Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

ruokakriisi

Eduskunnassa käsiteltiin tänään tiistaina hallituksen esitystä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023. Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen otti puheenvuorossaan kantaa nykyhallituksen holtittomaan velanottoon ja kyvyttömyyteen priorisoida menoja.

&#8211; Neljässä vuodessa hallitus on ottanut velkaa yli 40 miljardia euroa. Hallitus on nostamassa valtion velkasaldon yli 150 miljardiin euroon, ja valtion korkomenot nousevat tappiin. Hallituksen olisi pitänyt etsiä säästökohteita ja priorisoida menoja. Vaikeat päätökset tämä hallitus jättää härskisti seuraavan hallituksen toteutettavaksi, Olli Immonen totesi.
Immosen mukaan perussuomalaiset haluaa veronalennuksilla vahvistaa suomalaisen palkansaajan ostovoimaa ja luopua turhista menokohteista.
&#8211; Perussuomalaiset leikkaisivat muun muassa haitallisesta maahanmuutosta, kehitysavusta ja Yle-verosta, emmekä kaataisi rahaa tukipaketteihin EU:n kautta ylivelkaantuneille maille. Erityisesti tällaisessa taloudellisessa tilanteessa on tärkeää, että rahavirrat ulkomaille pysäytetään.
Talousarvioennuste on liian optimistinen
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, pakotteet sekä energia-, ruoka- ja kovaa vauhtia tulossa oleva eurokriisi haastavat Suomen entisestään vaikeaa taloustilannetta. Valtiovarainministeriö ennakoi Suomen talouden kasvavan vuonna 2023 0,5 prosentilla. Inflaation odotetaan rauhoittuvan ensi vuonna kolmen prosentin kieppeille.
&#8211; Valtiovarainministeriön talousarvioennuste on kuitenkin liian optimistinen yksinkertaisesti siitä syystä, että energian kallistuminen johtaa yksityisen kulutuksen supistumiseen, kun käytettävissä olevat varat eivät kasva hintojen mukana. Kannattavuusongelmia tulee esiintymään, ja työllisyysnäkymät todennäköisesti heikkenevät. Sosiaaliturvamenot tulevat kasvamaan, kun sähkölaskun saaneet pienituloiset hakevat toimeentulotukea, Immonen sanoi puheessaan.
Hallituksen piikki on auki
Immonen kritisoi hallitusta siitä, että se uskoo edelleen euron, vihreän siirtymän ja maahanmuuton olevan menestystarinoita Suomelle.
&#8211; Hallitus on täysin väärässä. Humanitaarisen maahanmuuton alkuperäisiin menomomentteihin ei ole koskettu lainkaan. Päinvastoin hallitus kaksinkertaisti pakolaiskiintiön vuodesta 2019 vuoteen 2022.
&#8211; Kaikilla riittää ymmärrystä Ukrainan pakolaisille, mutta valitettavasti hallitus on luonut väylän helpottaa humanitaarista maahanmuuttoa myös muista maista. Lisäksi hallitus on tehnyt terveydenhuollon, työlupien ja oleskelulupien helpottamiseksi kaiken mahdollisen. Hallituksen piikki on auki, ja tämä tulee veronmaksajille kalliiksi, Immonen kertoi.
