Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

rotusyrjintä

Hallitusta rasismista kouluttaneet paljastuivat itse rasisteiksi – Rostila: THL levittää syrjivää pseudotiedettä valkoisten etuoikeuksista

Dosentti Ari Helo moittii lukion historiankirjaa: ”Halutaanko koululaisille antaa naiiviin utopistinen kuva Euroopan ulkopuolisten alueiden historiasta ennen kolonialismin kautta?”

Intersektionaalisuutta väitetään tieteeksi, vaikka se on humpuukia. Tiedetoimittaja Marko Hamilo haastattelee dosentti Ari Heloa, joka on julkaissut laajan tutkimuksen instersektionaalisuudesta ja woke-ilmiöstä. 

Ari Helo tutkii Yhdysvaltain aatehistoriaa ja poliittista kulttuuria sekä kulttuurintutkimuksen metodologiaa. Hän opettaa Helsingin yliopistossa Pohjois-Amerikan tutkimusta. Finnish Methodology Society julkaisi hiljattain Helon tutkimuksen otsikolla ”Intersektionaalista vai &#8217;valkoista&#8217; ylivaltaa? Syrjäytymiskeskustelun vääristymät Suomessa ja Yhdysvalloissa”. Helo roimii woke-ilmiötä ja intersektionaalisuutta kovin sanoin.
Katso Helon ja Hamilon keskustelu täältä:
<iframe loading="lazy" title="Dosentti: intersektionaalisuus on pseudotiedettä" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/Z5C7CVAAPA8?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>

Dosentti Ari Helo lyttää woken ja intersektionaalisuuden: ”pseudotiedettä”

2020-luvulla yleistynyt identiteettipoliittinen johtamisoppi monimuotoisuudesta, yhdenvertaisuudesta ja inkluusiosta on törmännyt juridisiin haasteisiin. Wokeen liitetty oppi vaatii etnisyyteen perustuvaa erityiskohtelua vähemmistöille, joiden nähdään olevan heikossa asemassa. Instituutiot ja yritysmaailma ovat syytäneet miljardien edestä varoja puuhasteluun, joka toisaalta edellyttää ihmisten lokerointia hyvin tarkkarajaisesti. Rajanveto on kuitenkin jäänyt epämääräiseksi, ja Yhdysvaltojen oikeusjärjestelmä on vähitellen puuttunut asiaan. Kriitikoiden mukaan monimuotoisuutta ja yhdenvertaisuutta ajaisi paremmin ihmisten mahdollisen avun tarpeen arvioiminen yksilöllisesti ilman rodullisia stereotypioita.

