Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Roberta Metsola

Euroopan parlamentin jäsen ja eurovaaliehdokas Pirkko Ruohonen-Lerner (ps./ECR) toivoo saavansa jatkoa korruptionvastaiselle työlleen. Ruohonen-Lerner on toiminut meppinä yhteensä viiden vuoden ajan kahdella eri parlamenttikaudella.

Europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lernerin ensimmäisellä meppikaudella 2015-19 hänen päätyötään oli veronkierron, talousrikosten ja rahanpesun kitkeminen.
– Tätä työtä tein neljä vuotta talous- ja raha-asioiden valiokunnassa ECONissa, PANA-tutkintavaliokunnan varapuheenjohtajana sekä talousrikoksia, veropetoksia ja veronkiertoa käsittelevän TAX3-erityisvaliokunnan jäsenenä.
Talousarviovarat eivät saa valua korruptioon
Kuluneella kaudella 2023-24 Ruohonen-Lerner on toiminut talousarvion valvontavaliokunnassa CONTissa, joka valvoo EU-budjetin käyttöä Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tukemana. Lisäksi hän on toiminut ING2-erityisvaliokunnassa, joka käsitteli ulkomaista sekaantumista EU:n vaaliprosesseihin, sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden EMPL-valiokunnassa.
– On tärkeää varmistaa, että talousarviovarat käytetään mahdollisimman tehokkaasti eivätkä ne valu korruptoituneisiin hankkeisiin. Esimerkiksi elpymisvälineen varojen käytössä on mittavia väärinkäytöksiä, ja tähän tulee puuttua, kertoo Ruohonen-Lerner.
Qatargate avasi silmiä
Joulukuussa 2022 Euroopan parlamenttia järisytti korruptioskandaali, jossa ryvettyi parlamentin demariryhmän meppejä, muiden muassa kreikkalainen parlamentin varapuhemies Eva Kaili. Heidän epäillään saaneen mittavia lahjuksia Qatarilta ja Marokolta.
Skandaalin seurauksena ING2-erityisvaliokunnan mandaattia laajennettiin käsittelemään lahjomattomuuden, avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden vahvistamista Euroopan parlamentissa. Lisäksi parlamentin puhemies Roberta Metsola esitti 14-kohtaisen suunnitelman sääntöjen uudistamiseksi.
– Parlamentissa on vahvistettu esimerkiksi väärinkäytösten paljastamista koskevat sisäiset säännöt. Sääntöjä on tiukennettu myös esimerkiksi entisten jäsenten lobbaustoiminnan rajoittamiseksi, ja lobbaritapaamisten ilmoittaminen on tehty pakolliseksi, kertoo Ruohonen-Lerner.
Väärinkäytösten ilmoittajia suojeltava
Ruohonen-Lerner oli itse mukana neuvottelemassa EU:n toimielinten, eli komission, neuvoston ja parlamentin, yhteistä avoimuusrekisteriä ECR-ryhmän puolesta. Hän on myös toiminnassaan edistänyt väärinkäytösten ilmoittajien suojelua.
– Päätöksenteon tulee olla mahdollisimman avointa. On tärkeää tietää, keitä päätöksentekijät ja virkamiehet tapaavat ja ketkä vaikuttavat kulissien takana EU-toimielinten päätöksiin. Mahdollisista väärinkäytöksistä on voitava ilmoittaa ilman pelkoa siitä, että ilmoittaja joutuu kostotoimenpiteiden kohteeksi.
Euroopan parlamentin vaalien varsinainen vaalipäivä on tuleva sunnuntai 9. kesäkuuta, ja uusi parlamentti aloittaa heinäkuun puolessavälissä.
– Ensi töikseen uuden parlamentin on otettava kantaa siihen, mitä kesken jääneitä asioita jatketaan. Tällaisia ovat esimerkiksi direktiivi korruption torjunnasta, kertoo Ruohonen-Lerner.
&nbsp;

