Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

ruuhkautuminen

Viranomaisille mahdollisuus tehokkaampaan väärinkäytösten selvittämiseen – Mira Nieminen: ”Parantaa toimintakykyä, keventää hallinnollista taakkaa”

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela on tehnyt lakialoitteen, jolla selkeytettäisiin testamentteihin liittyviä menettelytapoja. Aloitteessa ehdotetaan testamenttien tallettamisesta maistraattiin eli nykyiselle Digi- ja väestötietovirastolle tai Ahvenanmaan valtionvirastolle. Koskelan aloitetta käsiteltiin eduskunnassa viime viikolla.

&#8211; Tässä tekemässäni aloitteessa perintökaarta ehdotetaan muutettavaksi siten, että testamentti on laadittava kirjallisesti ja jätettävä rekisteröitäväksi maistraattiin. Tämähän on käytäntö jo nyt avioehtojen kohdalla, Jari Koskela huomautti lakialoitteensa lähetekeskustelussa.
Koskela totesi myös, että lakimuutoksen jälkeen maistraatin tehtäväksi jäisi testamenttia tehdessä varmistaa tekijän oikeustoimikelpoisuus, ja maistraatti toimisi myös viran puolesta todistajana. Tämä poistaisi nyt tekijän vastuulla olevan tarpeen hankkia esteettömiä todistajia.
Vähentäisi oikeuskäsittelyjen määrää
Koskelan lakialoite on äärimmäisen ajankohtainen, sillä viime päivinä julkisuudessa on ollut vuonna 2020 kuolleen Janita Lukkarisen testamenttiin liittyvät epäselvyydet. Lukkarisen ystävä tuomittiin käräjäoikeudessa testamentin törkeästä väärennöksestä. Tapaus ei ole ainoa laatuaan.
&#8211; Testamenttien moitekanteita käsitellään käräjäoikeuksissa noin sata vuodessa. Tällä lakialoitteella pyritään merkittävästi vähentämään näiden mahdollisesti hyvinkin riitaisten ja perillisten välejä vuosiksi rikkovien oikeuskäsittelyjen määrää, Koskela sanoi.
Koskela huomautti, että niin avioerojen kuin uusioperheidenkin määrän jatkaessa kasvuaan sekä eliniän pidentyessä on todennäköistä, että oikeussaleissa käsitellään jatkossa entistä enemmän perinnönjakoon liittyviä riitoja.
Nykyinen laki perustuu olettamiin
Nykyään testamenttien säilyttäminen on käytännössä tekijän itsensä vastuulla, jolloin testamentteja saatetaan säilyttää muiden paperien joukossa esimerkiksi piirongin laatikossa, josta perillisten pitää osata sitä etsiä.
&#8211; Perintökaari perustuu siis kahteen epävarmaan olettamaan: ensiksi kysymys on pohjimmiltaan sattumasta eli siitä, onko testamentti ylipäätään löydettävissä eli tuleeko se vastaan vaikka patjan välistä, kun asuntoa siivotaan. Toiseksi se perustuu mahdollisten perillisten rehellisyyden varaan. Mitä jos sen löytää ihminen, jolle tehty testamentti onkin epäedullinen, Koskelan aloitetta kannattanut perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila totesi omassa puheessaan.
Oikeusministeriön ryhdyttävä toimeen
Junnila huomautti lisäksi, että vastaavaa lakimuutosta on aiemmin ehdottanut oikeusministeriön asettama työryhmä jo vuonna 2004 ja myös edellisellä hallituskaudella asia on ollut esillä. Junnila patisti oikeusministeriötä viimein ryhtymään toimeen.
Kansanedustaja Koskelan aloitteen hyväksyminen auttaisi omalta osaltaan ruuhkautunutta ja resurssipulasta kärsivää oikeuslaitosta. Lakimuutos myös lisäisi oikeusvarmuutta ja säästäisi perillisten oikeudenkäyntikuluja.

Koskela: Testamenttien väärennökset ja epäselvyydet kuriin

Kansanedustaja Mikko Lundén vaatii hallitukselta toimenpiteitä poliisin lupahallinnon ruuhkien ratkaisemiseksi.