Aiemmin vasemmisto vastusti ihmisten etnistä lokerointia ja saattoi jopa väittää, ettei varsinaisia rotuja voisi määritellä tarkkarajaisesti. Viime vuosina länsimaissa on puolestaan noussut muotiin identiteettipoliittinen johtamisoppi DEI: Diversity, Equity &amp; Inclusion (suom. monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja inkluusio). Se on vaatinut ihmisten etnistä lokerointia, ja erityisesti identiteettipoliittinen vasemmisto on intoillut asiasta.
&#8221;Ketä DEI:n olisi tarkoitus auttaa ja miksi?&#8221;, <a href="https://www.nationalreview.com/2024/03/deis-achilles-heel/amp/">kysyy</a> Dan Lennington amerikkalaisen National Review -lehden artikkelissa. &#8221;Tämän ei pitäisi olla hankala kysymys, mutta ne, jotka ovat tuputtaneet &#8217;diversiteettiä, yhdenvertaisuutta ja inkluusiota&#8217; eivät näytä ajatelleen asiaa kovin pitkälle.&#8221; Lennington huomauttaa, että DEI-ohjelmat voivat vielä törmätä vakaviin juridisiin haasteisiin.
Vuodesta 2020 lähtien DEI-ohjelmat ovat yleistyneet räjähdysmäisesti. Päättäjät ympäri maailmaa ovat jakaneet miljardien edestä varoja vähemmistöihin liittyvään puuhasteluun. Kouluissa on otettu käyttöön etnisyyteen perustuvia <a href="https://www.heritage.org/education/commentary/bidens-education-department-tells-nations-schools-go-back-race-based">käytäntöjä</a> kuten kiintiöitä ja sisäänottorajoja. Yliopistomaailmassa näillä periaatteilla on tehty <a href="https://wpde.com/news/nation-world/parent-group-slams-illinois-high-schools-problematic-segregated-math-english-classes-evanston-township-parents-defending-education-segregation-affinity-groups-crisis-in-the-classroom">uudistuksia</a>, ja <a href="https://will-law.org/uw-continues-unlawful-discrimination-despite-harvard-ruling/">stipendejä</a> on jaettu vähemmistöagendojen ehdoilla.
Wokesta tai &#8221;woke-kapitalismista&#8221; innostuneet korporaatiot ovat vastaavasti <a href="https://www.mckinsey.com/bem/our-insights/corporate-commitments-to-racial-justice-an-update">käyttäneet miljardeja</a> erilaisiin lahjoituksiin, lainoihin, sopimuksiin ja virkoihin, joita on varattu pelkästään vähemmistöjen edustajille.
Edellä mainitut käytännöt perustuvat yhteen keskeiseen ydinuskomukseen: etniset vähemmistöt ovat kaikki &#8221;heikkoja&#8221;, &#8221;marginalisoituja&#8221;, &#8221;aliedustettuja&#8221; – ja tästä syystä historialliset vääryydet tulisi korjata suosivalla erityiskohtelulla.
Vähemmistö on kuitenkin hankala käsite, sillä se johtaa lopulta törmäyskurssille lainsäädännön kanssa. Ihmisten luokittelu &#8221;vähemmistöihin&#8221; herättää enemmän kysymyksiä kuin tarjoaa selkeyttä. 1970-luvulta lähtien Yhdysvalloissa on tunnistettu neljä eri etnistä vähemmistöryhmää: aasialaiset, Amerikan intiaanit, afroamerikkalaiset/mustat sekä latinot.
DEI-ohjelmat käyttävät yhä näitä vanhoja vähemmistökategorioita. Sen katveeseen jää kuitenkin entistä suurempia väestöryhmiä. Esimerkiksi, aasialaisiksi ei lueta kaikkia Aasian alueen etnisyyksiä. Lähi-itä, joka teknisesti ottaen kuuluu Aasiaan, ei yleensä tule luetuksi enää Aasiaksi DEI:n rotuopeissa.
Jopa termi &#8221;afroamerikkalainen&#8221; on epäjohdonmukainen. Pohjois-Afrikan egyptiläiset ja marokkolaiset lasketaan usein valkoihoisiksi. Amerikan eri alkuperäiskansojen kuten hawaijilaisten tai Alaskan alkuperäisväestön luokittelu on ollut myös sekavaa. Kategorisointi on ollut mielivaltaista ja pahimmillaan ennakkoluuloista.
