Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Sähkökriisi

Vihreä siirtymä on johtanut sähköpulaan varsinkin Saksassa. Euroopan yhteisen sähköpörssin Nord Poolin laajentaminen Pohjoismaista muualle Eurooppaan on johtanut siihen, että yhteisellä markkina-alueella hinnat nousevat kaikkialla, jos jossain maassa vallitsee sähköpula. Sähkön vienti Pohjoismaista kalliimman sähkön maihin tarkoittaa siis samalla kalliimpien hintojen tuomista omille kotimarkkinoille. Ruotsalaisprofessori kertoo videolla sähköverkon ja sähkömarkkinoiden toiminnasta.
Professori Jan Blomgren esitelmöi elokuun lopussa Tukholmassa Ruotsin korkeista sähkön hinnoista. Blomgren on toiminut vuodesta 2003 sovelletun ydinfysiikan professorina Uppsalan yliopistossa. Videoon saa suomenkielisen tekstityksen YouTuben valikosta.
<iframe loading="lazy" title="Professor Jan Blomgren: Så här uppstod elkrisen i Sverige" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/0Oh_w5KrEVc?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Viimeisen vuoden aikana sähkön hinta on noussut dramaattisesti koko Euroopassa. Professori Blomgrenin mukaan tämä johtuu järjestelmän toimintaperiaatteesta: sähköä on hankala varastoida, joten sitä on tuotettava juuri niin paljon kuin sitä kulloinkin käytetään.
Kaikki tavat tuottaa sähköä eivät ole yhdenvertaisia sähköverkon toiminnan ja vakauden kannalta. Blomgren korostaa suurten generaattorien merkitystä, sillä ne parantavat sähköverkon kestävyyttä häiriöitä vastaan.
Jan Blomgren itse tunnetaan ydinvoiman puolestapuhujana, ja hänellä on ydinvoimaan liittyvä konsulttiyritys, mutta hän korostaa sitä, että suuria generaattoreita voidaan pyörittää muullakin kuin ydinvoimalla. Suuri generaattori voi olla isossa vesivoimalassa tai fossiilisilla polttoaineilla (öljy, kaasu tai hiili) toimivassa voimalassa. Oleellista on joka tapauksessa se, että suurta generaattoria ei voida korvata tuhannella pienellä generaattorilla, koska silloin ei saada yhtä hyvää sähköverkon vakautta.
Sähköverkon vakaus on kriittinen asia
Tuotettu sähkö pitää yleensä siirtää tuotantopaikasta käyttöpaikkaan. Suuret generaattorit tarjoavat sähköverkon kannalta paremmat säätömahdollisuudet, kun taas pienet generaattorit tekevät sähköverkosta epävakaan.
Ruotsissa on jopa menetetty mahdollisuus siirtää vesivoimalla tuotettua sähköä Pohjois-Ruotsista Keski-Ruotsiin, koska etelässä ei ole enää riittävästi suuria, tasapainottavia generaattoreita, kun puolet ydinvoimaloista on suljettu.
Ruotsissa on ollut kaksitoista ydinreaktoria, joista kuusi on otettu pois käytöstä vuodesta 1999 alkaen. Kuusi reaktoria on yhä käytössä kolmessa eri ydinvoimalassa.
Aurinko- ja tuulivoimalat ovat sähköverkon vakauden kannalta erityisen ongelmallisia, sillä niiden teho vaihtelee luonnonolosuhteiden mukaan, ilman että ihminen voi niitä kontrolloida. Siksi ne tarvitsevat rinnalleen esimerkiksi vesivoimaa säätövoimaksi.
Sähkön vienti ulkomaille tarkoittaa korkeampia hintoja
Suomesta on Olkiluoto 3:n myötä tulossa sähköomavarainen ensimmäistä kertaa historiansa aikana. Professori Blomgren huomauttaa, että jos Suomi jatkossa haluaisi myydä tuottamaansa ylijäämäsähköä esimerkiksi Saksaan, esteenä on se, että Etelä-Ruotsin sähköverkko toimii niin huonosti.
Tällä artikkelia kirjoitettaessa Suomi tuo 1089 megawattia sähköä Pohjois-Ruotsista ja 308 MW Keski-Ruotsista, <a href="https://www.svk.se/om-kraftsystemet/kontrollrummet/">kertoo</a> Svenska Kraftnät -portaali. Samaan aikaan Suomi vie 567 MW Viroon. Suomen nettosähköntuonti on siis 897 MW. Viro puolestaan vie sähköä Keski-Eurooppaan ja Venäjälle.
Norja on rakentanut suoran yhteyden Saksaan ja Britanniaan myydäkseen sinne sähköä hyvään hintaan. Tämä nostaa sähkön hintaa Norjassa, koska norjalaisten on maksettava sähköstä enemmän, jotta se ei menisi vientiin.
Sähkön vieminen ulkomaille tarkoittaa siis samalla korkeampien sähkön hintojen tuomista ulkomailta kotimarkkinoille, Blomgren selittää. Jos tästä johtuvaa hintojen nousua ei korvata kotimaisille kuluttajille, nämä joutuvat maksamaan kalliisti siitä, että sähkön tuottajilla on mahdollisuus tienata enemmän viemällä sähköä ulkomaille.
