Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

ruokaomavaraisuus

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen liittyen maataloustukien maksatukseen. EU:n kautta maksettavien tukien maksupäivien siirrosta huolestunut Koskela haluaa tietää, miten hallitus aikoo varmistaa sen, ettei muutoksesta koidu maataloustuottajille kohtuutonta haittaa.

Maataloustukia maksetaan niin kansallisesti kuin Euroopan unionin kauttakin.
&#8211; EU:n kautta maksettaviin tukiin on tulossa muutos, joka siirtää eräiden kotieläintuotannon tukien maksatusta loppusyksystä alkuvuoteen. Muutos koskee Etelä-Suomen (AB-alue) lypsylehmä- ja nautaeläinkohtaisia tiloja, sanoo kansanedustaja Jari Koskela.
Muutos aiheuttaa tuottajille likviditeettiongelmia
Lypsykarjatiloja AB-alueella on noin 1 200, eli puhutaan merkittävästä määrästä, jonka vaikutus Suomen ruokaomavaraisuuteen on suuri. Tukien maksupäivien siirtyminen loppuvuodesta alkuvuoteen aiheuttaa tuottajille likviditeettiongelmia, ja siirrolla on vaikutuksia myös verotukseen.
&#8211; Maatalous on edelleen syvässä kriisissä, ja tilat joutuvat painimaan kasvavien energiakustannusten kanssa. Laskut pitää maksaa ajallaan ja tarvittavat hankinnat tehdä ajoissa. Jo entuudestaan vaikeuksissa oleville tuottajille ei pitäisi aiheuttaa tällaista byrokratiasta johtuvaa ylimääräistä vahinkoa, Koskela toteaa huolestuneena.
Kirjallisessa kysymyksessään kansanedustaja Koskela tiedustelee hallitukselta toimia, joilla varmistetaan, että maataloustuottajille ei koidu maksupäivien siirrosta kohtuutonta haittaa.
&nbsp;

Maataloustukien maksupäivien siirrosta ei saa koitua tuottajille kohtuutonta haittaa – ”Maatalous on edelleen syvässä kriisissä”

Perussuomalaiset julkaisi uuden <a href="https://stage.sudev.fi/purra-vaatii-pikaisia-toimenpiteita-edessamme-voi-olla-humanitaarinen-kriisi-omassa-maassamme/">ulko- ja turvallisuuspoliittisen ohjelmansa</a> tiistaina. Siinä todetaan, että puolueen kaiken politiikan keskiössä on aina Suomen kansallisen edun turvaaminen. Ohjelmaan erittäin tyytyväinen perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää haluaa nostaa ohjelmasta esiin erityisesti huoltovarmuusasiat, joita hän on itse eduskuntapuheissaan säännöllisesti painottanut.