Tätä nykyä Yhdysvaltojen oikeuslaitos on alkanut reagoimaan etnisyyteen liittyvään erityiskohteluun. Liittovaltion tasolla <a href="https://casetext.com/case/ultima-servs-corp-v-us-dept-of-agric-1">puututtiin</a> rotupohjaiseen sopimusohjelmaan, koska rajanvedot vähemmistöistä nähtiin mielivaltaisiksi, ja ne sulkivat pois &#8221;keskiaasialaiset amerikkalaiset&#8221; sekä &#8221;arabitaustaiset amerikkalaiset&#8221;.
Aiemmin tässä kuussa Teksasilainen tuomari Mark Pittman <a href="https://www.nationalreview.com/news/judge-deals-blow-to-biden-equity-agenda-rules-minority-business-aid-agency-must-be-open-to-all-races/">määräsi</a> vähemmistöjen liiketoimintaan keskittyneen toimiston lopettamaan rotupohjaisen erityiskohtelun. Perusteluksi <a href="https://caselaw.findlaw.com/court/us-dis-crt-n-d-tex-for-wor-div/115913234.html">esitettiin</a>, ettei Joe Bidenin hallinto kyennyt antamaan selkeää ohjeistusta rotukategorioista.
Tapaukset ovat nousseet jopa Yhdysvaltojen korkeimpaan oikeuteen. Viime kesänä kumottiin nk. affirmative action. Päätöksen myötä yliopistoja kiellettiin suosimasta etnisiä vähemmistöjä. Erityiskohtelua puolustaneet asianajajat eivät kyenneet vastaamaan kysymykseen: &#8221;Miten eri Lähi-idän maista kuten Jordaniasta, Irakista, Iranista ja Egyptistä tulevia hakijoita tulisi luokitella?&#8221;
Nämä määrittelyhaasteet ovat kriittisiä, sillä etnisyyteen perustuvien ohjelmien tulisi olla &#8221;tarkkarajaisia&#8221;. Tämä tarkoittaa myös sitä, että DEI-ohjelman tulisi puuttua niihin epäkohtiin, joihin se esittää tarjoavansa ratkaisua. Toisin sanoen, DEI-ohjelmien laatijoiden tulisi perustella, miksi he auttavat tiettyjä ryhmiä, eivätkä puolestaan toisia. Tähän mennessä perustelut ovat jääneet ontumaan.
Jopa nk. woken puolestapuhujat ovat tunnistaneet tämän epäkohdan. Kiistanalaisen ja sisällöltään <a href="https://www.nationalreview.com/magazine/2022/01/24/the-1619-false-history-project/">kumotun</a> 1619-projektin kirjoittaja Nikole Hannah-Jones <a href="https://www.nytimes.com/2024/03/13/magazine/civil-rights-affirmative-action-colorblind.html">kirjoitti</a> tuoreeltaan New York Timesissa: &#8221;Rotupohjainen erityiskohtelu on kuollut.&#8221; Hän vaati, että DEI-ohjelmien tulisi palvella ainoastaan &#8221;orjuuden jälkeläisiä&#8221;, eikä kaikkia vähemmistöjä. Kaikki vähemmistöt eivät hänen mukaansa ole rotusyrjinnän uhreja.
Lenningtonin mukaan tässä on ainakin totuuden siemen. Hänen mukaansa DEI-ohjelmien tulisi keskittyä auttamaan niitä, jotka ovat avun tarpeessa. Sen sijaan &#8221;orjuuden jälkeläiset&#8221; olisi liian lavea määritelmä. Kuten tuomari Pittman totesi tuoreessa päätöksessään, mm. tummaihoista ja supersuosittua tv-juontaja Oprah Winfreytä olisi hankala pitää &#8221;vähäosaisena&#8221;.
&#8221;On aika lakata olettamasta, että ihmiset olisivat vähäosaisia pelkän etnisyytensä vuoksi.&#8221;, Lennington kirjoittaa. &#8221;Monimuotoisuuden ja inkluusion toteutuminen edellyttää kaikkien stereotypioiden hylkäämistä ja keskittymistä yksilöiden omiin ansioihin. DEI:n puolustajat voivat joko mukauttaa käsityksiään (joskus) hyvää tarkoittavissa ohjelmissaan, tai sitten he joutuvat maksamaan tästä oppirahat oikeudessa.&#8221;