Saksan sähköpula aiheuttaa hintaennätyksiä Ruotsissa
Sähköpörssin toiminta on tietenkin poliittinen kysymys, johon on keksittävä ratkaisu kaikissa Pohjoismaissa, Blomgren sanoo. Hän kertoo, että Skånessa rikottiin kaikkien aikojen ennätys sähkön hinnassa juuri sinä päivänä, kun hän piti esitelmänsä. Tämä tapahtui siis elokuussa, kun oli lämmintä ja kaunista. Ongelma johtuu nimenomaan Saksassa vallitsevasta valtavasta sähköpulasta.
&#8211; Tässä näemme seuraukset, kun poliittiset päättäjät eivät ole osanneet ottaa luonnonlakeja huomioon, Blomgren toteaa.
Saksa maksattaa omat energiapoliittiset virheensä muilla, kuten perussuomalaisten kansanedustaja Lulu Ranne kiteytti eduskunnan <a href="https://stage.sudev.fi/ranne-pohjola-vajonnut-saksan-energiasiirtomaaksi/">kyselytunnilla</a>.
Ilta-Sanomien erikoistoimittaja Jan Hurri <a href="https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009060205.html">näkee</a> saman syy-seuraus-ketjun kuin professori Blomberg: Pohjolan ja Manner-Euroopan väliset sähkön siirtoyhteydet ovat helpottaneet muiden sähköpulaa mutta samalla tuoneet osan muiden hirmuhinnoista Pohjolaan. Jan Hurrin mukaan Suomen ainoa nopea ja takuulla tehokas tapa helpottaa omien sähkömarkkinoidensa hirmuhintoja olisi katkaista sähkön siirtoyhteydet Manner-Euroopan sähkömarkkinoille.
Onko luvassa kymmenen vuoden kurjuus?
Blomgren kertoo, että Ruotsissa tilanne huononi huomattavasti, kun Barsebäckin lisäksi neljä muutakin ydinreaktoria suljettiin tällä vuosituhannella poliittisten päätösten tuloksena. Tämän seurauksena sähkön hinta on vuoden aikana yli nelinkertaistunut Ruotsissa.
Tähän ongelmaan ei ole olemassa nopeita ratkaisuja, Blomgren sanoo. Uuden ydinvoimalan rakentaminen kestää vähintään seitsemän vuotta siitä, kun lupa on saatu, ja luvan saaminen voi kestää kauemmin kuin voimalan rakentaminen.
Nyt on julkisessa keskustelussa alettu ymmärtää, että tässä kaikessa on sähkön hinnan lisäksi kyse myös turvallisuuspolitiikasta ja koko talouden toiminnasta, koska energia on koko yhteiskunnan perusta.
Blomgren ennustelee, että nykyinen energiakriisi voi johtaa Euroopassa samanlaiseen, kymmenen vuotta kestävään talouden stagflaatioon kuin 1970-luvun öljykriisi aikoinaan. Stagflaatio tarkoittaa taloustilannetta, jossa yhdistyvät lama, korkea inflaatio ja korkea työttömyys.
Blomgren muistuttaa, että sähkön hinnan nousu alkoi jo puoli vuotta ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Sähkön osuus energiasektorista on nykyään paljon suurempi kuin se oli 1970-luvulla. Ja energian hinta vaikuttaa kaikkeen, kuten esimerkiksi ruuan hintaan.
Vihreä siirtymä aiheuttaa ongelmia
Pyrkimys niin kutsuttuun vihreään siirtymään on Blomgrenin mukaan erityisen ongelmallinen, koska mikään maa maailmassa ei ole kyennyt rakentamaan sähköverkkoa, joka toimii pelkästään vaihtelevan energian &#8211; kuten tuulen ja auringon &#8211; varassa. Kaikkien maailman sähköverkkojen perustana ovat suuret generaattorit, joiden tuotantoa voidaan itse kontrolloida.
Ongelma kiteytyy siihen, että tuuli- ja aurinkovoimaloiden teho vaihtelee suuresti luonnonolosuhteiden mukaan. Aurinko ei paista yöllä ja tyynellä kelillä tuulivoimalat saattavat seistä lähes koko maassa. Sähköä pitäisi siis pystyä varastoimaan.
Sähköä on hankala varastoida
Sähkön varastointi on suuressa mittakaavassa kuitenkin vaikeaa. Tällä hetkellä käytännössä toimivin tapa varastoida esimerkiksi tuulivoiman tuottamaa ylijäämäsähköä on käyttää sitä pumppaamaan vettä takaisin ylös vesivoimalan patoaltaaseen.
On puhuttu myös sähkön käyttämisestä veden hajottamiseen vedyksi ja hapeksi, jotta vety voidaan myöhemmin polttaa sähköksi generaattorissa. Tämä on Blomgrenin mukaan erittäin tehotonta ja vaatii suuria investointeja.
Myöskään nykyinen akkukapasiteetti ei riitä, kun kyse on sähkön varastoimisesta koko maan tarpeisiin. Esimerkiksi <a href="https://www.zdf.de/verbraucher/wiso/blackout-in-deutschland--reale-gefahr-100.html">Saksassa</a> on yhteensä 40 gigawattitunnin verran erilaista varastointikapasiteettia. Se riittää Saksan sähköntarpeen tyydyttämiseen puoleksi tunniksi tai korkeintaan tunniksi.

