia, varsinkaan kun omankin maan politiikassa on aivan tarpeeksi tuskanhielle aihetta. Kyvyttömille ministereille parlamentaarisessa järjestelmässä on ratkaisunsa.
&nbsp;

Purra vaatii vastuun kantamista Uniper-sotkusta: ”Omistajaohjaus on Suomessa surkeassa jamassa”

Perussuomalaiset on ottanut voimakkaasti kantaa sen puolesta, että Uniperin tappiot kaasumarkkinoilla eivät kaadu suomalaisten veronmaksajien niskaan. Viime viikolla perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kuvasi, kuinka Fortumin enemmistöosakkuus saksalaisessa Uniperissa on luonut maallemme 1990-luvun alun pankkikriisiin verrattavissa olevan pommin. Purran mukaan hallituksen ei tule hyväksyä valtavaa tulonsiirtoa suomalaisilta saksalaisten hyväksi.

Mitään ei kuitenkaan ole viikossa tapahtunut. Omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd) on käynyt Saksassa neuvottelemassa, mutta aikapommi tikittää yhä uhkaavammin.
&#8211; Toistaiseksi näennäisillä toimilla on haettu vain lisäaikaa. Skandaalissa vaanii myös valtava kymmenien miljardien johdannaispommi. Saksan päättämättömyys ja ajan pelaaminen lisäävät päivä päivältä suomalaisen tuskanhikeä, mutta hallitusta tämä ei näytä liikaa vaivaavan. Avainministerit ovat ilmeisesti lomailemassa, Purra ihmettelee.
&#8211; Missä ovat pääministeri ja valtiovarainministeri? Onko hallitus huomioinut johdannaisriskit? Miksi suomalaisen veronmaksajan pitää kokea tällaista tuskanhikeä Saksan epäonnistuneen energiapolitiikan takia? Tilanne on järjetön.
Ministereiden annettava tarkka selvitys
Ministeri Tuppurainen on saapumassa tiistaina eduskunnan talousvaliokunnan kuultavaksi. Perussuomalaisille tämä ei kuitenkaan riitä.
&#8211; Ministerien Marin, Saarikko, Lintilä ja Tuppurainen on tultava esiin ja annettava tarkka selvitys tilanteesta. Kuten jo viime viikolla esitin, haluamme tietää, millä tiedolla hallitus on antanut Fortumin johdolle valtuudet Uniperin vähintään 8 miljardin euron tukipakettiin jo alkuvuonna ennen Venäjän hyökkäystä.
&#8211; Kuultiinko puolueettomia arvioitsijoita? Olivatko Uniperin johdannaisriskit tiedossa? Entä pidettiinkö Fortumin pienosakkaat ajan tasalla, kuten osakeyhtiölaki edellyttää? Purra kysyy.
Kuinka paljon veronmaksajien piikkiin?
Purra korostaa, että kyseessä olevat summat ovat valtavia.
&#8211; Tukipaketti on suuruudeltaan yli kymmenen prosenttia valtion budjetin kokonaissummasta. Tämä on 1990-luvun pankkitukien jälkeen suurin yksittäinen piikin avaaminen kertapäätöksellä veroeurojen käytölle yksittäisen yrityksen epätoivoiselle pelastusoperaatiolle, Purra varoittaa.
&#8211; Eduskunta on kutsuttava pikaisesti koolle. Ministerien on annettava eduskunnalle selvitys asiasta ja arvio Uniper-seikkailujen enimmäistappioista. Kuinka paljon menee veronmaksajien piikkiin, jos kaikki riskit laukeavat?

Veronmaksajan tuskanhiki Uniper-sotkusta kasvaa – Purra vaatii ministereitä esiin ja eduskuntaa koolle

Tasavallan presidentin isännöimät Kultaranta-keskustelut jatkuivat tänään maanantaina Naantalissa. Paneelikeskustelussa muuttuvasta turvallisuuspolitiikasta perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Halla-aho huomautti, että Venäjän Ukrainassa aloittama sota voi kestää vielä pitkään, koska tavoitteena voi olla jäätyvän konfliktin luominen. &#8211; Venäjä voi ylläpitää konfliktia vaikka vuosikymmeniä.

Eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaa johtava Jussi Halla-aho painotti, että maailmalla ei edes ole tarkkaa tietoa Venäjän motiiveista aloittamassaan sodassa Ukrainassa.
&#8211; Ukrainan tavoitteet luonnollisesti ovat selkeät, mutta Venäjän strategisia tavoitteita ei varmuudella tiedetä, koska Venäjällä voi olla rinnakkaisia ja vaihtoehtoisia tavoitteita. Voidaan toki sanoa, että suuressa kuvassa Venäjä ei halua Ukrainalle mitään hyvää.
Halla-aho totesi, että jos Venäjä ei kykene saavuttamaan Ukrainassa sotilaallista voittoa, Venäjälle voi kelvata se, että se onnistuu pitämään Ukrainan jatkuvassa kaaoksessa ja kriisitilassa.
&#8211; Venäjä luottaa siihen, että jossain vaiheessa muu maailma kyllästyy tilanteeseen ja syntyy painetta alkaa normalisoida suhteita Venäjään. Ymmärtääkseni Venäjällä on varaa ylläpitää konfliktia vaikka vuosikymmeniä, koska Venäjällä on länsimaita parempi kyky ottaa vastaan tappioita.
Paneeliin osallistuvat myös Helsingin yliopiston tutkijakollegiumia johtava Tuomas Forsberg, puolustusvaliokuntaa johtava Petteri Orpo (kok), vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson sekä puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen, joka totesi, että taistelut Ukrainassa ovat nyt keskittyneet pienelle alueelle.
Kivisen mukaan ei ole näkymää sille, että jompi kumpi osapuoli saisi aikaan sotilaallisen ratkaisun.
&#8211; Myöskään neuvotteluhalukkuutta ei näytä olevan. Sota siis jatkunee tulevaisuudessa kulutussotana, jossa rintamalinjat eivät juurikaan liiku. Kukaan ei varmuudella pysty arvioimaan, kuinka pitkään Venäjän offensiivi jatkuu.
Tulevia sotia pyrittävä estämään
Halla-ahon mukaan olisi vaikeaa ja jopa vaarallista lähteä ulkoapäin antamaan neuvoja, mihin osapuolten, varsinkaan Ukrainan, pitäisi tyytyä.
Halla-aho kuitenkin varoitti tilanteesta, jossa Venäjä saavuttaisi voitoksi katsomiaan lopputuloksia.
&#8211; Sillä olisi sitten vaikutuksia siihen, mitä tapahtuu tämän jälkeen. Meidän pitäisikin pohtia paitsi tätä käynnissä olevaa sotaa ja millä se saadaan loppumaan, myös sitä, mitä tapahtuu tämän jälkeen ja – ennen kaikkea – miten me estämme tulevia sotia. Meidän pitää olla luomatta Venäjälle kannusteita ryhtyä vastaaviin operaatioihin tulevaisuudessa.
Orpo huomautti, että Venäjä ei ole saavuttanut alkuperäistä tavoitettaan. Myös Orpo arvioi, että Venäjä saattaa nyt tavoitella pidempiaikaista jäätynyttä konfliktia, vastaavasti kuin aiemmin itäisen Ukrainan alueella.
&#8211; Venäjän piti hoitaa nopeasti vallanvaihto Ukrainassa ja ottaa maa haltuunsa. Sen he jo hävisivät. Mutta jos jäätynyt konflikti syntyy ja Ukraina menettää lisää alueita se voidaan katsoa Ukrainalle tappioksi.
Halla-aho kuvasi Venäjää arvaamattomaksi ja sanoi että Venäjä tulkitsee maailmanjärjestystä eri tavoin kuin muut valtiot.
&#8211; Länsimaissa ajatellaan, että kansainvälinen yhteisö on tasa-arvoinen, jossa samanarvoisia toimijoita ovat niinkin erilaiset valtiot kuin Kiina, Suomi ja Naurun tasavalta. Venäjällä on kuitenkin supervaltiomentaliteetti, jossa eri kokoisilla valtioilla on erilaiset säännöt. Venäläiseen ajatteluun ei mahdu, että samat säännöt koskevat Venäjää, Suomea tai vaikka Naurun tasavaltaa.
Venäjä katsoo sillä olevan etuoikeuksia
Halla-aho arvioi, että Venäjä katsoo sillä olevan privilegioita (etuoikeuksia).
&#8211; Venäjä haluaa pitää itsellään oikeuksia naapureihinsa ja etupiireihinsä. Venäjällä on varmasti vaikea ymmärtää sitä, että tätä asiaa ei olla ymmärtävinään lännessä.
&#8211; Venäjä näkee Naton ja Yhdysvallat vastapuolina, koska Venäjän mielestä ne kuuluvat samaan kategoriaan. Pienet valtiot voivat päättää vain, mihin etupiiriin ne kuuluvat. Tällaisessa maailmankuvassa ei ole sijaa pienten valtioiden itsenäisyydelle tai suvereenisuudelle.