Intomieliset woke-hyvikset rakensivat rotuihin perustuvan etuoikeusjärjestelmän – lopputulos on käsittämätön sekasotku, joka törmää nyt kiviseinään

Forgotten feminists -journalisti, ihmisoikeusaktiivi Yasmine Mohammed kertoo Suomen Uutisten haastattelussa, että intersektionaalinen feminismi on hengenvaarallista hänen kaltaisilleen naisille. Kanadalainen Mohammed toiminut jo vuosia ääri-islamin uhreiksi joutuneiden, väkivaltaa kokeneiden naisten äänenä. Hänestä on tullut myös Free from hijab -liikkeen voimakas toimija.

<a href="https://www.yasminemohammed.com/bio">Yasmine Mohammed</a> pakkonaitettiin 20-vuotiaana Al-Qaidaan kuuluneelle kanadalaismiehelle. Hän synnytti pakkoavioliitossa tyttölapsen. Lapsen ollessa muutaman vuoden ikäinen Mohammed joutui pakenemaan henkensä edestä, ettei hänen tyttärensä sukupuolielimiä silvottaisi. Ja tämä kaikki tapahtui Kanadassa!
Mohammed syntyi palestiinalaisen isän ja egyptiläisen äidin perheeseen Vancouverissa, Kanadassa. Hänen enonsa on nyt jo edesmennyt Egyptin presidentti <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Mohamed_Naguib">Mohammed Naguib</a>.
Perhe eli maallistunutta elämää, kunnes isä jätti Mohammedin äidin kolmen lapsen yksinhuoltajaksi. Mohammedin äiti turvautui paikalliseen moskeijaan, jossa hän tapasi miehen, joka lupasi auttaa häntä ja lapsia. Mies oli jo naimisissa ja hänellä oli kolme lasta tästä liitosta. Mohammedin äidistä tuli miehen toinen vaimo. Isäpuoli kuritti fyysisesti Mohammedia ja hänen perheenjäseniään.
Lapsen lyöminen on sallittua arabikulttuurissa
Mohammed kertoo myös, että hän yritti 13-vuotiaana saada apua kanadalaisesta oikeusjärjestelmästä kunniaväkivallan uhrina. Isäpuoli oli pahoinpidellyt hänet kotonaan. Mohammed kertoo näyttäneensä ruhjeet koulussa opettajalle, joka kutsui poliisin paikalle. Asiasta nostettiin syyte. Isäpuoli kuitenkin vapautettiin syytteistä, sillä tuomari katsoi kurinpidon kuuluvan arabikulttuuriin.
Nykyään Mohammed on uudessa avioliitossa ja hänellä on kaksi lasta. Hän on joutunut katkaisemaan välit äitiinsä, sillä perhe on uhannut tappaa hänet, koska hän ei käytä päähuivia.
Intersektionaalinen feminismi kääntyy itseään vastaan
Mohammedin kokema väkivalta ja ääri-islamin vuoksi tapahtunut alistaminen sotivat raskaasti intersektionaalisen feminismin teoriaa vastaan. Hän on joutunut osaksi syrjittyä vähemmistöä vähemmistön sisällä, ja se on juuri sitä, mitä intersektionaalisen feminismin pitäisi voida suojella ja estää.
Amerikkalainen oikeustieteen professori <a href="https://time.com/5786710/kimberle-crenshaw-intersectionality/">Kimberlé Crenshaw</a> teki intersektionaalisuuden käsitteen tunnetuksi vuonna 1989. Hän avaa käsitettä Time-lehden haastattelussa. Crenshawin mukaan mukaan intersektionaalinen feminismi tarkoittaa sen näkemistä, kuinka epätasa-arvon erilaiset muodot vaikuttavat usein toisiinsa ja pahentavat toistensa vaikutusta.