Professori sähkökriisistä: Poliitikot eivät osaa ottaa luonnonlakeja huomioon

Eduskunnan syysistuntokauden ensimmäisessä istunnossa käsiteltiin paitsi 10 miljardin euron lisätalousarviota sähköyhtiöiden pelastamiseksi ja sähkökriisiä, myös kuin takaovesta tuotua kahta maahanmuuttopolitiikkaa entisestään löysyttävää esitystä.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ihmetteli, miten vähän hallituspuolueiden edustajia välittää olla salissa puolustamassa omaa esitystään. Vihreä sisäministeri Krista Mikkonen käytti esittelypuheenvuoron, mutta siihen melkeinpä hallituksen puolustelut jäivätkin.
Valtavat kustannukset ja muita ongelmia
Esityksessä alaikäisiltä tai sellaisina esiintyviltä halutaan muun muassa poistaa kokonaan toimeentulovaatimus perhettä yhdistettäessä. Tämä kannustaisi entisestään lähettämään alaikäiset edeltä etsimään sopivaa maata, jonne jättää turvapaikkahakemus.
&#8211; Tällainen maahanmuutto aiheuttaa valtavat kustannukset ja monia muita ongelmia. Veronmaksaja ja kansalainen kuittaa, kuten kaiken muunkin, Purra sanoi.
”Eikö tämä ole jo pakkomielteistä?”
Purra muistutti, että maassa on noin 40 000 ukrainalaista pakolaista, joita pitää auttaa. Siinä olkoon nyt suomalaisten humanitaarinen huomio pakolaisia kohtaan.
&#8211; Mutta hallitus kehtaa haluta Lähi-idästä ja Afrikasta lisää. Toiselta puolelta maailmaa. Eikö tämä ole jo pakkomielteistä? Purra ihmetteli Facebook-kirjoituksessaan.
&#8211; Tällaisessa tilanteessa, kun valtion velkavuori kasvaa, alijäämät paukkuvat, meillä ei suomalaiset pääsee lääkäriin tai päivystykseen, hoitotakuu ei toteudu, ongelmia on hyvinvointijärjestelmän kaikilla sektoreilla, te näytätte teidän priorisointikykyänne tuomalla jälleen esityksen haitallisen maahanmuuton lisäämiseksi, Purra päivitteli puheenvuorossaan.
Miljardit lentelevät
Purra muistutti, että hallituksella olisi tärkeämpiäkin ongelmia ratkottavana kuin humanitaarinen maahanmuutto.
&#8211; Kun koko eduskunnan ja muun yhteiskunnan jakamaton huomio pitäisi kohdistua siihen, että kansalaisemme ja yrityksemme selviävät tulevista kuukausista ja talven energiakriisistä. Täällä ovat taas miljardit lennelleet, mutta näköjään lisääkin voi aina lennättää.
&#8211; Hallituksen tärkeysjärjestys, tässä se taas nähdään. I’m seventeen and I can prove it, Purra kirjoitti.

“I’m 17 and I can prove it” – hallitus haluaa lisää ankkurilapsia

Kansanedustaja Jussi Wihonen (ps.) varoittaa erittäin rajuista sähkön hinnan muutoksista. Hän on jättänyt <a href="https://jussiwihonen.fi/blogs/blogi/kirjallinen-kysymys-kansalaisten-tukemisesta-sahkon-hintakriisissa">kirjallisen kysymyksen</a> hallituksen toimista kansalaisten tukemiseksi sähkön hintakriisissä. 