&#8211; Poliisin lupapalveluiden ajanvaraukseen on monin paikoin hyvin pitkät, jopa kuukausien jonot. Tilanne ei ole millään tavalla uusi tai ainutkertainen. Nyt jonot kuitenkin ovat pisimmät vuosikausiin, Mikko Lundén sanoo.
Perjantaina eduskunnan oikeusasiamies julkaisi ratkaisunsa, jossa hän toteaa, että julkinen valta on vuosien 2021 ja 2022 aikana ainakin osittain epäonnistunut toteuttamaan asianmukaisen ja viivytyksettömän käsittelyn passi- ja henkilökorttiasioissa.
&#8211; Nämä viiveet ovat oikeusasiamiehen mukaan voineet vaikuttaa kielteisesti perusoikeutena turvattuun oikeuteen lähteä maasta, Lundén kuvailee tilannetta.
Muissa maissa siru näyttää toimivan
Taustalla passiruuhkiin vaikuttaa liki 16 vuoden takainen, järjettömältä tuntunut päätös. Vuoden 2006 elokuussa Suomessa tuli voimaan nykyinen passilaki, jossa siirryttiin biometrisiin passeihin. Samalla passien voimassaoloaika lyheni aiemmasta kymmenestä vuodesta nykyiseen viiteen vuoteen.
&#8211; Tätä perusteltiin sillä, etteivät passien siruvalmistajat antaneet siruille kymmenen vuoden toimintatakuuta. Useimmissa muissa EU-maissa kymmenen vuoden passeja kuitenkin myönnettiin ja myönnetään edelleen. Ei voi olla niin, että passien sirut toimivat kymmenen vuotta kaikkialla muualla, mutta Suomessa eivät, Lundén huomauttaa.
Lundén esittää ratkaisuksi entisen kymmenen vuoden voimassaoloajan palauttamista käyttöön.
&#8211; Biometriset passit ovat olleet käytössä nyt 16 vuotta. Se, toimiiko sirullinen passi kymmenen vuotta, selviää, kun sisäministeriössä otetaan puhelin kauniiseen käteen, soitetaan biometrisiä passeja kymmeneksi vuodeksi myöntäviin maihin ja kysytään. Valinnanvara ei lopu kesken, vaihtoehtoja löytyy Yhdysvalloista, Kanadasta, Isosta-Britanniasta ja Saksasta lähtien Tanskaan, Latviaan tai vaikka Espanjaan, joka myöntää kaiken lisäksi yli 70-vuotiaille senioripasseja, jotka ovat voimassa henkilön koko eliniän. Lyhyt passin voimassaoloaika Suomessa on jälleen kerran järjetöntä, tsaarinaikaista byrokratiaa, kansallista ylisääntelyä Suomen kansalaisten vahingoksi.
Säästäisi vaivaa ja rahaa
Myös kansalaisille aiheutuvat kustannukset laskisivat pidemmän voimassaolon seurauksena. Tällä hetkellä passin uusiminen maksaa 50 euroa, johon tulee valokuvaamon lasku päälle. Moni maa kuitenkin vaatii, että maahan saapumisen jälkeen passi on voimassa vähintään puoli vuotta.
&#8211; Nykyinen viiden vuoden passi on siis käytännössä neljän ja puolen vuoden passi. Vastaavasti kymmenen vuoden passi olisi yhdeksän ja puolen vuoden passi. Jos vaikka nelihenkinen perhe uusii passinsa niin, että voi matkustaa EU:n ulkopuolelle, se maksaa 200 euroa neljän ja puolen vuoden välein sekä valokuvien hinta vielä päälle. Pitempi voimassaolo tarkoittaisi, että tuo kustannus ja jonotukseen kuluva aika toistuisi vain yhdeksän ja puolen vuoden välein. Kyseessä olisi monelle perheelle merkittävä säästö niin ajallisesti kuin rahallisestikin, Lundén painottaa.
Lundén on jättänyt tänään eduskunnassa kirjallisen kysymyksen, jossa tiedustelee hallitukselta toimenpiteitä passiruuhkien helpottamiseksi ja ehdottaa passien voimassaoloaikojen pidennystä.

Perussuomalaisten Lundén: Ratkaisu passiruuhkiin – kymmenen vuoden passit takaisin käyttöön

Eduskunnan kyselytunnilla keskusteltiin oikeusturvan toteutumisesta. Perussuomalaiset haastoivat vihreää sisäministeriä Krista Mikkosta tunnustamaan haitallisen maahanmuuton ongelmat oikeusprosesseissa.