Maahanmuuttajien kotouttaminen on heikkotehoista
Immonen muistutti, että työperäisen maahanmuuton osalta huomiota on kiinnitettävä elinkaarikustannuksiin.
&#8211; Selvitykset osoittavat, että osa saatavuusharkinnan piiriin kuuluvista EU:n ulkopuolelta saapuvista työntekijöistä päätyy työkomennuksen päätyttyä työttömiksi aiheuttaen huomattavaa rasitetta julkiselle taloudelle.
&#8211; Maahanmuuttajien kotouttaminen on kustannuksiinsa nähden heikkotehoista, ja julkisen talouden kestävyyden kannalta olisi edullisempaa minimoida sellaista maahanmuuttoa, joka edellyttää mittavia kotouttamistoimia, Immonen sanoi.
Suomi ei saa olla koko maailman sosiaalitoimisto
Immosen mukaan Suomen valtion ensisijainen tehtävä on toimia suomalaisten edunvalvojana.
&#8211; Suomi ei saa olla koko maailman sosiaalitoimisto. Piikki on laitettava kiinni. Hallituksen on pyrittävä minimoimaan humanitaarinen maahanmuutto ja muutettava se vähäinenkin väliaikaiseksi. Työperäisessä maahanmuutossa on vaadittava kykyä tulla toimeen omalla työtulolla sekä palautettava ajalliset ja tulorajalliset karenssit maahanmuuttajien oikeuteen sosiaaliturvaan.
Hallitus on kutsunut vihreää siirtymää ja oppivelvollisuuden pidentämistä rakenteellisiksi ja välttämättömiksi uudistuksiksi ja jopa kasvua ja työllisyyttä vahvistaviksi.
&#8211; Se on venyttänyt kestävyysajattelun puhtaasti fiskaalisesta tarkastelusta sukupuolten tasa-arvoon, kansainväliseen solidaarisuuteen, ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen. Tämä on hämärtänyt valtiontalouden hoitamisen perimmäisiä tarkoituksia tavalla, joka ajan myötä vaarantaa valtion kriittiseksi katsottavat toiminnot, Immonen kritisoi.
Hiilineutraalius 2035 on täyttä utopiaa
Immosen mukaan Suomen tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä on nykyisessä tilanteessa täysin utopiaa.
&#8211; Epärealistisen tavoitteen ajaminen johtaa virheinvestointeihin ja vaarantaa yhteiskunnan kriittisten toimintojen ylläpidon. Kriisitilanteissa arvojohtajuutta on tosiasioiden tunnustaminen eikä päiväunien mukaan toimiminen.
Immonen vaati hallitukselta isänmaallista talouspolitiikkaa, jossa keskitytään Suomen kansan kannalta tärkeisiin asioihin ja tuetaan Suomen taloutta.
&#8211; Tavallisten työssäkäyvien suomalaisten ostovoimaa ja kansantaloudellemme välttämätöntä yksityistä kysyntää ei tule heikentää. Kansa ansaitsee parempaa ja odottaa tekoja sen hyvinvoinnin varmistamiseksi, Immonen totesi.
&nbsp;