Kansanedustaja Jussi Wihosen mukaan sähkön hinta on jo nyt noussut merkittävästi ja tulevan talven osalta tilanne näyttää vielä huolestuttavammalta:
&#8211; Pahimmissa skenaarioissa väläytellään energiapulaa ja tarvetta sähkön säännöstelylle. Kun inflaatio näkyy sähkön lisäksi polttoaineen, raaka-aineiden ja ruuan kustannuksissa, on tilanne hyvin vakava niin kansalaisille kuin yrityksille.
Eläkeläiset jo aiemmin sähköyhtiöiden armoilla
&#8211; Erityisen hauraassa asemassa ovat eläkeläiset ja muut pienituloiset, joiden tulot ovat kiinteitä eikä niitä pysty äkkiseltään korottamaan. Inflaation myötä menot sen sijaan kasvavat jopa sadoilla euroilla per kuukausi. Paljon riippuu omasta asuintilanteesta ja siitä, miten on sähkösopimuksia solminut. Esimerkiksi kerrostalossa asuva tuntee hinnannousun varmasti, mutta sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuvan asuinkustannukset ovat sitäkin hurjemmat, Wihonen kuvaa hurjaa tilannetta.
Wihosen mukaan jo ennen kriisiä ovat kuluttajat olleet sähkönmyyjien armoilla ja parhaan sopimuksen saadakseen on joutunut kilpailuttamaan jatkuvasti sopimuksiaan.
&#8211; Erityisesti eläkeläisille tämä on ollut vaikeaa, kun monella ei ole ollut pääsyä internetin kilpailutussivustoille. Nyt kulutetaan samaa sähköä, mutta toiselle se saattaa olla moninkertaisesti halvempaa, kun on tehnyt sopimuksen oikeaan aikaan.
Vaikeudet eivät rajoitu vain pienituloisiin
Wihonen toteaa, että julkisuudessa on esitetty monia ratkaisuja ongelmiin ja toistettu, että tukia tulisi kohdistaa erityisesti pienituloisiin, mikä on kieltämättä oikein. Wihosen mukaan tuntuu kuitenkin siltä, että puheissa unohdetaan, että kriisi iskee myös keskituloisiin varsin rankasti.
&#8211; On esitetty, ettei tarvitse tukea niitä, joilla on varaa, mutta mihin raja vedetään? Tulojen tarvitsee olla varsin tuntuvia, jotta nykyiset hinnannousut eivät vaikuta kulutukseen tai elämään. Sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuva keskituloinen lapsiperhe kokee yhtä lailla tuntuvat hinnannousut.
&#8211; Kun pelkästään sähkölasku viisin- tai kymmenkertaistuu, ei puhuta enää vain pienistä taloudellisista ongelmista, vaan uhkana on, etteivät rahat kerta kaikkiaan riitä. Sähkö on kuitenkin yksi tärkeistä perustarpeista, ja on kohtuutonta, että ihmisiä uhkaa nyt peräti maksukyvyttömyys.
Tukitoimet osattava kohdistaa oikein
&#8211; On tärkeää, että tukitoimia osataan kohdistaa oikeaan paikkaan ja erityisesti niitä tarvitseville. Sähkökriisin osalta se tarkoittanee varsin suurta osaa kansalaisista. Tärkeää on, ettei ideologisesti lähdetä ennalta rajaamaan tukitoimia tai avunsaajia pois. Jos esimerkiksi sähkön veronalennuksesta on pienituloisellekin suuri helpotus, niin onko syytä jättää sitä tekemättä sen takia, että joku muu saattaa hyötyä siitä? Wihonen kysyy.
Kirjallisessa kysymyksessään Wihonen tiedustelee hallitukselta, miten se aikoo tukea eläkeläisiä, pienituloisia ynnä muita, jotka eivät käytännössä pysty kasvattamaan tulotasoaan samassa tahdissa kuin menot nykytilanteessa kasvavat. Wihonen kysyy, miten hallitus aikoo kohdistaa tukitoimet ja auttaa sähkölämmitteisissä asunnoissa asuvia, joiden sähkölasku voi viisi- tai jopa kymmenkertaistua, jotta kansalaiset ja perheet eivät joutuisi ulosoton asiakkaiksi ja maksukyvyttömyyteen.
Wihonen tiedustelee myös, mikä on hallituksen raja pienituloisen ja keskituloisen kansalaisen välillä ja millä toimilla hallitus aikoo saada sähkön hintaa alas.
&nbsp;

Sähkölasku voi jopa kymmenkertaistua – Wihonen vaatii hallitukselta toimia, etteivät suomalaiset joudu ulosoton asiakkaiksi ja maksukyvyttömyyteen

Euroopan sähkökriisi lyö laajalla voimalla läpi koko talouden. <a href="https://www.bloomberg.com/news/articles/2022-01-12/the-energy-price-surge-is-squeezing-europe-s-economy">Bloomberg</a> kirjoittaa, että yritykset ja kotitaloudet joutuvat tekemään vaikeita valintoja. Bank of America arvioi eurooppalaisten kotitalouksien energialaskujen kasvavan tänä vuonna puolella. Pienituloisilla sähkö vie entistä suuremman osan käyttövaroista.

EU-kansalaiset eivät tällä vuosituhannella ole koskaan olleet niin huolissaan hintojen noususta kuin he ovat tällä hetkellä. Suurituloisilla on pandemian aikana kertynyt varallisuutta. Sen sijaan pienituloisilla kohoavat sähkölaskut merkitsevät sitä, että rahat ovat pois muusta kulutuksesta.
Bloomberg kirjoittaa, etteivät kansalaiset havaitse keskuspankkien hokemaa tilapäisestä inflaatiopiikistä sähkölaskujen kasvaessa kuukaudesta toiseen.
Tuhat miljardia dollaria energiaan
Toinen jättipankki Citi arvioi, että eurooppalaisten vuotuinen energia maksaa tuhat miljardia dollaria. Aiemmat energian hintapiikit ovat johtuneet pääosin öljyn hinnan heilahteluista. Tällä erää energian kohonneen hinnan taustalla on lämmitys, liikenne sekä kotitalouksien ja yritysten sähköenergia.
Puisia lavoja valmistavan ranskalaisyrityksen johtaja kertoi sulkeneensa verkkovirran ja käynnistäneensä yrityksen omat dieselgeneraattorit. Polttoaine toki maksaa oman osansa, mutta ydinvoimaan nähden kustannukset ovat silti pienempiä. Sähkö ahmaisisi puolet yrityksen kulurakenteesta.
Huonekalujätti Ikea on aikeissa nostaa hintojaan yhdeksällä prosentilla kallistuneen energian vuoksi.