&#8211; Oikeuslaitoksen ja sisäisen turvallisuuden sektorin, kuten poliisin, ruuhkautuminen ja kuormitus ovat hyvin huolestuttava ilmiö. Yksi tekijä, joka molempia edesauttaa, on maahanmuutto. Helsingin hallinto-oikeudessa ratkaistavista asioista noin 50 % koskee ulkomaalaisasioita, korkeimmassa hallinto-oikeudessa luku on noin 40 %. Tämä pidentää kaikkien muiden asioiden käsittelyaikaa, aloitti Riikka Purra.
&#8211; Hallinto-oikeuksien ruuhkan takana on turvapaikkalainsäädäntömme, joka mahdollistaa esimerkiksi yhdeksän kielteistä turvapaikkapäätöstä saaneen ihmisen hakea jopa kymmenettä kertaa turvapaikkaa. Aiotteko te tehdä tälle asialle jotakin ja korjata lainsäädäntöämme?
Sisäministeri Krista Mikkonen kierteli totuttuun tapaansa vastauksen kanssa ja totesi että hallitus on tällä kaudella tehnyt selvityksen siitä, miten avustajia ja tulkkeja on voitu käyttää oikeusprosessissa.
Tosiasiat tunnustettava
Kansanedustaja Ari Koponen ei ole yllättynyt, ettei hallitus halua tunnustaa ongelmaa oikeusprosesseissa. Vaikka tilastollisesti ulkomaalaisasioiden näin valtavan yliedustettu määrä ruuhkauttaa tuomioistuinten toimintaa, rasittaa ihmisiä inhimillisesti ja kuluttaa paljon resursseja.
&#8211; Kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen, mutta ainut mitä hallitus tarjoaa on tyhjää puhetta, kommentoi Koponen kyselytunnilla kuultuja ministereiden vastauksia.
&#8211; Jos emme voi tunnustaa tosiasioita, emme myöskään pysty puuttumaan ongelman juurisyihin.

Hallinto-oikeudet ruuhkautuneet ulkomaalaisasioista – hallitus tunnistaa ongelman, mutta jatkaa ideologia edellä

Lakivaliokunta on tänään antanut lausuntona yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomuksesta eduskunnalle. Kertomuksessa käsitellään muun muassa valtuutetun työtä yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja syrjintään puuttumiseksi. Perussuomalaiset kansanedustajat, lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri sekä jäsenet Mari Rantanen ja Sebastian Tynkkynen jättivät lausuntoon eriävän mielipiteen, jossa he moittivat eduskunnalle toimitettua kertomusta puutteelliseksi ja epätasapainoiseksi.

&#8211; Valtuutetun kertomuksessa keskitytään ennen muuta ulkomaalaisten aseman ja oikeuksien parantamiseen. Tämä on ongelma ottaen huomioon, että vireille tulleiden syrjintäyhteydenottojen perusteella terveydentila on yksi yleisimmistä syrjintäperusteista Suomessa, ja kaikista merkittävin syrjintää kokeva ryhmä ovat vammaiset ihmiset. Esimerkiksi vammaisuuteen ja terveydentilaan perustuvaa syrjintää olisikin ollut syytä käsitellä kertomuksessa huomattavasti enemmän. Nyt koko kertomus on yhtä ”mamutusta”, kertovat Leena Meri, Mari Rantanen ja Sebastian Tynkkynen.
Lautakunta mielii käräjäoikeuden tontille
Yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomuksessa ehdotetaan, että yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalle annettaisiin mahdollisuus määrätä hyvitys tilanteessa, jossa se katsoo henkilön tulleen syrjityksi.
Nykyään hyvitystä on vaadittava käräjäoikeudesta.
&#8211; Suhtaudumme valtuutetun ehdotukseen kriittisesti. Oikeudenmukaisen menettelyn turvaamiseksi hyvityksen määräämistä koskevissa asioissa olisi muutoin vähintäänkin lautakunnan kokoonpanoa, sen jäsenten oikeusasemaa ja lautakunnan menettelysääntöjä arvioitava kokonaisvaltaisesti uudestaan, selvittävät edustajat.
Ulkomaalaisasiat ruuhkauttavat hallintotuomioistuimet
Lakivaliokunnan perussuomalaiset kiinnittävät eriävässä mielipiteessään lisäksi huomiota ulkomaalaisasioiden suureen määrään suomalaisissa hallintotuomioistuimissa.
&#8211; Esimerkiksi Helsingin hallinto-oikeudessa vuonna 2020 ratkaistuista asioista noin puolet oli ulkomaalaisasioita. Myös korkeimmassa hallinto-oikeudessa yli 40 prosenttia kaikista asioista on ulkomaalaisasioita. Selvää on, että ulkomaalaisasioiden näin suuri määrä ruuhkauttaa tuomioistuinten toimintaa ja syö paljon resursseja.
&#8211; Seurauksena on käsittelyaikojen pitkittyminen lukuisissa muissa asioissa, ja ulkomaalaisasioiden keskimääräinen käsittelyaika onkin huomattavasti lyhyempi kuin käsittelyajat useimmissa muissa asiaryhmissä. Kysymyksessä on vakava yhdenvertaisuusongelma, johon olisi ollut syytä kiinnittää huomiota myös lakivaliokunnan lausunnossa, toteavat edustajat.