&#8211; ”Huoltovarmuuskysymyksille on annettava suurempi painoarvo aina kuntatason päätöksenteosta eduskuntaan asti.” Eipä tätä voisi paremmin sanoa, kommentoi perussuomalaisten keskeistä linjausta kansanedustaja Juha Mäenpää, joka edustaa perussuomalaisia myös valtioneuvoston joulukuussa 2021 asettamassa huoltovarmuusselonteon <a href="https://valtioneuvosto.fi/-/1410877/parlamentaarinen-seurantaryhma-tukemaan-huoltovarmuusselonteon-valmistelua">parlamentaarisessa seurantaryhmässä</a>.
Tuore ohjelma on perusteellinen, ja se linjaa monipuolisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikan ydinkysymyksiä. Heti alkuun todetaan, että Suomi on historiansa, kulttuurinsa, arvojensa ja yhteiskuntarakenteidensa myötä erottamaton osa läntistä sivilisaatiota ja sivistystä. Suomen kansallista turvallisuutta ja suvereniteettia ei tule missään olosuhteissa uhrata vetoamalla esimerkiksi ideologisesti värittyneeseen ja laajennettuun käsitykseen ihmisoikeuksista. Kansallista vahvaa puolustusta täydentävät tuleva jäsenyys puolustusliitto Natossa ja jo pitkään tehty laaja kansainvälinen puolustusyhteistyö.
Ukrainan sota muistutti huoltovarmuuden merkityksestä
Ohjelmassa muistutetaan, että vaikka kansainvälisen kaupan esteiden poistaminen tuo suomalaisille yrityksille suuria mahdollisuuksia, emme voi unohtaa sen riskejä kansantaloudellemme.
&#8211; Huoltovarmuuden kannalta keskeisiä sektoreita, kuten elintarvikehuoltoa ja perusinfraa, ei voi altistaa täysin sääntelemättömän kansainvälisen kilpailun alle, kertaa Mäenpää.
&#8211; Meille perussuomalaisille ja minulle itselleni huoltovarmuusasiat ovat olleet aina sydäntä lähellä. Ukrainan sota on avannut myös muiden silmiä asian suhteen. Huoltovarmuudelle on annettava suurempi painoarvo ja merkitys aina kuntatason päätöksenteosta eduskuntaan asti. Esimerkiksi Huoltovarmuuskeskus on maailman mittakaavassa ainutlaatuinen laitos. Sen rahoituksen tasoa on syytä korottaa, kuten ohjelmassa vaadimme.
Perussuomalaiset näkee, että EU:n tulee Euroopan muuttuneen turvallisuusympäristön takia kiinnittää huoltovarmuustekijöihin sekä ruoka- ja energiaomavaraisuuteen enemmän huomiota ilmastopoliittisia linjanvetoja tehdessään.
Puolustusteollisuuden edellytykset varmistettava
Kotimainen asetuotanto ja puolustusteollisuus ovat kansallista huoltovarmuutta ja omavaraisuutta turvaavia tekijöitä. Perussuomalaiset vaatii, että kotimaisen puolustusteollisuuden osuutta tulee määrätietoisesti pyrkiä kasvattamaan. Kriittisten asejärjestelmien huoltovarmuutta ja poikkeusolojen tuotantoketjuja ylläpidetään hyvällä, pitkäjänteisellä kansainvälisellä puolustusmateriaaliyhteistyöllä. Kansallisten toimien lisäksi tuleva Nato-jäsenyys parantaa huomattavasti Suomen sotilaallista huoltovarmuutta.
