Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Ruotsin Tilastokeskus

Suuret ikäluokat kuolevat pois ja tilalle muuttaa nuorta väkeä ulkomailta. Aktiiviset ikäluokat hankkivat lapsia ja näin ulkomaalaistaustaisten osuus kasvaa edelleen. Jotakin poliittisten eturyhmien täysin erilaisessa suhtautumisessa maahanmuuttoon selittänee se, että ulkomaalaistaustainen väestö äänestäessään valitsee vasemmiston.

Ruotsissa on meneillään aivan oikea väestönmuutos. <a href="https://twitter.com/TobiasHubinette/status/1639915871983353856">Malmön</a> kaupungissa 57 prosenttia alle 54-vuotiaasta väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia vuoden 2022 lopussa. <a href="https://twitter.com/TobiasHubinette/status/1639912793313882113">Göteborgissa</a> ulkomaalaistaustaisten osuus oli 48 prosenttia ja <a href="https://twitter.com/TobiasHubinette/status/1639912726599286785">Tukholmassakin</a> 45 prosenttia.
Ulkomaalistaustaiseksi lasketaan henkilö, joka on syntynyt ulkomailla tai jonka molemmat vanhemmat tai ainakin toinen heistä on syntynyt ulkomailla. Luvut ovat <a href="https://www.kau.se/en/researchers/tobias-hubinette">Karlstadin yliopiston tutkija</a> Tobias Hübinetten kokoamia ja peräisin Ruotsin tilastokeskuksen (SCB) tietokannoista.
Muutos näkyy nuorissa
Väestön muuttuminen näkyy erityisen selvästi nuoremmissa ikäluokissa. Suuret kantaväestön ikäluokat kuolevat pois ja maahanmuuttajat ovat puolestaan aktiivi-ikäisiä. Tästäkin syystä demografinen muutos on parhaillaan erityisen näkyvää.
– Enemmistöruotsalaisista on tulossa vähemmistö ja joissain osissa maata näin on jo tapahtunut. Malmössä vain 32 prosentilla peruskoululaisista molemmat vanhemmat ovat syntyneet Ruotsissa. Göteborgissa luku on 46 prosenttia ja Tukholmassa 50, <a href="https://www.expressen.se/ledare/hanif-bali/sveriges-forsta-iranier-ar-en-lektion-i-integration/">kirjoittaa</a> Expressenin kolumnisti Hanif Bali.
– Luvut kätkevät sen tosiasian, että myös toisen sukupolven segregaatiosta kärsivät ovat alkaneet saada lapsia. SCB:n tilastoissa nämä lapset lasketaan ruotsalaistaustaisiksi, koska heidän vanhempansa on syntyneet Ruotsissa. Se ei kuitenkaan takaa sitä, että he osaisivat ruotsia tai olisivat sisäistäneet maan normit ja kulttuurin.
Ulkomaalaistaustaiset äänestävät vasemmistoa
Demokratian kannalta mielenkiintoiseksi tilanne kääntyy, kun<a href="https://stage.sudev.fi/ruotsin-vaaleissa-yli-miljoona-ulkomailla-syntynytta-aanioikeutettua-aanestavat-demareita-ja-vasemmistopuoluetta/"> tutkitaan</a> ulkomailla syntyneiden poliittisia mieltymyksiä äänestyskäyttäytymisen valossa. Ruotsin syyskuun valtiopäivävaaleissa oli 1,2 miljoonaa ulkomailla syntynyttä äänioikeutettua. Se on 20 prosenttia enemmän kuin edellisissä vaaleissa.
Edellisissä valtiopäivävaaleissa vuonna 2018 demareita äänesti 38 prosenttia ulkomailla syntyneistä, kun demareiden kannatus kokonaisuudessaan oli 28 prosenttia.
SCB julkaisee vaalitulokset äänestyspaikoittain. Malmön Rosengårdissa puolueiden <a href="https://data.val.se/val/val2018/slutresultat/K/valdistrikt/12/80/0805/index.html">kannatus</a> kunnallisvaaleissa 2018 antaa viitteitä tulevasta: sosialidemokraatit 75,25 %, vasemmistopuolue 9,63 % ja vihreät 7,56 %.
Maahanmuuttajavaltaisessa lähiössä oikeistopuolueiden kannatus jäi niukaksi: ruotsidemokraatit 2,74 % ja moderaatit 2,49 %.
”Ruotsalaiset jäävät vähemmistöksi”
– Länsinaapurissa näyttää yhä todennäköisemmältä, että jo tällä hetkellä elävät ruotsalaiset jäävät vähemmistöksi omassa maassaan. Vuosi vuodelta ennusteet näyttävät muutokset yhä voimakkaampina, <a href="https://stage.sudev.fi/purra-ruotsin-vaestonmuutosta-enaa-pysayttaa/">totesi</a> tammikuussa perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra.
Purra kertoo seuranneensa aktiivisesti maahanmuuttokeskustelua jo parinkymmenen vuoden ajan. Hänen mukaansa maahanmuutolle on vuosien varrella keksitty mitä moninaisempia selityksiä.
– Erityisesti Ruotsi alkaa olla tilanteessa, jossa mitään selityksiä ei ole enää syytä keksiä, sillä tilannetta ei voi enää kääntää. Väestönmuutosta ei voi enää pysäyttää tai välttämättä edes hillitä, Purra pelkää.
– Nyt maahanmuutto ihan oikeasti alkaakin olla kuin luonnonvoima.