Suomi ei saa olla koko maailman sosiaalitoimisto – ”Piikki on laitettava kiinni”

Väestönkasvun hillintä on jäänyt taka-alalle ilmastokeskustelussa. Ruoan riittävyys on suurempi ongelma kuin hiilinielujen kapasiteetti sitoa hiiltä.

Yhdysvaltalainen biologi Paul Ehrlich ei osunut pahasti harhaan vuonna 1968 julkaistussa kohukirjassaan The Population Bomb. Hän ennusti maailmaan 1970-luvulla tapahtuvaa väestöräjähdystä ja siitä johtuvaa nälänhätää. Vuosikymmen ei osunut oikeaan. Nyt kirja tuntuu jälleen ajankohtaiselta, kun käsillä on ilmastonmuutoksesta ja Venäjän hyökkäyssodasta johtuva ruokakriisi.
Maailman väkiluvun ennustetaan YK:n vuoden 2015 väestöennusteen keskivaihtoehdon mukaan kohoavan 8,5 miljardiin vuoteen 2030 mennessä ja edelleen 9,7 miljardiin vuonna 2050. Vuonna 2100 sen ennustetaan olevan 11,2 miljardia.
Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas sanoo Ylen Ykkösaamun haastattelussa, että nopea väestönkasvu ja ilmaston muuttuminen huonompaan suuntaan tulee olemaan merkittävä maailmanlaajuinen ongelma. Ennätyskuivuudesta ja nopeasta väestönkasvusta on kärsitty erityisesti Afrikan sarvessa, kuten Somaliassa, Etiopiassa ja Pohjois-Keniassa.
Ruokaturva on turvallisuuskysymys
Taalas sanoo, että merkittävä ruokakriisi on odottamassa köyhimmissä maissa, joissa ei ole varaa ostaa kalliimpaa viljaa tai lannoitteita. Esimerkiksi Etiopiassa väestö on kasvanut valtavan nopeasti. Maassa on myös samaan aikaan kärsitty levottomuuksista sekä kuivuudesta ja tulvista.
UNICEFin mukaan Afrikan sarven ruokakriisi on levinnyt jo Ugandaan Karamojan alueelle, jossa arviolta puoli miljoonaa ihmistä kärsii kriittisestä ruokapulasta. Viljavassa maassa on jo kahden satokauden ajan kärsitty sekä kuivuudesta että rankoista tulvista.
&#8211; Merkittävä osa maailman maista, eritoten suurimmista viljantuottajamaista, tulee kärsimään ilmaston lämpenemisestä. Väestönkasvu ja viljelyolosuhteiden heikentyminen ovat huono yhtälö.
Hänen mukaansa Suomen kaltaiset ”hyötyjämaat” eivät globaalia nälkää pysty ratkaisemaan. Ruokaturvan heikennyttyä ihmiset lähtevät liikkeelle ja konfliktit yleistyvät, Taalas selventää.
Ehkäisyn käytön vastustus heikentää ruokaturvaa
Väestönkasvun hillintä on ilmastonmuutoksen torjunnan lisäksi erittäin tärkeä asia. Siitä ei juuri puhuta ilmastotekona.
&#8211; Yksi merkittävä ruokaturvaa heikentävä asia on se, että katolinen kirkko on vastustanut ehkäisymenetelmien käyttöä. Samoin on tehnyt islamilainen yhteisö. Nämä ovat merkittäviä mielipidevaikuttajia, hän sanoo ja lisää:
&#8211; On ollut ilahduttavaa nähdä, miten paavin ajattelu on tässä ilmastoasiassa kehittynyt. Toivon, että katolilainen kirkko suosisi myös ehkäisymenetelmien käyttöä ja samoin myös islamilainen yhteisö. Toimin YK-maailmassa, ja pidän aihetta koko ajan esillä.
Vain 25 prosenttia pelloista tuottaa ihmisravintoa
Väestönkasvun ohella merkittävä osa, noin 75 prosenttia maailman viljelyalasta, käytetään karjan rehun tuottamiseen.
&#8211; Tämä peltoala, ainakin merkittävä osa siitä, voitaisiin valjastaa tuottamaan viljaa ja muita ravintokasveja. Näin saisimme ravintotilannetta parannettua merkittävästi.
Taalas antaa tutun esimerkin Amazonin sademetsästä, jossa raivataan metsää karjan soijarehuviljelylle.
&#8211; Ruokavalion muuttaminen vähemmän lihaa sisältäväksi olisi yksi resepti, jolla voitaisiin ongelmaa ratkaista, hän sanoo.
Tällä hetkellä maailma kulkee kuitenkin toiseen suuntaan. Lihankulutus on henkilöä kohden noin 35 kg vuodessa. Taalaksen mukaan tähän vaikuttaa vähähiilihydraattinen ruokamuoti hyvinvointimaissa sekä Kiinan elintason nousu, joka on johtanut siihen, että lihaa kulutetaan enemmän.
Hyvänä asiana Taalas pitää kasvavaa hyvinvointimaailman ajattelua, jossa kasviksia kulutetaan enemmän. Lihansyönti ei ole muodissa tämän päivän nuorten keskuudessa.
Lähteet: Yle, UNICEF, YK
&nbsp;

Nälänhädän vaiettu suuri syy: Islamilainen yhteisö ja katolinen kirkko eivät hyväksy ehkäisyä

Euroopan parlamentti keskusteli eilen ympäristötaksonomiasta eli ydinvoiman ja kaasun luokiteltavuudesta kestäväksi energiamuodoksi. Parlamentti äänestää asiasta tänään.