&#8211; Myös puolustusvoimien kuljetusvälinehankinnassa tulisi suosia suomalaista. Työpaikat ja osaaminen täytyy säilyttää Suomessa. Tämä on huoltovarmuuden näkökulmasta keskeistä. Autoja on vaikea viedä kaupallisesti ulkomaille, jos kotimainenkaan toimija ei osta niitä, Mäenpää selittää.
Turve takaisin kansalliseen energiapalettiin
Perussuomalaiset haluaa turpeen takaisin kansalliseen energiapalettiin. Kyse on tässäkin huoltovarmuudesta.
&#8211; Energiapolitiikan virheet on korjattava, ja päätös luopua turpeen käytöstä tulee perua. Turve on huoltovarmuuden kannalta kriittinen täysin kotimainen energianlähde. Se on kotimaisista kiinteistä polttoaineista ainoa, jota on mahdollista asettaa varastoon merkittäviä määriä muutaman vuoden ajaksi, muistuttaa Mäenpää.
Ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ohjelmassa korostetaan lisäksi, että rahoitusjärjestelmään kohdistuviin häirintämekanismeihin on löydettävä tehokkaat vastakeinot. Vakavien häiriötilanteiden varalle tulee rakentaa riittävät varomekanismit, jotta maksujärjestelmän toimivuus säilyisi kriisitilanteissakin.
Käteismaksaminen turvattava
Maksujärjestelmien toimivuus on Mäenpään sydäntä lähellä. Kansanedustaja jätti eduskunnassa jo helmikuussa toimenpidealoitteen käteisen rahan turvaamiseksi Suomessa jatkossakin kattavasti käypänä maksuvälineenä. Hän vaati tuolloin hallitusta ryhtymään asiassa toimenpiteisiin erityisesti huoltovarmuuden ja heikoimmassa asemassa olevien suomalaisten tarpeiden vuoksi.
&#8211; Asiantuntijat ovat painottaneet, että keskeistä on säilyttää riittävä käteisen huolto- ja käyttöverkosto normaaliaikoina, koska ilman sitä käteinen ei ole vaihtoehto myöskään kriisiaikoina. Mikäli verkosto päästetään liian heikoksi, sitä on vaikea palauttaa ennalleen muun maksamisen häiriötilanteessa, muistutti Mäenpää tuolloin.
&#8211; Aloitteeni herätti hieman hilpeyttä sähköiseen maksamiseen myönteisesti suhtautuvien keskuudessa, mutta hymyt hyytyivät, kun Suomen Pankki julkaisi samankaltaisen lainsäädäntöaloitteen heti seuraavalla viikolla, lisää Mäenpää huvittuneena.
Myös aluepoliittisilla ratkaisuilla on merkitystä
Lopuksi Mäenpää muistuttaa, että myös aluepoliittisilla ratkaisuilla on merkitystä huoltovarmuuden kannalta.
&#8211; Esimerkiksi kysymys Kaskisten radan eli Suupohjan radan kohtalosta on myös samalla huoltovarmuuskysymys. Rata on tärkeä erityisesti Kaskisten satamalle. Tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa mitään keskeisiä alueellisiakaan päätöksiä ei voi tehdä miettimättä Suomen kokonaisturvallisuutta, huomauttaa Mäenpää.
Perussuomalaisten ulko- ja turvallisuuspoliittisen ohjelman voi kokonaisuudessaan lukea <a href="https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2022/08/UlTurPoWeb.pdf">täältä</a>.
Ohjelma on käännetty myös <a href="https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2022/08/UlTurPoEnglanti.pdf">englanniksi</a>.