Sähkökriisi tuuperruttamassa Euroopan talouden – jättipankki arvioi kotitalouksien energialaskujen nousevan vielä 50 prosenttia

Moni EU-maa myöntää kotitalouksille ja pienyrityksille helpotuksia kohonneiden sähkölaskujen maksuun. Suosituin tukimuoto on energiaveron määräaikaiset leikkaukset. Osa päättäjistä haluaisikin päästökauppaan hintakatot tai päästöoikeuksien kasvattamista hintojen nousun rauhoittamiseksi.

EU:n energiakriisiin muodostui uusi takaisku, kun Ranskan ydinvoimaloita joudutaan pysäyttämään <a href="https://www.bloomberg.com/news/articles/2021-12-16/eu-power-markets-face-precarious-january-as-supply-risks-mount?srnd=premium-europe">huoltotoimenpiteiden vuoksi</a>. Samaan aikaan venäläinen maakaasu <a href="https://www.bloomberg.com/news/articles/2021-12-21/european-gas-surges-as-russian-flows-via-key-route-drop-to-zero">ei virtaa</a> totuttuun malliin Eurooppaan ja Saksassa tuulivoima tuotti sähköä vähiten viikkoihin.
Ajatushautomo Bruegelin arvioiden mukaan joukko EU-maita tukee kotitalouksia ja pienyrityksiä sähkökriisin keskellä miljardeilla euroilla. Bruegel arvioi, että suunniteltujen helpotuksien vuoksi <a href="https://www.bloomberg.com/news/articles/2021-12-15/energy-crunch-strains-european-budgets-with-risks-beyond-winter?srnd=economics-vp">julkistalouksiin syntyy kymmenien miljardien lovi</a>. Tällaisia tukitoimia ei voida jatkaa kovin pitkään.
Päästötonnit kallistuvat
Muiden energiamuotojen ongelmien vuoksi täytyy energiavajetta täydentää lisäämällä hiilen käyttöä. Se nostaa samalla päästöoikeuksien hintaa. Euroopan päästökaupan hinnoittelussa hiilidioksiditonni maksaa <a href="https://ember-climate.org/data/carbon-price-viewer/">lähes 100 euroa</a>.
Euroopan komissio huomauttaa, että EU-maiden hallitukset saavat myös tuloja päästökaupasta. Komissio arvioi hallituksille lohkeavan 11 miljardin euron tulot päästöoikeuksien myynnistä.
Komission mukaan päästökauppa ei ole merkittävä syy energian kallistumiseen. Sen arvion mukaan sähkön hinnasta vain reilu kymmenesosa johtuu päästökaupasta.
EU-päätäjien jakolinjat
EU-maiden päättäjien tuska kohoavien sähkön hintojen edessä helpottuisi, jos kriisin keskellä <a href="https://www.ft.com/content/eefea72d-0441-4edf-9d56-2e4d835cd4dc">päästöoikeuksia voisi myydä enemmän</a>. Se toisi päästötonnien hintoihin laskupaineita. Energian kova hinta on poliittisesti arka aihe. Kansalaisten tyytymättömyys voi johtaa EU:n ilmastopolitiikan vastustukseen.
EU-maiden päättäjien toinen murhe on tukiaisten hintalappu. Budjettivaroja pitäisi käyttää myös muuhun kuin kansalaisten sähkölaskujen maksamiseen.
Päättäjien kesken vallitsee myös erimielisyyttä siitä, voiko ydinvoima tai maakaasu saada kestävän tuotantomuodon leiman EU:n taksonomialuokittelussa. Kyseisellä leimalla ilmastotietoiset sijoittajat voivat kohdentaa investointejaan kestävästi.

Energiakriisi rokottaa EU-maiden budjetteja – osa päättäjistä haluaisi helpotuksia päästökauppaan

Saksan sosiaalidemokraatit (SPD) lobbaavat EU:lle maakaasulle suopeampaa asemaa, <a href="https://www.euractiv.com/section/energy-environment/news/germanys-spd-pushes-for-inclusion-of-gas-in-eu-green-finance-taxonomy/">Euractiv</a> uutisoi. Maakaasu on fossiilinen polttoaine, mutta SPD:n mukaan sillä on merkittävä asema uusiutuvaan energiaan siirtymisessä. Tähän tehtävään ydinvoima ei kelpaa, koska maa vastustaa sen käyttöä.