Europarlamentaarikko Laura Huhtasaari otti puheenvuorossaan voimakkaasti kantaa sen puolesta, että ydinvoima hyväksytään osaksi kestäviä energiamuotoja.
&#8211; Valtion perimmäinen tavoite on tarjota ihmisille turvallisuutta, johon kuuluu myös energian saanti.
&#8211; EU-parlamentilla ja yleisesti vihervasemmistolla on kummallinen tarve toimia kansalaistensa etua vastaan. Saksassa omakotitalon lämmityslasku voi nousta jopa 4 000 euroa vuodessa. Tosiasia on, että ydinvoima on tässä maailmantilanteessa varmin ja edullisin keino tuottaa energiaa. Saksa saa nyt maksaa vihreiden poliitikkojen hölmöydestä kun ydinvoimaa ei ole ja kaasua ei ehkä tule. Saksan on pakko ottaa käyttöön hiilivoimaa, ja sehän on &#8221;ympäristöystävällistä&#8221;, Huhtasaari huomautti.
Ydinvoima Suomelle erityisen tärkeä
Suomelle ydinvoiman hyväksyminen osaksi kestäviä energiamuotoja on Huhtasaaren mielestä erityisen tärkeää.
&#8211; Ei Suomi voi jatkossa kuulua klubiin, joka tekee idioottimaisia päätöksiä!
&#8211; Vastustan jyrkästi tämän vastalauseen hyväksymistä ja katson, että se tulee hylätä, Huhtasaari painotti.
Pelleilyyn ei ole varaa
Vasemmiston europarlamentaarikko Silvia Modig pyysi kommenttipuheenvuoron heti Huhtasaaren puheenvuoron perään, ja toi mielipiteenään esille, että mikäli käsittelyssä olevaa vastalausetta ei hyväksytä, on Suomen ja Viron jatkossa vaikeampaa päästä eroon venäläisestä maakaasusta.
Huhtasaari totesi Modigille asiassa olevan olemassa ristiriitaa, mutta korosti ydinvoiman olevan Suomelle niin tärkeä asia, että Suomi ei voi ottaa sitä riskiä, ettei ydinvoima saisi &#8221;vihreää rahaa&#8221;.
Huhtasaari myös pahoitteli ja paheksui Saksan päätöstä luopua jäljellä olevista ydinvoimaloistaan.
&#8211; Meille on tulossa energiakriisi, ruokakriisi ja sitä kautta monet muut kriisit. Siksi meillä ei ole varaa lähetä tässä asiassa pelleilemään.
&nbsp;

Huhtasaari: Suomi ei voi kuulua klubiin, joka tekee idioottimaisia päätöksiä

Ruokakriisi, hätätila, maatiloja nurin! Kiitti vaan, Keskusta!

Ruuan hinta on räjähtänyt ja maatiloja suljetaan jopa 1200 vuodessa.
Voimasuhteet ovat pielessä, sillä nonet ruuantuottajat ovat tukehtumaisillaan ahneen kaupan ja teollisuuden puristuksessa. Lannoitteiden, energian ja polttoaineen hinta hipoo pilviä.
Samaan aikaan suomalaisten ostovoima heikkenee. Inflaatio laukkaa vaan. Huoltovarmuus kyykkää, kiitos siitäkin vihersiirtyjille.
Mutta Suomen viherkeskustahallitus se tuumailee tomerasti, että jotakin tarttis tehdä. Veroalennukset eivät tälle hallitukselle sovi, joskin kaikenlaiseen vihertyötulevaisuuteen ja tiedostavaisuustoimintaan kyllä lykätään rahaa.
<iframe loading="lazy" title="Ruokakriisi, hätätila, kotimainen ruoka uhattuna! Tätä ei vihersiirtelyllä ratkaista." width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/JuZtEx-orTs?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Katso Suomen Uutisten Jälki-istunto: haastattelussa kansanedustajat Kike Elomaa, Juha Mäenpää ja Sheikki Laakso.

Ruokakriisi, hätätila, maatiloja nurin! – ruoantuottajat vihersiirretään konkurssiin (video)

Venäjä kylvää mielettömiä määriä räjähteitä ympäri Ukrainaa. Ihmisten mittaamattomien kärsimysten lisäksi lisäksi luonto ja pellot kokevat peruuttamattomia tuhoja. Ukrainan sodan seuraukset järisyttävät koko maailmaa vielä vuosikymmeniä sodan loppumisen jälkeenkin.