Mäenpää komppaa puolueen uutta ulko- ja turvallisuuspoliittista ohjelmaa: ”Huoltovarmuuskysymyksille annettava suurempi painoarvo kaikkialla”

Huoltovarmuuskeskustelu heräsi horroksesta koronan myötä, ja viimeistään Venäjän hyökkäys Ukrainaan nosti teeman politiikan puheenaiheiden kärkikastiin. Maataloustuottajien tukalasta tilanteesta huolestunut perussuomalaisten kansanedustaja Ritva &#8221;Kike&#8221; Elomaa vaatii päättäjiltä nopeita toimia tuottajien auttamiseksi, tai seuraukset voivat olla hyytäviä.

&#8211; Huoltovarmuus on todella laaja kokonaisuus, ja maatalous on puolestaan yksi sen keskeisimpiä palasia. Ruoantuotannon toimivuus on yhteiskunnan elinehto. Vaikeina aikoina ei voida suomalaisten vatsojen täyttämistä laskea tuontiruoan varaan. Ainoa keino varmistua, että täällä riittää ruokaa jatkossakin jopa vaikeiden aikojen iskiessä, on varmistaa ruoantuotannon riittävä omavaraisuus, toteaa kansanedustaja Ritva &#8221;Kike&#8221; Elomaa.
Maatalous jo ennestään vaikeuksissa
Suomen maatalous on jo pitkään paininut kannattavuusongelman kanssa. Kiteytettynä ongelman ydin on se, että tuottajien kustannukset ovat liian suuret tuotteista saatuun hintaan nähden. Suomessa oli vielä vuonna 2010 lähes 60 000 maatilaa. Vuonna 2021 tämä luku oli enää alle 45 000, ja lopettamistahti on noin 1 000 tilaa vuodessa.
&#8211; Tuotantokustannukset ovat viime aikoina kasvaneet muun muassa energian, lannoitteiden ja rehujen hinnannousun sekä tilojen toimintaa määrittelevän sääntelyn myötä. Mikä estää uhkaavan tilojen lakkauttamisaallon? Kysymyksessä on iso asia, sillä ruokaketju työllistää yhteensä yli 300 000 suomalaista. Jos tilat lopettavat, katoavat työpaikat myös muualtakin, Elomaa pelkää.
Tuottajat ovat jääneet elintarviketeollisuuden jalkoihin
Kotimaisilla ruokamarkkinoilla painavin sana on ollut elintarviketeollisuudella ja kauppaliikkeillä, jotka ajattelevat tietysti omaa tulostaan. Tuottajat ovat jääneet jalkoihin. Tuottajahintoja on nostettava, mutta tiukassa taloustilanteessa hinnannousua ei voi siirtää kuluttajien maksettavaksi. Toisin sanoen välikäsien on kannettava vastuu. On myös muistettava, että jos kotimaisen ruoan hinta nousee liikaa, kääntyy monen kuluttajan katse tuontiruokaan.
&#8211; Hinta näyttelee erityisen isoa roolia yleisten elinkustannusten kohotessa vauhdilla. Suomalaisessa tuotannossa panostetaan eläinten hyvinvointiin, puhtauteen, ympäristöasioihin ja antibioottivapauteen. Näin ei tehdä edes monissa EU-maissa. Investoinnit eläinten hyvinvointiin sekä tuotannon laatuun ja kestävyyteen maksavat pitkän pennin, minkä takia tuontielintarvikkeilla on hintakilpailussa etu kotimaisiin tuotteisiin nähden.
Tuottajahintojen on noustava tuntuvasti
Kuluvan vuoden aikana tilojen hätähuudot ovat kantautuneet päättäjien korviin. Myös media on nostanut suomalaisten tietoisuuteen monien tuottajien ahdingon. Osa tekee kovaa työtä, ja tulos saattaa olla jopa tappiollinen. On päivänselvää, ettei mikään tila porskuta loputtomiin, kun viivan alle ei jää euroakaan.
&#8211; Elintarviketeollisuus, kauppa ja tuottajat ovat käyneet neuvotteluja tiukentuneen tilanteen seurauksena. Samoin valtionjohto pohtii uhkaavaan tilanteeseen ratkaisuja. Tuottajahintojen on yksinkertaisesti noustava tuntuvasti, mutta tuleeko tämä tapahtumaan? Maatalous tarvitsee lisäksi toimintaedellytyksiä vahvistavia poliittisia päätöksiä, ei lisää vihreän siirtymän vaateita, Elomaa sanoo.
Tuottajien auttamisella on nyt kiire
Miksi tuottajien auttamisella on todella kiire? Inflaatiolukemat ovat korkeimmillaan aikoihin. Elämisen hinta on noussut kaikilla suomalaisilla, myös maataloustuottajilla. Elomaan mielestä on sanomattakin selvää, että jos toimeentulon kanssa on painittu jo aiemmin, niin nyt nurkan takana vaanivat entistä vaikeammat ajat.
&#8211; Esimeriksi sähkön hinta uhkaa nousta tulevana talvena ennätyslukemiin. Hintapommi iskee maataloustuottajien elinkeinotoimintaan sekä elämisen kustannuksiin. Myös riski korkojen tuntuvasta noususta on läsnä, mikä voi haitata tarvittavia tuotantoinvestointeja.
Maatalouden pelastaminen vaatii painavia panostuksia
Suomen maatalous tarvitsee kipeästi hyviä uutisia. Hallitus valmistelee parhaillaan tulevan vuoden budjettia. Kovasti hehkutetusta maatalouden 300 miljoonan euron tukipaketista suuri osa valui erilaisiin hankkeisiin eikä lämmittänyt tilallisia.
&#8211; Maatalouden ja samalla huoltovarmuuden pelastamiseen tarvitaan todella painavia panostuksia budjettiriihessä. Jos niitä ei kuulu, voivat seuraukset olla hyytäviä. Myös kuntien ja eri julkisten toimijoiden pitäisi tarjota kotimaista ruokaa ja osallistua talkoisiin ja näin tukea suomalaisia tuottajia, Elomaa vaatii.

Kike Elomaa: Energian hintapommi osuu kipeästi maatalouteen – ”Jos tilat lopettavat, katoavat työpaikat myös muualtakin”

Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa on tehnyt kirjallisen kysymyksen koskien kotimaisen kalatalouden edistämistä. Hän kysyy, miten hallitus aikoo vahvistaa kotimaisen kalatalouden toimintaedellytyksiä ja tulisiko kalataloutta koskevaa sääntelyä uudistaa nykyistä joustavammaksi.