Halla-aho arvioi, että kriisi Ukrainassa jatkuu – ja pahenee tasan niin kauan kuin Venäjä katsoo, että se voi saavuttaa tavoitteitaan Ukrainaa pommittamalla.
&#8211; Nopein tapa lopettaa humanitaarinen kärsimys on pakottaa Venäjä rauhaan. Siis tavalla tai toisella pakottaa Venäjä tunnustamaan, se että jatkamalla sodankäyntiä Venäjän tavoitteet eivät etene.
Halla-aho sanoi ymmärtävänsä, miksi länsimaat ovat olleet haluttomia puuttumaan sotaan eskalaation pelossa, mutta varoitti myös, että puuttumattomuudella voi olla arvaamattomia seurauksia.
&#8211; Historiasta on hyvä pohtia vastaavia tilanteita. Toinen maailmansota alkoi Hitlerin hyökkäyksellä Puolaan, mutta silloin sitä ei tiedetty että maailmansota oli alkamassa. Päinvastoin, länsimaat halusivat välttää eskalaation ja siksi reaktiot Hitlerin hyökkäykseen jäivät symbolisiksi. Toisin sanoen, siinäkin on riskejä, jos ei tehdä riittävästi ajoissa, koska silloin joudutaan tekemään myöhemmin enemmän ja vielä kivuliaampia asioita.
Nato-jäsenyydessä tärkeintä estää konfliktit ennalta
Halla-aho ei usko, että Suomen ulkopolitiikassa olisi tarvetta suurille muutoksille tulevan Nato-jäsenyyden myötä. Venäjä-politiikassa tärkeintä jatkossa kuitenkin on pyrkiä ennalta ehkäisemään konfliktit.
&#8211; Olemme nähneet, että jos Venäjä ei perinteisessä mielessä pysty edistämään sotilaallisia tavoitteitaan, se on valmis tappamaan ja hävittämään kaiken ympäriltään. Siksi on nostettava mahdollisimman korkealle Venäjän kynnys aloittaa konflikti tai uhata sillä. Näkisin, että Nato-jäsenyyden suurin anti on nimenomaan tässä.
Nato-jäsenyyden myötä Suomikin on pääsemässä Naton perustamissopimuksen viidennen artiklan piiriin.
&#8211; Kukaanhan ei voi sanoa varmuudella, onko Naton artikla viisi jotain muutakin kuin paperia, koska sitä ei ole koskaan testattu, mutta siihenkin on varmasti syy että ei ole testattu. Syy on se, että Venäjä joutuu vakavasti ottamaan huomioon sen mahdollisuuden, että artikla viisi on jotain muutakin kuin paperia.
Natoon ei pidä mennä reunaehdot edellä
Vasemmiston Anderssonin mukaan Suomen tulisi Natossa linjata hyvissä ajoin pohjoismaisesta yhteistyöstä sekä siitä, että Suomeen ei tule ydinaseita tai ulkomaisia joukkoja.
Halla-aho huomautti Anderssonille, että Natoon ei ole viisasta lähteä liittymään reunaehdot edellä, koska se samalla kuluttaa poliittista pääomaa.
&#8211; Erityisen huono ajatus se on silloin, jos uhat, joita vastaan pyritään varautumaan eivät ole todellisia, kuten ydinaseiden tai ulkomaisten joukkojen sijoittaminen Suomeen. Kumpiakaan ei ole sijoitettu yhteenkään uuteen Nato-jäsenmaahan 1990-luvun lopun jälkeen. En siis pitäisi tätä todellisena huolena tai ongelmana, enkä tekisi voimakkaita linjauksia. Suomi ei ole erikoistapaus eikä Natoon pidä lähteä erikoistapauksena.
Halla-aho arvioi, että Nato-jäsenyys ei estä ylläpitämästä suhteita Venäjään tulevaisuudessa.
&#8211; Venäjä tietysti vastustaa naapurimaiden liittymistä Natoon, mutta ei siksi että Venäjä kokisi Naton uhkaksi vaan siksi, että Nato-jäsenyys vähentää Venäjän mahdollisuuksia harjoittaa etupiiripolitiikkaa kyseisissä maissa, ja tämä ei sovi venäläisten supervalta-ajatteluun, Halla-aho sanoi.
Hän arvioi, että pidemmällä aikavälillä Nato-jäsenyys saattaa jopa vakauttaa Suomen ja Venäjän suhteita.
&#8211; Kun Venäjä hyväksyy tapahtuneet tosiasiat, se samalla poistaa Venäjältä kiusauksen pyrkiä harjoittamaan etupiiripolitiikkaa
Suhteiden normalisoiminen Venäjän kanssa on kuitenkin vaikeaa.
&#8211; On hankala nähdä reittejä ulos tästä tilanteesta, jotka mahdollistaisivat normaalien suhteiden paluun, ellei oteta lukuun skenaarioita Venäjän sisällä, mutta niillä on turhaa spekuloida. Toki rajanaapureiden välillä tiettyjen käytännön asioiden, kuten rajaturvallisuuden on pakko toimia.