Saksan rajulle lobbaukselle on selkeä syy: maa odottaa uuden Nord Stream 2 -kaasuputken käyttöönottoa. Maakaasunsa Saksa ostaisi Venäjältä.
SPD:n kannanotto on sikäli merkityksellinen, koska puolue nousi maan suurimmaksi syyskuun vaaleissa ja on tähtäämässä hallitukseen. Saksan vihreät suhtautuvat maakaasun käyttöön nihkeästi.
Energiapaletti köyhäksi
Saksassa kärvistellään nyt kohonneen sähkön hinnan vuoksi. Maa alkoi ajaa ydinvoimaansa alas kymmenen vuotta sitten. Vaihtoehtojen vähyyden vuoksi maa on ajautunut yhä riippuvaisemmaksi maakaasusta.
Maakaasun päästöt eivät yllä kivihiilen tasolle, mutta nekin ovat merkittävästi ydinvoimaa suuremmat.
Saksan oma päätös luopua ydinvoimasta on johtanut omituiseen tilanteeseen: maa ei halua EU:n tunnustavan ydinvoimaa vähäpäästöiseksi ja huokeammaksi energiamuodoksi. Tilanne muistuttaa &#8221;kun me emme halua, niin muutkaan eivät saa&#8221; -torailua.
Monimutkainen taksonomia
EU on täydentämässä niin sanottua taksonomiaa, jossa määritellään eri energiamuotojen hyväksyttävyys puhtaan energiantuotannon näkökulmasta. Esimerkiksi vesivoima on vähäpäästöinen verrattuna öljyyn. Vesivoima saa siten EU:lta hintakilpailuedun.
Taksonomiassa suurikaan osuus esimerkiksi tuulivoimaa ei takaa huokeaa kokonaishintaa. Tämä johtuu EU:n monimutkaisesta laskentatavasta.
Jokainen jäsenmaa määrittelee tarvitun kokonaisenergiamääränsä. Jäsenmaat alkavat sitten &#8221;täyttää&#8221; tätä tarvetta eri energiamuodoilla. Taksonomia ohjaa käyttämään tuuli-, aurinko- ja vesivoimaa. Jos energiaa tarvitaan näiden jälkeen lisää, jäsenmaa lisää seuraavan energiamuodon jonon jatkoksi. Näin tehdään, kunnes energian tarve on täytetty.
Tuulivoimasta pettymys
Koko energiapaletin hinta määräytyy kalliimman energiamuodon mukaan kerrottuna kokonaistarpeen määrällä. Näin päästösakottomien tuotantomuotojen käyttö muodostuu kannattavammaksi liiketoiminnaksi.
SPD:n mielestä maakaasu tulisi saada vähäpäästöiseksi energiamuodoksi eli kannattavammaksi liiketoiminnaksi.
Komission ajatus ei ole täysin kelvoton. Taksonomiaa suunniteltaessa ei vain huomioitu kaikkea, mikä näkyy nyt Euroopan energiakriisinä. Tuulivoimasta on haluttu tehdä kannattavaa, mutta paikoillaan seisovat lavat eivät ilahduta kylmien pistorasioiden äärellä ihmetteleviä kansalaisia.

Euractiv: Saksan demarit rummuttavat fossiilisen maakaasun puolesta – ydinvoimalle täystyrmäys

Energiakriisi vaivaa monia maita ympäri maailmaa. <a href="https://www.bloomberg.com/news/articles/2021-10-05/global-energy-crisis-is-the-first-of-many-in-the-clean-power-era?srnd=premium-europe">Uutistoimisto Bloombergin</a> mukaan vastaavia häiriötiloja voi ilmetä energiamurroksen myötä vuosikymmenen ajan. Suurin ongelma uusiutuvissa energiamuodoissa on energian varastointi. Kuluttajat jakautuvat hintapiikkien edessä helposti kahteen leiriin: kallista sähköä riittää varakkaille, mutta vähävaraisemmat voivat huomata sähkön hinnan olevan liian kallista.

Bloomberg kirjoittaa, että energiamurros kohti puhtaampia muotoja vie vuosikymmeniä. Fossiiliset polttoaineet ovat murroskauden ajan tuki ja turva siitä huolimatta, että esimerkiksi tuulivoimakapasiteettia lisättäisiin runsaasti. Tyynen kauden aikana yhteiskunnasta tulee sähkötön ilman varavoimaa.
Toisaalta fossiilisten polttoaineiden tuotannosta tulee helposti kannattamatonta, mikäli sille ei ole suurta tarvetta kuin ajoittain. Eurooppa on kysynyt <a href="https://stage.sudev.fi/euroopan-energiakriisi-vain-pahenee-venajalta-kysytaan-lisaa-hiilta-poltettavaksi-ilmastoaktivisti-thunbergin-terveiset-paattajille-blaa-blaa-blaa/">Venäjältä lisää hiiltä</a> varavoimanlähteeksi, mutta tuotantoa ja logistiikkaa ei voida kasvattaa sormia napsauttamalla.
Kriisialtis rynnäkkö vihreään energiaan
Poliittisesta tasapainoilusta tulee hankalaa, sillä energiakriisit halvaannuttavat talouden ja ajavat kuluttajat askeettiseen elämään. Näin voi käydä, mikäli vihreään energiaan rynnitään sumeilematta.
Poliitikot voivat joutua tukemaan fossiilisten polttoaineiden tuotantoa, jotta se säilyttäisi luotettavan varavoiman asemansa. Tällainen &#8221;joutokäynti&#8221; jarruttaa omalta osaltaan taloutta.
Tasapainoilussa on kovat panokset: liian kunnianhimoinen vihreä siirtymä merkitsee helposti sitä, että varakkailla on jatkossa aina varaa sähköönsä. Kansalaisten omavastuu kasvaisi, kun jokaisen tulisi huolehtia varojen riittävän myös kalliiseen sähköön.
Kärjistetysti ajatellen loput voivat paleltua hangessa kynttilänvalossa. Tämä kauhukuva varmistanee sen, etteivät poliittiset päättäjät kuitenkaan uskalla asettaa kaikkia pelimerkkejä uusiutuvaan energiaan. Sijoittajat ovat Goldman Sachsin tutkimusjohtaja Jeff Currien mukaan yli-investoineet aurinko- ja tuulivoimaan.
Sähkön kysyntä kasvaa
Mikäli sähköstä muodostuu eräänlainen ylellisyystuote, niin rajallinen sähköenergia voi kallistua poskettomasti, kun kansalaiset nokittavat toisiaan varmistaaksen sähkönsä saannin. Nokittelua on jo suuressa kuvassa, kun Eurooppa ja Kiina kilpailevat keskenään nesteytetystä maakaasusta.
Tilannetta ei helpota se, että yhteiskuntamme sähköistyy ja digitalisoituu huimaa vauhtia. Se merkitsee sähkön kysynnän kasvamista. Bloombergin asiantuntijoiden mukaan sähkön kysyntä kasvaa ja on 60 prosenttia nykyistä kysyntää korkeampi vuosisadan puolivälissä.
Luotettava sähköenergia on välttämättömyys digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Tämän lisäksi myös väestömäärä kasvaa.
Vetyvoima kehitysasteella
Sähköistyvän yhteiskunnan haasteita ovat eriarvoisuuden kasvun välttäminen, laajat sähkökatkokset ja niistä aiheutuvat taloudelliset vaikeudet sekä suurien hintasokkien muodostuminen.
Tuuli- ja aurinkoenergian kompastuskivi on sähköenergian varastointi. Ongelmaa helpottaa akkuteknologian kehittäminen.
Vetyvoima voi lyödä lävitse, mutta Bloombergin mukaan teknologia ei ole vielä vuosiin tarvittavalla tasolla. Siihen asti nojaamme edelleen vanhaan fossiiliseen teknologiaan.