&#8211; Kaikki eriarvoisuus ei ole samanarvoista, hän sanoo Time-lehdelle.
Intersektionaalinen lähestymistapa osoittaa, että sama henkilö voi kokea syrjintää useammasta eri syystä, jolloin syrjinnän kokemukset kasautuvat. Esimerkiksi sukupuolesta tai etnisyydestä ei voi puhua irrallisina, toisistaan riippumattomina tekijöinä, jos ne ovat molemmat osa ihmisen identiteettiä ja syrjinnän kokemusta.
&#8211; Rotusyrjintä erotetaan usein sukupuoleen, yhteiskuntaluokkaan, seksuaalisuuteen tai maahanmuuttajataustaan liittyvästä syrjinnästä. Tällöin ei huomata, että joidenkin ihmisten eriarvoinen asema johtuu näistä kaikista ja heidän kokemuksensa on enemmän kuin pelkkä osiensa summa, Crenshaw perustelee käsitettä Time-lehden haastattelussa.
Suositun Forgotten feminists -podcastin juontaja
Mohammed on tunnettu maailmalla ihmisoikeusaktiivina ja tällä hetkellä myös voimakkaana iranilaisten naisten äänenä. Hän pitää suosittua <a href="https://podcasts.apple.com/es/podcast/forgotten-feminists/id1620876956">Forgotten Feminists -podcastiä</a>, jossa <a href="https://www.youtube.com/watch?v=N4jGNPMpTJI">puheenvuoro</a> on annettu hänen kaltaisilleen väkivaltaa kokeneille ja sorretuille naisille.
Mohammed on myös sosiaalisessa mediassa levinneen maailman Hijabiton päivä -kampanjan käynnistäjä. Se toimii vastamainoksena maailman Hijab-päivälle.
Mohammedin kirja Unveiled: How Western Liberals Empower Radical Islam &#8211; <a href="https://akateeminenwebshop.com/kirjailija/Yasmine+Mohammed">Hunnusta vapautunut</a> kertoo, kuinka osa läntisistä liberaaleista on kääntänyt katseensa pois islamilaisen kulttuurin misogyniasta. Intersektionaalinen feminismi on Mohammedin mukaan yksi merkittävä syy sille, miksi ongelmista ei uskalleta puhua.
&#8211; Woke-ajattelu perustuu yksilön identiteettiin eikä siihen, mitä hän ajattelee tai kokee. Se laittaa esimerkiksi tummemman ihonvärin omaavan henkilön toisten ihmisten yläpuolelle. Mitä jos tämä henkilö omaa vihamielisiä ajatuksia esimerkiksi homoseksuaaleja tai juutalaisia kohtaan? Tämä on merkittävä ongelma. Ihon tai hiusten värillä ei ole mitään merkitystä tässä asiassa. Ajattelutapa on vaarallinen. Sillä voidaan puolustella tai järkeistää vihamielinen käytös (kunniaväkivalta, sukupuoleen perustuva syrjintä) niin kauan kuin se tulee &#8221;värilliseltä henkilöltä&#8221;. Sen uhreiksi ovat joutuneet esimerkiksi lapset ja naiset kuten minä, joita sorretaan noissa &#8221;suojelluissa&#8221; ryhmissä, hän sanoo.
Kanadassa lasten hijab-mainokset ovat osa katukuvaa
Kanada on tunnettu varsin vapaasta maahanmuuttopolitiikasta. Sinne on saapunut paljon turvapaikanhakijoita ja pakolaisia Lähi-idästä ja Afrikasta. Mohammed sanoo, että maa on epäonnistunut maahanmuuttopolitiikassaan pahoin.
