Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

ryöstely

Pääkaupunkiseudun ongelmat valuvat maakuntiin – silminnäkijä kertoo Jyväskylän nuorisokahakasta: ”Aivan sairasta touhua, mitä ei uskoisi tapahtuvan Suomessa”

Suomea on ravisuttanut kuluneen reilun vuoden aikana väkivalta-, ryöstö- ja jengirikollisuuden aalto etenkin pääkaupunkiseudulla, mutta myös Turussa, Tampereella ja eräissä muissa Suomen kaupungeissa. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa, että kyse on ilmiöstä, jossa maahanmuuton moninaiset ongelmat kietoutuvat yhteen. &#8211; Niin kauan kuin tätä ei hyväksytä ja olla valmiita korjaamaan, tilanne pahenee, Purra sanoo.

Nuorten rikollisuus, katuväkivalta ja ryöstöt ovat lisääntyneet merkittävästi. Useista suomalaisista kaupungeista kuuluu huolestuttavia tietoja katujengeistä ja muista häiriköivistä porukoista.
&#8211; Tätä rikosaaltoa selittää sekä voimakas nuorisorikollisuuden kasvu että katujengien ja erilaisten muiden ryhmien toiminnan aktivoituminen. Jäseninä on sekä nuoria aikuisia että alaikäisiä henkilöitä, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoo. Hän puhui tänään puolueen Tuumaustunnilla.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunti 1.12.2022: Purra kommentoi katujengejä ja nuorisorikollisuutta" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/5_o_1Zqh7Bw?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Purra korostaa, että ilmiö ei ole uusi tai yllättävä, vaan samalla tavalla on käynyt kaikkialla siellä, missä tietyistä maista tulleiden maahanmuuttajien ja maahanmuuttajataustaisten määrä on kasvanut. Maahanmuuttajien ja maahanmuuttajataustaisten alaikäisiin kohdistuneista seksuaalirikoksista tosin puhuttiin runsaasti jo vuosina 2018-2019.
&#8211; Tiettyjen kansalaisuusryhmien korostuminen seksuaalirikostilastoissa on jo pitkään ollut erittäin selvää, Purra sanoo.
Hän viittaa esimerkiksi Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen vuonna 2014 tekemään tutkimukseen, jonka mukaan Afrikassa ja Lähi-idässä syntyneillä miehillä rikollisuustaso raiskauksissa oli 17-kertainen syntyperäisiin suomalaisiin nähden.
Jengien jäsenet vahvasti maahanmuuttajataustaisia
Niin sanotuissa katujengeissä mukana olevilla henkilöillä maahanmuuttajatausta korostuu voimakkaasti. Poliisijärjestöjen liiton mukaan katujengien jäsenistö on jopa 95-prosenttisesti maahanmuuttajataustaisia. Ryöstörikoksissakin yli puolet syytetyistä on samasta taustasta.
Ilmiötä on pyritty Suomessa valkopesemään ja selittämään pois erikoisella semantiikalla, jossa on kunnostautunut esimerkiksi julkisuudessa esiintyvä helsinkiläinen ylikomisario Jari Taponen. Taponen on tullut tunnetuksi väitteestään, jonka mukaan Suomessa ei ole katujengejä.
Purra toteaa, että Suomessa keskustelu on turhankin paljon keskittynyt siihen, millä nimellä ilmiöstä pitäisi puhua.
&#8211; Itse olen sitä mieltä, että olipa sitten kyseessä jengi, porukka, seurue, kaksikko, kolmikko, nelikko, ryhmä, joukkio, joukko, yhteenliittymä tai jopa valjakko, niin itse ongelmasta täytyy nyt vain kyetä puhumaan. Se, millä nimellä sitä kutsutaan tai mitä määritelmää poliisi käyttää esimerkiksi sen kuvaamiseen, kuinka organisoitua toiminta on, on sitten toinen asia. Pääasia on ymmärtää ongelma: kaduillamme on turvatonta.
Jengeissä ihannoidaan statussymboleja ja väkivaltaa
Pääkaupunkiseudulle on muodostunut esimerkiksi joidenkin rap-artistien ympärille koostuvia nuorten miesten porukoita, jotka ihannoivat väkivaltaista kulttuuria, statussymboleja ja väkivaltaa.
Katujengien toimintarepertuaariin kuuluvat huumeiden myynti, aseet, monenlainen väkivalta ja myös osallistuminen järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Purra huomauttaa käsitelleensä asioita Tuumaustunnilla melko tarkkaan jo vuosi sitten.
&#8211; Ilmiössä kyse ei ole syrjäytymisestä vaan valinnasta siirtyä sinne, missä rahaa ja valtaa on helpoiten saatavilla, Purra sanoo.
Ympäri pääkaupunkiseudun nuorten piireissä tunnetaan ilmiö, jossa maahanmuuttajataustaiset porukat toimivat uhkaavasti. Nuoret oppivat kulkemaan isommassa ryhmässä suojellakseen itseään, Purra huomauttaa.
&#8211; Pääkaupunkiseudulla kadut ovat muuttuneet erittäin turvattomiksi, sillä etenkin nuorilta viedään puhelimia ja lompakoita. Merkkivaatteita ryöstetään suoraan päältä. Kenkiä viedään jalasta. Kouluissa on vakavaa väkivaltaa, johon liittyy usein alistamista, nöyryyttämistä, someen jakamista. Aina kyse ei ole ryöstöistä tai väkivallasta vaan sillä uhkaamisesta, Purra sanoo.
Hän viittaa paitsi mediassa käsiteltyihin tapauksiin myös tietoihin, joita on saanut paitsi epävirallisesti, myös virallisesti eduskunnan hallintovaliokunnan kuulemisissa.
&#8211; Poliisi raportoi valiokuntaan hyvinkin tarkasti katurikollisuuden ja jengiväkivallan lisääntymisestä.
Rikollinen elämä houkuttaa nuorisoa
Mistä nykyinen tilanne sitten johtuu? Purra huomauttaa, että ongelmia eivät aiheuta sen paremmin korona, etäkoulu kuin ilmastonmuutoskaan. Ei myöskään perussuomalaisten väärä asenne eikä vastaanottavan yhteiskunnan epäluuloisuus ja ennakkoluulot.
Purra korostaa, että on päivänselvää, että kyse on maahanmuutosta johtuvista ongelmista.
&#8211; Rikollisuuden syy on rikollisuus. Maahanmuuttajarikollisuuden syy on maahanmuuttajien rikollisuus. Niin kauan kuin jengi- ja vastaava rikollisuus on houkuttelevaa nuorten keskuudessa, ei siihen välttämättä muuta syytä tarvita. Kyse on ilmiöstä, jossa maahanmuuton moninaiset ongelmat kietoutuvat yhteen. Niin kauan kuin tätä ei hyväksytä ja olla valmiita korjaamaan, tilanne pahenee.
Perussuomalaisilta laaja keinovalikoima
Perussuomalaiset vaatii, että ongelmaan on puututtava ripeästi. Viikko sitten perussuomalaiset myös jätti hallituksen vastattavaksi <a href="https://stage.sudev.fi/perussuomalaiset-tekee-valikysymyksen-rajahdysmaisesti-kasvavasta-katurikollisuudesta/">välikysymyksen</a> katuväkivallasta ja -ryöstöistä, katujengeistä ja muista tähän liittyvistä turvallisuutemme ongelmista ja niihin reagoimisesta.
Perussuomalaisten mielestä hyssyttely saa riittää, ja puolue esittää listan toimia ilmiön kitkemiseksi. Kyseessä ovat politiikkatoimet, jotka liittyvät niin maahanmuuttoon kuin kriminaalipolitiikkaankin. Perussuomalaiset ensinnäkin haluaa lopettaa kokonaan Suomelle haitallisen maahanmuuton.
&#8211; Kiristykset koskevat oleskelulupia, perheenyhdistämisiä, kansalaisuuden myöntämisiä – koko pakkausta. Perussuomalaisten mielestä myöskään esimerkiksi seksuaalirikoksesta tuomittu henkilö ei koskaan voisi saada Suomen kansalaisuutta, Purra linjaa.
Perussuomalaiset tehostaisi palauttamista siten, että kaikki laittomasti täällä olevat tulee saada ulos maasta.
Katuväkivaltaan ja jengirikollisuuteen voidaan vastata myös kriminaalipolitiikan kiristyksillä, joita perussuomalaiset esitti jo aiemmin syksyllä tuoreessa <a href="https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2022/10/KriminaaliOhjelmaIsoVerkko.pdf">ohjelmassaan</a>.
Ohjelmassa vaaditaan kiristyksiä muun muassa niin sanottuihin paljousalennuksiin, väkivalta- ja seksuaalirikosten rangaistuksiin sekä ehdonalaisen rangaistuksen edellytyksiin. Lisäksi perussuomalaiset olisi valmis laskemaan rikosoikeudellisen vastuuikärajan 14 vuoteen.
Perussuomalaiset haluaa tehostaa karkottamista.
&#8211; Vakaviin rikoksiin syyllistyneet tulee saada ulos maasta, Purra sanoo.
Perussuomalaiset myös haluaa lisätä poliisien määrää, lisätä poliisin toimivaltuuksia ja hyödyntää rikostorjunnassa nykyistä vahvemmin viranomaisten tiedonvaihtoa.
&nbsp;