Bloomberg: Energiapolitiikan murros kohti uusiutuvia lähteitä johtaa sähkönsaannin epävarmuuteen – sähköstä voi tulla ylellisyystuote, johon kaikilla ei ole varaa

Pohjoismaat saavat osansa Euroopan sähkökriisistä, sillä vesivarastot ovat tavanomaista niukemmat. Hiilivoiman käyttö on lisääntynyt varavoimanlähteenä. Saksassa yhdeltä <a href="https://www.bloomberg.com/news/articles/2021-10-01/energy-crisis-forces-german-power-plant-to-halt-on-lack-of-coal">voimalalta loppui hiili</a>. Intiassa monen hiilivoimalan varastot riittävät enää pariksi päiväksi.

Energiakriisistä on tullut vauhdilla maailmanlaajuinen ongelma. Tuontiriippuvaiset maat joutuvat maksamaan yhä kovempia hintoja. Kiina määräsi valtionyhtiöidensä varmistamaan, ettei energiapula iske kotimaiseen sähköntuotantoon.
Euroopan vihreä akku rähmällään
Sähkön hinta Pohjoismaissa oli syyskuussa viisinkertainen vuoden takaiseen verrattuna, <a href="https://www.bloomberg.com/news/articles/2021-10-03/europe-s-power-crisis-is-moving-north-as-water-shortage-worsens?srnd=premium-europe">Bloomberg kirjoittaa</a>. Tämä johtuu vesivoimaloiden vesivarastojen niukkuudesta. Elo- ja syyskuussa runsaat sateet täyttävät varastoja. Tänä vuonna sateet ovat jääneet vähäisiksi.
Bloombergin mukaan inflaatio raketoi. Se koskettaa kaikkia energiasyöpöstä teollisuudesta opiskelijoihin.
– Pohjoismaiden niukat vesivarannot ja Euroopan vähäiset maakaasuvarastot luovat yhdessä täydellisen myrskyn. Päälle tulevat vielä hiilen ja päästökaupan korkeat hinnat, Fortumin hinnoitteluvastaava Mats Persson toteaa.
– Tänä talvena ajatus, että olisimme Euroopan vihreä akku putoaa naamalleen, Skellefteå Kraftin analyytikko André Gustavsson kertoi.
Intiassa hiili loppumassa
Kiinan hiiliviennin rajoitukset ovat iskemässä Intiaan. Yli puolella maan hiilivoimaloista on hiilivarastoja enää vain pariksi päiväksi, <a href="https://www.ft.com/content/a3ca4eaa-9ecc-4a81-ad53-4902fae4bd61">Financial Times uutisoi</a>.
Intian energiantuotannosta noin kaksi kolmasosaa tuotetaan hiilellä. Osuus on hieman noussut parin vuoden takaisesta määrästä. Välittömiä uhkia ovat laajat sähkökatkot, raju sähkön hinnan nousu tai voimalayhtiöiden kannattavuuden romahtaminen.
Tukiaispolitiikka EU:n syynissä
Espanjan hallituksen mukaan jotkut voimalayhtiöt ovat saaneet tuottoja kuin taivaan lahjana. Tästä syystä valtio on aikeissa kerätä näiltä yhtiöiltä peräti kolmen miljardin euron lisäverot. Verotuotot käytettäisiin kuluttajien sähkölaskujen kompensointiin.
<a href="https://www.ft.com/content/463d0eed-c9c3-4a2d-9958-0125c864237d">FT:n mukaan</a> Euroopan komissio tutkii yhtiöiden väitteitä, joiden mukaan lisäverot ovat Euroopan sähkömarkkina- ja kilpailulain vastaisia. Lisävero kohdistuisi yhtiöiden mukaan epäoikeudenmukaisesti tiettyihin yhtiöihin ja tietylle toimialalle.
Mikäli komissio toteaa Espanjan järjestelyn olevan lainvastaista, alkavat mehevät riidat yhtiöiden ja valtioiden välillä. Ranska on asettanut katon maakaasuhintojen kallistumisille ja Italiassa on esitelty jo kolmen miljardin euron tukipaketti.
Tukipolitiikka luo myös yhden vaietun ongelman: mitä kannustimia kansalaisilla on nipistää energiankulutuksestaan, jos valtio kuittaa heidän sähkölaskunsa.