&#8211; Kanadaan on saapunut paljon pakolaisia esimerkiksi Algeriasta, Iranista ja Afganistanista. Olemme ottaneet paljon pakolaisia niistä maista, joissa naisia vangitaan, tapetaan ja pahoinpidellään, jos he eivät käytä hijabia. Nyt nämä naiset kärsivät täällä, koska tätä sorron työkalua fetisoidaan*) kaikkialla.
Avarakatseisuus tuottaa alistettuja naiskohtaloita
Hänen mukaansa Kanadalla on liian avarakatseinen**) suhde ääri-islamiin.
&#8211; He eivät käsitä, minkälaista alistamista ja väkivaltaa tämän väestöryhmän sisällä oleville naisille tapahtuu. Mohammedin mukaan he suvaitsevat näin islamilaisen kulttuurin sisällä olevaa naisten alistamista.
Hän kertoo, että Kanadassa monet mainokset on suunniteltu ääri-islamin mukaisesti kuten Lähi-idän sortovaltioissa.
&#8211; Miksi täällä on mainoksissa naisilla hiusverkko hijabin päällä? Täällä kuvataan hijabeja kaikissa medioissa. Pahinta on tietysti se, että media, kirjat, lehdet ja mainokset levittävät kuvia myös hijabia käyttävistä pienistä lapsista, hän sanoo.
Islamilaiset uskonoppineet pysyvät hiljaa
16.9.2022 maailma muuttui, kun Iranin siveyspoliisi murhasi 22-vuotiaan Jina Mahsa Aminin. Hänen nimestään on tullut miljoonien ihmisten ääni taistelussa Iranin 44 vuotta vallassa ollutta hirmuhallintoa vastaan. Iranissa islamilainen teokratia määrää tiukat pukeutumissäännöt naisille, ja niiden rikkominen on vuosikymmenten aikana koitunut lukemattomien naisten kohtaloksi.
Mohammed on useissa kirjoituksissaan <a href="https://www.facebook.com/YasMohammedxx/posts/pfbid0ivGcvZTShXXSU9ThvBBEw3nuLC3Qfwi8EhvddSxYZPBFs4NYK2c64GK7azf556kJl">perännyt</a> islamilaisen maailman uskonoppineiden kommentteja ja tukea naisten oikeuksille. Mohammed sanoo, että ei ole nähnyt yhdenkään islamilaisen uskonoppineen ottaneen kantaa asiaan.
&#8211; En ole yllättynyt siitä, että imaamit eivät ole tukeneet naisten oikeuksia Iranissa, Afganistanissa, Saudi-Arabiassa, Indonesiassa — tai missään monista muslimienemmistöisistä maista, joissa naiset kamppailevat valtion naisia alistavien sääntöjen ja lakien kanssa.
Mohammed sanoo, että naisia alistavat käytännöt ja säännöt tulevat suoraan islamilaisesta shariasta.
&#8211; Jos imaami puhuu näitä vastaan ja esiintyy naisten tukena, hän vaarantaa uransa ja mahdollisesti jopa henkensä, Mohammed sanoo.
Lopuksi Mohammed kertoo suunnittelevansa kirjakiertuetta Suomeen.
&#8211; Haluaisin tulla Suomeen puhumaan. Olen saanut paljon huolestuneita viestejä suomalaisilta. Viesteissä on korostunut se, että siellä vähätellään tai ei tunnisteta tarpeeksi hyvin islamin aiheuttamaa naisvihaa ja sen nimissä tapahtuvia ihmisoikeusrikoksia.
*) Fetisointi: Seksuaalista kiihotusta aiheuttavia asioita, joita ei yleisesti yhdistetä seksiin. Fetisointi ihonvärin, sukupuolen tai seksuaalisen suuntautumisen pohjalta voi olla haitallista tai ihmisen esineellistämistä.
**) Haastateltu käyttää itse adjektiivia obsessed.
&nbsp;