Katuväkivalta ja jengirikollisuus pitkälti seurausta maahanmuutosta – perussuomalaiset esittää listan toimia ilmiön kitkemiseksi: ”Vakaviin rikoksiin syyllistyneet ulos maasta”

Toistuvasti somekohujen keskiöön päätynyt Helsingin poliisin ylikomisario Jari Taponen on jälleen otsikoissa. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee, toimiiko Taponen vastoin työnantajansa linjaa kiistäessään katujengien olemassaolon.

Aiemmin ylikomisario Jari Taponen on muun muassa vaatinut, että Suomeen saapuneita turvapaikanhakijoita, jotka ovat paljastuneet radikalisoituneiksi, pitäisi laittaa suomalaisiin kouluihin. Nyt Taponen kiistää edelleen katujengien olemassaolon vastoin muiden poliisien näkemyksiä.
Jopa vihreät heränneet, Taponen ei
Taposen perusteluiden mukaan maamme kaduilla riehuvat rikolliset ryhmittymät eivät täytä katujengien eurooppalaista määritelmää. Taponen kommentoi asiaa Iltalehden torstaina julkaisemassa haastattelussa.
&#8211; Ongelman myöntämisen ja korjausehdotusten sijaan Taponen keskittyy hiustenhalkomiseen samalla, kun katuväkivalta ja ryöstely ovat jokapäiväisiä ongelmia kaupunkiemme kaduilla. Suomi on ajautunut tielle kohti ruotsalaista arkea, jossa maan sisällä on ammuskeluista ja väkivallasta tunnettuja, pääosin maahanmuuttajataustaisista asukkaista koostuvia rinnakkaisyhteiskuntia, joihin viranomaisilla ei ole otetta, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen moittii.
&#8211; Vaikka Suomi ei ole vielä ajanut vasemmalta kaistalta suoraan päin puuta, monet suomalaiset pelkäävät jo nyt kulkea ulkona väkivaltaisten jengien pelossa, eikä ylikomisario Taposen vähättelevä asenne ja katujengien olemassaolosta väittely ainakaan paranna kenenkään turvallisuudentunnetta saatikka tuo ongelmaan ratkaisuehdotuksia. Jopa vihreät ovat heränneet katujengien olemassaoloon, joten luulisi Taposenkin vihdoin uskaltavan myöntää ongelman olemassaolon.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Eilen julkaistun <a href="https://twitter.com/Sisaministerio?ref_src=twsrc%5Etfw">@Sisaministerio</a> julkaisun mukaan suomalaisten turvallisuuden tunne on lisääntynyt!
Lokakuussa tehdyssä kyselyssä 83% vastaajista koki elämänsä turvalliseksi. Viime vuonna luku oli 69% ja tänä keväänä 73%.
Vaikka huoliakin on, kokonaisuudessaan suunta on hyvä✌️ <a href="https://t.co/uTkVnbSYYN">https://t.co/uTkVnbSYYN</a>
&mdash; Jari Taponen (@JariTaponen) <a href="https://twitter.com/JariTaponen/status/1596046503159767045?ref_src=twsrc%5Etfw">November 25, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Eri linjoilla poliisihallinnon kanssa
Taposen erikoinen twiittailu virallisella virkatilillään ja katujengin määritelmästä kiistely on herättänyt ihmetystä useaan otteeseen. Erityisesti ihmettely koskee Taposen tapaa twiittailla virkatilillään omia mielipiteitään, vaikka tili rinnastetaan poliisin viralliseksi tiedotus- ja tiedonantokanavaksi. Monella poliisilla on virallisen työtilin lisäksi oma henkilökohtainen tili, joissa he jakavat omia henkilökohtaisia mielipiteitään, mutta Taponen esittää omia mielipiteitään ja tulkintojaan virkatilinsä kautta.
Tämä aiheuttaa tulkintaongelmia, koska lukija ei voi tietää, onko Taposen twiitti vain hänen henkilökohtainen mielipiteensä vai poliisin virallinen tieto, tulkinta tai kannanotto. Tällä hetkellä Taponen vaikuttaa myös olevan eri linjoilla oman esimiehensä ylikomisario Heikki Porolan kanssa katujengien olemassaolosta. Porola vahvisti Seiskalle, että Suomessa on katujengejä, ja kyseistä terminologiaa käytetään läpi koko poliisihallinnon &#8211; Taposta lukuun ottamatta.
Pitääkö Ruotsin tilannetta tavoiteltavana?
&#8211; Toimiiko ylikomisario Taponen vastoin työnantajansa linjaa kiistäessään katujengien olemassaolon? Jopa lähde, johon Taponen Twitterissä perustaa omituiset väitteensä, osoittaa itse asiassa ne vääriksi. Perehdyin asiakirjaan, ja siinä todetaan, että katujengeillä on usein nimi ja ne hengailevat kaduilla, mutta siinä ei väitetä, että ollakseen katujengi ryhmän täytyy pitää tiettyä aluetta hallussaan.
&#8211; Herääkin kysymys, onko Taposen mielestä Ruotsin tilanne, jossa rikollisjärjestöt kasvavat niin vahvoiksi, että pystyvät kontrolloimaan tiettyjä alueita ja estämään viranomaisten toiminnan siellä, jotenkin tavoiteltava, jos hänen mielestään muuten kyseessä ei ole oikea katujengi, Antikainen ihmettelee.
&nbsp;

Helsingin poliisin ylikomisario Jari Taponen jälleen otsikoissa – vähättelee katujengiongelmaa Twitterissä virkatilillään

Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen ja maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen purskahtivat nauruun kyselytunnilla, kun hallitukselta vaadittiin puuttumista räjähdysmäisesti kasvavaan katurikollisuuteen.

Eduskunnan kyselytunnilla nähtiin tänään erikoinen reaktio hallituksen edustajilta, kun hallitukselta vaadittiin ripeitä toimia laajasti rehottavaan katuväkivaltaan ja jengirikollisuuteen puuttumiseksi.
Joko on aika herätä ja myöntää ongelma?
Perussuomalaisten kansanedustaja Veijo Niemi luetteli hallitukselle rikollisuutta koskevia uutisotsikoita tältä vuodelta.
&#8211; Vantaalla väkivaltaisten katuryöstöjen aalto, Tampereella puukotukset kasvussa, ryöstöjen määrä kasvanut ja nuorten väkivalta räjähtänyt pääkaupunkiseudulla. Siinä on teille otsikoita, mitä te olette asialle tehneet?
Niemi mainitsi myös, että yli puolet nuorista ryöstäjistä Helsingissä on maahanmuuttajataustaisia ja jopa 95 prosenttia katujengien jäsenistä on nimen ja etnisyyden perusteella ulkomaalaistaustaisia.
&#8211; Joko on aika herätä ja myöntää ongelma? Me perussuomalaiset haluamme tiukkoja toimia. Enää ei riitä ymmärtäminen, päänsilittely ja maahanmuuttajien kotoutustoimien vaatiminen.
Opposition huolet eivät kiinnosta
Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen (vas) ja maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk) eivät ministeriaitiossa korvaansa lotkauttaneet opposition huolille, sillä molemmat puhkesivat kesken kaiken makeaan nauruun.
Ministerien naurunremakka nähtävissä videoklipissä 13 sekunnin kohdalla.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Omituinen kyselytunti tänään. Hallitusta pyydetään puuttumaan vahvemmin törkeisiin väkivalta- ja seksuaalirikoksiin. Antti Kurvinen (kesk.) ja Hanna Sarkkinen (vas.) nauravat ministeriaitiossa. 😳 <a href="https://t.co/vtbaZPzJvz">pic.twitter.com/vtbaZPzJvz</a>
&mdash; Suomen Uutiset (@SUutiset) <a href="https://twitter.com/SUutiset/status/1595845143101308929?ref_src=twsrc%5Etfw">November 24, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
&nbsp;