Eurovaaliehdokas Ruohonen-Lerner vaatii EU-toimielinten korruptiota kuriin: ”Esimerkiksi elpymisvälineen varojen käytössä on mittavia väärinkäytöksiä”

Euroopan parlamentti äänestää tänään EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkalainsäädännön kokonaisuudistuksen lopullisesta muodosta. Euroopan parlamentin jäsen Teuvo Hakkarainen (ps./ECR) katsoo, että vaikka Euroopassa on viimein herätty laittoman siirtolaisuuden moniin sosiaalisiin ja taloudellisiin ongelmiin, EU ajaa edelleen maahanmuuttolainsäädännön tosiasiallista löysentämistä.

Kymmenen säädöksen kokonaisuus on ollut työn alla syksystä 2020, ja siitä on saavutettu alustava sopu viime vuoden lopussa. Edellisen vaalikauden 2014–2019 yritys uudistaa säädöskehys epäonnistui siirtolaiskriisin ja terrorismin muovattua jäsenmaiden näkemyksiä oikeistolaisemmiksi. Parlamentin puhemies Roberta Metsola on kutsunut säädöskokonaisuutta vaalikauden tärkeimmäksi uudistukseksi.
&#8211; Tämä lainsäädäntö ei torju tehokkaasti ihmissalakuljetusta Välimerellä eikä laittomia rajanylityksiä, se ei ratkaise EU:n sisällä tapahtuvaa edelleen siirtymistä eikä anna kunnollisia työkaluja pakkopalautuksiin, europarlamentaarikko Teuvo Hakkarainen listaa säädösten heikkouksia.
Taakanjako loukkaa suvereniteettia
Valtioiden suvereniteettia eniten loukkaava ”pakollinen solidaarisuus” eli taakanjako on saatu neuvoteltua mukaan antamalla jäsenmaille vaihtoehtoisia tapoja kantaa vastuuta.
&#8211; Jäsenmailta viedään oikeus päättää vastaanottokapasiteettinsa, taloudellisten ja henkilöresurssiensa puitteissa, paljonko siirtolaistaakkaa maa voi ottaa kantaakseen, Hakkarainen kuvailee.
Euroopan komissio astuu kriisitilanteissa puikkoihin ja koordinoi taakanjaon jäsenmaiden kesken, tulijamäärien ollessa vain kolmansien maiden hyvän tahdon ja ulkorajojen kestokyvyn varassa.
Laittoman siirtolaisuuden torjunta tehotonta
Myös toimimaton Dublin-asetus romutetaan Välimeren maiden vaatimuksesta.
&#8211; Ensimmäisen saapumismaan sijaan jatkossa painotetaan tulijoiden aiempia siteitä EU:n alueella, mikä vaatinee loputtomia arviointeja ja hallinnollinen taakka kasvaa jäsenmaissa, Hakkarainen jatkaa.
Euroopan parlamentti on tehnyt parhaansa turvapaikkaprosessien tehostamiseen tähtäävien sääntöjen vesittämiseksi.
&#8211; Aiheettomien turvapaikkahakemusten nopeaan hylkäämiseen on luotu mahdollisimman paljon esteitä, vaikka nykyään jo yleisesti myönnetään taloudellisen siirtolaisuuden suuri osuus maahanmuutosta. Tämä tekee laittoman siirtolaisuuden torjunnasta jatkossakin tehotonta ja kallista vastaanottaville yhteiskunnille, Hakkarainen pohtii.
Kansainvälinen ulottuvuus puuttuu kokonaan
Sääntöihin on luotu laajoja poikkeuksia esimerkiksi lapsiperheiden ja yksin saapuvien alaikäisten kohdalla, ja lisää oikeusturvatakeita vaaditaan jo nykyisellään raskaan turvapaikkaprosessin hidastamiseksi.
&#8211; Lisäksi kansainvälinen ulottuvuus puuttuu kokonaan, eli ei luoda sääntöjä kolmansien maiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä, europarlamentaarikko parahtaa.
Uusi lainsäädäntö on jo nyt vanhentunutta, kun otetaan huomioon esimerkiksi Italian ja Albanian, tai Iso-Britannian ja Ruandan, välillä suunnitellut yhteistyöt.
Rajavartijoiden työ vaikeutuu
Lisäksi rajaviranomaisten toimintaa valvomaan määrätään ihmisoikeusvalvojia.
&#8211; Tämä tulee hyvästä tarkoituksestaan huolimatta vaikeuttamaan rajavartijoiden työtä, siis rajaturvallisuuden ja valtion alueellisen koskemattomuuden takaamista, kun rapsujen pelossa rajoilla ei kohta uskalleta toimia maahantunkeutujia vastaan, Hakkarainen maalailee.
Maahanmuuttolainsäädännön yhdenmukaistaminen EU-tasolla tekee jäsenvaltioiden itsenäisen päätöksenteon maahanmuuttopolitiikastaan mahdottomaksi ja loukkaa näiden suvereniteettia. Hakkarainen lupaa äänestää kaikkia Suomelle haitallisia maahanmuuttopaketin säädöksiä vastaan.
&nbsp;