Intersektionaalinen feminismi ei suojele syrjittyä naista vähemmistön sisällä – alistettujen musliminaisten kohdalla etnisyys nousee määräävämmäksi tekijäksi kuin naissukupuoli

Chicagon taidemuseo päätti hankkiutua eroon vapaaehtoisista näyttelyoppaistaan. Oppaat olivat käyneet läpi perusteellisen koulutuksen ja tekivät työtään ilman palkkaa, mutta ongelmaksi nousi se, että opasjoukkko ei ollut ihonväriltään riittävän monimuotoinen vastatakseen nykyajan edistyksellisiä vaatimuksia. 
Art Institute of Chicago on yksi Yhdysvaltain vanhimmista ja suurimmista taidemuseoista. Jo 60 vuoden ajan se on hyödyntänyt vapaaehtoisia näyttelyoppaita, jotka käyvät läpi vaativan koulutuksen päästäkseen vetämään opastettuja kierroksia museovieraille. Oppaat ovat työskennelleet palkatta.
Palkattomat työntekijät eivät enää kelvanneet
Äskettäin Chicagon taidemuseo kuitenkin päätti antaa potkut kaikille vapaaehtoisille oppailleen. Heille lähetettiin sähköposti, jossa ilmoitettiin, että heidän palveluksiaan ei enää tarvita. Kiitokseksi palkattomasta työstään oppaat saivat kahden vuoden vapaalipun museoon, kertoo <a href="https://nypost.com/2021/10/18/chicago-museum-fires-all-of-its-mostly-white-female-financially-well-off-docents-for-lack-of-diversity-report/">New York Post</a> -lehti.
Museon palveluksessa on ollut satakunta opasta, jotka ovat käyneet läpi puolentoista vuoden koulutuksen kahtena päivänä viikossa saadakseen pätevyyden oppaan tehtäviin. He ovat tutustuneet museon kokoelmiin perin pohjin. Eräs oppaista kuvaa tätä palkatonta vapaaehtoistyötä &#8221;lähes kokopäivätyöksi&#8221;.
Tarvittiin lisää &#8221;diversiteettiä&#8221;
Joukkoirtisanomisen syynä pidetään sitä, että museon oppaat olivat pääsääntöisesti valkoisia, iäkkäämpiä naisia. Useimmat heistä olivat myös varakkaita, joten heillä oli mahdollisuus tehdä vapaaehtoistyötä ilmaiseksi.
Opastustoiminnasta vastaava museojohtaja Veronica Stein perustelee potkuja sillä, että museon on löydettävä uusia tapoja osallistaa kaikkia tulotasoja ja yhteiskuntaluokkia edustavia yhteisön jäseniä heidän taloudellisista mahdollisuuksistaan riippumatta. Museon hallituksen puheenjohtaja on samoilla linjoilla.
&#8211; Me tarvitsemme kriittistä itsereflektiota ja osallistavaa toimintaa, jos haluamme pysyä mielenkiintoisina niille muuttuville yleisöille, jotka etsivät kosketusta taiteeseen, museon hallituksen puheenjohtaja Robert Levy <a href="https://www.chicagotribune.com/opinion/commentary/ct-opinion-art-institute-docent-change-response-20210930-himtjin2xne2jkkkb7hzz5xpra-story.html">kirjoitti</a>.
&#8221;Rotu- ja ikäsyrjintää&#8221;
Näiden kapulakielisten korulauseiden rivien välissä on luettavissa, että ongelmana oli nimenomaan nykyisten oppaiden liiallinen valkoisuus. <a href="https://www.chicagotribune.com/opinion/editorials/ct-edit-art-institute-docents-firing-20210927-dfrho66bjba2bp27phz2yndwzu-story.html">Chicago Tribune</a> -lehden pääkirjoituksessa todetaan, että mikäli potkut saaneet oppaat olisivat olleet museon palkkalistoilla, museo olisi saanut syytteen rotu- ja ikäsyrjinnästä irtisanottuaan enimmäkseen valkoisista, eläkeikäisistä naisista koostuneen opasjoukkonsa.
Chicago Tribune -lehti ihmettelee, miksi kaikille nykyisille oppaille piti antaa potkut. Eikö opaskaartia olisi voitu täydentää uusilla, &#8221;monimuotoisemmilla&#8221; oppailla? Taidemuseon johto puolestaan pitää syytöksiä käänteisestä rasismista täysin perusteettomina.

Woketusta Chicagossa: Museo antoi potkut oppailleen liiallisen valkoisuuden takia

rotusyrjintä

Hallitusta rasismista kouluttaneet paljastuivat itse rasisteiksi – Rostila: THL levittää syrjivää pseudotiedettä valkoisten etuoikeuksista

Dosentti Ari Helo moittii lukion historiankirjaa: ”Halutaanko koululaisille antaa naiiviin utopistinen kuva Euroopan ulkopuolisten alueiden historiasta ennen kolonialismin kautta?”

Dosentti Ari Helo lyttää woken ja intersektionaalisuuden: ”pseudotiedettä”

Intomieliset woke-hyvikset rakensivat rotuihin perustuvan etuoikeusjärjestelmän – lopputulos on käsittämätön sekasotku, joka törmää nyt kiviseinään

Intersektionaalinen feminismi ei suojele syrjittyä naista vähemmistön sisällä – alistettujen musliminaisten kohdalla etnisyys nousee määräävämmäksi tekijäksi kuin naissukupuoli

Woketusta Chicagossa: Museo antoi potkut oppailleen liiallisen valkoisuuden takia

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025