Perussuomalaiset vaati eduskunnassa hallitusta puuttumaan katuväkivaltaan ja jengirikollisuuteen – keskustan ja vasemmistoliiton ministereitä alkoi naurattaa

Ukrainasta äskettäin palannut perussuomalaisten Jussi Halla-aho kehottaa länsimaita jatkamaan Ukrainan tukemista. Halla-aho korostaa, että vaikka maalla on vahva taistelutahto, se tarvitsee lisää aseapua lännestä, koska materiaalia kuluu koko ajan.

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, perussuomalaisten Jussi Halla-aho palasi äskettäin vierailulta Ukrainasta. Hän tapasi matkalla ukrainalaisia päättäjiä, kansalaisjärjestöjen edustajia ja siviilihenkilöitä.
Venäjän armeijan toimintaa Ukrainassa Halla-aho pitää käsittämättömänä.
&#8211; Suoraan sanoen Venäjän toiminta on eläimellistä, mikä osaltaan varmasti on lujittanut ukrainalaisten halua puolustaa maataan, koska he tietävät, millaisen vastustajan kanssa ovat tekemisissä ja he tietävät, mikä kohtalo Ukrainaa odottaisi, jos he eivät taistelisi.
&#8211; Ukrainalaiset myös hyvin tietävät, mihin jäätynyt konflikti johtaisi. Jos nyt saavutettaisiin jonkinlainen laiha kompromissi ja tulitauko, se johtaisi väistämättä Venäjän uuteen hyökkäykseen, aivan kuten vuoden 2015 jäätynyt konflikti johti uuteen sotaan, eilen Ylen A-studiossa vieraillut Halla-aho sanoo.
Venäjän voitolla vakavia seurauksia länsimaiden imagolle
Ukraina ilmoittikin maanantaina aloittaneensa vastahyökkäyksen Hersonin alueella vihollisen karkottamiseksi, ja Ukrainan eteläosissa käydään raskaita taisteluja.
Halla-aho kehottaa pohtimaan Ukrainassa käytävän sodan mahdollisia seurauksia käsitykselle länsimaisesta yhteiskuntajärjestyksestä. Halla-aho ilmaisee huolensa siitä, mitä tapahtuu, jos Venäjä voittaisi sodan.
&#8211; Mitä tämä tekee Euroopan ja koko länsimaisen yhteiskuntajärjestyksen imagolle esimerkiksi siinä kolmannessa maailmassa, joka tällä hetkellä katsoo hyvin tarkkaan, mitä täällä tapahtuu? Halla-aho kysyy.
Halla-aho korostaa, että Ukraina tarvitsee lisää aseapua lännestä, koska puolustusmateriaalia kuluu koko ajan.
&#8211; Paikan päällä vieraillessani korostui, että ukrainalaisilla on voimakas taistelutahto. Heiltä kuitenkin puuttuu materiaalia. Venäjällä puolestaan on laajat varastot, joista riittää sotatarvikkeita kaupunkien ja siviilien pommittamiseen. Ukraina siis tarvitsee lisää länsimaista tykistöä.
Eurooppa ja USA valinneet puolensa
Suomi toimitti Ukrainaan aseapua jo talvella, pian sodan syttymisen jälkeen. Halla-aho korostaakin, että Eurooppa ja Yhdysvallat ovat jo ajat sitten valinneet sodassa puolensa.
&#8211; Me tuemme Ukrainaa aseellisesti, taloudellisesti, poliittisesti ja moraalisesti – ja näin Venäjäkin sen tulkitsee. Se kokee käyvänsä sotaa paitsi Ukrainaa myös niin sanottua kollektiivista länttä vastaan.
Halla-ahon mielestä länsimaiden tulisi pohtia, mikä on se tavoite, joka Ukrainassa halutaan saavuttaa.
&#8211; Itse näen tämän asian sillä tavoin, että jos Venäjä saavuttaa tuloksen, jonka se voi tulkita voitokseen, se johtaa uuteen sotaan muutaman vuoden viiveellä. Ja mitä se tekisi koko länsimaisen yhteiskuntajärjestyksen imagolle, jos Venäjän kaltainen kehitysmaatalous pystyisi voittamaan koko kollektiivisen lännen.
Ukrainalaisten optimismi on vaikuttavaa
Halla-aho kertoo kuitenkin Ukrainassa vaikuttuneensa paikallisten ihmisten optimismista ja tulevaisuudenuskosta sodan keskellä.
&#8211; Ihmiset eivät ole jääneet istumaan rauniokasojen päälle, vaan maassa on meneillään jälleenrakentamisen ja korjaamisen meininki. Paikalliset asukkaat myös ovat äärimmäisen kiitollisia länsimaiden toimittamasta tuesta, kuten aseellisesta ja materiaalisesta avusta. Se on tarpeen, koska venäläiset vetäytyessään ovat joko tuhonneet tai ryöstäneet kaiken, mikä irti lähtee.
Ukrainasta palattuaan Halla-aho myös esitti venäläisen ”panssarivaunun raadon” sijoittamista Helsinkiin Venäjän suurlähetystön lähettyville.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
3/5 Mieleeni tuli ajatus, että kotikaupunkini Helsinki tai vaihtoehtoisesti jokin valtion instanssi voisi ostaa ukrainalaisilta yhden panssarivaunun raadon ja pystyttää sen monumentiksi esimerkiksi Venäjän suurlähetystön lähettyville tai muuhun sopivaan paikkaan.
&mdash; Jussi Halla-aho (@Halla_aho) <a href="https://twitter.com/Halla_aho/status/1564512782459994113?ref_src=twsrc%5Etfw">August 30, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
&#8211; Kävin alustavia keskusteluja (Ukrainassa) isäntien kanssa, eivätkä he nähneet estettä tällaiselle järjestelylle. Tutkailen hetken, olisiko asiaa järkevintä lähestyä valtuustoaloitteen keinoin vai jollakin muulla tavalla, Halla-aho kirjoittaa Twitterissa.