Halla-aho: Itänaapurilla on supervaltiomentaliteetti – ”Venäläiseen ajatteluun ei mahdu, että säännöt koskevat myös Venäjää”

Ranska tuottaa sähköstään yli 70 prosenttia ydinvoimalla. Se on eniten maailmassa. Sama meno näyttäisi jatkuvan tulevaisuudessakin mutta nyt panostetaan pieniin voimaloihin. Karvaista kokemuksista viisastuneina.

Ydinvoiman osuus Ranskan sähköntuotannosta on maailman suurin ja <a href="https://www.france24.com/en/france/20211013-france-unveils-nuclear-power-overhaul-with-eye-on-china">panostukset</a> ovat peräisin vuoden 1974 opetuksista. Tuolloin öljyntuottajamaiden järjestö OPEC yritti pistää maailman polvilleen tuotantoa rajoittamalla.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron julisti heti kautensa alussa sulkevansa 14 ydinreaktoria. Ydinvoiman osuus maan sähköntuotannosta olisi pudonnut 50 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä.
Ääni muuttui kellossa
Nyt on toinen ääni kellossa ja Macron <a href="https://www.france24.com/en/france/20211012-macron-unveils-€30-billion-investment-plan-to-re-industralise-france">ilmoittikin</a> runsas viikko sitten merkittävistä panostuksista ympäristöystävälliseen huipputekniikkaan.
Ranska investoi 30 miljardia euroa viiden vuoden sisällä tulevaisuuden teknologiaan ja osa siitä ohjataan pienten ydinvoimaloiden rakentamiseen. Minireaktorin teho on korkeintaan 300 MWh, kun nykyisten yksittäisten ydinvoimaloiden teho on 1 500 MWh tienoilla. Ydinvoiman olisi tästäkin syystä päädyttävä EU:n kestävien sijoitusten listalle.
-Tarvitsemme tätä tekniikkaa tulevaisuudessakin, presidentti Macron myönsi puheessaan.
Pieni on kaunista
Pikkuvoimaloiden komponentit rakennetaan sarjatuotantona normitehtaiden tuotantolinjoilla ja niitä rahdataan voimaloiden pystytyspaikoille tarpeen mukaan. Kyseessä on tavallaan Ikea-ajattelusta, joka nyt siis viedään energiantuotantoon.
Pienvoimaloiden etuina ovat muun muassa tarvittavan uraanipolttoaineen pieni määrä ja siten paremmin hallittavissa olevat jätteen jälleenkäsittely. Laitosten rakentaminen on nopeampaa ja samalla viivästysten riski on vähäisempi.
Jättivoimaloiden rakentamisprosessien koukerot ovat monesti osoittautuneet lähes ylittämättömiksi.
S
&nbsp;

Ranska satsaa ydinvoimaan – tähtäimessä pienet reaktorit ja kestävä kehitys

Valtiovarainministeri Katri Kulmuni vastaa Turtiaisen kysymykseen mahdollisesta euroerosta tai euron romahtamisesta, että hallitus ei valmistele vastaavaa tilannetta mitenkään.
 