Lakivaliokunnan perussuomalaiset: ”Yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomus on yhtä mamutusta”

Turvapaikanhakijoiden oikeusturvaan ollaan sysäämässä miljoonia euroja, jopa tällaisena aikana, kun uusia turvapaikanhakijoita tulee vähemmän koronan seurauksena. Asia käy ilmi valtiovarainministeriön budjettiehdotuksesta.

&#8211; Meillä on tärkeämpiäkin kohteita, jotka suorastaan huutavat rahoitusta. Samalla rahalla saisi esimerkiksi keliakiakorvauksen takaisin, tuettua ruoka-apujärjestelmiä, panostettua koululaisten mielenterveyshankkeeseen tai korvattua diabeteksen hoidossa käytettävät lääkkeet pienituloisille. Nämä ovat arvovalintoja, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Leena Meri.
&#8211; Olen saanut palautetta siitä, miten oikeusaputoimistot ovat jo nyt ruuhkautuneita ja avustajan saaminen on hankalaa. Kun rahoitus suunnataan suoraan maahanmuuttajien asioihin, oikeusavustajien työpöydille tulee nimenomaan näitä maahanmuuttajien asioita ja taas kantasuomalaiset joutuvat siirtymään sivuun odottamaan.
Pidentää muiden asioiden käsittelyaikoja
Esityksestä käy ilmi, että turvapaikanhakijoiden odotusajat ovat olleet muita lyhyempiä ja tulevaisuudessa ero tulee kasvamaan. Vuonna 2019 ulkomaalaisasioiden keskimääräinen käsittelyaika oli noin 5 kuukautta, kun taas muissa asioissa yli 9 kuukautta.
Tulevaisuudessa tämä ero tulee vain kasvamaan, sillä vuoden 2021 arvion mukaan ulkomaalaisasiat tulee kestämään keskimäärin 6 kuukautta, siinä missä muut asiat jopa 11 kuukautta.
&#8211; Hallintotuomioistuimien ruuhkautumista on pyritty ratkaisemaan lappaamalla niihin lisää ja lisää ulkomaalaisasioihin korvamerkittyä rahaa. Valtavasta asiamäärästä kertoo se, että esimerkiksi Helsingin hallinto-oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden kaikista käsiteltävistä asioista jopa puolet on ulkomaalaisasioita, Meri kertoo.
&#8211; Puolet asioista on siis veroasioita, sote-asioita, kuten lastensuojeluun, toimeentulotukeen, vammaistukeen ja muita asioita, kuten ympäristö-, rakentamis- ja maankäyttöasioita sekä viranomaismaksuihin ja elinkeinon harjoittamiseen liittyviä viranomaispäätöksiä &#8211; ja puolet pelkästään ulkomaalaisasioita. Tapausten määrä on siis valtava.
Jälleen kerran arvovalintoja
Meri ihmettelee, miksi vastaavaa korvamerkittyä rahaa ei löydy muihin asioihin.
&#8211; Haluisinpa nähdä vastaavan korvamerkityn rahan esimerkiksi lastenhuolto- ja tapaamisriita- sekä huostaanottoasioissa. Jälleen kerran arvovalintoja.
&#8211; Ruuhkat eivät purkaudu syöttämällä rahaa lisää ja lisää. Ulkomaalaisasioiden ruuhkan purkaminen pitäisi ehdottomasti aloittaa sieltä mistä ruuhkat syntyvätkin – turvapaikka- ja maahanmuuttolainsäädännöstä. Kun turvapaikanhakijoiden määrä vähenee ja kielteisen päätöksen saaneet poistetaan pikaisesti maasta, vapautuu resursseja meidän omien kansalaistemme asioiden käsittelyyn, Meri sanoo.

Turvapaikanhakijoiden oikeusturvaan miljoonia – Meri: ”Meillä on tärkeämpiäkin kohteita, jotka suorastaan huutavat rahoitusta”

Perussuomalaiset kansanedustajat Leena Meri, Mari Rantanen ja Sebastian Tynkkynen eivät lämmenneet hallituksen ajatukselle ratkaista hallintotuomioistuimien maahanmuuttoasioista syntynyttä ruuhkaa pelkällä lisärahalla. 