Halla-aho: Jos Venäjä saavuttaa tuloksen, jonka se voi tulkita voitoksi, se johtaa uuteen sotaan muutaman vuoden viiveellä

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nosti Tuumaustunnilla esille haittamaahanmuuton ikävän seurauksen, eli sisäisen turvallisuuden voimakkaan heikkenemisen. Maahanmuuton lieveilmiönä pitkälti ulkomaalaistaustaisista nuorista koostuvat katujengit toimivat yhä laajemmin ja voimakkaammin Suomessa.

Riikka Purra muistuttaa, että tämän vuoden ensimmäisten kuuden kuukauden aikana Helsingin poliisin tietoon tulleet, erityisesti alle 15-vuotiaiden tekemät pahoinpitelyt lähes kaksinkertaistuivat edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden.
&#8211; Pääkaupunkiseudulle on muodostunut esimerkiksi joidenkin rap-artistien ympärille koostuvia nuorten miesten porukoita, jotka ihannoivat väkivaltaista kulttuuria. Katujengien toimintarepertuaariin kuuluvat huumeiden myynti, aseet, monenlainen väkivalta ja myös osallistuminen järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Kyse ei ole syrjäytymisestä vaan valinnasta siirtyä sinne, missä rahaa ja valtaa on helpoiten saatavilla.
Purra puhuu Tuumaustunnilla (juttu jatkuu videoikkunan alla):
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Puheenjohtaja Riikka Purra varoittaa katugangstereista. Nuorilta viedään puhelimia ja lompakoita. Merkkivaatteita ryöstetään suoraan päältä. Olemme Ruotsin tiellä. <a href="https://t.co/toa2g5npFO">pic.twitter.com/toa2g5npFO</a>
&mdash; Perussuomalaiset (@persut) <a href="https://twitter.com/persut/status/1462760304438300673?ref_src=twsrc%5Etfw">November 22, 2021</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Nuorilta viedään puhelimia ja lompakoita
Pääkaupunkiseudulla etenkin nuorilta viedään puhelimia ja lompakoita. Jopa merkkivaatteita ryöstetään suoraan päältä. Sosiaalisen median videoissa kuvataan, minkä koulujen oppilailla on parhaat ja kalleimmat vehkeet.
&#8211; Olemme valitettavasti täysin ja täsmällisesti Ruotsin tiellä, ja Ruotsin nykyinen hetki on edessämme. Hallitus puhuu syrjäytymisestä ja rasismista ja haluaa, että meistä tulisi suvaitsevaisempia.
&#8211; Sisäministeri, se edellinen, ehdotti lopulta ongelman tunnustettuaan lääkkeeksi aselakien kiristämistä. Aselainsäädännöllä ja jengirikollisuudella ei kuitenkaan ole juuri yhteyttä, sillä laillisten aseiden käyttö kotien ulkopuolisissa, siis juuri jengiväkivaltarikoksissa, on hyvin pientä. Aselakeja kiristämällä ei vaikuteta ulkomaalaistaustaisiin jengeihin, järjestäytyneeseen rikollisuuteen eikä edes huvikseen ihmisiä pelotteleviin porukoihin, vaan korkeintaan haitataan laillisia toimia, kuten metsästämistä ja aseharrastamista, Purra sanoo.
Miksi tosiasiat eivät enää kiinnosta?
Purra huomauttaa että katujengit, kuten moni muukin rikollisuus nykyään, ovat pitkälti maahanmuuton seurauksia. Niin kauan kuin tätä ei hyväksytä ja olla valmiita korjaamaan tilannetta, tilanne pahenee.
&#8211; On karmeaa, että omat nuoremme joutuvat elämään tällaisessa todellisuudessa, jossa he oppivat pelkäämään ja varomaan. Samaan aikaan toisesta tuutista kerrotaan, että ei saa olla ennakkoluuloinen.
&#8211; Minkälaisessa maahanmuuttopolitiikassa hallitus sen sijaan kiirehtii? Erilaisissa niin sanotun työperäisen maahanmuuton edistämisissä. Tilanne on sama kuin ennenkin: puhutaan osaajista, huippuosaajista, startupeista ja heidän pikakaistoistaan; mutta maahan saapuu pääasiassa aivan muita.
Purra katsoo, että perussuomalaisia lukuun ottamatta koko poliittinen kenttä on tämän sokeuden vallassa.
&#8211; Heitä eivät juuri kiinnosta tosiasiat, tilastot, oleskelulupien käsittelyajat, saapuneiden hyvin alhainen koulutus ja tulotaso, sosiaaliturvariippuvuus, veronmaksajan kustannukset, heitä ei kiinnosta se, miten kansallisin toimin asiaan voitaisiin puuttua &#8211; ainoastaan maahanmuutto, maahanmuutto, maahanmuutto. Startup-yrittäjät eivät ole oikeita startup-yrittäjiä, matalapalkka-aloille saapuvat eivät pysy kyseisissä töissä, vaan karkaavat kotouttamiskursseille esimerkiksi maataloudessa, Suomeen ei tulla juuri lainkaan länsimaista ja niin edelleen.