Ano Turtiainen kysyi aiemmin keväällä, että miten Suomi on varautunut mahdolliseen euron hajoamiseen ja tilanteeseen, jossa Suomen pitää siirtyä nopeallakin aikataululla omaan valuuttaan ja kuinka suuret Suomen maksettaviksi tulevat sitoumukset olisivat euron hajotessa.
&#8211; Tämä ei ole mikään poliittinen kysymys tai mielipidekysymys. Kysymys on Suomen edusta ja varautumisesta kriisitilanteisiin. Näyttää siltä, että syvenevässä talouskriisissä Suomi on heittäytymässä muiden EU-maiden hyväksikäytettäväksi. Meidän pitää itse varautua, muut maat eivät sitä tee puolestamme, Turtiainen sanoo.
Hallitus on välinpitämätön tai ymmärrystä vailla
Ministeri perustelee vastaustaan muun muassa sillä, että Suomi on sitoutunut euroalueen jäsenyyteen ja vakaus- ja kasvusopimukseen.
&#8211; Hallitus joko on välinpitämätön, tai heiltä puuttuu ymmärrys siitä, että euron hajoaminen on todellinen riski. On erittäin vastuutonta olla varautumatta euron hajoamiseen. Yksityinen työryhmä on selvittänyt kaksi vuotta eurosta eroamisen vaikutusta. Tällaisen selvityksen tekeminen kuuluu hallitukselle, ei yksityiselle taholle.
&#8211; Sodankin varalle on varasuunnitelma, esimerkiksi hävittäjien hankinta on osa sellaista. Miksei sotaakin turmiollisemman valuuttajärjestelmän romahduksen varalle ole tehty mitään varautumisselvitystä? Turtiainen ihmettelee.

