Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

rokotesolidaarisuus

Suomalainen siviilikriisinhallinnan asiantuntija menehtyi viime kuussa Covid-19-virukseen. Asiantuntija työskenteli Somalian turvallisuuskehitystä tukevassa EU-operaatiossa. Perussuomalainen kansanedustaja Mari Rantanen teki hallitukselle kirjallisen kysymyksen kansainvälisen siviilikriisinhallinnan henkilöstön turvallisuudesta. 


&#8211; Kriisinhallinnan henkilöstö työskentelee usein alikehittyneillä alueilla, joissa rokottamattomuus on riski ja hoitoon pääsy ei ole itsestään selvää. Hallituksen prioriteetit ovat pielessä, jos rokotteita ei jaeta tarpeen perusteella. Näyttääkin siltä, että politiikka on jyrännyt rokotejakelussa, Mari Rantanen sanoo.
Omiakin reippaasti rokottamatta
Kysymyksessään Rantanen viittaa <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/8e8acaee-9004-4864-825c-08804ebe3eeb">Suomen päätökseen</a> osana EU-jäsenmaiden enemmistöä luovuttaa noin 34 000 rokotetta pandemiasta pahiten kärsineille Bulgarialle, Kroatialle, Virolle, Latvialle ja Slovakialle.
&#8211; Rokotukset ovat edistyneet Suomessa hitaasti. Hallituksen mielestä meillä on kuitenkin varaa solidaarisuuteen, vaikka omia ei ole vielä läheskään rokotettu. Rokotteita annetaankin ennemmin ulkomaille kuin suomalaisille, Rantanen toteaa.
Sisäministeri esitti osanottonsa
Kriisinhallintakeskus on osa sisäministeriön hallinnonalaa. Sisäministeri Maria Ohisalo esitti Twitterissä osanottonsa asiantuntijan menehtymisen johdosta. Sisäministerin mukaan kerta on ensimmäinen, kun suomalainen menetetään siviilikriisinhallinnassa.
&#8211; Tapahtunut on valitettava ja raskas isku siviilikriisinhallinnalle. Sisäministeriltä olisin kuitenkin toivonut pyrkimystä siihen, että ensimmäinen kuolemantapaus jäisi myös viimeiseksi, mikäli se on rokotteista kiinni. Olen huolissani myös sotilaallisesta kriisinhallinnasta, joka toimii alikehittyneillä pandemia-alueilla eikä tietojeni mukaan myöskään ole saanut rokotteita, Rantanen kertoo.

Rantanen siviilikriisinhallinnan turvallisuudesta: ”Rokotteita annetaan ennemmin ulkomaille kuin suomalaisille”

EU:n solidaarisuusprojektit näyttävät hyödyttävän yksinomaan suuria jäsenmaita. Pienet jäsenmaat käytännössä pääomittivat saksalaiset ja ranskalaiset jättipankit noin kymmenen vuotta sitten &#8211; ja EU:n 750 miljardin pelastuspakettikin on kohdistettu Italialle, joka on johtava G7-teollisuusmaa. Nyt Saksa selvinnee seuraamuksitta törkeästä EU:n rokoteohjelman rikkomuksesta, <a href="https://www.politico.eu/article/germanys-coronavirus-vaccine-side-deal-at-odds-with-legally-binding-eu-pact/">Politico</a> kirjoittaa.

Lehti huomauttaa, että Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen julisti viime perjantaina, ettei yksikään EU-maa saa kiilata muita jäsenmaita rokotteiden jakelujonon ohi.
– Yhdelläkään jäsenmaalla ei ole lupaa neuvotella aiheesta rinnakkain, <a href="https://www.reuters.com/article/us-health-coronavirus-vaccine-germany/germany-secured-50-million-vaccine-doses-from-curevac-biontech-on-top-of-eu-supplies-document-idUSKBN29D1WU">von der Leyen totesi</a> tomerasti.
Muutaman tunti tämän toteamuksen jälkeen Saksan terveysministeriö kertoi rikkoneensa tätä sääntöä tilattuaan kymmeniä miljoonia rokotteita omin päin.
Mitä seuraamuksia tällä on? Luulisihan isojen johtavan esimerkillään? Ei, komissio pitää silmien ummistamista moraalisesti oikeana strategiana.
Saksa neuvotteli omat sopimuksensa salassa
EU lähti rahoittamaan rokotetutkimuksia varmistaakseen sen, etteivät jäsenmaat olisi eriarvoisessa asemassa toimivien rokotteiden saatavuudessa. Toisin on käynyt.
<a href="https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000007719537.html">Ilta-Sanomat uutisoi</a> maanantaina, että italialaiset ihmettelivät EU:n sisäisen rokotejakelun vinoumaa: Saksa sai alkuun 150 000 rokotetta. Muille jäsenmaille rokotteita heltisi huomattavasti vähemmän. Suomeenkaan rokotteita ei ole saatu odotettua määrää.
Saksan terveysministeriö painotti, ettei heidän rinnakkaistilauksillaan taklata muita jäsenmaita jonon hännille.
– Yksikään toinen EU-jäsenmaa ei saa rokotteita myöhemmin esimerkiksi BioNTechiltä siitä syystä, että Saksa on tilannut rokotteita täydentävästi, terveysministeriön tiedottaja Hanno Kautz selitti.
Rokotejakelun vinouma nostattaa palaneen käryä. Saksa on tehnyt rokotevalmistajien kanssa sopimuksia salassa jo loppukesästä lähtien. Maa olisi voinut kertoa avoimesti tilaavansa varmuuden vuoksi lisää rokotteita EU:n rokotetoimitusten jälkeen – jos se olisi ollut Saksan aikomus.
&#8221;Solidaarisuuden majakka&#8221;
Politico kirjoittaa Von der Leyenin julistaneen kesäkuusta asti EU:n rokoteohjelman toimivan solidaarisuuden majakkana. Tuntuisi siltä, että ollakseen tehtäviensä tasalla hän ei voi katsoa Saksan toimintaa läpi sormiensa.
Eurokriisissä solidaarisuus tarkoitti sitä, että muun muassa Suomi valjastettiin suojaamaan noin 20-25 miljoonan euron tappioriskinsä kreikkalaispankeista lapioimalla ensitöikseen noin 1 000 miljoonaa euroa Keski-Euroopan jättipankkien tappiosuojaksi.
Raha on toki tärkeää, mutta nyt solidaarisuuden nimissä leikitään terveydellä ja ihmishengillä.
<a href="https://yle.fi/uutiset/3-11456899">EU:ssa</a> ja <a href="https://valtioneuvosto.fi/-/10616/eurooppaministerit-keskustelivat-eu-n-toimista-koronapandemian-torjunnassa">Suomen hallituksessa</a> toistetaan viestiä: Euroopan unioni on arvoyhteisö. Jos tämän arvoyhteisön johtoajatus on isomman oikeudella, niin se loogisesti selittäisi unionin arvomaailman.
Euroopan unionissa kannattaa olla suuri jäsenmaa. Muilta viedään rahat ja heidät tuupataan jonon hännille kerjäämään murusia.