<iframe loading="lazy" title="Sähkön ja bensan hinta alas - Tuumaustunnilla Purra ja Pasi Holm" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/WewPN2iIjjE?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Espookaan ei jää plussalle maahanmuutossa
Purra toteaa, että edes Espoo ei jää plussalle maahanmuuttonsa kanssa, vaikka se mitä ilmeisimmin on maan laadukkainta.
&#8211; Perussuomalaiset tuo näitä asioita koko ajan esille, mutta huudamme tuuleen. Jatkamme huutamista. Hallituksen epäsovusta ja vaalien lähestymisen johdosta arviot ja analyysit tulevien hallitusten kokoonpanoista ovat jälleen kiihtyneet. Itse olen sinnikkäästi sanonut, että tällaisten asioiden syvällisempi kommentointi tässä vaiheessa ei ole mielekästä.
&#8211; Viime viikolla samana päivänä yhdessä pääkirjoituksessa kuvattiin, kuinka perussuomalaisten poliittinen ekosysteemi on kaventumassa, koska kokoomus ja muut puolueet ovat tulleet sen linjoille maahanmuuttopolitiikassa, ja toisessa analyysissa kuvattiin seuraavan hallituksen todennäköisintä sinipunapohjaa. Tässä jälkimmäisessä arviossa ei puhuttu perussuomalaisista mitään, vaikka tämänhetkinenkin kannatuksemme on korkeammalla kuin viime eduskuntavaalien tulos.
Maahanmuuttokriittisyys kasvaa
Purra korostaa, että perussuomalaiset ei aja maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä taatakseen itselleen poliittista elintilaa ja tulevaisuutta, vaan korjatakseen tämän maan karmeita ja kestämättömiä virheitä maahanmuuttopolitiikassa.
&#8211; Me emme suhtaudu muiden puolueiden järkeviin maahanmuuttolinjauksiin ja silmien aukeamiseen suinkaan kielteisesti, vaan kannustamme siihen. Naapurimaitamme &#8211; ja yleensäkin länsimaita tarkaten &#8211; ei voi keneltäkään jäädä huomaamatta, että lähes kaikkialla lähes kaikki puolueet ovat alkaneet suhtautua näihin kysymyksiin ainakin jonkin verran kriittisemmin, laitimmaista vihervasemmistoa lukuun ottamatta. On selvää, että kehitys tavoittaa joskus myös Suomen, mutta toki pelkään, että liian myöhään. Varsinkin matalapalkkamaahanmuuttoa haikaillaan vielä kaikkialla muualla paitsi perussuomalaisissa. Tämäkin tulee muuttumaan, kuten se on muuttunut muuallakin.
&#8211; Pelkkä poliittisten pisteiden eli äänien keräily koventuvilla maahanmuuttokannoilla ei kuitenkaan ole uskottavaa. Tiedämme, että äänestäjät ja kansalaiset kaikkien puolueiden kannattajissa – paitsi meidän – suhtautuvat maahanmuuttoon kriittisemmin kuin puolueet itse. Puolueiden itsensä kannalta siis vaikuttaisi järkevältä siirtyä tähän suuntaan. Vielä näin ei ole muutamia yksittäisiä signaaleja lukuun ottamatta käynyt.
PS edellyttää lainsäädäntömuutoksia hallituksessa
Purra toteaakin, että mikäli kriittisyys kasvaa vain puheiden tasolla, se on käytännössä hyödytöntä.
&#8211; Jos mietitään seuraavaa hallituskautta ja esimerkiksi sitä viittaamani uutisanalyysin todennäköisimpänä pitämää sinipunavaihtoehtoa, on päivänselvää, että sellainen hallitus ei tulisi tekemään minkäänlaisia maahanmuuttopoliittisia kiristyksiä.
Perussuomalaiset ei ole etukäteen sulkenut pois mitään puolueita mahdollisesta hallitusyhteistyöstä tulevaisuudessa.
Purra korostaa silti, että perussuomalaiset edellyttää hallitukseen mukaan vain sellaisia puolueita, joiden kanssa on mahdollista edistää perussuomalaisille tärkeitä tavoitteita.
&#8211; Olemme todenneet, että lähdemme vain sellaiseen hallitukseen, joka muun muassa on valmis tekemään merkittäviä maallemme haitallisen maahanmuuton kiristyksiä. Puheista viis, me haluamme lainsäädäntömuutoksia.

Helsinki kärsii haittamaahanmuuton seurauksista, katuväkivalta ja huumekauppa kasvussa – Purra: ”Perussuomalaisia lukuun ottamatta poliittinen kenttä on sokeuden vallassa”

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ei osta sisäministeri Maria Ohisalon selitystä, jonka mukaan jengien katuväkivalta johtuu eriarvoisuudesta ja koronasta. Halla-aho totesi AlfaTV:llä, että maahanmuuttajataustaisten nuorten jengiytyminen, katuväkivalta ja ryöstely on ollut kaikissa länsimaissa lähes automaattinen seuraus laajamittaisesta, Lähi-idästä ja Saharan eteläpuolisesta Afrikasta suuntautuneesta maahanmuutosta.