Turtiainen: Hallitus sulkee silmänsä eurokriisiltä

Yhdysvaltalais-libanonilainen filosofi ja tutkija Nassim Taleb tunnetaan kirjastaan Musta joutsen, joka käsittelee sitä, miten erittäin epätodennäköiset asiat voivat muuttaa maailmaa valtavasti. Uudessa kirjassaan Skin in the Game pohtii arkielämän kätkettyjä epäsymmetrioita. Taleb kritisoi kirjassaan yhteiskunnallisia järjestelmiä, joissa päätöksentekijä ei itse joudu kantamaan vastuuta riskin realisoitumisesta.
Yhdysvaltalainen ekonomisti <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Arnold_Kling">Arnold Kling</a> kutsuu taloustiedettä popularisoivan <a href="https://fee.org/articles/skin-in-the-game-a-political-treatise-for-liberty-that-turns-the-golden-rule-upside-down/">FEE-ajatuspajan sivustolla</a> Talebin kirjaa poliittiseksi tutkielmaksi vapaudesta, jossa etiikan kultainen sääntö kääntyy päälaelleen.
Kultainen sääntö on muun muassa kristinuskon ja konfutselaisuuden tunnustama periaate, joka kehottaa ihmistä tekemään vastavuoroisesti toisille samaa kuin mitä haluaisi itselleenkin tehtävän. Taleb kannattaa ennemminkin sen kaksoisnegaatiota, jossa päätavoitteena on haitan välttäminen. Tämä &#8221;hopeinen sääntö&#8221; kuuluu: älä tee muille sitä, mitä et haluaisi itsellesi tehtävän.
Perinteisesti utilitarismin päämääränä on olliut mahdollisimman paljon hyvää mahdollisimman monelle. Kaksoisnegaatio vaatii tuottamaan mahdollisimman vähän haittaa kaiken kaikkiaan. Klingin mukaan hopeinen sääntö kehottaa meitä olemaan varovaisia ja kohtuullisia, kun ajamme sosiaalisia uudistuksia.
Keskity siis hoitamaan omat asiasi äläkä päätä toisten puolesta, mikä on heille hyväksi. Talebin mukaan tiedämme paljon tarkemmin, mikä on pahaa kuin mikä on hyvää.
Kun valtion virkamies päättää, mikä on sinulle hyväksi, virkamiehen päätöksestä on seurauksia sinulle, muttei hänelle itselleen. Tämä synnyttää Klingin mukaan yhden niistä epäsymmetrioista, joista Taleb on huolissaan.
Talebin keskeinen väite on, että kun ihmiset joutuvat itse kohtaamaan valintojensa seuraukset, he ottavat riskejä, jotka ovat yhteiskunnan kannalta rakentavia. Sen sijaan jos heillä ei ole &#8221;oma nahka pelissä&#8221;, he ottavat haitallisia ja vaarallisia riskejä, &#8221;istuvat toisten housuilla tuleen&#8221;.
<h4>Vanhoissa instituutioissa on viisautta</h4>
Taleb otti hiljattain kantaa myös maahanmuuttoon. <a href="https://stage.sudev.fi/mustan-joutsenen-kirjoittaja-nassim-taleb-varoittaa-avaamasta-rajoja-kristittyna-libanonilaisena-nain-hallitsematon-painajaismainen-maahanmuutto-aiheutti-sisallissodan/">Suomen Uutiset kertoi</a>, että Talebin <a href="https://twitter.com/nntaleb/status/1013166731098054657">twiittaukset</a> ovat herättäneet laajaa keskustelua. Hän ottaa niissä voimakkaasti kantaa avoimia rajoja vastaan.
Talebin ajattelua voi soveltaa myös maahanmuuttopolitiikan tekijöihin. Vapaata liikkuvuutta kannattavat hyväosaiset asuvat usein sellaisissa kaupunginosissa, joita haitallinen maahanmuutto ei vaivaa. Avoimien rajojen politiikan riskit realisoituvat toisissa kaupunginosissa.
Taleb uskoo, että yhteiskunta oppii ja kehittyy yrityksen ja erehdyksen prosessissa. Yksilöt eivät välttämättä opi omista tai toistenkaan virheistä, mutta järjestelmä oppii, kun huonosti toimivat ideat hylätään ja hyvin toimivat jäävät käyttöön. Taleb päätyy konservatiivien suosimaan johtopäätökseen, jonka mukaan sellaisia ideoita ja käytäntöjä, jotka ovat säilyneet pitkiä aikoja, on syytä kunnioittaa, vaikka nämä ajatukset ja käytännöt tuntuisi intuitionvastaiselta.
Talebin ajatus on täydellisessä ristiriidassa sen liberaalin uskomuksen kanssa, jonka mukaan se, että &#8221;niin on aina aiemminkin tehty&#8221;, ei ole hyvä argumentti jonkin instituution tai käytännön säilyttämiseksi.
Talebin mukaan riskien arvioinnissa on otettava huomioon äärimmäisen tuhoisan tapahtuman mahdollisuus siitäkin huolimatta, että tällaiset ovat hyvin epätodennäköisiä. Se, että onnettomuuksissa kuolee enemmän ihmisiä kuin terrorismiin tai tartuntatauteihin on Talebin mielestä huono perustelu suhtautua terrorismiin tai tartuntatauteihin kevyesti.
<h4>Vaarallisimpia ovat &#8221;idiootit älyköt&#8221;</h4>
Talebin mukaan surkeimmin riskejä arvioivat ne, joilla ei ole &#8221;oma nahka pelissä&#8221;. Erityisen vaarallisia ovat intellektuellit, joilla on vaikutusvaltaa, mutta jotka yleensä testaavat ideoitaan kaikilla muilla paitsi itsellään.
Talebilla on oma termikin idiooteille älyköille: The IYI [intellectual yet idiot]. He ovat Talebin mukaan olleet historiallisesti väärässä stalinismin, maoismin, transrasvojen, freudilaisuuden, matalahiilihydraattisen ruokavalion, kaupunkisuunnittelun ja monen muun fanittamansa asian kohdalla.
Taleb kannattaa vapautta, joka hänen mukaansa edellyttää vallan hajauttamista niin, että se, jolla on mahdollisuus tehdä jostakin asiasta päätös, kantaa myös vastuun sen päätöksen seurauksista. Sellaisista instituutioista taas tulee päästä eroon, jotka antavat yksilöiden ottaa riskejä, jotka realisoituvat toisten maksettaviksi.
Kling huomauttaa, että vuoden 2008 finanssikriisiin johtivat rahoituslaitokset, jotka olivat &#8221;too big to fail&#8221;, liian suuria päästettäväksi kaatumaan. Ja hallitukset ratkaisivat ongelman lisävelalla ja paisuttamalla keskuspankkien taseita. Näin riskit siirrettiin tulevaisuuden veronmaksajille, ja luotiin uuden, ehkä entistä pahemman kriisin ainekset.

Riskin ulkoistaminen toisille johtaa tuhoisiin kokeiluihin –  Nassim Taleb ei usko ”kultaiseen sääntöön”

Eduskunnan tarkastusvaliokunta sai valmiiksi yksimielisen lausunnon sote-uudistuksen valinnanvapautta koskevasta hallituksen lakiesityksestä. Perussuomalaisten kansanedustaja ja tarkastusvaliokunnan jäsen Olli Immonen on tyytyväinen valiokunnan yksimieliseen lausuntoon, jossa tarkastellaan uudistukseen sisältyviä riskejä.