Väestönmuutos ei ole salaliittoteoriaa, mutta jossain vaiheessa sitä ei voi enää pysäyttää

Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta lähti aikanaan muotoutumaan naisten vapautumisen, tasa-arvon ja äänioikeuden myötä. Feodaaliyhteiskunnan kahleiden katkominen voisi olla avain myös nykyajan alistettujen naisten tielle tasa-arvoon. Tätä mieltä ovat pikkuhiljaa myös Ruotsin demarit ja vihreät.

Tilastokeskus SBC:n <a href="https://www.scb.se/hitta-statistik/statistik-efter-amne/befolkning/befolkningsframskrivningar/befolkningsframskrivningar/pong/tabell-och-diagram/antal-barn-per-kvinna-efter-fodelseland-samt-framskrivning/">mukaan</a> ulkomailla syntyneet naiset synnyttävät enemmän lapsia kuin Ruotsissa syntyneet. Näin tulee olemaan myös tulevaisuudessa, vuoteen 2070 asti.
Ongelmalähiöiden rinnakkaisyhteiskunnat vaikuttavat osaltaan siihen, että naisen asema ei välttämättä muutu siitä, mitä se oli hänen lähtömaassaan.
Ruotsissa nainen synnytti keskimäärin 1,67 lasta vuonna 2021. Vertailun vuoksi vuonna 2020 vastaava<a href="https://data.worldbank.org/indicator/SP.DYN.TFRT.IN"> luku</a> oli Somaliassa 6,4, Malissa 6,0, Afganistanissa 4,8, Irakissa 3,6 ja Syyriassa 2,8.
Muutos näkyy katukuvassa
Yhdessä voimakkaana jatkuvan maahanmuuton kanssa siirtolaisväestön korkeampi lisääntyvyys tulee muuttamaan demografista kuvaa Ruotsista. Samalla kun ikääntyvä kantaväestö kuolee pois.
Kyse ei ole mielipiteestä, vaan matematiikasta. Väestön vaihtuminen saattaa samalla lisätä haasteita, joista osa on näkyvissä jo nyt.
Göteborgissa tilanne on sen sorttinen, että sosialidemokraatitkin ovat heränneet todellisuuteen. Valtuustoryhmän puheenjohtaja on huolissaan lapsista, jotka kasvavat erittäin monilapsisissa perheissä, heidän pitkäaikaistyöttömistä vanhemmistaan, köyhyydestä sekä ahtaasta asumisesta.
Herkkä kysymys, joka on esitettävä
&#8211; Ymmärrän sen, että kysymys monille herkkä. Kun meillä kuitenkin on sellaisista maista tulleita perheitä, joissa perhearvot ovat täysin erilaiset kuin Ruotsissa, asioista on voitava puhua, <a href="https://www.dn.se/sverige/s-i-goteborg-familjeplanering-kravs-i-utsatta-omraden/">muotoilee</a> Göteborgin valtuuston johtava sosialidemokraatti Jonas Attenius.
Keinojakin lapsiluvun rajoittamiseksi on ja tässä yhteydessä lienee hyväksi katsoa tasa-arvon historiaan. Vihreiden valtakunnallinen tiedotusvastaava Märta Stenevi <a href="https://www.dn.se/sverige/mammorna-i-utsatta-skaggetorp-delade-sin-vardag-med-mp-toppen/">totesikin</a> aivan äskettäin, että vastaus löytyy pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta:
&#8211; Ruotsin muutos yhteiskuntana perustui aikanaan keskeisesti naisten itsenäisyyteen ja perhesuunnitteluun. Samansuuntainen keskustelu pitäisi saada aikaan myös nyt.

Klaaniyhteisö ja perheen kunnia voivat tehdä naisista synnytyskoneita – nyt myös vihervasemmisto on tulossa mukaan maahanmuuttajanaisten vapautusliikkeeseen

Ruotsin koko väestöstä oli viime vuoden lopussa runsas kolmannes ulkomaalaistaustaisia. Lapsista jo lähes kaksi kolmasosaa on ulkomaalaistaustaisia. Maan väestörakenne on voimakkaassa muutoksessa.