Vesitetty maahanmuuttopaketti loukkaa maiden suvereniteettia eikä ratkaise siirtolaisuusongelmia – myös toimimaton Dublin-asetus romutetaan Välimeren maiden vaatimuksesta

Euroopan parlamentin puhemies Roberta Metsola vieraili eduskunnassa maanantaina 4. maaliskuuta. Metsola tapasi eduskunnan puhemiehen Jussi Halla-ahon sekä eduskuntaryhmien edustajia. Puhemies Jussi Halla-aho nosti tapaamisessa esiin itärajan tilanteen ja vaati EU:ta ottamaan Suomen kansalliset erityispiirteet jatkossa paremmin huomioon.

Puhemiehet Jussi Halla-aho ja Roberta Metsola keskustelivat Euroopan parlamentin vaalien merkityksestä Ukrainan tuelle. Puhemiehet pitivät tärkeänä vahvistaa poliittista, taloudellista ja sotilaallista tukea Ukrainalle ja lisätä Venäjään kohdistuvia EU:n vastatoimia.
Puhemies Halla-aho kuvasi tilannetta Suomen ja Venäjän rajalla ja kommentoi muuttoliikkeen välineellistämistä.
&#8211; EU:n tulee pystyä vastamaan nykyistä tehokkaammin ja määrätietoisemmin muuttoliikkeen välineellistämiseen tai antaa jäsenvaltioille enemmän kansallista liikkumavaraa valita tehokkaimmaksi katsomansa vastatoimet, puhemies Halla-aho totesi.
Metsäpolitiikan pysyttävä kansallisissa käsissä
Tulevan EU-vaalikauden poliittisista painopisteistä keskusteltaessa puhemies Halla-aho nosti esille sen, että Suomen kansalliset erityispiirteet, kuten pitkät etäisyydet ja ilmasto, on huomioitava EU:ssa nykyistä paremmin. Puhemies otti esille myös metsätalouden merkityksen Suomelle. Metsäpolitiikan tulee jatkossakin olla kansallisessa päätösvallassa.
Puhemies Metsola tapaa vierailullaan myös pääministeri Petteri Orpon, presidentti Alexander Stubbin sekä nuoria ja opiskelijoita erillisessä tilaisuudessa.
Vierailu on osa puhemies Metsolan kiertuetta eri EU-maissa ennen 6.–9. kesäkuuta käytäviä eurovaaleja. Tavoitteena on herättää kiinnostusta EU-vaaleihin ja kannustaa suomalaisia äänestämään.​
&nbsp;

Puhemies Halla-aho tapasi Euroopan parlamentin puhemiehen – rajaturvallisuus esillä: ”EU:n tulee pystyä vastamaan nykyistä tehokkaammin ja määrätietoisemmin muuttoliikkeen välineellistämiseen”

EU:n ulkorajojen valvontaa sekä turvapaikkamenettelyä tiukennetaan ja palautukset suoraan rajalta onnistuvat entistä helpommin. Jäsenvaltioille on tulossa joko velvollisuus vastaanottaa kiintiöpakolaisia tai maksaa korvaus EU:n yhteisrahastoon. Saavutettu sopu on toki historiallinen, mutta vastaanotto on ristiriitainen.

