Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

rokotekattavuus

Eduskunnan täysistunnossa <a href="https://verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/taysistunnot/taysistunto-10-2022?start=14433&amp;end=15047&amp;speaker=1437">käsiteltiin</a> keskiviikkona perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpään <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lakialoite/Sivut/LA_4+2022.aspx">lakialoitetta</a> laiksi tartuntatautilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta. Aloite vaatii kumottavaksi tartuntatautilakiin lisättyä väliaikaista pykälää ”EU:n digitaalisen koronatodistuksen kansallinen käyttö&#8221; ja siihen tehtyjä viittauksia poistettavaksi muualta laista. Mäenpää siis ajaa aloitteellaan koronapassin poistamista laista.

Juha Mäenpää viittasi aloitteessaan julkisuudessa esillä olleisiin valtiosäännön asiantuntijan näkemyksiin:
&#8211; Valtiosääntöasiantuntija ja Itä-Suomen yliopiston sosiaalioikeuden yliopistonlehtori Pauli Rautiainen vaati sosiaalisessa mediassa, että mikäli valtioneuvosto ei tuo viipymättä tämän tartuntatautilain pykälän eli koronapassin kumoamista eduskuntaan, tulisi kansanedustajien saattaa asia vireille lakialoitteella. Lisäksi hän vaati, että eduskunnan tulisi kumota 58 i § viipymättä istuntokauden alettua. Hän myös vertasi asiaa tartuntatautilain 58 d §:n kumoamiseen syyskuussa. Rautiainen perusteli vaatimuksiaan sillä, että perusoikeusrajoituksen hyväksyttävyys ei täyty.
Järjen Ääni ry:n kannanotto esillä
Mäenpää toi keskusteluun Järjen Ääni ry:n helmikuun alussa julkaistun kannanoton. Omien verkkosivujensa mukaan Järjen Ääni ry pyrkii edistämään koronapandemiaan liittyvää avointa keskustelua ja tieteeseen perustuvaa päätöksentekoa yhteiskunnassa. Kannanotossaan yhdistys vaatii koronapassisääntelyn kumoamista ja katsoo, että laajemmassa katsannossa koronapassisääntely itsessään asettaa vaarallisen ennakkotapauksen kansalaisten itsemääräämisoikeuden, perusoikeuksien ja yksityiselämän suojan kaventamiselle myös tulevaisuudessa.
&#8211; Kun koronarokotusohjelmat tammikuussa 2021 käynnistyivät laajamittaisesti suuressa osassa maailmaa mukaan lukien Eurooppa, Euroopan neuvoston yleiskokous hyväksyi päätöslauselman numero 2361 koskien covid-19-rokotteeseen liittyviä eettisiä ja oikeudellisia kysymyksiä.
Mäenpää muistutti päätöslauselman kehottavan jäsenvaltioita huolehtimaan, että kansalaisia informoidaan siitä, että rokotus ei ole pakollinen ja että ketään ei poliittisesti, sosiaalisesti eikä muutenkaan painosteta ottamaan rokotetta.
&#8211; Jäsenmaiden tulisi taata, että ketään ei syrjitä siksi, että ei ole ottanut rokotetta, riippumatta siitä, onko rokottautumatta jättäytymisen peruste terveydellinen tai periaatteellinen, Mäenpää korosti Järjen Ääni -yhdistyksenkin esille nostamaa kohtaa Euroopan neuvoston päätöslauselmasta.
Liuta yliopistoasiantuntijoita esittänyt kritiikkiä
Järjen Ääni ry:n kannanotossa oli nostettu esille useamman yliopistoasiantuntijan kriittisiä näkökulmia koronapassilainsäädäntöön. Mäenpää nosti myös ne salikeskusteluun:
&#8211; EU:n koronatodistuksen kansallista käyttöä koskevan tartuntatautilain 58 i §:n perustuslainmukaisuusarviointia on kritisoinut Lapin yliopiston julkisoikeuden dosentti Matti Muukkonen kiinnittämällä huomiota siihen, että lainsäädännössä terveet rokottamattomat asetettiin epäyhdenvertaiseen asemaan suhteessa muihin ihmisiin sillä perusteella, että he eivät olleet ottaneet vapaaehtoista rokotusta.
&#8211; Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen on todennut, että rokotekattavuuden lisääminen ei ole itsessään hyväksyttävä peruste rokotepassin avulla toteutettavalle perusoikeuksien rajoittamiselle.
Mäenpää toivoo aloitteen nopeaa käsittelyä
&#8211; Helsingin yliopiston julkisoikeuden professori Toomas Kotkas on kirjoituksessaan todennut, että rokotepassilla ei voida luoda rokotetuille ’erioikeuksia’, kuten esimerkiksi pääsyä ravintolaan tai osallistumisoikeutta harrastuksiin siten, että rokottamattomilta kiellettäisiin edellä mainittuihin tilaisuuksiin pääsy kokonaan rokottamattomuuden johdosta.
&#8211; Valtiosääntöoikeuden dosentti Pauli Rautiaisen mukaan koronatodistus ei ole hyväksyttävä, jos se ei ole epidemiologisesta näkökulmasta epidemian hallinnan kannalta välttämätön, luetteli Mäenpää.
Kansanedustaja toivoi lopuksi, että sosiaali- ja terveysvaliokunta ottaisi lakialoitteen nopeasti käsittelyyn.
&nbsp;