Vuoden 2021 lopussa Ruotsissa oli <a href="https://www.scb.se/hitta-statistik/sverige-i-siffror/manniskorna-i-sverige/sveriges-befolkning/">väestökirjanpidon</a> mukaan 10 452 326 asukasta. Asukasluku on kasvanut 2000-luvulla 1,6 miljoonalla. Väkiluvun kasvu johtuu osaltaan siitä, että syntyvyys on ollut kuolleisuutta suurempaa. Ennen kaikkea on kyse massiivisesta maahanmuutosta.
Vuonna 2016 kirjattiin huippuluvut, kun maahan asettui yli 163 000 henkilöä. Seuraavana vuonna maahanmuuttajia oli vielä 144 000. Luku on sittemmin laskenut pandemian myötä. Vuonna 2021 maahanmuuttajia oli 91 000, joka on 58 prosenttia vuoden koko väestönkasvusta.
Ruotsin väestöstä on ulkomaalaistaustaisia 3 557 912 henkilöä (31.12.2021). Se vastaa 34 prosenttia koko väestöstä. Heistä oli ulkomailla syntyneitä 2 090 503 henkilöä eli 20 prosenttia väestöstä.
Lapsista yli puolet ulkomaalaistaustaisia
Tilastokeskuksen <a href="https://www.statistikdatabasen.scb.se/pxweb/sv/ssd/START__LE__LE0102__LE0102A/LE0102T16N/table/tableViewLayout1/">vuoden 2020 tiedoista</a> selviää yhteenlaskulla, että vuonna 2020 Ruotsissa oli 845 272 ulkomaalaistaustaista lasta. Ulkomaalaistaustaisella lapsella tarkoitetaan henkilöä, jonka molemmat tai ainakin toinen vanhemmista on syntynyt Ruotsin ulkopuolella.
Ruotsalaistaustaisten lasten määrä oli samaan aikaan 1 344 131 henkilöä. Ulkomaalaistaustaisten määrä Ruotsin 0–17 vuotiaista henkilöistä oli siis noin 39 prosenttia. Luvuista voinee päätellä, että Ruotsin väestörakenne on lähivuosina ja -vuosikymmeninä voimakkaassa muutoksessa.
Suomessa puoli miljoonaa ulkomaalaistaustaista
Eniten omasta maasta lähdettiin muualle vuonna <a href="https://worldpopulationreview.com/country-rankings/immigration-by-country">2020</a> Intiasta (17,9), Meksikosta (11,1), Venäjältä (10,8) ja Kiinasta (10,5 miljoonaa). Vähiten ulkomaalaistaustaisia oli samana vuonna Pohjois-Koreassa.
Vuonna 2020 Suomen <a href="https://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/maahanmuuttajat-vaestossa.html">väestöstä</a> oli ulkomaalaistaustaisia 444 031 henkilöä eli 8 prosenttia. Ulkomaalaistaustaisiksi luokitellaan Suomessa henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla.
Korjaus 6.4.2022 klo 16:45: Ulkomaalaistaustaisten määrä Ruotsin 0–17 vuotiaista henkilöistä ei ole 63 prosenttia vaan 39 prosenttia.

Tilastokeskus: Jo kolmannes Ruotsin asukkaista ulkomaalaistaustaisia

Ruotsin ammattiliittojen keskusjärjestö tekee kaikkensa, jotta sosialidemokraatit voittaisivat syksyn valtiopäivävaalit. Rahaa syydetään demareille oikein olan takaa ja puolelle miljoonalle kansalaiselle kilautetaan varmuuden vuoksi neuvoa antava puhelu.