Soutamisen ja huopaamisen vuodet ovat näillä näkymin ohitse, kun EU:ssa viimein päästiin yli yön kestäneissä neuvotteluissa yksimielisyyteen jäsenvaltioiden välejä pahastikin hiertäneestä pakolais- ja maahanmuuttopolitiikasta. Erityisen otettu oli unionin sisäasioista ja maahanmuutosta vastaava komissaari Ylva Johansson:
&#8211; Historiallinen saavutus, <a href="https://www.svt.se/nyheter/snabbkollen/historisk-migrationspakt-i-eu">tuuletti</a> Johansson uutistoimisto TT:n kiertoartikkelissa.
&#8211; Lopultakin saamme maahanmuuttopolitiikan kuntoon Euroopassa.
Sijoita tai maksa
Sopimuksen mukaan eteläisen Euroopan maat ottavat käyttöön tiukemman turvapaikkamenettelyn EU:n ulkopuolisilla rajoilla. Samalla ne saavat enemmän valtaa poistaa alueeltaan henkilöt, joiden turvapaikkahakemus on hylätty.
Sisemmällä unionissa olevat maat saavat valita, ottavatko ne vastaan tietyn määrän pakolaisia, vai maksavatko ne sijoittamisen sijasta rahaa EU:n yhteisrahastoon. Julkisuudessa on mainittu taakanjakosopimuksen yhteydessä 20 000 euron korvaus yhdestä ottamatta jätetystä pakolaisesta.
Sopimuksen yksityiskohtia ei ole vielä julkaistu.
”Pragmaattinen ratkaisu”
Euroopan parlamentin puhemies Roberta Metsola ei pidä Politicon <a href="https://www.politico.eu/article/eu-migration-deal-roberta-metsola-refugees-migration-asylum-rules/">mukaan</a> saavutettua sopua ”täydellisenä”, pikemminkin kyse on ”pragmaattisesta” ratkaisusta.
Sopimus pitää vielä muodollisesti ratifioida Euroopan parlamentissa sekä Euroopan neuvostossa.
Itse kunkin jäsenmaan pitää saattaa sopimus myös omaan lainsäädäntöönsä, mikä sekin vie aikansa.
”Katastrofaalinen päivä”
Runsaat 50 järjestöä varoittaa avoimessa <a href="https://picum.org/blog/open-letter-eu-human-rights-risks-migration-pact/">kirjeessään</a>, että sopimus sallii lasten pidättämisen ja turvapaikanhakijoiden siirtämisen Euroopan ulkopuolelle. Se mahdollisesti myös lisää rotuun perustuvaa profilointia.
&#8211; Tämä on katastrofaalinen päivä ihmisille, jotka pakenevat sotaa ja väkivaltaa. Euroopan unioni keskittyy turvapaikkauudistuksellaan pidätyskeskusten perustamiseen ja karkotuksiin vaarallisiin kolmansiin maihin. Tämä on kompromissi ihmisoikeuksien kustannuksella, toteaa puolestaan Lääkärit ilman rajoja -järjestön edustaja.
&nbsp;

Ristiriitainen vastaanotto – EU viimein sopuun pakolais- ja maahanmuuttopolitiikasta

Lahjusskandaali ravisuttaa Euroopan parlamenttia ja nyt todella huonoon aikaan. Venäjän hyökkäyksen alla Euroopan pitäisi olla yhtenäinen mutta ahneus näyttää taas käyvän kaiken edellä. Pukit ovat ehkäpä perinteisesti vartioineet kaalimaata, mutta nyt evästä on ilmeisesti heitelty aidan tuolta puolen.