Mäenpään lakialoite koronapassin poistamiseksi laista kävi lähetekeskustelussa – lukuisat asiantuntijat esittäneet kritiikkiä koronapassilainsäädäntöön

Perussuomalaisten mielestä pakkorokotukset eivät sovi Suomeen. Tasavallan presidentti ja useat asiantuntijat ovat kommentoineet samansuuntaisesti, puheenjohtaja Riikka Purra sanoo. Perussuomalaiset esittää sen sijaan otettavaksi käyttöön pikatestejä.

Eduskunta keskusteli tänään tartuntatautilain muuttamisesta esityksessä, jossa terveydenhuollon henkilökunnalle käytännössä määrättäisiin pakkorokottautuminen.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra pani merkille, että kun sosiaali- ja terveysministeri Krista Kiuru alkoi esitellä lakimuutosta, muut hallituksen ministerit lähtivät salista.
&#8211; He eivät ilmeisesti halunneet jäädä puolustamaan esitystä. Ei salissa paljon hallituspuolueiden kansanedustajiakaan ollut, Purra ihmettelee.
&#8211; Kyseessä on merkittävä esitys. Perussuomalaisten mielestä pakkorokotukset eivät sovi Suomeen. Tasavallan presidentti ja useat asiantuntijat ovat kommentoineet samansuuntaisesti, Purra sanoo.
Passi antaa väärän turvallisuudentunteen
Perussuomalaiset esitti pikatestejä otettavaksi käyttöön myös terveydenhuollossa.
&#8211; Rokotekattavuus on korkealla, passit ovat käytössä, mutta siitä huolimatta virus leviää ja tartuntamäärät kasvavat, Purra sanoi puheenvuorossaan.
&#8211; Koronapassi antaa väärän turvallisuudentunteen käyttäjälleen.
&#8211; Rokotteet ehkäisevät tehokkaasti vakavaa koronatautia, minkä vuoksi ne ovat suositeltavia, mutta valitettavasti tartuntaa ja tartuttamista ne eivät kykene estämään. Me haluamme, että virus ei leviäisi, ja siksi esitämme pikatestejä, Purra sanoi.
Purra kuvasi, että pikatestien puolesta on tänään liputtanut myös THL.
&#8211; Pikatestit olisivat paljon parempi tapa varmistaa se, että ihmisellä ei ole tartuntaa. Nekään eivät tietenkään ole sataprosenttisen varmoja, mutta kuitenkin toimivia ja hyväksi havaittuja.
Ministerikin toivoi pikatestausta
Purra kertoi, että kansanedustajillekin on tuotu pikatestit käyttöön ja niitä on suositeltu käytettäväksi joka aamu ennen eduskuntaan saapumista.
&#8211; Jos nämä toimivat eduskunnassakin, rokotteiden rinnalla, uskon, että niistä olisi enemmän apua sellaisilla paikoissa, joissa on vielä tarkempaa huolehtia siitä, että henkilöllä ei ole tartuntaa. Kuten siis hoitoalalla, Purra sanoi.
Ministeri Kiuru piti perussuomalaisten esitystä hyvänä ja toivoi, että pikatestaus saataisiin laajemmin käyttöön. Hän lupasi uusia linjauksia asiasta pian.