Ruotsin ammattiliittojen keskusjärjestö LO esitteli keskiviikkona syksyn valtiopäivävaaleihin tähtäävän <a href="https://www.lo.se/start/play_startsida/los_valupptakt_2022">ohjelmansa</a>. Ensihavainnot työntekijäjärjestön panostuksista saavat lukijan hämmästyneenä säikähtämään, ovatko LO:n ja Yhtenäisen Venäjän vaaliohjelmat vaihtuneet vahingossa päittäin.
LO:n jäsenistä sosialidemokraatteja kannattaa <a href="https://www.scb.se/">SCB:n</a> mittauksessa 38,8 prosenttia. Ruotsidemokraatteja sanoo äänestävänsä 27,1 prosenttia keskusjärjestön jäsenistä. Kokoomuslaisia ja vasemmistopuolueen kannattajia on kumpiakin 10 prosenttia ja keskustalaisia viisi prosenttia.
Kaikki munat demareiden vaalikoriin
LO tekee ennätyssuuren <a href="https://www.dn.se/sverige/lo-satsar-miljoner-for-att-s-ska-vinna-valet/">satsauksen</a> siivittääkseen sosialidemokraatit voittoon syksyn vaaleissa. Valtaosa eli 30 miljoonaa kruunua menee suoraan demareiden kampanjabudjettiin. Sen lisäksi 20 miljoonaa menee valistukseen ja tuntematon määrä miljoonia ohjelmistohankintoihin. Keskusjärjestö pyrkii tulevaisuudessa tavoittamaan jokaisen jäsenensä mobiililaitteen kautta.
&#8211; Sosialidemokraatit on ainoa puolue, jolla on voima ja tahto tavallisen kansan tahtomien uudistusten läpiviemiseksi. Haluamme näissä vaaleissa tavoittaa enemmän ihmisiä kuin aikaisemmin. Soitamme yli puolelle miljoonalle ihmiselle ja keskustelemme politiikan sisällöistä, toteaa LO:n puheenjohtaja Susanna Gideonsson.
&#8211; Minulle on tärkeätä, ettemme tee yhteistyöltä eriarvoisuutta kannattavien puolueiden, kuten ruotsidemokraattien kanssa.
&nbsp;

Ruotsin ammattiliittojen keskusjärjestö panostaa kaikkensa sosialidemokraattien vaalimenestykseen – demareita kannattaa runsas kolmannes jäsenistöstä

Turvapaikanhakijoiden työnsaanti Ruotsissa on ollut haastavaa. Vain kolmannes vuonna 2015 maahantulleista ja oleskeluluvan saaneista yli 16-vuotiaista oli työllistynyt vuonna 2019. Ruotsin tilastokeskus on tehnyt selvityksen SVT:n toimeksiannosta.

Vuoden 2015 pakolaiskriisin aikana Ruotsiin tuli 160 000 turvapaikanhakijaa ja 100 000 on saanut oleskeluluvan. Heistä 67 500 on yli 16-vuotiaita. Kolmannes tästä ryhmästä eli runsaat 21 000 henkilöä ansaitsi vuonna 2019 yli 96 000 kruunua (9 427 euroa) ja tilastoitiin siten työllisiksi.
Työllistymisen alaraja on vuosipalkaksi niukanlainen länsimaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa. Selvityksessä ilmaistaankin, että työllisiksi lasketuilla voi olla muitakin tuloja. Muiden tulojen lähdettä ei mainita, joten niillä tarkoitettaneen myös erilaisia yhteiskunnan tukia.
Työttömyys on kroonista
Muut kaksi kolmannesta oleskeluluvalla maassa olevista elävätkin sitten käytännössä täysin tukien varassa, opiskelevat tai ansaitsevat tuloja, joita ei tilastoida. Selvityksessä ei puututa pimeään työntekoon. Tämä ilmeisesti vaatisi oman selvityksensä.
&#8211; Pakolaisten sijoittuminen työmarkkinoille kestää kauan. Tällaista se on ollut 40 vuotta ja nyt korona on vielä vaikeuttanut tilannetta. Tilanne tuskin tulee muuttumaankaan nopeasti ja otaksun, että viiden vuoden kuluttua tilanne on edelleen sama, <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/undersokning-en-av-tre-fran-flyktingkrisen-hade-jobb-2019">arvioi</a> kansantaloustieteen professori Mats Hammarstedt SVT:n uutisissa.
SVT pyysi Ruotsin tilastokeskusta poimimaan esiin kaikki henkilöt, jotka olivat hakeneet turvapaikkaa Ruotsista vuonna 2015 ja joilla oli tilapäinen tai vakituinen oleskelulupa. Tarkoituksena selvittää se, millä ihmiset elättivät itsensä tuoreimman tilaston mukaan eli vuonna 2019.
SVT pyysi tietoja myös perheenyhdistämisten myötä maahan tulleista ja heidän työllisyystilanteestaan, mutta se ei ollut Maahanmuuttoviraston tilastointitapaan liittyvistä syistä mahdollista.
&nbsp;

Ruotsin Tilastokeskus

Väestönmuutos ei ole salaliittoteoriaa, mutta jossain vaiheessa sitä ei voi enää pysäyttää

Klaaniyhteisö ja perheen kunnia voivat tehdä naisista synnytyskoneita – nyt myös vihervasemmisto on tulossa mukaan maahanmuuttajanaisten vapautusliikkeeseen

Tilastokeskus: Jo kolmannes Ruotsin asukkaista ulkomaalaistaustaisia

Ruotsin ammattiliittojen keskusjärjestö panostaa kaikkensa sosialidemokraattien vaalimenestykseen – demareita kannattaa runsas kolmannes jäsenistöstä

Vuonna 2015 Ruotsiin tuli 160 000 turvapaikanhakijaa – 21 000 käy töissä

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025