Perussuomalaiset jättivät eriävän mielipiteen asiasta lakivaliokunnassa perustellen asiaa sillä, että pysyvään asiamäärien vähentämiseen tarvitaan muitakin ratkaisuja.
&#8211; Jälleen ollaan sysäämässä miljoonia euroja ulkomaalaisasioista ruuhkautuneisiin hallintotuomioistuimiin. Tilanne ei raukea jatkuvalla rahansyötöllä, vaan pitää puuttua juurisyihin. Tämä edellyttää kiristyksiä turvapaikka- ja maahanmuuttolainsäädäntöön. Kun ulkomailta maahan tulevien ihmisten määrä vähenee, vapautuu resursseja meidän omien kansalaistemme asioiden käsittelyyn. Sitten tietysti myös ulkomaalaisasioiden määrä hallinto-oikeuksissa pienenee, toteaa lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri.
Rahalle olisi muutakin käyttöä
Turvapaikka- ja oleskelulupa-asioiden määrä tuomioistuimissa on jäänyt vuoden 2015 jälkeen pysyvästi aiempaa merkittävästi korkeammalle tasolle. Ulkomaalaisasiat muodostavat noin puolet esimerkiksi Helsingin hallinto-oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden kaikista käsiteltävistä asioista. Näin suuri asiamäärä ruuhkauttaa tuomioistuinten toimintaa. Ruuhkautumista on viime vuosina yritetty paikata ulkomaalaisasioiden käsittelyyn osoitettavin erityisin lisämäärärahoin.
Julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2021-2024 hallintotuomioistuimille on osoitettu turvapaikka- ja oleskelulupa-asioiden käsittelyyn keskimäärin noin 7,5 miljoonaa euroa lisäystä vuosittain.
&#8211; Tälle rahalle olisi varmasti muutakin käyttöä. Moni suomalainen odottaa pitkiä aikoja oman asiansa käsittelyä. Hallintotuomioistuimissa käsitellään esimerkiksi lastensuojelu- ja toimeentulotukiasioita, joiden käsittelyajat pitkittyvät ulkomaalaisasioiden takia. Lisäksi koronavirustilanne tulee todennäköisesti lisäämään näitä muita asioita, joten suomalaisten asioiden käsittely tulee viivästymään entisestään, Mari Rantanen kertoo.
Omat kansalaiset etusijalle
Lakivaliokunnan perussuomalaiset jäsenet kiinnittivät asiaan huomiota ja vaativat toimenpiteitä ulkomaalaisasioiden määrän vähentämiseksi jo viime syksynä hallituksen budjettiesityksen käsittelyn yhteydessä.
&#8211; Olemme joutuneet jättämään eriävän mielipiteen samasta asiasta uudelleen nyt julkisen talouden suunnitelman käsittelyn yhteydessä. Hallituksen olisi syytä tehdä ryhtiliike ja laittaa vihdoinkin omien kansalaisten asioiden hoito etusijalle. Vallitsevassa koronatilanteessa tämä on tärkeämpää kuin koskaan, sanoo Sebastian Tynkkynen.

Lakivaliokunnan perussuomalaiset jäsenet: Ulkomaalaisasiat eivät vähene rahaa lappaamalla – tuomioistuimien ruuhkiin puututtava turvapaikka- ja maahanmuutolainsäädäntöä kiristämällä

ruuhkautuminen

Viranomaisille mahdollisuus tehokkaampaan väärinkäytösten selvittämiseen – Mira Nieminen: ”Parantaa toimintakykyä, keventää hallinnollista taakkaa”

Koskela: Testamenttien väärennökset ja epäselvyydet kuriin

Perussuomalaisten Lundén: Ratkaisu passiruuhkiin – kymmenen vuoden passit takaisin käyttöön

Hallinto-oikeudet ruuhkautuneet ulkomaalaisasioista – hallitus tunnistaa ongelman, mutta jatkaa ideologia edellä

Lakivaliokunnan perussuomalaiset: ”Yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomus on yhtä mamutusta”

Turvapaikanhakijoiden oikeusturvaan miljoonia – Meri: ”Meillä on tärkeämpiäkin kohteita, jotka suorastaan huutavat rahoitusta”

Lakivaliokunnan perussuomalaiset jäsenet: Ulkomaalaisasiat eivät vähene rahaa lappaamalla – tuomioistuimien ruuhkiin puututtava turvapaikka- ja maahanmuutolainsäädäntöä kiristämällä

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025