&#8211; On selvää, että sote-uudistukseen sisältyy merkittäviä riskejä. Ensinnäkin on hyvin ongelmallista, ettei hallituksen esityksestä muodostu tarkkaa kokonaiskuvaa uudistuksen kokonaisvaikutuksista. Lisäksi tuomme lausunnossa ilmi, että uudistuksen vaikutusarviot ovat puutteellisia. Myös uudistuksen muutosvaiheen kustannusten suuruuteen ja kustannuksista esitettyihin arvioihin liittyy suurta epävarmuutta, Immonen listaa.
Kustannusten kasvua hillitään palvelutasosta tinkimällä
Hallitus on ilmoittanut tavoittelevansa uudistuksella sote-menojen kasvun hillitsemistä kolmella miljardilla eurolla vuoteen 2029 mennessä. Lisäksi hallitus pyrkii omien sanojensa mukaan parantamaan palvelujen laatua ja saatavuutta, kaventamaan terveyseroja sekä vahvistamaan julkisen talouden kestävyyttä.
&#8211; Lakisääteisen ohjauksen myötä kustannusten kasvua voidaan hillitä, mutta se voi tarkoittaa palvelutasosta tinkimistä. Tältä osin lakisääteinen ohjaus on ristiriidassa uudistuksen muiden tavoitteiden kanssa, joita ovat hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen sekä palveluiden yhdenvertaisuuden, saatavuuden ja vaikuttavuuden parantaminen. Tiukka rahoituskehys voi johtaa palveluiden saatavuuden ja laadun heikkenemiseen sekä asiakasmaksujen korottamiseen tilanteessa, jossa vaativassa tuottavuustavoitteessa ei ole onnistuttu, tarkastusvaliokunnan lausunnossa todetaan.
&#8211; Yhdyn tarkastusvaliokunnan yhteiseen huoleen siitä, että hallituksen tavoitteleman kolmen miljardin euron kustannusten hillintä voi tapahtua seuraavan kymmenen vuoden kuluessa palvelujen kustannuksella, Immonen sanoo.
Lausunnossa tuodaan ilmi, että mikäli muutosvaiheen kustannukset toteutuvat suurina ja suuri osa niistä on luonteeltaan pysyviä tai pitkäaikaisia, niin nämä kustannukset vaarantavat uudistuksella tavoitellun sosiaali- ja terveyspalveluiden menojen kasvun hillitsemisen kolmella miljardilla eurolla vuoteen 2029 mennessä.
Digitalisaatiosta saatavat säästöt epävarmoja
Lausunnon mukaan uudistuksen merkittävin säästöpotentiaali liittyy digitalisaatiosta saavutettaviin hyötyihin ja kustannussäästöihin. Riittävä tietopohja ja yhteensopivat ICT-tietojärjestelmät ovat keskeisiä edellytyksiä uudistuksen onnistumiselle.
&#8211; Suhtaudumme lausunnossamme epäillen tietojärjestelmäratkaisuilla kaavailtujen säästöjen saavuttamiseen ja niille kaavailtuun aikatauluun. Useat valiokunnan kuulemat asiantuntijat totesivat, että uudistuksen tietojärjestelmiin liittyvien riskien arviointi on ollut puutteellista, Immonen kertoo.
Valinnanvapaus lisää kustannuksia
Valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden mukaan valinnanvapausmalliin liittyvät taloudelliset epävarmuudet ovat merkittäviä. Asiantuntijoiden mukaan valinnanvapausmalli tulee lisäämään kustannuksia.
Riskeinä lausunnossa on nostettu esiin esimerkiksi asiakasvalikointi, kustannusten siirto julkiselle sektorille, ylihoito ja alihoito.
&#8211; Hallituksen kaavailema niin sanottu kapitaatiomalli ei ole ongelmaton. Malli luo palveluntuottajille kannustimet säästää kustannuksia valikoimalla asiakkaita siten, että ne keskittyvät asiakkaisiin, joista aiheutuvat kustannukset ovat matalat suhteessa kapitaatioon, Immonen toteaa.
&#8211; Suomi on kuitenkin harvaan asuttu maa ja onkin huomattava, että osa väestöstä asuu kohtuullisen pienissä taajamissa. Kilpailun puute voi siten aiheuttaa ongelmia, ja syntyy riski paikallisista monopoleista. Mallin arvioidaan toimivan, jos asiakkaalla on todellinen mahdollisuus valita vähintään kahden tuottajan välillä. Näin ollen yritysten kannustimet tulla markkinoille ovat erittäin ratkaisevassa asemassa, lausunnossa todetaan.