Purra: Pikatestit hoitoalalle, ei pakkorokotuksia

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo perusteli MTK:n koollekutsumassa puoluejohtajien aluevaalipaneelissa eilen, että koronapassi olisi se apu, jota juuri nyt tarvitaan. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra puolestaan kuvasi, että koronapassin merkitys on jäänyt epäselväksi. 

Kokoomus kannattaa koronapassin laajempaa käyttöä. Kokoomuksen puheenjohtaja, kansanedustaja Petteri Orpo puhui koronapassin puolesta eilen MTK:n koollekutsumassa puoluejohtajien aluevaalipaneelissa.
&#8211; Jos koronapassi olisi ollut keväästä asti käytössä, siitä olisi ollut valtava apu. Se olisi myös kannustanut useampia ottamaan lisää rokotteita. Tässä hetkessä sitä pitäisi käyttää paljon laajemmin, sanoi Orpo ja kutsui koronapassia välineeksi, jota ”juuri nyt tarvitaan”.
Eduskunta päätti koronapassista lokakuussa. Passin käyttö on tarkoitettu vain tilanteisiin kun rajoituksia on, jolloin rajoituksilta voi välttyä hankkimalla koronapassin. Eduskunnassa perussuomalaiset äänestivät koronapassin hylkäämisen puolesta.
Perussuomalaiset äänesti eduskunnassa vastaan
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra muistutti, että perussuomalaiset ei kannattanut koronapassia alun perinkään.
&#8211; Perussuomalaiset ei kannata sen laajentamista.
Purra muistutti, että rokotteen ottaminen on vapaaehtoista ja että viime vuonna eduskunnassakin ylivoimainen enemmistö kansanedustajista on kannattanut rokottautumisen vapaaehtoisuutta.
&#8211; Me emme kannata leikittelyä sillä, että rokotteen ottaminen olisi pakollista. Suomessa rokotekattavuus on nyt jo hyvällä tasolla, Purra sanoi.
Hän ei ole samoilla linjoilla Orpon kanssa, joka toivoo passin kannustavan rokottautumaan.
&#8211; Niihin ihmisiin, jotka syystä tai toisesta eivät halua ottaa rokotetta, ei pystytä vaikuttamaan puheilla pakkorokottamisesta tai sillä, että laajennetaan koronapassia.
Demarien Lindtmanin mielikuvitus lähti liikkeelle
SDP:n Antti Lindtmanin ajatuksissa Purran kommentti sai täysin uusia merkityksiä, sillä Lindtman oli keksinyt päässään, että perussuomalaiset kannattaisikin koronapassia.
&#8211; Jos olette tulleet sille kannalle, että kannatattekin koronapassia, niin eikö kannattaisi tehdä kaikki mahdollinen vaikka se ei yksinään ratkaise, Lindtman yritti.
Purra huomautti Lindtmanille, että rokotteen ottaminen ei tällä hetkellä täysin estä viruksen tartuttamista tai sairastumista, mikä on nähtävissä esimerkiksi useista sairaanhoitopiirien tilastoista.
Purra totesi, että koronapassin tarkoitus on jäänyt hämäräksi.
&#8211; Tiedämme, että rokote estää tehokkaasti vakavaa tautimuotoa, mutta kun virus silti leviää, on vaikea sanoa, mikä on koronapassin varsinainen merkitys. Koronapassi taitaa olla poliitikoille helppo väline, jolloin tilanteen vaikeutuessa voidaan sanoa, että jotain on asian eteen tehty.
Artikkelin otsikkoa on tarkennettu 25.11.2021 klo 15.02.