Kreikkalainen Pasok-puolueen europarlamentin jäsen ja varapuheenjohtaja Eva Kaili (kuvassa) istuu St. Gillesin vankilassa Brysselissä epäiltynä lahjusten vastaanottamisesta. Pidätettynä on kolme muutakin henkilöä, epäiltyjä on useampia. Lahjusten antajaksi epäillään öljyvaltio Qataria. Syytteitä käsitellään oikeudessa ensimmäisen kerran keskiviikkona.
Poliisi on tehnyt <a href="https://www.bbc.com/news/world-europe-63941509">etsintöjä</a> 19 eri kotiosoitteessa sekä toimistoissa. Käteistä on löytynyt 600 000 euroa sekä 150 000 euron edestä virkavaltaa kiinnostavia kuitteja. Myös Euroopan parlamentti on käynnistänyt omat tutkimuksensa. Kyseessä on yksi suurimmista korruptioskandaaleista parlamentin historiassa.
Korruptioon liittyviä etsintöjä tehtiin sunnuntaina myös <a href="https://www.politico.eu/article/corruption-european-parliament-qatar-live-blog/">Italiassa</a>. Belgian liittovaltio syyttäjä on tehnyt pyynnön yhteistyöstä Italian kanssa Eurojustin eli Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston kautta.
”Kyse on oikeasta ja väärästä”
&#8211; Nyt ei ole kyse oikeistosta tai vasemmistosta, <a href="https://www.politico.eu/article/corruption-european-parliament-qatar-live-blog/">kommentoi</a> tilannetta parlamentin puhemies Roberta Metsola Politico.eu-sivustolla.
&#8211; Kyse on oikeasta ja väärästä ja vetoankin teihin, jotta vastustaisitte kiusausta hyödyntää tilannetta poliittisesti.
Unkarin pääministeri Viktor Orbán ei voinut olla puuttumatta skandaaliin ja Twitterissä hän <a href="https://twitter.com/PM_ViktorOrban/status/1602255764059561987">huomauttikin</a> oikein kuvan kanssa siitä, että ”Euroopan parlamentti on vakavasti huolissaan korruptiosta Unkarissa”.
Energiaratkaisut kummittelevat taustalla
Jutun syyttäjät epäilevät, että Persianlahden valtio olisi vaikuttanut Euroopan parlamentin taloudellisiin ja poliittisiin päätöksiin useiden kuukausien ajan. Kyse on tiettävästi rahasta, joka on liikkunut osapuolten välillä.
Belgialaiset tiedotusvälineet ovat nimenneet vaikuttajavaltion Qatariksi. Maan hallitus kiistää syytökset. Eva Kailin vastuualueeseen parlamentin varapuheenjohtajana on kuulunut Lähi-itä. Hän on aiemmin puolustanut Qataria julkisesti tavalla, joka on saattanut herättää huomiota.
Qatar on mainittu eräänä vaihtoehtona korvaamaan venäläistä maakaasua etenkin siitä erityisen riippuvaisessa Keski-Euroopassa. Ensimmäiset <a href="https://www.ft.com/content/43f60031-c0cf-41f7-8a93-cf931006507a">sopimukset</a> LNG:n laivauksista Qatarista Saksaan on jo tehty ja ne alkavat vuonna 2026.

Lahjusepäily järsii EU:n uskottavuutta – sosialidemokraattinen europarlamentin jäsen korruptioskandaalin keskiössä

Ranska ja Italia ovat ryhtyneet ajamaan EU:n perussopimusten muuttamista. Ne haluavat luopua yksimielisistä päätöksistä.