Energiakriisi leviämässä Pohjoismaihin ja Intiaan – komissio tutkii sähkötukiaisten laillisuutta

Kiinan talous saattaa supistua syksyn aikana. Näin varoittaa suurpankki <a href="https://www.bloomberg.com/news/articles/2021-09-25/china-s-power-crunch-is-next-economic-shock-beyond-evergrande">Nomura</a>. Kiinassa sähkönkulutusta on säännöstelty ja maan teollisuus ei toimi täydellä teholla. Sähkönkäytön rajoitusten lisäksi maassa on paikoin kärsitty sähkökatkoista. Päästövähennystavoitteiden vuoksi vähäpäästöinen energiantuotanto ei pysy kysynnän perässä.

Kiinan energiayhtiöiden vaikeudet johtuvat raaka-aineiden huimasta kallistumisesta sekä valtiollisen sähkön hintasääntelystä. Moni yhtiö toimii tappiolla.
Katuvalot pimeäksi
Kiina on ilmoittanut tähtäävänsä hiilineutraaliksi vuoteen 2060 mennessä.
Kiinalaisia on kehotettu turvautumaan luonnonvaloon ja <a href="https://www.bloomberg.com/news/articles/2021-09-25/china-s-guangdong-calls-for-reduced-power-use-at-shops-offices?srnd=storythread-R04O7PDWRGG601">käyttämään ilmastointilaitteita</a> vasta lämpötilan kohotessa yli 26 asteen. Toimistotyöläisiä on kehotettu käyttämään portaita, mikäli toimisto sijaitsee rakennuksen kolmen alimman kerroksen joukossa. Kauppoja on kehotettu vähentämään sähköä vaativaa ulkoilmamainontaa.
Shanghain länsipuolella olevassa Jiangsun maakunnassa on sammutettu katuvaloja sähkön säästämiseksi. Viereisessä Zhejiangin maakunnassa 160 energiasyöppöä tehdasta on suljettu.
Sähkökatkot ovat vaikuttaneet muun muassa liikenteeseen. <a href="https://www.bloomberg.com/news/articles/2021-09-27/china-s-power-crisis-moves-from-the-factory-floor-to-the-bedroom?srnd=storythread-R04O7PDWRGG601">Pimeät liikennevalot</a> ovat aiheuttaneet liikennekaaoksen.
Sähkön säännöstely ei ole Kiinassa mitenkään tavatonta. Uutta on se, että aiemmin säännöstelyn alle ovat joutuneet vain massiiviset yritykset. Nyt sähkökriisistä kärsivät kansalaiset, mikä ei ole hyvä uutinen poliittiselle vakaudelle.
Energiakriisi johtamassa inflaatioon
Tuotantovaikeuksien keskellä yritykset voivat joutua nostamaan tuotteidensa hintoja. Hintojen nousupaineita muodostuu myös sähkön kallistumisesta.
Keskuspankkiirit ovat tähän asti olettaneet pandemiarajoitusten purun aiheuttavan vain lyhytaikaisen hintapiikin, eivätkä ne ole ryhtyneet vielä toimiin inflaation pitämiseksi kurissa. Muutama suuri keskuspankki <a href="https://www.bloomberg.com/news/articles/2021-09-23/ecb-is-lonelier-than-ever-after-a-hawkish-turn-led-by-the-fed">Euroopan keskuspankkia lukuunottamatta</a> on jo viestinyt kiristävänsä rahapolitiikkaa estääkseen inflaation lähtemistä laukalle.

Sähkökriisi

Professori sähkökriisistä: Poliitikot eivät osaa ottaa luonnonlakeja huomioon

“I’m 17 and I can prove it” – hallitus haluaa lisää ankkurilapsia

Sähkölasku voi jopa kymmenkertaistua – Wihonen vaatii hallitukselta toimia, etteivät suomalaiset joudu ulosoton asiakkaiksi ja maksukyvyttömyyteen

Sähkökriisi tuuperruttamassa Euroopan talouden – jättipankki arvioi kotitalouksien energialaskujen nousevan vielä 50 prosenttia

Energiakriisi rokottaa EU-maiden budjetteja – osa päättäjistä haluaisi helpotuksia päästökauppaan

Euractiv: Saksan demarit rummuttavat fossiilisen maakaasun puolesta – ydinvoimalle täystyrmäys

Bloomberg: Energiapolitiikan murros kohti uusiutuvia lähteitä johtaa sähkönsaannin epävarmuuteen – sähköstä voi tulla ylellisyystuote, johon kaikilla ei ole varaa

Energiakriisi leviämässä Pohjoismaihin ja Intiaan – komissio tutkii sähkötukiaisten laillisuutta

Kiinan talouskasvu vaarassa: tiukat päästötavoitteet johtaneet sähkökatkoksiin

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025