Orpo uskoo koronapassin laajentamiseen, Purra ei: ”Poliitikoille helppo väline, jolla voidaan sanoa, että jotain on tehty”

Lupaavan alkusyksyn jälkeen Suomen koronatilanne on viime päivinä kääntynyt synkemmäksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen sanoi eilen Ylellä, että muuta vaihtoehtoa ei ole kuin mitoittaa rajoitustoimet sen mukaan, miten tautitilanne alueellisesti kehittyy.

Sosiaali- ja terveysministeriö on <a href="https://stm.fi/-/ravitsemisliikkeiden-rajoituksiin-muutoksia-etela-pohjanmaalla-ja-koko-uudellamaalla-otetaan-kayttoon-ravintolarajoitukset">tiedottanut</a>, että Etelä-Pohjanmaalla ja Uudellamaalla otetaan käyttöön leviämisvaiheen rajoitukset ravintoloille.
Suomen terveydenhuolto kuormittuu uhkaavasti sairaalahoitoa vaativien koronapotilaiden vuoksi, mistä johtuen monien muiden vakavien sairauksien hoidot viivästyvät.
Sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Taneli Puumalainen totesi torstaina Ylen A-Talkissa, että Suomen rokotekattavuus ei vielä riitä hidastamaan epidemiaa.
80 prosentin rokotekattavuus vasta marraskuussa
Osana koronakriisin hallintaan tarkoitettua hybridistrategiaa ja sen toimintasuunnitelmaa osasta rajoituksista on luovuttu. Suomi lähestyy 80 prosentin rokotekattavuutta, mutta näillä näkymin tämä tavoite saavutettaneen vasta marraskuussa.
Perussuomalaisten kansanedustaja, eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Arja Juvonen katsoo, että tartuntaketjujen uudelleen liikkeelle lähteminen johtunee siitä, ettei rokotekattavuus ole vieläkään tarpeeksi korkealla.
&#8211; Kun rajoituksia on nyt löysätty, ihmiset ovat alkaneet elää ja toimia vapaammin. Siihen liittyy yhdessäoloa, ja maskejakin on jätetty pois. Kun viruksella on mahdollisuus levitä, se leviää. Nyt on luotettava asiantuntijoihin ja alueellisiin toimijoihin, kuten kuntiin, jotka pohtivat miten rajoitusten kanssa on toimittava, Juvonen sanoi A-Talkissa.
Perussuomalaiset vastustaa koronapassia
Eduskunta päätti niin sanotusta koronapassista viikko sitten perjantaina.
Koronapassin avulla, vaihtoehtona rajoituksille, toiminnanharjoittajat voivat ottaa käyttöön koronapassin, jolloin vältetään viranomaisten rajoitukset asiakaspaikkamääriin.
Perussuomalaiset ei kannata koronapassia. Perussuomalaiset kyseenalaisti koronapassin tarpeellisuuden ja oikeudenmukaisuuden jo syyskuussa eduskunnan kyselytunnilla.
Koronapassissa valuvikoja
Juvonen toteaa, että koronapassi on ensinnäkin otettu käyttöön liian myöhään. Koronapassista voi nähdä seuraavan myös yhdenvertaisuusongelmia.
&#8211; Jos passi haluttiin ylipäätään ottaa käyttöön, se olisi pitänyt tehdä jo kesällä, jolloin rokotekattavuus ei ollut näin korkea kuin se on nyt. Lisäksi koronapassissa on muitakin valuvikoja, ja on herännyt huoli, saadaanko viat kuntoon ennen kuin passin voimassaolo päättyy. Sehän on voimassa vain vuoden loppuun, Juvonen sanoi.