EU:ssa kannattaa olla suuri jäsenmaa: Saksalainen komission puheenjohtaja haluton rankaisemaan Saksaa unionin rokoteohjelman rikkomuksista

Viime päivinä julkisuuteen päätyneet viestit herättävät kummastusta siitä, mikä on Suomen linja EU:n koronarokotehankintoihin liittyen. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen on jättänyt tänään hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa pyritään selvittämään Suomen linjaa ja vastuunjakoa EU:n rokotehankintoihin liittyen.

&#8211; Keskiviikkona Ruotsin entinen ulkoministeri Carl Bildt twiittasi kuvan EU-komissiolle osoitetusta kirjeestä, jossa korostettiin EU:n globaalia vastuuta ja haluttiin jakaa EU:n yhteishankintarokotteita EU:n ulkopuolisille maille, tietenkin edullisesti ja reilusti. Kirjeen oli allekirjoittanut muun muassa Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto, kertoo perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ja jatkaa:
&#8211; Tänään perus- ja perhepalveluministeri Krista Kiuru kertoi terveys- ja elintarvikekomissaari Stella Kyriakidesille lähettämästään kirjeestä, jossa hän vaati EU:lta painostusta rokotevalmistajille rokotteiden saamiseksi nopeasti EU-maihin. Kumpaa tavoitetta Suomi EU-tasolla ajaa?
Hallituksella ei kiirettä rokotusten kanssa
Koronarokotukset ovat alkaneet Suomessa varsin verkkaisesti ja pelkästään sote-henkilöstön rokotuksiin voi mennä kuukausia.
&#8211; Hallitus ei tunnu asiassa juurikaan kiirehtivän ja tiedotuksen taso tuntuu jatkuvan maskigatesta tutulla linjalla. Media on kuitenkin tuonut esiin sen, että nykytahdilla koko väestön rokottaminen kestäisi vuosia, ja pelkästään sote-henkilöstön osalta esimerkiksi HUS:in koko henkilökunnan rokottaminen voi venyä maalis-huhtikuulle.
&#8211; Tässä tilanteessa, kun rokotteita ei saada tarpeeksi edes EU-maiden omiin tarpeisiin, Suomen edustajien ei todellakaan pitäisi olla EU-tasolla puhumassa rokotesolidaarisuudesta ja jakamassa yhteishankintakiintiön rokotteita EU:n ulkopuolisille maille, Antikainen moittii.
Haavisto jälleen sabotoimassa Suomen kansallista etua
Suomen EU-politiikkaa on usein leimannut hyvesignalointi ja oman maamme edunvalvonnan sijasta ”poliittisen pääoman” kerääminen tuntemattomaksi jäävään tarkoitukseen.
&#8211; On käsittämätöntä, että samaan aikaan kun ministeri Kiuru on herännyt rokotetoimitusten hitauteen ja aivan oikein vaatinut toimenpiteitä asian korjaamiseksi, ulkoministeri Haavisto on tässäkin asiassa sabotoimassa Suomen kansallista etua. Kysymys kuuluu, hyväksyvätkö muut puolueet hallituksessa tällaisen toiminnan? Saavatko vihreät ja Haavisto kaivaa kuoppaa hallitukselle ja vetää maton tällä kertaa keskustan sijasta ministeri Kiurun jalkojen alta? Antikainen ihmettelee.
&nbsp;

Antikainen: Onko Suomen rokotelinja EU:ssa rokotesolidaarisuus vai kansallinen etu?

rokotesolidaarisuus

Rantanen siviilikriisinhallinnan turvallisuudesta: ”Rokotteita annetaan ennemmin ulkomaille kuin suomalaisille”

EU:ssa kannattaa olla suuri jäsenmaa: Saksalainen komission puheenjohtaja haluton rankaisemaan Saksaa unionin rokoteohjelman rikkomuksista

Antikainen: Onko Suomen rokotelinja EU:ssa rokotesolidaarisuus vai kansallinen etu?

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025