Suomessa on viime päivinä jälleen keskusteltu katuväkivallasta, kun Helsingin Sanomat viime viikolla uutisoi pääosin maahanmuuttajataustaisen, noin 100-150 alle parikymppisen henkilön joukon aiheuttavan vaaraa pääkaupungin kaduilla. Teräaseilla varustautunut joukko piinaa erityisesti ikätovereitaan, mutta muutkaan kaupunkilaiset eivät voi luottaa olevansa turvassa.
Vihreän sisäministerin Maria Ohisalon mukaan jengien katuväkivalta johtuu eriarvoisuudesta ja koronasta.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Jussi Halla-aho sanoo, että korona on heppoinen selitys Helsingin katuväkivallalle. Halla-aho toteaa, että maahanmuuttajataustaisten nuorten jengiytyminen, katuväkivalta ja ryöstely on ollut kaikissa länsimaissa lähes automaattinen seuraus laajamittaisesta, Lähi-idästä ja Saharan eteläpuolisesta Afrikasta suuntautuneesta maahanmuutosta.
&#8211; Kun olen itse seurannut tilannetta jo parikymmentä vuotta, niin olen huomannut että sama keskustelu käydään parin vuoden välein: Media välillä nostaa esille näitä tapahtumia, jonka jälkeen yhteiskuntaan tulee hetkeksi kriisitunnelma. Sitten saatetaan keksiä joku ajankohtainen selitys, mikä on mennyt pieleen, kuten tällä kertaa korona, Halla-aho sanoi maanantaina AlfaTV :n Sanna Ukkola Live -ajankohtaisohjelmassa.
Päivi Räsänen: Halla-aho on oikeassa
Halla-aho katsoo, että väkivallanteot kaduilla ovat oire laajemmasta ongelmasta. Halla-ahon mukaan puheet siitä, että ongelma ei liittyisi tietynlaiseen maahanmuuttoon on älyllisesti epärehellistä puhetta.
&#8211; Kyse on siitä, että edellä mainituilta alueilta muuttavilla ihmisillä on suuria vaikeuksia integroitua eurooppalaiseen elämänmenoon ja arvoihin. Väkivalta ja jengiytyminen korreloivat monien muidenkin ongelmien, kuten työttömyyden ja tukiriippuvuuden kanssa.
Ohjelmassa vieraina olivat myös keskustan varapuheenjohtaja Riikka Pakarinen sekä kansanedustajat Niina Malm (sd) ja Päivi Räsänen (kd). Räsänen toimi itse sisäministerinä 2010-luvulla. Räsänen myönsi, että Halla-aho on oikeassa siinä, että tietyt maahanmuuttajaryhmät ovat yliedustettuina jengirikollisuudessa.
&#8211; Sama ilmiö oli nähtävissä jo silloin kun itse toimin ministerinä. On huolestuttavaa, että nuorten tekemät välivaltarikokset eivät ole laskeneet. Nythän meillä on samaan aikaan myös kouluväkivaltaa ja muuta nuorten pahoinvointia, Räsänen harmitteli.
Myös Pakarinen myönsi, että kehityssuunta on huolestuttava ja että maahanmuutto on osa ongelmaa.
Ratkaisua voi hakea poliittisilla päätöksillä
Koska ongelmien taustalla on epäonnistunut maahanmuuttopolitiikka, Halla-aho esittää, että ratkaisuvaihtoehtojakin etsittäisiin poliittisesta keskustelusta.
&#8211; Maahanmuutto ei ole luonnonilmiö, eikä sen edessä tarvitse nostaa käsiä pystyyn. Maahanmuutto voi olla, ja sen pitää olla valikoivaa, Halla-aho sanoi.
Hän korosti, että jo nykyinen lainsäädäntö pyrkii minimoimaan maahanmuutosta aiheutuvia haittoja ja samaan aikaan mahdollistamaan vastaanottavan yhteiskunnan kannalta hyödyllisen maahanmuuton.
&#8211; Valitettavasti tämä ei vaan oikein toteudu. Humanitaarisesta maahanmuutosta on tullut kanava haitalliselle maahanmuutolle. Suomen tämänhetkiset ongelmat maahanmuuton kanssa, kuten gettoutuminen, rikollisuus ja huikea työttömyys ovat samoja ilmiöitä joita on todistettu niissä maissa joissa maahanmuutolla on pidempi historia kuin Suomessa, Halla-aho sanoi
Massiivisista ja kalliista kotouttamistoimista huolimatta Suomi on monella tavalla epäonnistunut maahanmuuttajien kotouttamisessa. Halla-aho alleviivasi, että kotoutumisen mittarina ei voida pitää kotoutumiseen käytettyjen julkisten varojen määrää.
&#8211; Mielekkäitä mittareita ovat sen sijaan työllisyysaste, tukiriippuvuus ja yliedustus rikostilastoissa.