&#8211; Kotimainen kala edustaa terveellistä lähiruokaa ja sen saatavuus on varmistettava luomalla hyvät toimintaedellytykset kalatalouden kotimaisille yrittäjille, kuten esimerkiksi kalastajille ja jalostamoille. Jatkuvasti suitsutetaan sitä, kuinka kalansyöntiä tulisi lisätä terveyssyistä, mutta kotimaisen kalan saatavuuden parantamiseksi ei ole paiskittu tarpeeksi hommia, sanoo Ritva &#8221;Kike&#8221; Elomaa.
&#8211; Ammattikalastajien määrä on laskenut tuntuvasti, ja kotimaisen kalan saatavuus on sen myötä heikentynyt. Enää alle 20 % kuluttajien ostamasta kalasta on kotimaista, vaikka kysyntää sille olisi huomattavasti enemmän, hän jatkaa.
Sinivalkoista kalataloutta tehostettava
Kalatalous on tärkeä osa Suomen luonnonvarataloutta, ja alan 1 750 yritystä työllistävät suuren joukon suomalaisia. Elomaan mukaan toimialalla on kuitenkin paljon enemmän potentiaalia.
&#8211; Kotimaisen kalan suuressa kysynnässä on jo tarpeeksi syytä tehostaa sinivalkoista kalataloutta. Sen lisäksi, että kuluttajat saavat laadukasta ja terveellistä kotimaista kalaa lautasilleen, syntyy työtä ja yrittäjyyttä, Elomaa arvioi.
Yrittäjien tukemiseksi ryhdyttävä toimiin nyt
Ukrainan sodan seuraukset ovat heijastuneet myös kotimaiseen kalatalouteen. Kalarehun ja kalanpoikasten vienti Venäjälle on loppunut, ja polttoaineiden hinnan raju nousu on nostanut alan toimijoiden kustannuksia tuntuvasti.
&#8211; Esimerkiksi vientiin kasvatettujen kalanpoikasten tilanne on noussut otsikoihin viime aikoina. Lupakäytäntöjen seurauksena kasvatetut kalanpoikaset uhkaavat päätyä tuhottaviksi. Tämä hullunkurinen tilanne on selvä viesti siitä, että alaa määritteleviin sääntöihin tarvitaan muutoksia ja joustavuutta, Elomaa vaatii.
&#8211; Koko toimialan kannattavuus on tällä hetkellä koetuksella nopeasti nousseiden kustannusten takia. On selvää, että nyt pitää ryhtyä toimiin yrittäjien tukemiseksi esimerkiksi sääntöviidakkoa raivaamalla tai verotuksellisin keinoin. Myös suoraa taloudellista tukea tulee harkita tarpeen mukaan, hän pohtii.
Kotimainen kalatalous osana huoltovarmuutta
Elomaa nostaa esille kotimaisen kalatalouden aseman osana huoltovarmuuden kokonaisuutta.
&#8211; Ukrainan sodan seurauksena on käyty laajaa keskustelua huoltovarmuudesta, jonka keskeinen osa-alue on ruoantuotanto ja sen omavaraisuusaste. Kotimaisen kalatalouden edistäminen palvelisi näin ollen myös huoltovarmuutta, Elomaa päättää.
&nbsp;

Kotimainen kalatalous kaipaa arvostusta – Elomaa: ”Koko toimialan kannattavuus on tällä hetkellä koetuksella”

Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron eduskunnassa pitänyt kansanedustaja Jari Koskela on huolissaan nykyhallituksen leväperäisestä talouspolitiikasta, joka on jättämässä seuraavan hallituksen ongelmaksi ennennäkemättömän suuren velkasalkun.