Eduskunnassa perussuomalaiset äänesti koronapassia koskevan hallituksen esityksen <a href="https://stage.sudev.fi/perussuomalaiset-aanestivat-koronapassin-hylkaamisen-puolesta-hallitus-tyrmasi-epakohtien-korjaamisen/">hylkäämisen</a> puolesta. Perussuomalaiset esitti lakiesityksen lukuisten epäkohtien korjaamista, mutta hallitusta asia ei kiinnostanut.
Alueelliset rajoitukset toimiva keino
Perussuomalaiset <a href="https://stage.sudev.fi/perussuomalaisten-eduskuntaryhma-ei-ole-koronapassin-takana-ranne-eriarvoistava-jarjestelma-joka-ei-ratkaise-mitaan/">katsoo</a>, että alueelliset rajoitukset ovat edelleen toimiva keino, jolloin yhteiskuntaa voidaan avata asteittain. Rinnalle ei tarvitse tuoda koronapassia eli eriarvoistavaa järjestelmää, joka ei ratkaise mitään.
Myös HUSin vs. johtajaylilääkäri Jari Petäjän mukaan ravintoloiden aukiolon rajoittaminen on tehokkain keino tavoittaa rokottamattomat kansalaiset.
– Jotta tekisimme mahdollisimman vähän rajoituksia, jokaisen rajoitustoimen täytyy aina olla mahdollisimman vaikuttava. Maalaisjärkistä on aloittaa asioista, jotka vaikuttavat hyvin suureen määrään riskikäyttäytymistä, Petäjä sanoi.
Juvonen myönsi, että rajoituspäätökset ovat rankkoja mutta välttämättömiä.
&#8211; Rajoituksilla on aina omat vaikutuksensa. Kuitenkin luotan siihen, että jos ja kun rajoituksiin mennään, niin ne tulevat alueellisesti ja aluehallintovirastot lähtevät toimimaan. Meidän on toimittava sen mukaan, miten tautitilanne kehittyy alueellisesti ja valtakunnallisesti.
Yökerhossa suurempi riski kuin ruokaravintolassa
Juvonen nosti esille myös niin sanottujen ”bileravintoloiden” ja ruokaravintoloiden erot.
&#8211; Pitäisi saada selkeät luvut, mitkä ovat molemmissa ravintolatyypeissä tartuntojen määrät. Eduskunnan valiokunnissakin on käyty keskustelua siitä, kuinka paljon tartuntoja on ollut ruokaravintoloissa. Asiaa on vaikea selvittää, mutta logiikkakin sanoo, että jos yökerhossa biletetään nenät vastakkain, niin tartunnan mahdollisuus on tällaisessa ravintolassa suurempi kuin ruokaravintolassa, jossa ruokaillaan tutussa, omassa porukassa.
Henkilökohtaisella toiminnalla on merkitystä
Juvonen korosti myös jokaisen oman henkilökohtaisen toiminnan merkitystä.
&#8211; Jokainen voi pohtia edelleenkin maskin käyttöä, käsihygieniaa ja etäisyyttä muihin. Myös etätyö on mahdollisuuksien mukaan edelleen toimiva ratkaisu, jolloin tarpeettomia kontakteja voidaan välttää.
SDP:n kansanedustaja Aki Lindén kiitteli Juvosta ruokaravintoloiden ja bilepaikkojen erojen huomioimisesta.
&#8211; Meillä on monentyyppisiä ravintoloita, ja tietyissä ravintoloissa on läheiset kontaktit, joissa äänenvoimakkuuden noustessa tartunnatkin voivat levitä helpommin. Täyteen ahdetut bileravintolat ovat olleet selkeitä riskipaikkoja, joissa tartuntaketjuja on lähtenyt liikkeelle.
&nbsp;