Räsänen esitti erääksi ratkaisuksi kielitestejä ja velvoitetta osallistua vastaanottokeskusten yhteiskuntaopetukseen ja toimintaan vastaanottorahan vastineeksi.
Kansainvälisissä sopimuksissa tulkinnanvaraa
Halla-aho totesi, että humanitaarisia kanavia pitkin, turvapaikkajärjestelmän kautta Suomeen tulevilla ihmisillä on usein jo lähtökohtaisesti heikot valmiudet löytää töitä jälkiteollisessa yhteiskunnassa, josta helposti löydettävät ”sisäänheittoammatit” ovat katoamassa.
&#8211; Suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä ei kannusta tai pakota ketään kotoutumaan, ja täällä on myös mahdollista elää koko elämänsä tulonsiirtojen varassa. Usein näin myös käy. Tämä yhdistelmä on vaarallinen, Halla-aho sanoi.
Perussuomalaiset haluaa lopettaa humanitaarisen maahanmuuton kokonaan. Suomi on sitoutunut useisiin kansainvälistä suojelua hakevan asemaa koskeviin sopimuksiin, mutta Halla-aho huomauttaa, että sopimuksetkin jättävät tilaa tulkinnalle.
&#8211; Voimme ottaa esimerkiksi naapurimaamme Viron, joka on saman sopimusjärjestelmän piirissä kuin Suomikin on. Virossa humanitaarinen maahanmuutto on hyvin vähäistä. Näkisin, että ensisijaisena ongelmana ovat epäterveet houkutustekijät jotka liittyvät turvapaikkakäytäntöihin, perheenyhdistämiseen ja sosiaaliturvaan, Halla-aho sanoi.
Turvapaikkajärjestelmää käytetään hyväksi
Halla-aho huomautti, että turvapaikan hakemista koskevat kansainväliset sopimukset on aikoinaan suunniteltu aivan toisenlaiseen maailmaan.
&#8211; Sopimusten tarkoituksena ei ole ollut mahdollistaa massamittaista siirtolaisuutta mantereelta toiselle, vieläpä niin, että ihmiset valikoivat sen kohdemaan, jossa saatavilla on kaikista parhaat etuudet. Juuri se, että turvapaikkajärjestelmää käytetään härskisti hyväksi, niin se nakertaa koko järjestelmän hyväksyttävyyttä veronmaksajien silmissä. Hyväksikäyttö pitäisi saada kuriin.
Demarikansanedustaja Malmin mukaan olemassa oleva turvapaikkajärjestelmä on hyvä ja että ihmisiä pitää auttaa. Malm kuitenkin esitti epäonnistuneen vertauksen rinnastaen Lähi-idästä ja Afrikasta saapuvat humanitaariset maahanmuuttajat siirtoväen, kuten karjalaisevakoiden kanssa, jotka asutettiin Suomen uuden rajan sisäpuolelle toisen maailmansodan tapahtumien jälkeen. 
Siirtoväki joutui aikoinaan muuttamaan, koska heidän kotiseutunsa jäivät Neuvostoliitolle luovutetulle alueelle.
Ongelmat kasaantuvat
Keskustelussa pohdittiin keinoja, mitä Helsingin kaduilla häiriötä aiheuttaville nuorille pitäisi tehdä. Räsänen myönsi, että myös rikosoikeudellisen vastuun alaikärajaa tietoisesti käytetään hyväksi.
&#8211; Kun tiedetään, että seuraamuksia ei tule, niin vanhemmat nuoret myös ohjaavat näitä alle 15-vuotiaita rikoksentekijöiksi. Meillä tulisi olla keinoja, joilla 12-14-vuotiaillekin saataisiin rajat, jos näiden nuorten vanhemmat eivät kykene hallitsemaan eivätkä asettamaan rajoja lapselleen, Räsänen sanoi.
Halla-ahon mukaan ensimmäinen askel on se, että tilanteen paheneminen lopetetaan, ja siihen voidaan vaikuttaa maahanmuuttopolitiikan keinoilla. Halla-aho sanoi, että teini-ikäisten oireilussa ja rikoksissa on yleensä taustalla pitkän ajan kuluessa kasaantuneita ongelmia, jotka ovat usein alkaneet jo koulussa.
&#8211; Epäilemättä kouluissa tilanne on se, että kun oppilasaines muuttuu haastavammaksi ja elämänhallintaongelmat lisääntyvät, niin samaan aikaan opettajilta on viety auktoriteettia ja työkaluja puuttua asioihin. Peruskoulusta valmistuu oppilaita, joilla on vaikeuksia lukemisen ja kirjoittamisen kanssa. Nämä ongelmat heijastuvat sitten toisella asteella, jossa lähiopetus usein vähenee. Tähän ei mikään oppivelvollisuuden pidentäminen auta ollenkaan.