Valtion velka on jo nyt 130 miljardia ja ensi vuoden jälkeen ainakin 144 miljardia. Arvioiden mukaan velkaa olisi vuonna 2026 ainakin 165 miljardia.
&#8211; Hallitus ottaa paljon velkaa kehysten ulkopuolelta. Koronan ja Venäjän hyökkäyssodan vaikutusten takia tämä on osin perusteltua. Kehysten ulkopuolella oleva velka on kuitenkin velkaa siinä missä muukin velka. Jostain on löydettävä myös aitoja säästöjä. Se, että hallitukset vuodesta 2009 asti ovat tehneet alijäämää, ei ole peruste jatkaa massiivista velanottoa. Taloutta on tasapainotettava, vaati kansanedustaja Jari Koskela.
Säästöjä haitallisista menoista
Koskela esitti talouden tasapainottamisen keinoiksi esimerkiksi kalliin ja tarpeettoman oppivelvollisuusuudistuksen perumista sekä kehitysavun leikkaamista ja uudelleensuuntaamista. Näitä varoja olisi syytä käyttää ukrainalaisten pakolaisten auttamiseen Suomessa ja humanitääriseen apuun paikan päällä. Kehitysapu Venäjän toimia tukeviin maihin olisi syytä lopettaa välittömästi.
&#8211; Julkisen sektorin johtajuuteen ja esimiestaitoihin pitää panostaa. On tutkimuksia, joiden mukaan huonolla johtajuudella menetetään jopa kymmenen prosenttia yhteisöjen liikevaihdosta. Lisäksi OECD:n tutkimuksen mukaan Suomen olisi mahdollista saavuttaa nykyinen julkinen palvelutuotos teoreettisesti jopa 35 prosenttia pienemmällä panostuksella, Koskela sanoi.
Puolustuspanokset tärkeitä
Koskelan mielestä käsittelyssä olevassa esityksessä on kannatettaviakin osia. Perussuomalaiset pitävät aivan oikeana panostettavia miljardeja maanpuolustukseen ja asevoimiin. Turvallisuudesta huolehtiminen on valtion perustehtävä, josta ei pidä enää yhtään tinkiä. Myös TKI-panostukset ovat oikeansuuntaisia. Uusia teknologioita ja innovaatioita kehittämällä Suomi saa lisää vientituotteita myös vihreän siirtymän osalta.
Moraalisesti ainoa oikea vaihtoehto perussuomalaisten mielestä on, että Suomen on heti irrottauduttava venäläisestä tuontienergiasta. Nyt jos koskaan pitää panostaa kotimaisiin ja juuri nyt käytössä oleviin resursseihin. Suomen on turvauduttava niin mittaviin turvealueisiin kuin metsiinsäkin.
&#8211; Perussuomalaiset kannattaa toimia, joilla turvataan kotimainen energiaomavaraisuus, mutta on muistettava pitää jalat maassa. Nyt välittömästi olisi esimerkiksi luotava turveyrittäjille sellainen toimintaympäristö, että jo luvitetut turvealueet voitaisiin ottaa käyttöön. Niitä on noin 30 000 hehtaaria.
&#8211; Tässä tilanteessa myös ruokaomavaraisuuden merkitys kasvaa. Maatalouden kriisi on ratkaistava, ja pellot täytyy pitää viljeltyinä. Myös turvepellot, jotka tuottivat viime kesänä parhaan sadon, Koskela kertoi.
Hiilineutraalisuustavoite EU:n tasolle
Vihreän siirtymän suhteen Suomi voisi aivan hyvin siirtää hiilineutraaliustavoitetta vuoteen 2050 eli samalle viivalle käytännössä kaikkien muiden EU-maiden kanssa. Suomella ei ole mitään perustetta harjoittaa maailman kunnianhimoisinta ilmastopolitiikkaa, varsinkaan kun kansalle tulee siitä kohtuuttoman iso lasku. Perussuomalaiset ovatkin esittäneet helpotuksia liikennepolttoaineiden verotukseen. Dieselajoneuvojen käyttövoimaverolle ei enää ole perusteita.
&#8211; Vaikka nyt korostatte ennätyskorkeita työllisyyslukuja, on todellisuus toisenlainen. Tehtyjen työtuntien määrä on laskussa, vaikka työllisten määrä nousee. Tämä ei ole kestävä suunta. Julkinen taloutemme ei tämän hallituksen politiikalla tule tervehtymään. Hallituksen työllisyystoimet, sote-uudistus ja elpymispakettirahoitteiset hankkeet kasvattavat varmasti menoja, sen me tiedämme, mutta on äärimmäisen epävarmaa, saadaanko niiden avulla säästöjä tai kestävää kasvua.
&#8211; Mieleeni on jäänyt valtiovarainministerin lausahdus viime vuodelta, että nyt on jo otettu lasten säästöpossutkin käyttöön. Tuo oli tilanne ennen Venäjän sotaa. Nyt tilanne on pahempi. Uskon, että meidän ei täytyisi turvautua lasten säästöpossuihin eikä jättää tuleville sukupolville ja hallituksille näin massiivista velkavuorta, jos vain toteuttaisimme perussuomalaisen vaihtoehdon ja laittaisimme asioita tärkeysjärjestykseen, Koskela vetosi hallitusta muuttamaan suuntaansa.
&nbsp;

Seuraavalle hallitukselle jäämässä ennennäkemätön velkasotku – ”Julkinen taloutemme ei tämän hallituksen politiikalla tule tervehtymään”

Perussuomalaiset Naiset on huolissaan rajusti kohonneista polttoaineiden ja energian hinnoista, jotka uhkaavat jo Suomen huoltovarmuutta ja ruokaomavaraisuutta. Perussuomalaisten naisjärjestö esittää ensikeinoiksi alennuksia polttoaine- ja sähköveroihin.