&#8211; Kevättyöt jäävät tekemättä, koska venäläiset ampuvat kaikkea, mikä liikkuu, toteaa läntisessä Ukrainassa lähellä Lvivin kaupunkia 3 000 peltohehtaarin tilaansa viljelevä Jonathan Clibborn.
Clibbornin aika menee tänään sota-alueen sukulaisista huolehtimiseen, pakolaisten majoittamiseen suojaan pommituksilta ja ylipäänsä tilan päälle vyöryvästä arjesta selviämiseen.
&#8211; Peltoja on miinoitettu ja niille on vedetty teitä, puhumattakaan räjähtämättömistä ammuksista ja pelloille jääneistä kuolleista sotilaista. Luullakseni vehnäsato tulee romahtamaan kolmannekseen tai neljännekseen normaalista, Clibborn arvelee <a href="https://www.nationalgeographic.co.uk/history-and-civilisation/2022/03/war-in-ukraine-could-plunge-world-into-food-shortages">National Geographicin</a> verkkojulkaisussa.
Kevätkylvöt alkoivat Ukrainassa &#8211; ainakin teoriassa &#8211; viikko sitten. Jos peltotyöt jäävät nyt pääosin tekemättä, nälkä voi pian olla muillakin kuin ukrainalaisilla. On jopa todennäköistä, että sadat miljoonat ihmiset ovat pian pulassa tuontivehnän ehtyessä ja maapallolla saattaa olla edessään pahin ruokakriisi sitten toisen maailmansodan.
Peltoja uhkaa aikapommi
Ukrainan pelloilla tikittää myös toinen aikapommi: silmittömän tulituksen seurauksena pelloille leviää saasteita ja myrkkyjä. Ukraina on <a href="https://www.svd.se/a/JxyAk7/ukrainas-miljo-skadas-for-lang-tid-framover">pitkälle teollistunut</a> maa, jossa on osin neuvostohistoriasta johtuen paljon kemian teollisuutta, terästehtaita sekä asetuotantoa.
Nyt teollisuuslaitoksia on ammuttu – tahallaan tai vahingossa – ohjuksilla ja tykistötulella. Räjähdysten seurauksena ilmaan on joutunut valtava määrä myrkyllisiä päästöjä, jotka leviävät tuulten mukana kaikkialle mustan mullan maahan. Maa ja vesi saastuvat aseiden, ammusten sekä raunioiden sisältämistä raskasmetalleista ja kemikaaleista.
Ydinvoimaloita ja köyhdytettyä uraania
Oma riskinsä sisältyy myös Ukrainan lukuisiin ydinvoimaloihin; Tšernobyl ja<a href="https://yle.fi/uutiset/3-12043017/64-3-61696"> Zaporižžja</a> ovat jo venäläisten käsissä. Paikallisia säteily- ja myrkkypäästöjä päästöjä syntyy myös <a href="https://www.europarl.europa.eu/doceo/document/O-7-2014-000045_FI.html">köyhdytettyä uraania</a> sisältävistä ammuksista, joita käytetään panssaroituja ajoneuvoja vastaan.
Sota on johtanut myös siihen, että raskaasti pommitetuilla alueilla sähköt ovat poikki, jolloin vesi- ja viemärilaitos eivät toimi ja jätevedet joutuvat käsittelemättöminä ympäristöön ja vesistöihin. Myöskään ympäristönsuojelu ei toimi, tosin jätteiden kylväminen ympäristöön on sodassa akuuteista ongelmista pienimpiä.
Venäjä oikeuteen ympäristörikoksista
Sodan aiheuttamat ympäristötuhot ovat pitkävaikutteisia. Euroopassa on edelleen peltoalueita, joita ei voida viljellä ensimmäisestä maailmansodasta peräisin olevan sotaromun ja raskasmetallien takia.
&#8211; Eräs mahdollisuus saada Venäjä vastuuseen ympäristörikoksista olisi ottaa ne esille mahdollisen rauhansopimuksen yhteydessä. Historiallisesti tosin on niin, että vain sodan voittajat voivat vaatia sotakorvauksia. Joten korvaukset voisi ottaa esille siitä tapauksessa, että Ukraina voittaa sodan, sanoo ympäristöjuristi Britta Sjöstedt Svenska Dagbladetissa.

ruokakriisi

Suomi ei saa olla koko maailman sosiaalitoimisto – ”Piikki on laitettava kiinni”

Nälänhädän vaiettu suuri syy: Islamilainen yhteisö ja katolinen kirkko eivät hyväksy ehkäisyä

Huhtasaari: Suomi ei voi kuulua klubiin, joka tekee idioottimaisia päätöksiä

Ruokakriisi, hätätila, maatiloja nurin! – ruoantuottajat vihersiirretään konkurssiin (video)

Ukrainassa kylvetään nyt vain vihaa: ”Vehnäsato tulee romahtamaan kolmannekseen tai neljännekseen normaalista”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025