Koronatilanteessa synkkä käänne, uusia rajoituksia tulossa – Juvonen: Jokaisen toiminnalla on nyt merkitystä – ”Voi edelleen pohtia maskin käyttöä, käsihygieniaa ja etäisyyttä muihin”

Rokotekattavuudessa on Ruotsissa selkeät erot etnisten ryhmien välillä, ikäänkin katsomatta. Eroja on pyritty selittämään alhaisimmilla tuloilla ja koulutuksen puutteilla, mutta Dagens Nyheterin mukaan lopullinen vastaus uupuu vielä.

Koko Ruotsin yli 16-vuotiaasta väestöstä 75 prosenttia on saanut kaksi annosta koronarokotetta. Erityisesti vanhat ihmiset ovat käyneet joukolla piikitettävinä: 60–69-vuotiaista tuplarokotettuja on 89 prosenttia ja yli 70-vuotiailla rokotuskattavuus on jo yli 90 prosenttia.
Kaikista alle 18–24-vuotiaista puolet oli saanut kaksi rokoteannosta viikolla 35. Ruotsin rokotekattavuus on Pohjoismaiden alhaisin, mutta korkeampi kuin EU:ssa keskimäärin. Ruotsi ja Suomi ovat nuorten rokotekattavuudessa selvästi Norjaa ja Tanskaa jäljessä.
Alhaisen rokotekattavuuden kolme pointtia
Rokotekattavuus on <a href="https://www.dn.se/sverige/fakta-i-fragan-vilka-ar-de-ovaccinerade/">Dagens Nyheteri</a>n mukaan periaatteessa sidoksissa henkilön syntymämaahan, tuloihin ja koulutukseen. Suurimmat eroavaisuudet näkyvät ulkomailla ja Ruotsissa syntyneiden välillä. Mitä alhaisempi ikä, sitä suurempi on ero rokotekattavuudessa etnisten ryhmien välillä.
20–29-vuotiaista Ruotsissa syntyneistä ainakin yhden rokoteannoksen on saanut 77 prosenttia porukasta. Muualla Euroopassa syntyneillä kattavuus on 42 prosenttia ja Euroopan ulkopuolella syntyneillä 49 prosenttia. Vielä 30–39-vuotiailla luvut ovat Ruotsi-muu Eurooppa-muu maailma 82-48-59. Erot ovat selkeitä myös vanhemmissa ikäryhmissä.
DN ei ole löytänyt selitystä rokotekattavuuden eroille etnisten ryhmien väillä. Terveysviranomaiset eivät ole analysoineet lukuja. Sikainfluenssarokotusten (vuosina 2009–2010) datassa tulokset ovat samansuuntaisia.

Ulkomailla syntyneet kaihtavat rokotteita Ruotsissa – nuorista alle puolet vailla suojaa pandemiaa vastaan

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio vaatii pääministeri Marinin (sd.) hallitusta lopettamaan maan sisäisen koronapassin valmistelun. Asiasta ollaan antamassa hallituksen esitys.

Ville Tavio katsoo, että rokotuskattavuuden jatkuvasti kasvaessa tapahtumat ja ravintolat voidaan jo vapauttaa ilman koronapassiakin.
&#8211; Koronapassi olisi turhaa byrokratiaa. Kauanko tällaista passia käytettäisiin, ja ohjattaisiinko sillä jatkossa ihmisiä ottamaan esimerkiksi kausi-influenssarokotuksia? Tällainen järjestelmä lähestyy tosiasiallista rokotepakkoa, Tavio ihmettelee.
Selvästi epätasa-arvoinen järjestely
Tavio huomauttaa myös, että koronapassin tulee läpäistä perustuslakivaliokunnan seula.
&#8211; Kyse on selvästi epätasa-arvoisesta järjestelystä. Tällainen perusoikeuksien rajoittaminen voi tulla kyseeseen vain välttämättömänä toimenpiteenä, mitä se ei tässä tapauksessa ole, Tavio katsoo.
&nbsp;

rokotekattavuus

Mäenpään lakialoite koronapassin poistamiseksi laista kävi lähetekeskustelussa – lukuisat asiantuntijat esittäneet kritiikkiä koronapassilainsäädäntöön

Purra: Pikatestit hoitoalalle, ei pakkorokotuksia

Orpo uskoo koronapassin laajentamiseen, Purra ei: ”Poliitikoille helppo väline, jolla voidaan sanoa, että jotain on tehty”

Koronatilanteessa synkkä käänne, uusia rajoituksia tulossa – Juvonen: Jokaisen toiminnalla on nyt merkitystä – ”Voi edelleen pohtia maskin käyttöä, käsihygieniaa ja etäisyyttä muihin”

Ulkomailla syntyneet kaihtavat rokotteita Ruotsissa – nuorista alle puolet vailla suojaa pandemiaa vastaan

Tavio: Koronapassin valmistelu lopetettava

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025