Polttoaine- ja energiahinnat vaikuttavat dramaattisesti koko yhteiskuntaan laskien työnteon kannattavuutta ja yritysten kilpailukykyä. Räjähtäneet kuljetus- ja tuotantokustannukset siirtyvät suoraan kuluttajahintoihin, ja esimerkiksi ruuan hinta nousee. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että tuottaja saisi hinnasta käteen yhtään se enempää, jopa päinvastoin: sähkö-, polttoaine- ja lannoitekulut vievät kaiken.
Omavaraisuus on turvallisuuskysymys
&#8211; Olemme äärimmäisen huolissamme suomalaisesta ruokaomavaraisuudesta. Suomalaisen ruuantuotannon kannattavuus ei ole pelkästään tuottajia koskeva asia, vaan se on jopa turvallisuuskysymys, Perussuomalaiset Naiset huomauttaa.
&#8211; Jos meillä ei ole enää liian kunnianhimoisen ilmastopolitiikan ja avuttoman vasemmistolaisen veropolitiikan takia kykyä tuottaa suomalaista ruokaa, niin mitä teemme, jos tuonti alkaisi yskiä esimerkiksi turvallisuustilanteen kriisiytyessä tai erilaisten luonnonmullistusten tai vaikka uuden pandemian takia?
Veroja alennettava
Perussuomalaiset Naiset esittää ensikeinoina polttoaine- ja sähköveron alennuksia.
&#8211; Perussuomalaisten puolueelta on jo tullut esitys polttoaineveron leikkaamisesta 25 prosentilla. Lisäksi yksityistalouksien sähkövero on laskettava EU:n sallimaan minimiin. Näillä toimilla voidaan estää inflaation räjähdys sekä tukea suomalaista työtä ja ostovoimaa.
Turhista ja haitallisista menoista leikattava
Perussuomalaiset Naiset tunnustaa, että veroalennukset ovat pois valtion kassasta, mutta huomauttaa, että asioita voi priorisoida. Lisäksi ostovoiman kasvaessa negatiivinen vaikutus verotuloihin tasoittuu.
&#8211; Meillä on paljon turhia ja haitallisia menoja kuten 1,3 miljardin euron kehitysapu ja humanitääriseen maahanmuuttoon kohdennetut miljardit. Hallitus lisää näitä menoja jatkuvasti. Me leikkaisimme niistä tuntuvasti ja alentaisimme veroja. Nämä ovat arvovalintoja.
&#8211; Kun ihmisillä on rahaa käytettävissä, kulutus ja työn kannattavuus kasvaa. Tämä tarkoittaa myös verotulojen kasvua. Veroalennus ei siis täysimääräisesti ole leikkaus valtion tuloista.
Käsittämätöntä epäisänmaallisuutta
Veroleikkauksia jopa helpompi keino vaikuttaa polttoaineiden hintaan on jakeluvelvoitteen helpottaminen. Hallituksen suunnitelmat ovat kuitenkin jopa päinvastaiset, ja liikenneministeri Timo Harakka suunnitteleekin velvoitteen kiristämistä.
&#8211; Tämä tuntuu jopa vihamielisyydeltä suomalaisia kohtaan. Jakeluvelvoitetta tulee päinvastoin keventää EU:n minimitasolle. Tämä ei edes näy valtion kukkarolla, mutta vaikutus pumpulla voi olla merkittävä.
&#8211; Kyvytön hallitus ei pelkästään siis ole hiljaa, vaan se on entisestään pahentamassa asiaa. EU:n tukipakettien myötä suomalainen on tukenut ja tukee muiden maiden verohelpotuksia, kun täällä kiristetään ruuvia. Emme voi käsittää tällaista epäisänmaallisuutta, perussuomalaisten naisjärjestö arvostelee.
&nbsp;

ruokaomavaraisuus

Maataloustukien maksupäivien siirrosta ei saa koitua tuottajille kohtuutonta haittaa – ”Maatalous on edelleen syvässä kriisissä”

Mäenpää komppaa puolueen uutta ulko- ja turvallisuuspoliittista ohjelmaa: ”Huoltovarmuuskysymyksille annettava suurempi painoarvo kaikkialla”

Kike Elomaa: Energian hintapommi osuu kipeästi maatalouteen – ”Jos tilat lopettavat, katoavat työpaikat myös muualtakin”

Kotimainen kalatalous kaipaa arvostusta – Elomaa: ”Koko toimialan kannattavuus on tällä hetkellä koetuksella”

Seuraavalle hallitukselle jäämässä ennennäkemätön velkasotku – ”Julkinen taloutemme ei tämän hallituksen politiikalla tule tervehtymään”

Perussuomalaiset Naiset: Polttoaine- ja energiahintojen aiheuttamaa huoltovarmuusuhkaa ei pidä vähätellä

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025