Ranska on nyt EU:n puheenjohtajamaa. Presidentti Emmanuel Macron aikoo ottaa perussopimusten avaamisen esille EU:n valtionpäämiesten kesäkuun huippukokouksessa (<a href="https://yle.fi/uutiset/3-12437638">Yle</a> ja <a href="https://www.spiegel.de/ausland/emmanuel-macron-wirbt-fuer-eu-verfassungskonvent-a-bb74c87e-8dc1-47f5-9c58-717375e9c750">der Spiegel</a>).
Taustalla on Saksan ja Unkarin vastustus EU:n energiapakotteisiin Venäjää kohtaan. Saksa vastustaa energiapakotteita erityisesti maakaasun tuontiin Venäjältä. Se vastustaa myös raakaöljyn hintakattoa. Unkari onnistui pysäyttämään öljyn tuontikiellon ja sekin vastustaa maakaasun pakotteita (<a href="https://www.spiegel.de/ausland/geplantes-eu-embargo-ungarn-will-nicht-auf-russisches-oel-verzichten-a-566f3321-7213-4391-80a2-ff6c38bdf628">der Spiegel</a>).
Italian pääministeri Mario Draghi ehdotti viime viikolla perussopimusten avaamista. Häntä ovat tukeneet Macron, komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja Euroopan parlamentin puheenjohtaja Roberta Metsola. Kaikilla on taka-ajatuksena myös EU:n yhteisvastuiden lisääminen. Se tarkoittaisi lisää yhteisiä velkapapereita eli eurobondeja, yhteistä verotusta ja uusia elvytysrahastoja. Pienet jäsenmaat Suomi mukaan lukien eivät halua luopua yksimielisyyden vaatimuksesta EU:n päätöksenteossa.
EU:n perussopimusten muuttaminen olisi joka tapauksessa hidas ja vaikea prosessi. Sopimusten muuttaminen edellyttää kaikkien jäsenmaiden yksimielisyyttä. Hallitusten välinen konferenssi valmistelee perussopimusten muutoksen. Uusin perussopimus on vuonna 2007 hyväksytty Lissabonin sopimus. Aloite siihen tehtiin jo vuonna 2000. Alkuperäinen sopimus kaatui ainakin kahdessa jäsenmaassa. Vuonna 2007 hyväksytty versio oli vesitetty versio alkuperäisestä ehdotuksesta.
Suomen on syytä vastustaa yksimielisyyden vaatimuksesta luopumista. Jos näin tehtäisiin niin neljä suurta maata Saksa, Italia, Ranska ja Espanja hallitsisivat täysin EU:n päätöksentekoa. Varsinkin Ranska, Italia ja Espanja ajavat voimakkaasti EU:n yhteisvastuiden kasvattamista. Saksakin saattaa taipua ainakin osin tälle linjalle. Suomella olisi tällöin pysyvä nettomaksajan rooli EU:ssa.

Italia ja Ranska ajavat EU:n perussopimusten muuttamista, luopuisivat päätösten yksimielisyydestä – tarkoittaisi lisää suomalaisille yhteistä velkaa, yhteistä verotusta, uusia elvytysrahastoja

Roberta Metsola

Eurovaaliehdokas Ruohonen-Lerner vaatii EU-toimielinten korruptiota kuriin: ”Esimerkiksi elpymisvälineen varojen käytössä on mittavia väärinkäytöksiä”

Vesitetty maahanmuuttopaketti loukkaa maiden suvereniteettia eikä ratkaise siirtolaisuusongelmia – myös toimimaton Dublin-asetus romutetaan Välimeren maiden vaatimuksesta

Puhemies Halla-aho tapasi Euroopan parlamentin puhemiehen – rajaturvallisuus esillä: ”EU:n tulee pystyä vastamaan nykyistä tehokkaammin ja määrätietoisemmin muuttoliikkeen välineellistämiseen”

Ristiriitainen vastaanotto – EU viimein sopuun pakolais- ja maahanmuuttopolitiikasta

Lahjusepäily järsii EU:n uskottavuutta – sosialidemokraattinen europarlamentin jäsen korruptioskandaalin keskiössä

Italia ja Ranska ajavat EU:n perussopimusten muuttamista, luopuisivat päätösten yksimielisyydestä – tarkoittaisi lisää suomalaisille yhteistä velkaa, yhteistä verotusta, uusia elvytysrahastoja

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025