ryöstely

Pääkaupunkiseudun ongelmat valuvat maakuntiin – silminnäkijä kertoo Jyväskylän nuorisokahakasta: ”Aivan sairasta touhua, mitä ei uskoisi tapahtuvan Suomessa”

Katuväkivalta ja jengirikollisuus pitkälti seurausta maahanmuutosta – perussuomalaiset esittää listan toimia ilmiön kitkemiseksi: ”Vakaviin rikoksiin syyllistyneet ulos maasta”

Helsingin poliisin ylikomisario Jari Taponen jälleen otsikoissa – vähättelee katujengiongelmaa Twitterissä virkatilillään

Perussuomalaiset vaati eduskunnassa hallitusta puuttumaan katuväkivaltaan ja jengirikollisuuteen – keskustan ja vasemmistoliiton ministereitä alkoi naurattaa

Halla-aho: Jos Venäjä saavuttaa tuloksen, jonka se voi tulkita voitoksi, se johtaa uuteen sotaan muutaman vuoden viiveellä

Helsinki kärsii haittamaahanmuuton seurauksista, katuväkivalta ja huumekauppa kasvussa – Purra: ”Perussuomalaisia lukuun ottamatta poliittinen kenttä on sokeuden vallassa”

Halla-aho Helsingin katuväkivallasta: Tilanteen paheneminen lopetettava heti – ”Voidaan vaikuttaa maahanmuuttopolitiikan keinoilla”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025