Maakunnille tulossa heikko itsehallinto
Valiokunnan lausunnon mukaan maakuntien itsehallinto on muodostumassa kapeaksi, mikä on ongelmallista maakuntien taloudellisten kannustimien näkökulmasta.
&#8211; Maakuntien rahoitus on lähes täysin valtion varassa. Maakunnilla ei siis ole verotusoikeutta eikä muitakaan omia tuottomahdollisuuksia, Immonen huomauttaa.
Valiokunta kiinnittääkin lausunnossaan huomiota siihen, että maakunnat eivät saa ottaa pitkäaikaista lainaa, ja investointimahdollisuudet ovat rajatut. Valtion ohjaus on vahvaa ja alijäämän kattamisvelvollisuudet ovat tiukat.
&#8211; Heikko itsehallinto ja vahva valtion ohjaus eivät luo maakunnille sellaisia vahvoja kannustimia tehokkaaseen taloudenpitoon ja omien varojen käyttöön kuin vahvan itsehallinnon omaavilla maakunnilla olisi. Kansanvaltaisuuden ja maakuntien itsehallinnon kannalta on erittäin ongelmallista luoda järjestelmää, jossa valtioneuvosto ja ministeriö voivat hallinnollisilla päätöksillään ohittaa vaaleilla valitun maakuntavaltuuston tekemät päätökset, lausunnossa todetaan.
Palkkaharmonisointi aiheuttaa lisäkustannuksia
Tarkastusvaliokunnan lausunnossa tuodaan ilmi, että henkilöstömenot tulevat muodostamaan suurimman osan maakunnan käyttökustannuksista. Sen vuoksi palkkaharmonisointi tulee vaikuttamaan merkittävästi uudistuksen kustannuksiin.
&#8211; On tärkeää ymmärtää, että kyseessä on luonteeltaan pitkäaikainen vaikutus. Palkkojen harmonisoinnin aiheuttamat lisäkustannukset voivat vaikeuttaa uudistuksen säästötavoitteen saavuttamista. On huolestuttavaa, että kukaan valiokunnan kuulemista asiantuntijoista ei kyennyt täsmentämään palkkaharmonisoinnista aiheutuvien kustannusten mittaluokkaa, Immonen sanoo.
Lausunnossa todetaan, että valiokunnan saamat arviot palkkaharmonisointiin liittyvistä lisäkustannuksista vaihtelevat merkittävästi.
&#8211; Sosiaali- ja terveysministeriön arvio palkkaharmonisoinnin kustannuksista on noin 100-300 miljoonaa euroa. Uudistusta koskevan hallituksen esityksen yhteydessä on arvioitu palkkaharmonisoinnin kustannusvaikutuksiksi 75-700 miljoonaa euroa. Kuntatyönantajien mukaan kustannukset olisivat noin 700 miljoonaa euroa tai suuremmat. Tuore kunta-alan palkkaharmonisointia koskeva työtuomioistuimen päätös lisää riskiä palkkaharmonisoinnin kustannusten merkittävään kasvuun. Työtuomioistuimen ratkaisun mukaan palkat tulee harmonisoida ylimpään palkkaan, mikäli tehtävät ovat tulkittavissa samoiksi, lausunnossa todetaan.

riskit

Yritysten ottamia riskejä ei siirretä veronmaksajien maksettavaksi

Purra vaatii vastuun kantamista Uniper-sotkusta: ”Omistajaohjaus on Suomessa surkeassa jamassa”

Veronmaksajan tuskanhiki Uniper-sotkusta kasvaa – Purra vaatii ministereitä esiin ja eduskuntaa koolle

Halla-aho: Itänaapurilla on supervaltiomentaliteetti – ”Venäläiseen ajatteluun ei mahdu, että säännöt koskevat myös Venäjää”

Ranska satsaa ydinvoimaan – tähtäimessä pienet reaktorit ja kestävä kehitys

Turtiainen: Hallitus sulkee silmänsä eurokriisiltä

Riskin ulkoistaminen toisille johtaa tuhoisiin kokeiluihin – Nassim Taleb ei usko ”kultaiseen sääntöön”

Immonen: Sote-uudistukseen sisältyy merkittäviä riskejä

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025